Heippa ja hyvää vuotta 2022 kaikille! Tulipahan kerrankin ekalla kertaa jo oikein tuo vuosiluku, kun yleensä tuntuu, että eka kuukausi menee aina opetellessa kirjoittamaan se uusi numero. Uutta vuotta on takana jo muutama päivä ja lasten joululomaa pian pari viikkoa. Pidin itsekin reilun viikon kunnon lomaa, mulla oli sähköpostissa lomavastaaja ja kaikki. Ja sen jälkeen olen lomaillut sillä tavalla puoliksi. Tammikuu on yleensä vuoden hiljaisin kuukausi, joten vuosi käynnistyy hitaasti ja rennosti, mikä on ihanaa. Ja töitä on myös jo valmiiksi hyvin tiedossa koko vuodelle, joten ei tarvitse myöskään stressata siitä hiljaisuudesta, mikä on vielä ihanampaa! Voi ottaa ihan rauhassa rennosti ja tehdä kaikkea kivaa.

Joulua vietettiin läheisten kanssa yhdessä meillä kotona ja se oli ihanaa. Oltiin kaikki terveenä, mistä olen todella kiitollinen. Nyt on ollut niin paljon ihmisiä kipeänä ainakin somen perusteella, että tuntuu melkein utopistiselta, että todella saatiin viettää joulua ja vielä uusi vuosikin terveenä. Sormet ristissä, että hyvä onni jatkuu myös tämän vuoden puolella.

Jouluaattona nukuttiin pitkään, katsottiin aamupäivällä joulupukin kuumalinjaa sekä tietenkin Lumiukko-piirrettyä ja sen jälkeen käytiin haudoilla viemässä kynttilät. Sitten meille tuli läheisiä, sekä joulupukki. Me tavattiin pukki ulkona tuossa meidän pihalla, minne hän oli tuonut joululahjat.

Lapset olivat haltioissaan pukista. Sitten jaettiin lahjat ja lapset saivat avata yhdet paketit ennen kuin oli aika käydä pöytään. Me tehtiin Oton kanssa kaikki ruuat valmiiksi aatonaattona ja oli kyllä onnistunut joulupöytä, vaikka itse sanonkin. Kerrankin ruokia oli myös tosi sopiva määrä, ehdittiin syödä kaikki loppuun tapaninpäivänä ennen kuin ehdittiin kyllästyä.

Uudenvuoden aattoa vietettiin rennosti kotona oman perheen kesken. Käytiin kävelyllä katselemassa (muiden ampumia) raketteja, syötiin perinteinen hodaribuffa, pidettiin lasten kanssa hyvin rentoa juustoiltaa ilman hienoja kattauksia ja katsottiin elokuvaa. Meillä oli tosi mukavaa. Uudenvuoden aattona oli myös mun ja Oton ensitapaamisen 11. vuosipäivä, aivan hullua! Ja tässä me vaan 11 myöhemmin ollaan onnellisina neljän lapsen kanssa.

Ollaan ulkoiltu tosi paljon, käyty luistelemassa ja pulkkamäessä ja pelattu sikana lautapelejä. Joulupukki toi meille Cluedon ja uuden Trivial Pursuitin, jossa on käyty läpi vuosikymmen 2010-2020, ja molemmat on olleet kyllä ihan huippuja. Ollaan saunottu ja katsottu leffoja. Katsottiin lasten kanssa mm. uudet Encanto ja Ron on rikki Disney+:sta (ihan super kivoja molemmat!) ja Oton kanss Don’t look up Netflixistä, suosittelen!

Tosi paljon on tullut oleiltua loman aikana kotona perheen kesken ja vaan rentouduttua ja se on tehnyt kyllä todella hyvää. Nyt ollaan lähdössä muutamaksi päiväksi Ouluun käymään ja tämä onkin meidän vauvan ensimmäinen reissu. Yövytään airbnb-asunnossa ja käydään moikkaamassa mun tätiä ja serkkuja, sekä äitiä tietysti myös.

Kotona ollaan tehty pieniä muutoksia myös. Meidän yläkerran vessa oli pitkään meillä varastona, kun siellä on säilötty vanhaa keinutuolia josta ei haluta luopua, mutta jolle ei ole juuri nyt tilaakaan missään. Mun äiti vei sen kuitenkin Ouluun täältä autolla lähtiessään, koska hänellä on ihan tyhjä varastotila lämpimässä siellä. Keinutuoli saa odotella, että joskus pääsee joko tähän kotiin sitten kun täältä vapautuu tilaa (hyvin hamassa tulevaisuudessa), tai sitten johonkin toiseen kotiin jossa meillä on enemmän tilaa. Se on ihana ja tärkeä, mutta just nyt ei vaan sovi meille.

Nyt kun keinutuoli lähti pois, niin tehtiin siitä meidän koululaisille oma esiteinikylppäri, josta he ovat haaveilleet. Siellä saavat nyt käydä rauhassa suihkussa, tehdä kasvonaamioita ja meikkikokeiluja. Sisustettiin kylppäri heidän toiveiden mukaan ja siitä tuli tosi söpö. Siellä oli jo valmiiksi valaistu iso meikkipeili ja paljon tilaa purkeille ja purnukoille. Nyt siellä on pörröinen matto, vaaleanpunaisia pyyhkeitä ja säilytysjuttuja meikeille ja muille.

Kodinhoitohuoneeseen päivitettiin myös uusi pesutorni vanhan tilalle ja vaihdettiin vetimet kaappeihin. Todella iso muutos näin pienillä jutuilla, ainakin meidän mielestä. Vaikka en edelleenkään ole khh:n ruskean lattian fani, niin nämä muutokset freesasivat huonetta todella paljon. Nyt siellä on mukavampi olla ja lisäksi saatiin mahdutettua sinne lisäksi Ikean pieni puinen kuivausteline, joka nyt riittää meidän tarpeisiin, kun uskaltaa kuivata suurimman osan pyykeistä uudella hellävaraisella kuivausrummulla (vanha oli 2000-luvun alusta). Se saa olla esillä jatkuvasti, kun on niin söpö ja kompakti ja ketterä.

Palaan pian vauvan 4kk- ja 5kk-kuulumisten merkeissä ja muutenkin ajattelin pikkuhiljaa taas aktivoitua blogin puolella joululoman jälkeen. Ihanaa uutta vuotta vielä kaikille, toivottavasti teidän vuosi on alkanut mukavissa merkeissä! 

Moikka ihanat! Ajattelin, että pitkästä aikaa olisi hauskaa tehdä ihan perinteinen sillisalaattinen kuulumispostaus ja samalla kertoa vähän viime aikojen lemppareita myös. Tässä vauva-arjen lomassa kuulumisia on ollut ihanan helppoa ja rentoa päivittää Instagramin puolella, mutta tiedän toki, että osa seuraa ennemmin vain täällä blogissa, joten kerrotaan nyt täälläkin että mikä on meininki. Viimeiset puolitoista viikkoa ollaan nautittu Oton kesäloman jämistä, ja vielä on muutama päivä onneksi jäljellä, kun tämä on ollut niin ihanaa.

Epäonnistuin hieman omassa päätöksessäni olla tekemättä niin paljon töitä näinä ensimmäisinä kuukausina kun olen vielä yksin vauvan kanssa. Kun ei sitä vaan osaa sanoa ei kiinnostaville mahdollisuuksille. Ensimmäisen kuukauden otin kyllä tosi iisisti, mutta etenkin tämä lokakuu on ollut kyllä kiireisin mitä mulla on ollut hetkeen. Vauvan ollessa hereillä olen tietysti keskittynyt häneen, mutta muuten päiväuniajat ja monet illat vauvan mentyä nukkumaan ovat menneet paljolti töitä tehden. Tämä on kuitenkin sikäli onnellinen tilanne, että töitä riittää, ja siitä saa aina olla kiitollinen.

Ja tietty se on tärkeintä, että itse jaksan – kyllä sitten osaan laittaa stopin, jos tuntuu, että muuten olisi ihan liikaa. Vauva on onneksi niin tyytyväinen ja hyvin nukkuva tapaus, että sitä rauhallista työaikaa on jäänyt riittävästi. Ja olen jopa onnistunut harrastamaan jotain muutakin kuin työntekoa: maalasin meidän olkkariin uuden jättitaulun vanhan kuvan päälle. Se oli ihanaa ja rentouttavaa. Mutta Oton tuleva vanhempainvapaa tulee kyllä kreivin aikaan, sillä siinä 4kk korvilla päikkäritunteja alkaa olla jo vähän vähemmän kuin näiden ihan ekojen kuukausien aikana. Loman jälkeen Otolla on siis vielä nelisen viikkoa töitä ennen vanhempainvapaan alkua ja sitä me kovasti jo odotellaan, että saadaan oikeasti olla päivisin yhdessä.

Meillä on tulossa ensi viikolla koululaisten halloween-yhteissynttärit, vaikka kummankin oikea synttäripäivä meni jo aikoja sitten. Kaverisynttärit heillä on ollut ja perheen kesken on toki juhlittu molempia, mutta heidän yhteinen toive oli pitää nimenomaan halloween-juhlat sukulaisille ja muille läheisille. Huhtikuisen synttärit jäivät tänäkin vuonna juhlimatta isommin, kun silloin oli kaikkein pahin sulkutila käynnissä. Onneksi nyt saa taas juhlia ja toivottavasti 9-vuotissynttärit päästään viettämään sitten ihan ajallaan jo puolen vuoden päästä. Rakastan pukeutumista naamiaisasuihin ja nyt onkin ihan lempiaika niiden osalta meneillään, kun on niin monet Halloween-tapahtumat tulossa.

Nyt tätä kirjoittaessani Otto on vauvan kanssa vaunulenkillä ja isommat muksut ovat koulussa ja dagiksessa. Vauva nukkuu yleensä parhaat aamupäiväpäikkärit niin, että Otto tai minä käyn hänen kanssa puolen tunnin tai tunnin lenkillä, ja sitten vauva jatkaa uniaan vielä ainakin pari tuntia sen jälkeen vaunuissa. Se on kyllä ollut ihan siunaus! Osaan arvostaa näitä pitkiä katkeamattomia päikkäreitä, kun aiemmin on ollut kokemusta paljon katkonaisemmista päiväunista isompien lasten vauvavuosina. Oton loma on ollut ihana, kun saatiin esimerkiksi eilenkin käytyä keskellä päivää lounastreffeillä vauvan päiväuniaikaan.

Kohta lähdetään Oton ja vauvan kanssa yhteen PR-tilaisuuteen ja illalla menen käymään vielä meidän lukupiirin tapaamisessa vauvan kanssa. Elokuun tapaamisen aikaan olin synnyttämässä ja viimeksi skippasin vielä, kun baby oli niin pieni, mutta nyt on ihana päästä moikkaamaan lukupiirikollegoita pitkästä aikaa! Ja näyttämään vauvelia tietysti myös!

Ei meille oikeasti mitään sen ihmeempää kuulu, tällaista kuusihenkisen perheen touhukasta arkea. Harrastusrumbaa iltaisin, paljon rakkautta ja haleja. Viikonloppuisin köllöttelyä yhdessä, ystävien ja läheisten kanssa hengailua ja paljon (Oton tekemää) hyvää ruokaa. Odotetaan kaikki ihan hulluna sitä, että saadaan alkaa odottaa joulua. Odotuksen odotus best! Marraskuussa vaihtuu autossa taas päälle jouluradio ja katsotaan milloin laitetaan joulukuusi. Työjuttujen kannalta se olisi kiva laittaa mahdollisimman aikaisin, niin saa ihanan jouluisan taustan. Tänä vuonna sille on täydellinen, arvoisensa paikkakin, odottakaa kun näette!

Nyt niitä lemppareita vielä tähän lopuksi:

Paras biisi just nyt: Ed Sheeran – Shivers & Victor Leksell Eld & Lågor, niin söpöjä molemmat!

Paras herkku viime aikoina: Fazerin sitruunamarenkijogurtti-suklaapatukoita on kulunut kyllä aika monta.

Paras kirja, jonka olen tänä syksynä lukenut: Olen ihan koukussa Lars Kepleriin, luen hänen dekkareita aina illalla ennen nukkumaanmenoa, enkä kummaa kyllä ole vielä ainakaan nähnyt painajaisia, vaikka niissä on todella ällöttäviä ja graafisia juttuja. Tällä hetkellä kesken on Keplerin Peilimies.

Paras sarja jota katsotaan: Tällä hetkellä meneillää on You:n kolmoskausi ja sitä ennen katsottiin Squid Game. Molemmista tykkään tosi paljon!

Paras vaate, jota käytän koko ajan: Löysin mun kamelin värisen villakangastakin taas ilmojen kylmettyä ja se on kyllä ajaton ikuisuuslemppari.

Paras arkiruoka: Oton tekemä palak paneer leipäjuustosta! Niin herkullista.

Paras juttu tällä viikolla: Päästiin keskellä päivää treffeille vauvan päiväuniaikaan ja käytiin lounaalla.

Paras juttu, joka on vielä tulossa: Lapsilla on yhteensä viidet eri halloween-bileet seuraavien kahden viikon aikana, pääsen siis toteuttamaan omia salaisia maskeeraushaaveitani oikein runsaasti!

Paras tekeminen (isompien) lasten kanssa: Ollaan maalattu viime aikoina taas paljon yhdessä, se on niin ihanaa puuhaa! Rakastan katsoa mitä kaikkea he keksivät tehdä ja heillä on muutenkin niin hyviä, luovia ideoita. Viime viikolla he askartelivat itse tarroja.

Paras tekeminen vauvan kanssa: Tällä hetkellä vauva alkaa olla jo ihan messissä esim. siinä, jos hänen masua päristelee. Rakastan siis päristellä ja pusutella vauvan pientä masua ja varpaita ja kuunnella kun hän kujertaa pieniä naurun kujerruksia. Ihana tyyppi!

Ihanaa viikon jatkoa kaikille <3 

Vitsit mikä vappuviikonloppu! Tämä viikonloppu on tuntunut jotenkin tavallista pidemmältä, kun on ollut spesiaaliohjelmaa vapun vuoksi. Toki me ollaan juhlittu vappua ihan vaan kotioloissa, mutta kuitenkin pienet juhlavalmistelut kotonakin tuovat jo sitä juhlatunnelmaa. Ollaan paistettu munkkeja, nautittu perinteisistä vappuruuista ja vappubrunssista ja perjantaina pukeuduttiin itse askarreltuihin naamiaisasuihin. Ne pienet jutut tekevät juhlasta ikimuistoisen, vaikka olisikin vain kotona.

Halusin askarrella meille hauskat vappuasut erityisesti siksi, koska halusin keksiä hauskan raskausasun! Pinterestin ihmeellisestä maailmasta bongasin jo vuosia sitten, että raskaana ollessa voisi hyvin pukeutua avokadoksi, koska pyöreä pallomaha on kuin avokadon siemen. Ja niin maalasin pahvista itselleni avokadoasun, ja lainasin Oton ruskeaa t-paitaa, niin mahasta tuli täydellinen avokadon siemen. Otto pukeutui pahvista askarrelluksi paahtoleiväksi, koska hei kukapa ei rakastaisi avokadotoastia?!

Lapset saivat ideoida itse asunsa sen pohjalta, mitä koulusta oli ehdotettu pukeutumisteemaksi. Toisen luokka pukeutui keltaiseen, joten hänestä tuli sitten tietysti ananas. Ja toisella sai pukeutua miten halusi, mutta erityisesti panostettiin päähineisiin. Me keksittiin yhdessä, että hattara olisi aika hauska ja helposti toteutettava asu. Kaikki asut askarreltiin kotoa jo löytyneistä jutuista, kuten vanhoista vaatteista, kartongista, kuumaliimasta, vanusta ja maalista. Yllättävän näyttäviä asuja sai ja oikeasti aika pienellä vaivalla, mulla kesti yhteensä ehkä kaksi tuntia näiden neljän asun tekemisessä. Meidän 4v:n sushiasu on jo parin vuoden takaa, mutta edelleen suosikki. Ruokateema oli mielestämme mainio ja meitä kaikkia kyllä nauratti hauskat asut! Näistä jäi mahtavat kuvat muistoksi.

Kokkailtiin perjantai-iltana jo Bella Tablen vihreää perunasalaattia ja munkkejakin leivottiin, ja niitä oli tarjolla sitten myös lauantain brunssilla. Meidän vapun brunssimenu koostui koko perheen vappulemppareista:

Vihreä perunasalaatti parsalla ja fenkolilla

Nakit

Munakokkeli

Mangoa

Viinirypäleitä

Kurkkua ja tomaattia

Croissantteja tuorejuustotäytteellä

Croissantteja suklaatäytteellä

Munkit

Sima

Appelsiinimehu

Eilen syötiin iltaruuaksi herkullista porkkanasosekeittoa, jossa maistuu kookosmaito, chili, inkivääri ja juustokumina. Se on yksi meidän perheen lemppariruokia tällä hetkellä. Kestää hetki kun sen valmistaa, mutta sitä voi tehdä valtavan satsin kerralla ja syödä sitten pari päivää ruuaksi, tänäänkin saatiin siitä vielä lounas. Ihan super herkullista! Tänään meillä oli iltaruuaksi pizzaa pitkästä aikaa. Mulle ei oikein ole maistunut pizza nyt raskausaikana, mutta muulla perheellä teki mieli pizzaa/kebua ja mäkin päätin sitten kokeilla josko se maistuisi. Ja tänään pizza maistui jopa ihan hyvältä.

Vappuna availtiin myös lastentarvikkeiden paketteja, joita vilautinkin nopeasti jo Instassa. Näytän myöhemmin täällä blogissakin meidän juttuja, kunhan kaikki ei vain loju ympäri asuntoa, vaan saadaan jotain valmiiksikin. Vielä monet jutut puuttuu, mutta pikkuhiljaa alkaa olla monta juttua myös hankittuna. Isommat hankinnat on aikalailla selvillä vesillä, mutta vaatteet on vielä ihan vaiheessa. Kolmea ekaa kokoa on kaikkia vähän, mutta riittävästi ei vielä mitään.

Tänään ollaan luettu esikoisen kanssa kokeisiin, piirrelty ja leikitty. Otettiin koko vappu tosi rennosti ja nautittiin vaan kiireettömyydestä. Mulla on ollut aika paljon töitä viime aikoina, mikä on tietysti aivan ihanaa, mutta välillä tekee hyvää myös ottaa iisimmin. Tarkoituksena on tässä ennen vauvan syntymää tehdä mahdollisimman paljon töitä, jotta vauvan kanssa voi sitten ekat viikot ottaa mahdollisimman rauhallisesti ja ilman paineita. Toistaiseksi olen jaksanut tosi hyvin ja ihan normitahtiin tehdä töitä ja jatkan samaan tapaan niin pitkälle kuin hyvältä tuntuu. Kesällä kuitenkin on aina muutenkin hieman hiljaisempaa ja tarkoituksena on pitää silloinkin ainakin viikon kesäloma.

Ihan kreisiä, että nyt on toukokuu ja enää kuukausi lasten kesäloman alkuun. Meidän pitäisi laittaa pihaa kuntoon, istuttaa taimet ja suorakylvää osa lavakaulusten kasveista ja vaikka mitä muuta, mutta ehtiihän sitä tässä. Mutta aika siistiä, että lapsillakin on enää viisi viikkoa koulua ja sitten on edessä 10 viikon kesäloma, jonka jälkeen meille syntyy vauveli! Laskettu aika on elokuun lopussa, mutta jos tämä pikkukaveri seuraa isosisarustensa jalanjäljissä, niin hän saattaa syntyä vaikka juuri sillä viikolla, kun koulut alkavat (sinä päivänä kun ruotsinkieliset koulut Helsingissä alkavat mulla on 38+0).  Eli voisi ajatella, että enää yksi kuukausi, kesäloma ja sitten VAUVA! Apua en mä kestä!

Meille kuuluu hyvää, tavallista perhearkea ja raskausarkea. Jotenkin on vähän sellainen hassu fiilis siitä, että ei yhtään tiedä miltä kesä näyttää. Ei vielä tiedä kuinka paljon saa tavata läheisiä, uskaltaako esim. äiti matkustaa Oulusta tänne yms. Meillä ei ole vielä mitään kesäsuunnitelmia, paitsi Oton kesäloman aikataulu on lyöty lukkoon. Muuten on vielä ihan auki, että mitä tapahtuu, mutta me pysytellään varmasti aika pitkälti kotioloissa, vaikka kotimaassa saakin varmasti matkailla. Ehkä tehdään pikkureissu/reissuja johonkin max. 2h ajomatkan sisälle, mutta viimeisillään raskaana en uskalla enkä jaksa istua sitä pidempään enää autossa, eli Oulu jää varmasti tältä kesältä väliin. Toivottavasti saadaan sen sijaan Oulusta rakkaita tänne meidän luo, jos koronatilanne sallii!

Tästä tuli tällainen perinteinen sillisalaattipostaus vappukuvilla höystettynä. Ja nyt ei kun uutta viikkoa kohti hyvällä fiiliksellä! Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille <3 

Tällä viikolla me laitettiin vihdoinkin trampoliini pihalle, kun meidän pihalta oli sulanut viimeisetkin lumikasat. Kauan siinä kesti, kun parissa kohdassa lunta oli niin valtavan paljon, mutta nyt on sulaa. Ihanaa, sieltä jo pilkistää uutta elämää, pieniä kukkia ja katsoin että lavakauluksessa viime vuoden ruohosipulit olivat lähteneet nousemaan sieltä, aika hauskaa! Pian on aika suorakylvää ensimmäiset vihannekset lavakauluksiin ja muutenkin alkaa laittaa pihaa kesäkuntoon. Ajateltiin myös nyt viikonlopun aikana käynnistää grillikausi, kun mittarin pitäisi olla niin mukavasti 10 asteen yläpuolella ja auringonkin paistaa.

Ollaan menossa Oton kanssa yhden yön mini-staycationille hotelliin myös nyt viikonloppuna ja lapset menevät yhdeksi yöksi yökylään, mitä he odottavat kovasti. Ajateltiin nauttia illallista hotellihuoneessa ja syödä aamupalaa parvekkeella aamuauringossa. Ihanaa päästä kahden kesken minilomalle, ajateltiin ottaa näitä tällaisia pikkulomia ennen vauvan syntymää vielä ainakin kerran tai kaksi, koska sitten niistä ei taas ihan heti pääse nauttimaan. Tankataan läheisyyttä ja rakkautta ja rentoudutaan. Treffit ja kahdenkeskinen aika tekee meille hyvää ja tässä korona-arjessa pelkkä yökyläkin on jo lapsille suuri seikkailu ja jotain tavallisesta poikkeavaa.

Tämä kulunut viikko on ollut melko työntäyteinen. Koronavuosi on muuttanut työntekoa paljon ja tuntuu, että yhä suurempi osa omasta työstä tulee tehtyä ”behind the scenes”. Nykyisin iso osa omasta työstä on myyntiä, neuvottelua, konseptointia ja raportointia, sekä yksityisviesteihin vastaamista, kun ennen keskityin enemmän sisällöntuotantoon ja kommunikointiin, ja muu osa työstä oli pääosin ulkoistettu. Toki edelleenkin suurin osa työstä on sisällöntuotantoa, mutta sen rinnalla on tosi paljon muuta. Nautin tästä muutoksesta, se on jotenkin virkistävää ja se on haastanut mua oppimaan paljon uutta. Silti välillä olisi ihanaa pitää viikko ilman yhtäkään s-postia, puhelua, teams-palaveria tai muuta, ja tuottaa vaan hetkessä sisältöä, jota voisi julkaista sen kummemmin miettimättä. Ihan kuin sillon ennen vanhaan sata vuotta sitten. Sinne ei taida olla paluuta, hah. Mutta ihan hyvä niin.

Ja toisaalta, olen oppinut priorisoimaan tosi paljon ja myös olemaan itselleni lempeä. En vaadi enää itseltäni niin paljon kuin ennen, ja olen saanut selkeytettyä itselleni työn ja vapaa-ajan eroa. Teen harvoin enää iltaisin töitä lasten mentyä nukkumaan. Tämä toki varmasti muuttuu sitten vauvan kanssa, silloin täytyy tehdä töitä nimenomaan sitten kun vauva nukkuu. Mutta nyt tällä hetkellä nautin vapaista illoista rauhassa. Kirjoitan vielä vauvan ja yrittäjyyden yhdistämisestä lisää sitten, kun ollaan päätetty perhevapaista lopullisesti ja kenties haettukin niitä. Enää pari viikkoa ja saan jo hakea raskaustodistuksen, jonka jälkeen niitä voi sitten alkaa hakemaan!

Tehtiin viikko sitten eteisessä pienimuotoista remonttia ja nyt haaveilen kenties laventelin värisestä seinästä eteiseen. Pitäisi esitellä rempan lopputulos, siitä tuli nimittäin meidän mielestä aika kiva ja käytännöllinen. Saatiin siitä suuri kipinä parantaa muitakin säilytysratkaisuja, sillä muutos on ollut niin hyvä jo nyt! Esittelen sen heti teille, kunhan ollaan saatu lasten naulakkokoukut vielä paikoilleen, jolloin on oikeasti valmista sitten.

Mulla on niin hyvä fiilis siitä, että ilmat lämpenee ja kevään tuoksua on ilmassa. Ihan mieletöntä, että parin viikon päästä saa jo herkutella vappumunkeilla ja Mehukatti-simalla ja kenties tippaleivälläkin. Pitäisi vielä keksiä joku hauska vappuasu tämän masupallon kanssa. Miten olisi avokado tai Nalle Puh?

Juhlittiin tällä viikolla myös meidän rakkaan ekaluokkalaisen 8-vuotissynttäreitä, ihan vaan oman perheen kesken kotona. Pidettiin synttärisankari päättää -päivä ja meillä oli niin ihana päivä. Olen niin ylpeä meidän mainiosta 8-vuotiaasta <3 Mutta hullua miten aika vaan kuluu ja hän on jo kahdeksan! Vastahan hän oli samanlainen pieni 4v kuin meidän nuorimmainen nyt. Aina sitä saa vanhempana kauhistella ajan kulua! Samalla vaan maailman siisteintä seurata miten lapset kasvavat ja oppivat uutta ja millaisia mahtavia tyyppejä heistä kasvaa omine ominaisuuksineen ja mielipiteineen.

Meillä on ollut tosi kiva viikko ja luulen, että edessä on myös ihan huippu viikonloppu! Ajateltiin tänään illalla katsoa Netflixistä Serpent loppuun, ollaan katsottu sitä tällä viikolla sen jälkeen kun saatiin huippuhyvä Snabba Cash katsottua valmiiksi. Sitten pitäisi keksiä taas joku uusi sarja katseltavaksi.

Ihanaa viikonloppua kaikille <3 

Tammikuu jo loppuu ja ensi viikolla alkaa meidän vuoden ensimmäinen ”juhlakuukausi”, kun päästään juhlimaan ensin kuopuksen 4v-synttäreitä, sitten meidän seitsemättä hääpäivää ja sitten vielä kymmenettä vuosipäivää. Syyskuu on sitten se toinen ”juhlakuukausi”, kun silloin on mun, meidän esikoisen ja mun äidin synttärit peräkanaa. Oton ja keskimmäisen synttärit sijoittuvat tasaisemmin ympäri vuotta, mutta hauskaa miten joillekin kuukausille näitä juhlia vaan kasaantuu.

Aiotaan juhlia kuopuksen synttäreitä ihan vain Oton perheen kanssa nyt pienesti. Pidetään sitten joskus isommat juhlat kuopukselle, jonne kutsutaan kummit ja ystäväperheetkin mukaan, sekä tietty mun äiti myös. Hääpäivää ja vuosipäivää juhlitaan nyt vain kotona, mutta myöhemmin helmikuussa karataan kahdestaan Oton kanssa yhdeksi yöksi hotellilomalle. Siitä onkin jo pitkä aika kun ollaan viimeksi oltu yötä kahdestaan, se oli mun synttäreillä syyskuussa.

Tammikuu on alkanut vähän väsyneesti ja tahmeasti, mutta tämä viimeinen viikko on ollut oikeastaan aika hyvä. Tässä on ollut toivoa. Mulla on vahvistunut tällä viikolla kolme kivaa työjuttua, mikä lievittää stressiä ainakin hieman sen suhteen, että riittääkö töitä vai ei. Koronatilanne sahaa ja eihän sitä tiedä mihin tämä kevät vielä vie, mutta nyt alkaa olla sellainen toiveikas fiilis kuitenkin, että töitä riittää edes jonkin verran. Olen siitä valtavan kiitollinen ja toivon, että niitä tulee paljon lisää!

Ollaan katsottu lasten kanssa tällä viikolla meidän vanhoja reissuvideoita YouTubesta, kun on tullut välillä niin kova reissuikävä. Mutta ei ne videot ole sitä kyllä oikein helpottaneet, päin vastoin. Olisi niiiiin ihana lähteä jonnekin, edes risteilylle! Vitsi miten ikävä on niinkin perus juttuja kuin Max Hamburgaren halloumiburgeria, Tukholman vanhaa kaupunkia tai jotain Silja Serenaden buffaa! Lähtisin kyllä niin fiiliksissä kauemmaskin, mutta pelkkä päivä Tukholmassa -risteily voi tuntua aikamoiselta elämykseltä sitten joskus, kun tämä kaikki on vihdoin ohi. Jos meillä vielä on Ruotsin laivat silloin. Se ”joskus” tuntuu karkaavan koko ajan kauemmas, mutta vielä on jaksettava.

Tilasin tällä viikolla netistä kotiin isot ruokaostokset pitkästä aikaa. Mulla on vähän ristiriitaiset fiilikset siitä, kun tavallaan siihen menee ainakin mulla paljon kauemmin aikaa kun teen ostokset netissä, mutta sitten taas toisaalta onhan se ihanaa saada ne ostokset kotiin. Toki siinä on se, että mitä useammin niitä tekisi netissä, sitä paremmin palvelu oppisi tuntemaan ne meidän perusostokset (nytkin se osasi ehdottaa kyllä hyvin meidän suosikkeja) ja tekisi ostosten teosta entistä nopeampaa. Mutta joo, luulen, että tullaan aina välillä hyödyntämään tätä nettitilausta, mutta ei varmasti joka viikko. Mutta ihanaa, kun se vaihtoehto on olemassa ja nykyään niitä toimitusaikojakin on jo niin hyvin saatavilla.

Tänä viikonloppuna meillä ei ole hirveästi mitään sen suurempia suunnitelmia. Ajateltiin varmaankin ulkoilla, katsoa leffoja ja lukea kirjoja, sekä syödä hyvää ruokaa. Kiireetöntä yhdessäoloa ja paljon haleja! Ja ehkä voitaisi katsoa vielä New Yorkin reissuvideo, kun siitä reissusta tulee maanantaina kuluneeksi vuosi. Ihan hurjaa. Perjantaita ollaan vietetty yökkäreissä sen jälkeen, kun lapset pääsivät koulusta. Pyjamaperjantait best!

Toivotan kaikille ihanaa viikonloppua!