Sain valmiiksi videon meidän New Yorkin reissusta! Kuten kerroinkin jo etukäteen, tein reissusta IG TV-videon. Ne pystyy ihan samalla tavalla jakamaan tänne blogiin, mutta Instagramin puolella ne tavoittavat paljon enemmän seuraajia kuin mun videot YouTubessa. Siellä on mahdotonta kerryttää tilaajamäärää, ellei pysty jakamaan sisältöä säännöllisesti vähintään viikottain. Jatkossa siis tulen tekemään videoita mahdollisesti enemmän juuri IG TV:n puolella, jolloin useammalla on mahdollisuus nähdä ne.

En ole kokonaan sulkenut pois mahdollisuutta, että joskus tekisin enemmän videoita myös YouTuben puolelle, mutta ainakin nyt tämän tein tällä tavalla. YouTuben etuna on tietysti tekstittämisen helppous ja mietinkin, että jos tarpeeksi moni toivoo, voisin tehdä tekstitetyn version tästä samasta videosta vielä YouTuben puolelle. Siinä on kuitenkin helppoudesta huolimatta sen verran iso työ, että sitä ei kannata tehdä ellei siitä ole kovinkaan monelle iloa. Kerrothan siis rohkeasti, jos haluaisit nähdä videon tekstitettynä ja YouTubessa.

Tää oli muuten eka kuva, jonka Otto otti New Yorkista. Kuvastaa aika hyvin Times Squarea  tavallisena lauantai-iltana. 

Oli hauskaa kuvata videoita ihan kahdestaan koko reissun ajan, kun pystyi keskittymään ihan eri tavalla siihen kuvaamiseen ja videolla näkymiseen. Aina lasten kanssa reissatessa haluaa sekä ikuistaa ihania hetkiä että olla niissä täysillä läsnä. Siksi silloin on mahdotonta tallentaa yhtä paljon materiaalia kuin kahdestaan matkustaessa. Tällä reissulla meillä taas oli kamerat aika paljon kaulassa ja kädessä, koska näin aikuisten kesken pystyy hyvin olla läsnä kamerasta huolimatta, kun ei samalla tarvitse huolehtia esim. toisen turvallisuudesta tai muusta, vaan ainoastaan itsestään. Toki paljon jäi kuvaamattakin, mutta nyt kuvattiin silti enemmän materiaalia kuin esim. Mallorcalla viikossa. Mun mielestä tästä videosta tuli tosi kiva ja siitä välittyy hyvin meidän huonot vitsit ja rento meininki koko reissulla. Ja näkyy aika paljon pilvenpiirtäjiä ja New Yorkia eri puolilta!

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Meidän New Yorkin reissu tiivistettynä. Mitä kaikkea mahtui neljään päivään New Yorkissa? 100 000 askelta, ihan liikaa tyhmää läppää ja mielettömiä paikkoja. #newyork #iinajaotto #visitnewyork

Henkilön 🌼 Iina Hyttinen 🌼 (@iinalaura) jakama julkaisu Helmi 15, 2020 kello 11.03 PST

Mulla on viittä vaille valmiina myös sellainen New York -vinkkipostaus, johon olen kasannut meidän lempparipaikat, nähtävyydet, shoppailupaikat, ravintolat ja muut vinkit ja myös ne ei-niin-lempparijutut, joita kokeiltiin. Mukana kaikkien osoitteet ja linkit. Neljässäkin päivässä ehti nähdä yllättävän monta paikkaa ja saada yllättävän paljon kokemuksia, ainakin mun listauksen pituudesta päätellen. Monet kohteet vilahtivat tällä videolla, mutta paljon oli sellaistakin, mitä ei tähän päätynyt, koska ei me nyt ihan kaikkea kuvattu kuitenkaan.

Vinkkipostaus ilmestyy ensi viikon alussa. Ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille!

Me tultiin kaksi päivää sitten takaisin ja New Yorkin matka tuntuu kuin unelta! Se oli kuin neljän päivän mittainen uni, jonka jokainen sekunti oli mieletöntä seikkailua. New York. En edes tiedä mistä aloittaisin. Tiedättekö sen tunteen, kun joku asia josta olet haaveillut koko elämäsi toteutuu vihdoin? Ei tiedä miten päin olisi, mitä sanoisi, miten edes hengittäisi. Poskiin sattuu kun hymyilyttää niin paljon. Suusta ei pääse muuta kuin WAU. Mihin tahansa katseen kääntää: WAU. Ensimmäisen illan Otto vaan nauroi mulle, koska hän ei ollut koskaan ikinä kuullut mun sanovan niin monta kertaa wau. Se oli mulle niin valtavan iso juttu, että ylipäätään sain olla siellä, kävellä niillä kaduilla, nähdä niitä rakennuksia ja ihmisiä.

Mulla on reissusta ihan älyttömän paljon kerrottavaa, mutta nämä ekat kaksi päivää reissun jälkeen on mennyt ihan vaan siinä, että olen koittanut prosessoida sitä kaikkea mitä me nähtiin ja koettiin. New York on niin erilainen kuin Helsinki, niin erilainen kuin Lontoo tai Berliini tai mikään paikka missä olen koskaan ennen vieraillut. Se on niin v-a-l-t-a-v-a. Mihin tahansa katseen kääntää Manhattanilla, kaikki on suurta ja aivan hemmetin näyttävää.

Meidän ekana iltana suunnattiin ekaksi syömään lähimpään Shake Shackiin (kiitos suosituksista, se oli täydellinen rento ja helppo vaihtoehto lentorumban jälkeen) ja sen jälkeen käveltiin parin sadan metrin päähän Times Squarelle. Se oli lauantai-ilta, meno oli ylimmillään. Siellä oli ihmisiä, esityksiä, musiikkia, valoja, ääntä ja autoja. Superautoja, jotka soittivat musiikkia ikkunat auki ja kisailivat. Ihmisiä, jotka taputtivat ja valokuvasivat. Niin paljon erilaisia ihmisiä, enemmän erilaisia ihmisiä sillä pienellä alueella kuin Helsingissä näkee viikossa. Kysyin Otolta monta kertaa, että onko tää oikeesti totta, ollaanko me ihan oikeasti täällä? Oltiin me. En kestä!

Neljä päivää oli näin jälkikäteen ajateltuna aivan täydellinen pituus meidän reissulle. Me käveltiin New Yorkissa yhteensä 102 149 askelta noiden päivien aikana, mikä kertoo varmaan jo aika paljon siitä, kuinka paljon ehdittiin nähdä ja kokea (ja kävellä). Aivan hiton paljon. Varsinkin jos miettii, että ekana päivänä oltiin perillä vasta iltakuudelta ja vikana päivänä me lähdettiin lentokentälle kolmen jälkeen. Aikaeron kanssa meillä sujui mainiosti. Mennessä oltiin kyllä aika poikki silloin illalla, mutta aamulla heräsin pirteänä kuin peipponen jo kello 3.45. Istuin vessassa syömässä amerikkalaisia Pizza-Pringlesejä tunnin ja kävin suihkussa ja meikkasin, ennen kuin herätin Oton aamupalalle vähän ennen kuutta. Mä heräsin joka aamu siinä 4-5 maissa ja Otto 6-7 maissa, joten päästiin aina tosi aikaisin liikkeelle ja meillä oli aina hyvin koko päivä aikaa touhuta.

Ei kaikki reissulla ollut pelkkää onnea ja ilotulitusta, moni asia sai myös leuan loksahtamaan auki ja nosti kyyneleet silmiin. Olisi tehnyt mieli pysähtyä auttamaan jokaista koditonta, joita siellä oli paljon. Ne kyltit joita he olivat kirjoittaneet elämästään ja tilanteistaan särkivät mun sydämen. Ihmisten ahdinko tuli siellä niin järjettömän lähelle ja avasi silmiä. Se miksi sanon, että neljä päivää oli täydellinen pituus johtuu osin siitä, ja osin siitä, että oleskelu suurkaupungissa ensimmäistä kertaa oli ihan valtavan jännittävää ja myös uuvuttavaa. Ja tietenkin mulla oli kauhea ikävä lapsia, en olisi varmasti voinut olla kauempaa erossa, vaikka heillä kaikki olikin mennyt aivan 5/5 meidän reissun ajan täällä.

Ihmispaljous, jatkuva pieni jännityksen tunne, se kaikki oli mulle ihan uutta. Myös se kulttuuri, että joka puolella on kylttejä, joissa käsketään tarkkailemaan kanssaihmisiä ja kertomaan epäilyttävistä asioista heti poliisille (joita siellä myös oli ihan joka nurkalla) oli ajoittain aika ahdistavaa. Sellainen tunne, että kaikkia ihmisiä pitää vähän pelätä. Ainakaan itseni kohdalla rynnäkkökivääreillä varustettujen anti-terrorismi-joukkojen näkeminen ruokamarketissa tai edes perus rivipoliisien läsnäolo joka paikassa ei todellakaan lisännyt turvallisuuden tunnetta, päinvastoin. Nämä olivatkin kyllä sellaisia asioita, jotka tavallaan mietityttivät jo etukäteen. Ei me onneksi nähty mitään oikeasti super pelottavaa, mutta sellainen julkinen jatkuvan epäilyksen kulttuuri oli ensikertalaiselle hurja kokemus.

Me nautittiin siitä huolimatta reissusta ihan älyttömän paljon ja mä haluan aivan varmasti takaisin New Yorkiin vielä, tutustumaan siihen vielä enemmän ja vielä paremmin. Nyt kun ollaan kävelty yli 100 000 askelta NYCissä, ollaan kierretty jo monen monta aluetta ja naapurustoa, tiedetään mikä kiinnostaa, tiedetään mitä ehdottomasti halutaan ensi kerralla nähdä ja kokea. Ollaan myös älyttömän tyytyväisiä kaikkeen mitä ensimmäisellä kerralla nähtiin, kuten Brooklyniin, Rockefeller Centeriin, Top Of The Rockiin, 911 memorialiin, 5th avenuehen, Sohoon, Central Parkiin, Little Italyyn, The Vesseliin ja kaikkeen mahdolliseen muuhun, mitä tulette vielä näkemään täällä! Me kuvattiin koko reissun ajan videopäiväkirjaa ja tulen tekemään IG TV-videon reissusta, jonka toki jaan myös blogissa, jotta kaikki hekin halukkaat sen näkevät, joilla ei instatiliä ole.

Kiitos vielä ihan mielettömän paljon kaikista vinkeistä ja ihanista sanoista, joita laitoitte. Meillä oli ihan mieletön reissu kertakaikkiaan, enkä malta odottaa, että pääsen jakamaan kaiken mitä me koettiin! New York vei mun sydämen, enkä ikinä tule unohtamaan sitä hetkeä kun seisoin Brookyln Bridgellä New Yorkin skylinea katsellen ja tajusin, että mä ihan oikeasti seison siinä just nyt Oton kanssa ja mun unelma toteutui.

Ihanaa viikonloppua kaikille <3

Me tajuttiin tuossa joulun alla Oton kanssa, että vuonna 2019 ei annettu toisillemme synttärilahjoja, ei äitienpäivä- eikä isänpäivälahjoja, ei hääpäivälahjoja eikä meillä oikein ollut mitään joululahjatoiveitakaan. Ei vaan keksitty mitään kumpikaan, ei saajan roolissa omia toiveita, eikä antajan roolissa omia ideoita. Ollaanko vähän tylsiä? Jep. Ollaan me, mutta turha sitä on väkisinkään mitään alkaa keksimään, vai mitä. 

Mietittiin yhdessä, että mistä “hemmottelusta” me molemmat ollaan nautittu viime vuosina kaikkein eniten? Yhteisestä ajasta ja uusista kokemuksista. Olivat ne sitten rauhallista rentoilua lähellä tai uusien paikkojen valloittamista kauempana. 

Heitin oikeasti ihan vitsillä Otolle, että “no mennään sinne New Yorkiin, kun munhan piti käydä siellä ennen kuin täytän 30”. Ajattelin, että Oton mielestä se olisi too much, eikä mun kolmekymppiset nyt vielä niin lähellä ole, mutta mun yllätykseksi Otto sanoikin, että “no mennään!” Ja hitto, siitä se ajatus sitten lähti. Ostettiin samalta istumalta New Yorkin matka tälle keväälle meille kahdelle. Se on meidän kaikki viime vuoden lahjat ja tämän vuoden seurustelun 9. vuosipäivän lahja ja hääpäivälahja. 

Se on myös meidän ensimmäinen kahdenkeskinen ulkomaanreissu sitten vuoden 2015, jolloin käytiin Lontoossa kahdestaan. Se on myös mun ensimmäinen reissu mihinkään Euroopan ulkopuolelle koskaan. Ja mä olen niin innoissani! 

Se on ollut pikkutytöstä asti yksi mun suurimpia haaveita, että pääsen joskus käymään New Yorkissa.  Ja nyt mun unelma toteutuu, mä en kestä! Yksi mulle rakkaimmista biiseistä on Empire state of mind. Rakastan kaikkia leffoja ja sarjoja, joiden miljöönä toimii New York. Rakastan kirjoja, jotka kertovat New Yorkista. Rakastan Humans of New Yorkia. Joskus lapsena en olisi ikinä uskonut, että joskus oikeasti lähden vielä New Yorkiin. Mulle matkustelu ei ole koskaan ollut itsestäänselvyys, vaan etenkin lapsena vain kaukainen haave. Mutta nyt mun suuri unelma toteutuu ja en voisi olla enemmän innoissani. Parasta on se, että saan kokea sen yhdessä Oton kanssa. 

Siitä asti kun me ostettiin reissu, mä olen kiljaissut  aina meidän katsoessa Gossip Girliä iltaisin, että “IIIK TONNE ME MENNÄÄN!”. En tajua miten Otto kestää vielä reissuun asti, koska Gossip Girliä riittää katseltavaksi vielä viikkojen ajan. Aina kun näkyy New Yorkin siluetti jossain, mä voisin vaan kiljua innosta. 

Me ollaan reissussa neljä yötä, mikä on myös meidän pisin kahdenkeskinen reissu ikinä. Siitä tulee varmasti ihan kreisiä, intensiivistä, maailman siisteintä ja niin hauskaa. Lapset ovat sen aikaa mun äidin kanssa, mikä menee varmasti oikein hyvin. Mun äiti on heille rakas, tuttu ja turvallinen aikuinen ja onneksi on Armas-koirakin vielä seurana. Jotenkin naurattaa, että olin itse jo kolmevuotiaana mummolassa kesällä parikin viikkoa ilman äitiä, mutta meidän lapsille pisin aika tähän mennessä on ollut (isommille) kolme yötä ja pienimmälle kaksi. Mä rakastin mun mummola-kesiä pienenä, ne oli ihan best. 

Mutta nyt tulee sitten uusi kokemus meille kaikille. Tiedän jo valmiiksi, että meille aikuisille tulee ihan jäätävä ikävä ja lapset eivät luultavasti ehdi ikävöidä, kun on niin paljon kaikkea kivaa tekemistä. Ainakin aiemmin se on mennyt juuri niin. Onneksi melko pian reissun jälkeen on hiihtoloma, niin ehditään tankata läheisyyttä sitten ekstra paljon heidänkin kanssa. Ja me todellakin tullaan tekemään reissu joskus New Yorkiin myös lasten kanssa, mutta vasta sitten, kun he ovat niin isoja, että reissusta jää heille (kaikille) oikeasti paljon muistoja ja he saavat siitä kaiken irti. 

Mutta nyt! Nyt mä haluaisin kuulla teiltä muilta, jotka olette käyneet New Yorkissa, että mitä siellä kannattaa tehdä? Mitä ehdottomasti EI kannata tehdä? Olen ainakin kuullut, että moni sanoo että Empire State Buildingin sijaan kannattaisi käydä Top of The Rockissa? Ja olen kuullut, että Times Squaren ravintoloissa on ylikallista ja ei-niin-hyvää ruokaa, mutta muutaman korttelin päässä sieltä olisi tosi kivoja ravintoloita? Neljä päivää on niin valtavan kaupungin kokemiseen tosi lyhyt aika ja siksi haluttaisiin kokea vain ne kaikkein siisteimmät jutut, joita siinä ajassa ehtii kokea. Me rakastetaan kokea paikkoja kävellen, joten tiedän jo valmiiksi sen, että tullaan kävelemään siellä ihan liikaa. Varmasti liikutaan myös metrolla, mutta mahdollisimman paljon kävellään. 

Mitä tehdä New Yorkissa neljässä päivässä? Paras rento ravintola? Paras fine dining -ravintola? Paras aamiainen? Paras näköala? Kannattaako käydä katsomassa Vapauden patsasta? Paras vinkki New Yorkiin?

Vähän puolen yön jälkeen viime yönä me laskeuduttiin Suomen maan kamaralle ja näin on lomat lomailtu. Blogiloma loppuu tähän ja kellon pyörähdettyä huomisen puolelle poistuu sähköpostistakin lomailmoitus. En ole vilkuillut sinne ollenkaan ja hyvä niin, tämä loma teki niin hyvää. Meillä oli ihan mieletön reissu. Osa teistä varmasti seurasikin sitä Instagramin puolelta, jonne päivitin kuulumisia ja satunnaisia videopätkiä, kuten myös meidän Air B’nB-kämpän esittelyä ja muuta. Kaikki storyt Mallorcalta löytyvät myös mun IG-tilin kohokohdista.

Me kuvattiin koko reissun ajan videoita ja editoitavaa materiaalia kertyi ihan älytön määrä. Tulen julkaisemaan reissuvideon ensi viikon aikana, mutta sitä ennen pääsette kurkkaamaan reissulle kuvien muodossa. Paljon on toki myös sellaista, jota ei kuvissa tai videoilla näy, sillä loman päätarkoitus oli rentoutuminen ja töiden unohtaminen ja se kyllä tosissaan onnistui.

Lähdettiin tosiaan viime viikon lauantaina 14. päivä reissuun ja saavuttiin perille Mallorcalle siinä alkuillasta. Matka lentokentältä Can Picafortiin meidän talolle taittui ennakkoon tilatulla kuljetuksella ja perille päästyämme ehdimme vielä juuri ja juuri viereiseen Mercadonaan ruokaostoksille ennen kuin se meni kiinni. Asunnon vuokraaja oli tosin varannut meille maitoa, limua, vettä, leipää ja leivänpäällisiä sekä pientä naposteltavaa sinne valmiiksi. Ihan huikeaa palvelua!

Ensimmäisenä iltana me mentiin todella myöhään syömään ja päädyttiin rannan lähellä olevaan ravintolaan, joka oli suoraan sanoen aika surkea. Kaikilla oli kuitenkin niin jäätävä nälkä, että se ei hirveästi haitannut. Ravintolan jälkeen kaikki alkoivat suoraan nukkumaan, mutta sunnuntai-aamuna sitten oltiin aivan pirteinä ja alettiin vasta kunnolla pyörimään talossa ja sen pihalla.

Loppuviikon ajan ruuat olivat herkullisia kaikissa ravintoloissa, joissa käytiin ja lisäksi kokkailtiin jonkin verran myös talolla itse, sillä siellä oli aivan hyvin varusteltu keittiö sekä grilli omalla terassilla. Ymmärrettiin välttää rannan kuppiloita ja keskittyä niihin ravintoloihin, jotka löytyivät vähän enemmän piilosta (mutta joissa oli paljon parempaa ruokaa).

Ekat pari päivää pyörittiin lähinnä lähialueilla ja oman talon uima-altaalla, käytiin kävelyllä ja juoksulenkeillä, minkä jälkeen oli parin rantapäivän vuoro. Can Picafortin ranta on aivan uskomattoman kaunis paikka ihanine kaisloista tehtyine aurinkovarjoineen ja se on simpukoiden keräilijöiden unelmakohde.

Päästiin tekemään rannalla tytöistä hiekkamerenneidot simpukkakoristeilla, rakennettiin kaksi isoa hiekkalinnaa ja vesitie ja uitiin varmaan koko vuoden edestä. Me viihdyttiin rannalla tuntikausia. Vesi oli aivan älyttömän lämmintä, kirkasta ja ihanaa. Sinne rannalle voisin lähteä koska tahansa uudelleen. Kerättiin simpukoita ja kauniita kiviä, annettiin aaltojen kuljettaa meitä ja naurettiin vedet silmissä. Välillä käytiin hakemassa lounasta rannalle ja syötiin siellä. Sitten taas jatkettiin uimista.

Keskiviikkona vietettiin Mallorcalla mun 28-vuotissynttäreitä suuntaamalla silloinkin rannalle. Kyllä siinä oli aika hyvä fiilis kun sai viettää synttäripäivää lasten kanssa lämpimässä Välimeressä pulikoiden. Otto-ressukka kärsi nestehukasta tai lievästä auringonpistoksesta just mun synttäripäivänä, joten hän oli silloin vähän pois pelistä, mutta onneksi iltaa kohden alkoi voida vihdoin paremmin. Silloin hurautettiin taksilla 10km päähän Port D’ Alcudiaan illalliselle.

Torstai oli meillä sellainen rento allaspäivä jälleen lähinnä oman talon poolilla ja käytiin myös vähän kävelemässä ympäri Can Picafortia ja tutkimassa uusia reittejä. Vietettiin myös tapas-iltaa ja kokattiin kaikki tapakset yhdessä porukalla. Oli aivan älyttömän hyvää ruokaa ja tietysti myös seuraa.

Haluttiin käydä myös Palmassa eli Mallorcan saaren isossa pääkaupungissa ja vuokrattiin perjantaille iso 9-paikkainen auto. Meitä oli tosiaan yhteensä yhdeksän tyyppiä mukana reissussa eli aika iso porukka. Se oli parasta! Palma yllätti, se oli ihan mielettömän upea kaupunki ja sinne voisi lähteä vaikka ihan vaan kaupunkilomalle. Siellä on valtavan kaunista arkkitehtuuria, hulluna kauppoja ja nähtävyyksiä, hirveästi ihmisiä ja tosi paljon ravintoloita. Palmaan täytyy ehdottomasti päästä uudelleen, yhdessä päivässä siitä jäi tosi paljon näkemättä (vaikka paljon ehdittin myös nähdä ja näistä tulossa vinkkejä myöhemmin).

Perjantaina juhlittiin myös meidän esikoisen 8v-synttäreitä kakulla ja lasten skumpalla jo heti aamusta. Illalla ravintolassa hän sai istua pöydän päädyssä ja valkkasi itselleen ihanan herkullisen Oreo-jälkkärin. Päivä Palmassa taisi olla hänenkin viikon kohokohta, hän kun alkaa olla niin iso tyyppi jo!

Eilinen lauantai oli meidän viimeinen päivä ja käytettiin se ihan vaan altaalla loikoiluun, pakkailuun ja lounaaseen. Illalla lennettiin kotiin. Loma kului aivan epätodellisen nopeasti, mutta niinhän se aika usein kuluu kun on hauskaa. Nautittiin ihan hirveästi koko porukalla yhdessäolosta ja tehtiin suurimmaksi osaksi kaikkea yhdessä, eikä erikseen. Yhdessähän sinne lomailemaan mentiinkin.

Alunperin suunnitelmissa oli reissun aikana myös mm. tyttöjen iltaa ja muuta sellaista, mutta päädyttiinkin palaamaan aina illallisen jälkeen talolle (jos oltiin syöty ulkona) ja lasten mentyä nukkumaan pelattiin koko porukalla korttia. Ja se oli siis kaikkien toive. Aina iltaisin oli vähän sellainen fiilis kuin oltaisiin oltu porukalla mökkeilemässä, mutta oltiinkin vaan Mallorcalla. Ja mähän siis rakastan mökkeilyä, joten se oli 100% kohteliaisuus.

Reissu oli oikeasti ihan mieletön ja siitä jäi niin lämpimiä muistoja. Tällä porukalla lähden erittäin mielelläni reissuun joskus toisenkin kerran ja vaikka kymmenennenkin kerran. Meillä oli rento meininki, kaikkia kuunneltiin tasapuolisesti, lapset otettiin huomioon (vaikka kaikki muut meidän lapsia lukuunottamatta olivat reissussa aikuisia) ja ennenkaikkea pidettiin hauskaa. Jos halusi, sai olla omassakin rauhassa ja jos halusi olla yhdessä niin aina löytyi seuraa. Meidän lapset olivat ihan huikeaa matkaseuraa ja vaikka taaperolla eilen meni lennolla nousussa hermot (koska piti pitää turvavyötä ja hän ei nähnyt silloin kunnolla ikkunasta ulos), niin lennotkin menivät tosi hienosti lasten kanssa.

Annan reissulle ihan 5/5! Nyt on ihana olla kotona ja oli oikeastaan aika virkistävääkin, miten viileä ja syksyinen ilma koneesta poistuessa iski kasvoille. Nyt on hyvä pakata kaikki kesävaatteet pois talveksi ja alkaa keskittyä syksyyn ihan täysillä. Nyt tosiaan blogi ei ole enää tauolla, joten ensi viikolla ilmestyy postauksia taas ihan tavalliseen tapaan. Yöllä meiltä ilmestyy myös uusi podcast-jakso, jonka aiheena on kaksikielisyys (ja jossa puhutaan muuten molemmat myös ruotsia lopussa)!

Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille ja kiitos ihanista synttärionnitteluista ja muista mahtavista viesteistä, joilla olette piristäneet meidän lomaa vielä entisestään <3 It’s good to be back! 

Tämä oli varmaan mun henkilökohtainen ennätys siinä, miten nopeasti sain tehtyä videon valmiiksi jostain reissusta! Muistan, että aikanaan esim. Mallorca-videon tekeminen kesti mulla kuukausia, oisinko mä laitttanut sen jopa joulukalenteriin, eli siis yli puoli vuotta reissun jälkeen? No, mene ja tiedä. Onneksi nykyään osaan olla aavistuksen tehokkaampi myös videoiden kanssa. Meidän reissu oli aivan ihana, rento, naurun ja höpötyksen täyteinen. Video on jälleen tuttuun tapaan kokonaan tekstitetty ja nyt olen myös suomentanut ruotsinkieliset osuudet, koska niitä oli aika paljon ja suomennoksia toivottiin viimeksi.  HUOM! Tekstitykset pitää laittaa erikseen päälle. Koko videolla on tällä kertaa tosiaankin paljon enemmän puhetta kuin viimeksi, mutta paljon on myös ihan vaan meidän meininkiä yleisesti.

Videolla pääsette meidän mukaan Vasa-museoon, Tukholmaan pyörimään, tunnelbanalla ajelemaan ja laivalle tietysti myös. Museo oli lapsille jännittävä kokemus, josta jäi paljon mieleen. He kertovat näkemästään videolla enemmän. Lapset olivat mukana valitsemassa hauskoja juttuja, joita videolle laitettiin ja katsottiin koko video yhdessä läpi ennen kuin ladattiin se YouTubeen. Oli ihana kuulla, että he tykkäsivät tästä ja oikein hihkuivat innoissaan, kun kerroin, että video on viimein valmis.

Näistä tulee kyllä niin hauskoja muistoja, joita on kiva katsoa uudelleen ja uudelleen. Vaikka valmiille videolle päätyy aina vain pieni osa kuvatusta materiaalista, olen iloinen siitä, että meille jää aina paljon myös niitä ”omia” hauskoja videomuistoja, joita katsotaan vaan kotona ihan ilman mitään editointia. Erityisesti meillä taapero tykkää katsoa näitä omia videoita paljon enemmän kuin mitään sarjoja tai piirrettyjä.

Tästä tuli nyt tällainen kolmen päivän My day, kun kuvattiin koko reissu videolle! My Day -videot olivat ainakin viimeksi kysyessä kaikkein toivotuimpia ja lupaan tehdä niitä lisää myös. Musta tuntuu, että joka kerta videon editoiminen on aavistuksen iisimpää ja ehkä jopa nopeampaakin. Ei se nopeaa puuhaa ole vieläkään, mutta tekemällä oppii ja nykyään pystyy välttämään monia sellaisia virheitä, joita ennen tuli helposti tehtyä ja siten vaikeutettua omaa työntekoa.

Kiitos hurjasti kaikille, jotka katsoitte videon! Jos haluatte tilata kanavan (jolloin saatte ilmoituksen uusista videoista heti kun niitä ilmestyy eli n. kerran kuussa), niin tilaamaan pääsette TÄSTÄ. Ja ihanaa alkanutta viikkoa!