19 asiaa, jotka olen tehnyt tänään

29.04.2020

1. Kirjoittanut kaksi postausta ja editoinut kahden postauksen kuvat.

2. Googlannut jalkaterän luut ja lihakset, ruuansulatuselimet ja aivojen rakenteen  ja käynyt ne yksitellen läpi kolmivuotiaan kanssa luu, lihas ja elin kerrallaan. Hän siis itse halusi tutkia erilaisia kuvia ja tietää mitä kaikkea hänen sisällään on. Tämän jälkeen esitin hänelle kysymyksen:

“Muistatko mistä ruoka menee sun mahalaukkuun?” 3-vuotiaan vastaus: “Lautasesta.” No, siis periaatteessahan se oli ihan oikea vastaus. 

3. Ihmetellyt kahta raekuuroa ja niiden jälkeen kirkkaasti paistanutta aurinkoa ja sen jälkeen vesisadetta ikkunasta. Onneksi ei olla vielä istutettu mitään! 

4. Opetellut vihdoinkin shufflen. Meillä ei lapsilla ole omaa TikTokia, mutta ollaan katsottu mun puhelimesta yhdessä Tiktok-videoita. Yllättävän hauskoja kaikki haasteet ja tanssit. 

5. Tehnyt vapun ruokalistan ja kauppalistan. Ja Otto teki ostokset. Joku kysyi muuten, että miksi meillä Otto on se, joka käy kaupassa näinä aikoina, että miksi mä en voi käydä. Niin siihen sellainen syy, että kun Otto on vielä ainoa jolla on ajokortti, niin hänen on helpompi hoitaa esim. viikon ostokset autolla, kuin mun sitten vaikka julkisilla tai kävellen. Mutta joo, aion kokeilla huomenna tehdä itse munkkeja elämäni ensimmäistä kertaa. Kaikki vinkit ovat tervetulleita! 

6. Lukenut teidän vastauksia meidän tuolidilemmaan ja tullut siihen tulokseen, että teillä on ihan yhtä monta eri mielipidettä kuin mullakin! Kaikki eri tuolivaihtoehdot saivat suunnilleen yhtä paljon ääniä ja lisäksi tuli vielä monta uutta hyvää vaihtoehtoa. Nyt olen ainakin ihan pihalla, että mitä tehdä! Kiitos silti kaikille äänestäneille, oli mahtavaa lukea teidän perusteluita ja saada uusia näkökulmia siitä, mitä eroa tuoleilla on ja miksi joitakin vaihtoehtoja kannattaa harkita uudemman kerran.

7. Syönyt lounaalla makaronia ja nugetteja, kun kaapit olivat jo melko tyhjät ennen isoa kauppareissua. Oli kyllä hyvää, kiertoilmauunissa valmisnugeteistakin saa rapsakat.

8. Keksinyt meille huomiseksi vappuasut. Niistä tulee hyvät!

9. Lukenut 50 sivua kirjaa (Caroline Riado Perezin Näkymättömät naiset, jonka olen saanut arvostelukappaleena WSOY:lta ja joka on meidän Lönkan lukupiirin tän kuun kirja).

10. Tehnyt lasten kanssa SIMSissä Addams Familyn ja heidän hirveän ihanan talon.

11. Käynyt 45 minuutin pyöräily-hölkkälenkillä koko perheen kanssa.

12. Siivonnut Oton kanssa meidän uuden kodin varaston, jonne oli vaan tuotu tavaraa vanhasta varastosta ja sinne ei mahtunut enää kunnolla, koska mitään ei oltu järjestelty. 

13. Odottanut koko päivän, että päästään katsomaan kohta lisää La Casa de Papelia eli Rahapajaa Oton kanssa. Kesti hetken ennen kuin siihen pääsi koukkuun ja pääsi yli kaikista epäjohdonmukaisuuksista, mutta nyt ollaan ihan sisällä ja kaikista huvittavista epäjohdonmukaisuuksista huolimatta siinä on mahtava tarina ja huiput näyttelijät. Meillä on vielä melkein kaksi kokonaista kautta katsomatta, ihan parasta.

14. Edelliseen liittyen: vastannut Otolle kolme kertaa puhelimeen nopeasti espanjaksi puhuen kun hän soitti kauppareissulla ja kysyi tarkentavia kysymyksiä mun harakanvarpaista. Vika kerta kuulosti jo aika autenttiselta ainakin mun mielestä! Kiitos La Casa De Papel ja Duolingo ääntämisohjeista. 

15. Siivonnut vessat. Meidän alakerran vessa räjähtää oikeasti joka päivä, kun neljä naista levittää hiusdonitsit, pinnit, harjat ja kammat joka puolelle. Yritän kyllä aina itse laittaa kaikki paikoilleen, mutta silti meillä on sellainen pinni-pompularäjähdys siellä joka päivä. 

16. Sopinut keittiöremontin konsultaatioajan ensi viikolle. En jaksa odottaa, että kaikki alkaa pikkuhiljaa edistyä!

17. Syönyt illalliseksi superherkullista ja nopeaa parsapastaa, jossa on uunissa 10min paahdettua parsaa, puolikuivattuja tomaatteja, sitruunamehua ja pecorino-juustoa (sekä suolaa ja pippuria). 

18. Pessyt kaksi koneellista pyykkiä, jotka Otto on ripustanut kuivumaan.

19. Koemaistanut vapuksi ostettuja sipsejä. Ei olla ostettu sipsiä sitten New Yorkissa hotellin vessassa kello neljä aamuyöllä syötyjen pizza pringlesien, mutta nyt teki mieli.

Mitä sä oot tehnyt tänään? 

Näillä fiiliksillä on hyvä alkaa vapun viettoon! Ihanaa alkavaa vappua kaikille <3 Toivottavasti jokainen, jolle se on mahdollista, viettää vapun turvallisesti kotona <3


Mitä mulle kuuluu juuri nyt

15.04.2020

Musta tuntuu, että viimeisen kuuden viikon aikana on tapahtunut niin paljon, että jossain määrin olen hetkeksi unohtanut olevani muutakin kuin äiti, yrittäjä, kokki ja muuton keskellä. Tiedättekö, kun on vaan ollut niin paljon kaikkea muuta, että en ole edes istahtanut hetkeksi alas miettimään, että mitä mulle kuuluu, millainen olo mulla on, miltä musta tuntuu.

Olen vain syöksynyt eteenpäin kuin höyryjuna ja yrittänyt pitää huolen omalta osaltani kaikista perheenjäsenistä ja kodista ja töistä, olla läsnä, mutta olla silti tehokas. Ja en missään nimessä tarkoita ettenkö olisi nauttinut näistä viikoista samalla, todellakin olen. Olen nauttinut aivan älyttömän paljon siitä, että olen voinut oikeastaan siirtää omat ajatukset ja tarpeet hetkeksi syrjään ja keskittyä kaikkeen muuhun. Mun mielestä on tosi rentouttavaa heittäytyä täysillä perhe-elämään, töihin ja kodin laittamiseen. Mutta toki tekee hyvä aina välillä myös pysähtyä kuuntelemaan itseä. Siksi ajattelinkin nyt listata muutamia ajatuksia, joita mulle heräsi tänä aamuna, kun kysyin itseltäni: mitä minulle kuuluu.

1. Olen innostunut uudelleen ruuanlaitosta ihan kunnolla ja nauttinut siitä. Kuluneiden kuuden viikon aikana ollaan tilattu ruokaa kotiin kaksi kertaa, eikä käyty ravintolassa kertaakaan. Tämä on ihan valtava muutos entiseen, sillä normaalisti me syödään ulkona lounasta tai päivällistä tai tilataan ruokaa vähintään 2-4 kertaa viikossa. Ensin tuntui raskaalta, että kaikkina päivinä oli vaan kokattava ne viisi ateriaa. Nyt siihen on tottunut, siihen on saanut sellaisen hyvän rutiinin. Ja ollaan huomattu, että ihan oikeasti pystytään aivan hyvin siihen, että isot ostokset tehdään kerran viikossa ruokakaupasta ja muuten ei ramppailla. Kuusi viikkoa sitten käytiin kaupassa vielä suunnilleen joka päivä niiden isojen ostosten lisäksi, kun aina ”muka puuttui jotain”, eli siis teki mieli jotain, mitä ei ollut. Olen aika fiiliksissä tästä. Olen aina fiiliksissä siitä, kun testaan jotain uutta reseptiä ja se maistuu hyvältä! Huomaan, että tähän vaikuttaa myös se, että keittiö on nyt yhteisessä tilassa olohuoneen kanssa. Kokkaaminen on paljon kivempaa, kun ei tarvitse eristäytyä yksin keittiöön.

2. Nautin juoksemisesta edelleen aivan älyttömän paljon ja siitä olen pitänyt kiinni myös tässä poikkeus-arjessa. Säännöllistä juoksuharrastusta on takana nyt seitsemän kuukautta. Se on mulle todella paljon. En osaisi enää olla ilman lenkkeilyä. Rakastan vaan juosta ja kuunnella podia tai äänikirjaa ja olla miettimättä yhtään mitään. Nykyisin huomaan, että juoksen joskus jopa nopeammin kuin joku toinen lenkkeilijä – se on jotain, mikä on mulle ihan uutta. En ole ikinä ennen tätä ollut ketään muuta nopeampi! Se ei ollut mitään sellaista, mitä olisin tavoitellut, en ole yrittänyt juosta kovempaa, niin on vaan käynyt ihan huomaamatta. Ja nyt kun meillä on tramppa, huomaan, että mun kestävyys on parantunut ihan hulluna. Vielä viime kesänä pomppiessani mun tädin trampalla, mun piti pitää taukoja aina välillä. Nyt jaksan hyppiä vaikka 20 minuuttia putkeen helposti.

3. En aio stressata tulevaisuudesta. Kukaan ei tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, miten nämä viikot ja kuukaudet vaikuttavat meidän kaikkien ihmisten elämään, talouteen ja kaikkeen. Aion mennä vaan päivä ja viikko kerrallaan eteenpäin ja katsoa mitä eteen tulee, sillä ei tässä muutakaan vaihtoehtoa ole.

4. Musta on tullut himosaunoja. Täällä uudessa kodissa olen saunonut enemmän kuin koskaan missään. Ei meillä sauna lämpeä joka päivä, mutta joka toinen tai joka kolmas päivä ja se on meille usein. Saunominen rentouttaa ihanasti ja tuntuu jotenkin erityiseltä juuri nyt. Nyt kun meille satoi lunta, niin mietin, että pitäisikö juosta saunasta lumihankeen! Se vasta olisi hauskaa.

5. Rakastan tätä omaa rauhaa, mikä meillä nyt on. Se on mulle ihan korvaamattoman arvokasta ja vaikuttaa jotenkin mun fiiliksiin tosi paljon. Viihdyin kyllä myös rivitalossa, mutta mä nautin ihan hirveän paljon siitä, että nyt meillä on oikeasti täällä ihan oma rauha. Kukaan ei jatkuvasti kävele suoraan meidän pihan vierestä, eikä mistään ulkopuolelta edes kantaudu ääniä meidän pihalle. Verhoja voi pitää auki koko päivän, kun kukaan ei voi tulla niin lähelle, että näkisi meille sisään. Bussit ei pysähdy meidän keittiön ikkunan alapuolelle liikennevaloihin. Vaikka olen aina ollut kaupunkilaistyttö, ai että mä rakastan sitä, että oman rauhan voi saada myös täällä Helsingissä. Täällä uudessa kodissa on vähän sellainen olo, kuin olisi jossain mökillä koko ajan (vaikka ei ollakaan kaukana mistään). Silleen hyvällä tavalla. En tiennyt kaipaavani tätä rauhaa niin paljon ennen kuin sain sen.

6. Vaikka en ole pysähtynyt miettimään tunteitani sen tarkemmin, olen koko ajan tuntenut oloni onnelliseksi. Olen niin onnellinen, että se on pelottavaa. Vaikka nautin toki unelmien toteuttamisesta, se on myös ihan älyttömän pelottavaa.  Se on pelottavaa, koska on niin paljon menetettävää. Mutta valitsen olla pelkäämättä. Valitsen nauttia jokaisesta ihanasta hetkestä, jonka saan, ja valitsen olla murehtimatta tulevasta.

Sellaisia ajatuksia tähän hetkeen. Olipa jotenkin virkistävää hetkeksi pysähtyä miettimään tätä kaikkea. Nyt voi taas palata höyryjunailemaan, eikun! Ihanaa viikon jatkoa kaikille <3