Viimeinen adventti on tänään, ja sen kunniaksi myös joulukalenterin viimeinen arvonta. Tässä arvonnassa on ihan huikea palkinto, nimittäin bObles -elefantti jonka arvo on 129 euroa! Meiltäkin kyseinen elefantti* löytyy, kun saimme sen bOblesia Suomeen maahantuovalta, ja Suomessa myyvältä Gefferiltä tytöille.

Kuten kerroin tuossa muutama viikko taaksepäin, kävimme bObles-tapahtumassa Designmuseossa lasten kanssa. Tapahtumassa oli paikalla paljon lapsia ja vanhempia, ja bOblesin edustaja Tanskasta. bObles on siis tanskalainen lasten designmerkki, joka suunnittelee toimivia ja innostavia huonekaluja, joiden muotoilu edistää lapsen motoristen taitojen kehitystä. Edustaja kertoi meille heti aluksi, että bOblesien idea on pitää lapset liikkeessä, lasten kuuluu luonnostaan liikkua melkeinpä kokoajan.

Tämän huomasi ihan käytännössä samantien. Kun lattialle oli levitetty bObleseja, kaikki paikalla olleet lapset leikkivät ja liikkuivat ja keinuivat ja kiipeilivät ja pomppivat ja liikkuivat kaikin mahdollisin tavoin. Kyllästymättä ja taukoamatta. Liikkuminen ja kehon tuntemus lisäävät lapsen itseluottamusta ja oppimiskykyä, ja onhan liikkuminen tietysti terveellistäkin. BOblesin ideana on tukea lapsen luontaista liikkumishalua ja innostaa lasta kokeilemaan erilaisia tapoja liikkua.  bOblesin osista voi valmistaa vaikkapa temppuradan, mutta jo yhdestä osasesta on iloa.

Elefantti, joka arvonnassa on palkintona, toimii niin istuimena, keinuna kuin ratsunakin. Siihen mahtuu juuri sopivasti kaksi pientä pyllyä katsomaan Frozen-elokuvaa. Sen päällä on oikein hyvä keinua kun sen kääntää toisinpäin, ja vähän kinastella siitä kumman keinumisvuoro onkaan. Ja kun kiipeää bObles-elefantin päälle seisomaan, ylettää hienosti sellaisiinkin paikkoihin mihin ei ilman äitiä muuten ylettäisikään. Tästä esimerkkinä nelivuotias joka oli yhtenä aamuna bOblesin avulla ottanut jääkaapista aamupalatarvikkeet ja tehnyt äidille kaksi ruisleipää margariinilla, sinapilla, juustolla ja kinkuilla.

Mä olen ihan hulluna bObleseihin, ja parasta niissä on se että ne on suunniteltu sopiviksi esimerkiksi kerrostaloasuntoihin joissa ei välttämättä voi metelöidä ihan mielinmäärin, eikä tilaakaan välttämättä ole paljon. Ne saa kaikki kätevästi pinottua yhteen kasaan, ja ne eivät myöskään päästä mitään ääniä tai kolise koska ovat pehmeää mutta jämäkkää materiaalia. Värejä löytyy useita erilaisia kivoja, ja malleja myös. Mä haaveilen seuraavaksi varmaankin krokotiilista, sillä molemmat tytöt ihastuivat siihen bObles-tapahtumassa.

*bOblesit saatu blogin kautta.

Arvontaan osallistuaksesi: Kommentoi alle minkä värisen bObles-elefantin valitsisit, värit näet TÄÄLTÄ. Muista myös lisätä sähköposti sille varattuun kenttään! Arvonta-aikaa on 27.12.2015 klo 21.00 asti, jolloin arvon voittajan ja julkaisen hänet tämän postauksen lopussa. Lähetän myös voittajalle sähköpostilla tiedon voitosta.

Onnea arvontaan!!

The joulupukki. Joulupukki herättää keskustelua aina näin joulun lähestyessä lapsiperheissä. Tuleeko se pukki vai ei, ostetaanko pukki vai alkaako pukiksi joku tuttu. Vai onko koko suuri huijaus joulupukista ihan väärin, ja pitäisi unohtaa kokonaan? Tämän päivän joulukalenteriluukussa ajattelin valottaa omia ajatuksiani.

Kuten tiedätte, mä olen jouluihminen päästä varpaisiin ja ilakoin lähestyvästä joulusta jo elokuussa. Näin on ollut mun lapsuudesta asti. Kun mä itse olin pieni, tuli jouluna aina joulupukki käymään. Mulle joulupukki kuuluu jouluun, ja viime vuonna kun päätimme viettää joulua ilman pukkia, oli mulla huono omatunto ja paha mieli. Vaikka lapset ilahtuivat myös pukin jättämistä kirjeistä ja lahjasäkeistä, ei se vaan tuntunut samalta. Uskon että tähän vaikuttaa pitkälti se että suurimmassa osassa viettämistäni jouluaatoista on pukki ollut mukana.

Muistan kun olin n. 8-vuotias, ja tajusin että  joulupukkia ei oikeasti olekaan olemassa. Tajusin sen siitä, kun pukki kätteli sisään tullessaan pappaani ja esittäytyi että ”Erkki….Joulupukki”. En tajunnut sitä siinä tilanteessa, mutta kuulin jälkeenpäin aikuisten naureskelevan tälle tilanteelle ja sain vahvistuksen sille ajatukselle että ei pukkia olekaan. Ei se tullut mulle mitenkään järkytyksenä, oikeastaan olin jo jonkin aikaa aavistellutkin jotain sellaista, kyllä 8-vuotias hiffaa enemmän kuin aikuiset uskovatkaan. En silti ajatellut että mua on huijattu kaikki ne vuodet, päinvastoin.

Vielä senkin jälkeen kun tiesin ettei pukki ole totta, tai ainakaan pukki ei jaa yhdessä yössä lahjoja kaikille maailman lapsille, tuntuivat ne joulut spesiaalimmilta joissa pukki kävi jakamassa lahjat. Onhan se toki ihan kivaa saada muutenkin lahjoja, jakaa niitä yksitellen vaikka kuusen alta, mutta se ei tunnu kuitenkaan ihan samalta. Joulupukkia saa odottaa niin innostuneesti ja siihen liittyy sellainen pieni jännitys vielä isompanakin.

Mä haluan tarjota sen jännityksen myös lapsille. Meidän lapset eivät ole sieltä arimmasta päästä, eivätkä he ole koskaan pelänneet joulupukkia vaan nimenomaan sillä tavalla positiivisen innostuneesti vähän jänskänneet. Siksi mä uskon että pukki on heillekin kiva ja tärkeä juttu, ja siksi meille tänä vuonna ja varmasti vielä monena jouluna tulee pukki.

Vaikka tiedän että ei sitä oikeaa pukkia ole olemassa, niin kyllä se parrakas punaisiin pukeutunut mies tuo silti pientä taianomaisuutta jouluun vielä näin aikuisenakin. Ehkä lapsellista tuntea näin mutta niin se vain on!

Tuleeko teille joulupukkia kylään tänä jouluna? Milloin tajusitte ettei joulupukkia ole olemassa? Miltä se tuntui?

Huomenta ihanaiset! Jouluun on enää kuusi yötä, iiiiiik! Tänään otetaan kuitenkin pieni takapakki kesään ihan vain pariksi minuutiksi, nimittäin luukusta numero 18 paljastuu video muutamista meidän kesän ihanista hetkistä. Mä säästelin tämän videon tekemisen nimenomaan tarkoituksella kesästä tänne jouluun, koska ajattelin että olisi hauska palata melkein puoli vuotta ajassa taaksepäin ja fiilistellä vielä talvipakkasella (tai vesisateella) niitä ihania muutamia lämpimiä päiviä joita päästiin viettämään.

Ihanaa perjantaipäivää ja viikonloppua kaikille <3

Joko teillä on kaikki lahjat paketissa? Meillä EI! Meillä ei ole edes ostettu vielä muuta kuin lasten lahjat ja tässä alkaa tulla pieni kiire. Jouluaatto on viikon päästä. Mä lyön villisti vetoa että me ollaan Oton kanssa just ne jotka aatonaattona vielä shoppailee paniikissa toisilleen lahjoja, kun ei olla aiemmin ehditty. Lasten lahjat on olleet hankittuna jo viikkoja sentään, nehän ne on tärkeimmät. Ei meidän muiden lahjojen ostossa kauan menisi kun saisi koko konkkaronkan pakattua hetkeksi keskustaan, löytäisi sieltä parkkipaikan  ja kävisi ostoksilla kun sävelet ovat kuitenkin selvät.

Vielä pitäisi löytää aikaa paketoidakin kaikki lahjat, nämä kuvissa näkyvät neljä pakettia kun ovat ainoat jotka olen toistaiseksi saanut pakettiin asti, nekin kahdessa erässä illalla silmät ristissä juuri ennen nukkumaanmenoa.

Tämä paketointiurakka käy vaikeammaksi vuosi vuodelta, kun lapset ovat enemmän hereillä ja minä vähemmän aikaa hereillä kun väsähdän jo aikaisin! Mutta on se paketointi silti yhtä ihanaa edelleen. Luulen että laitetaan viikonloppuna Oton kanssa pystyyn pieni paketointipaja lasten mentyä nukkumaan ja syödään salaa paketillinen pipareita ja juodaan glögiä. Otto saa laittaa paperit ja mä laitan nauhat ja kortit. Oton taitokset ja teippaukset on täydellisen siistejä ja suoria, ja mä tykkään enemmän kihartaa nauhoja ja kirjoitella pakettikortteihin tervehdyksiä.

Paketointitarpeita olen ostanut tässä marraskuun ja joulukuun aikana aina kun olen löytänyt jotain kivaa. Kuvassa näkyvät kultaiset paperit ovat molemmat Ikeasta, kuparinen paperi viime vuoden ostoksia, Ikeasta ovat myös metalliväriset ja mustavalkoiset pakettikortit. Musta nauha on Citymarketista ja valkoinen nauha myös Ikeasta.

Valkoinen lahjapaperi ja joulukuusikuvioinen lahjapaperi löytyivät Suomalaisesta Kirjakaupasta, ja ihanat mustavalkopilkulliset Nanson tarrat Citymarketista.

Koska kesäisin tekemäni bucket listit ovat toimineet mulle suurena inspiraation ja rentoutumiskeinojen lähteenä, mä halusin tehdä myös joulun ajalle itselleni bucket listin. Listan mukavista asioista joita joulun aikaan voi tehdä yksin ja yhdessä, joiden parissa voi rentoutua ja hullutella ja pitää hauskaa. Ja tietenkin listaan voi sisällyttää myös ruokia joita syödä, paikkoja joissa käydä ja biisejä joita kuunnella.

Asioita joita voi tehdä joulun aikaan:

1. Katsoa Love Actually -elokuvan. Se on yksi ihanimpia joululeffoja mitä on!
2. Pakko katsoa myös Holiday ja The Grinch.
3. Ja Joulupukin ja Noitarummun, sekä Home Alone 1:n & 2:nkin haluaisin katsoa.
4. Ja nyt lupaan että seuraavassa numerossa ei tule enää elokuvia!
5. Syödä ainakin kaksi konvehtirasiaa tyhjäksi, juttuhan on juuri se yllätyksellisyys että maistaa kaikkia makuja.
6. Pelata lautapelejä Oton ja lasten kanssa, saapa nähdä mitä pukki meille tuokaan.
7. Lukea joulusatuja lasten kanssa.
8. Herätä aikaisin aamulla katsomaan Joulupukin kuumalinjaa.
9. Katsoa Lumiukon.
10. Käydä pulkkamäessä, jos on lunta. Pakko olla lunta, lumeton joulu ei ole vaihtoehto!
11. Valvoa Oton kanssa jonnekin aamuviiteen kinkkua seuraillen ja lopulta viimein kuorruttaen.
12. Kuorruttaa kinkun mummun vanhalla herkkureseptillä joka toimii vuodesta toiseen.
13. Kokeilla jotain uutta jouluista reseptiä, ehkä bataatti-chililaatikko sopisi tänä vuonna perinteisten kaveriksi?
14. Käydä joulusaunassa, ja heittää kiukaalle muutaman pisaran jouluista saunatuoksua.
15. Juoda höyryävän kuumaa glögiä ja syödä pipariöverit.
16. Leikkiä lasten kanssa heidän uusilla leluilla.
17. Kuunnella joululauluja. Vielä pitäisi tehdä uusi joululaulusoittolista tälle talvelle!
18. Käydä viemässä kynttilöitä haudalle jouluaattona, niinkuin aina mun lapsuudessa tehtiin.
19. Syödä kinkkua niin paljon että kyllästyn enkä himoitse sitä taas vuoteen.
20. Pukeutua jouluaattona punaiseen, se on mun traditio oska muuten en punaista juurikaan käytä.
21. Kurkkia lasten kanssa ikkunoista joko näkyisi joulupukkia.
22. Ostaa tuoreita jouluisia kukkia kotiin.
23. Herkutella tortuilla, sekä suolaisilla että makeilla.
24. Katsoa Oton kanssa kolme Star Wars -elokuvaa jotka mulla on vieläkin katsomatta, että voidaan mennä katsomaan se uusi.
25. Rakentaa lasten kanssa maailman isoimman Legotalon, tai ainakin isoimman mitä me ollaan tehty.
26. Lukea kokonaisen kirjan parissa illassa, jotain mitä en ole tehnyt vuosikausiin.
27. Rentoutua ja unohtaa kaikki velvollisuudet.
28. Käydä kävelyllä ja ihastelemassa kaikkia kaunita jouluvaloja.
29. Makoilla aamuisin sängyssä Oton kainalossa vailla kiirettä nousta minnekään.
30. Tehdä mun bravuurisienisalaattia ja syödä sitä ihan liikaa.

Tämän listan tarkoitus oli saada mut pohtimaan kaikkea ihanaa mitä jouluna voi tehdä, mutta paineita en aio ottaa. Kirjoitettuani tämän mulle tuli ihan sellainen olo että en malta enää odottaa!! Onneksi jouluun on enää yhdeksän yötä, se ei ole juuri mitään. Mitä teidän joulun bucketlistiltä löytyy?