Niin vaan tuli tämäkin raskausviikko 38+0 täyteen! Ollakseni rehellinen, mulla on tällä hetkellä sellainen olo että olen vähemmän pitkällä raskaudessa kuin vaikkapa kaksi viikkoa sitten viikolla 36+0. Nyt olen saanut taas nukuttua ihan hyvin pari viime yötä, toissapäivänä nukuin jopa puoli kymmeneen asti aamulla ja vain parilla herätyksellä. Varasin vielä itselleni ripsihuollon ja olen sinne kyllä kovasti menossa.

Neuvolakäynti oli muutama päivä sitten, ja siellä oli kaikki arvot hyvät, paino noussut maltillisesti kolmen viikon takaisesta, verenpaineet edelleen matalat ja rauta-arvotkin lähteneet rautalisällä nousuun mukavasti. Proteiinit tai sokerit eivät olleet koholla. Vauva oli kuulemma tiukasti kiinnittynyt alas ja sf-mittakin oli juuri sopiva.  Tosin mitasta saatiin kaksi hyvin poikkeavaa tulosta kun ensin harjoittelija mittasi supistuksen aikana jolloin mitta kasvoi ylimääräiset 6cm. Joo, mulla on aika napakoita supistuksia nämä ei-synnytyssupistuksetkin, maha näyttää aina silloin aivan Mount Everestiltä kun se on niin kolmio!

Kuten kirjoittelinkin arkikuulumispostauksessa, olen ottanut ihan rennosti ja aion ottaa edelleen. Mua jännittää kyllä synnytys edelleen ja se että mitä sitten tapahtuu kun se käynnistyy ja miten se käynnistyy ja missä, mutta eipä siihen voi itse vaikuttaa niin olen yrittänyt olla ihan positiivisella mielellä. Olisi kyllä hauskaa tässä synnytyksessä kokea se elokuvamainen räjähtävä vesien meno, ainakin siitä tietäisi että synnytys on käynnissä kun muuten ei välttämättä ole mitään selkeää indikaattoria.

Maha kasvaa viikko viikolta hurjaa vauhtia, meillä ei kohta mitkään kylpypyyhkeet mene mun mahan ympäri, no okei 100x150cm pyyhe riittää vielä juuri ja juuri. Mutta joo, mun mahan ympärysmitta raskausviikolla 38+0  on aika valtava. En ole mitannut mutta veikkaisin jotain 120 ja 130cm väliltä. Ihan kiva kun normaali vyötärönympärys huitelee siinä 60cm pinnassa. Yli kaksinkertainen! On meillä naisilla kyllä aika uskomattomat kropat kun miettii mihin ne pystyvät mukautumaan ja venymään ja vielä siitä palautumaan.

Ei voi kuin arvostaa omaa ja muiden naisten vartaloita siitä mitä ne käyvät läpi. On ollut vielä kolmannellakin kerralla ihmeellistä seurata miten oma keho muuttuu kun se kasvattaa ihmistä sisällään. Miten voimakas ja kokonaisvaltainen se prosessi on. Nyt jotenkin on osannut ja voinut seurata tätä ihan eri tavalla kuin viimeksi kun oli pieni 1,5-vuotias hoidettavana ja paljon raskauskomplikaatioita.

Uskomatonta ja tavallaan haikeaa että tämä matka alkaa olla loppumetreillä, vaikka olenkin ihan valmis ottamaan vauvan syliin koska tahansa. Ehkä ensi viikolla kirjoitellaan vielä rakausviikon 39+0-kuulumisia. Tai sitten iloitaan hääpäivävauvasta. Ei voi tietää! Mutta ainakaan ei käy elämä tylsäksi kun saa jännittää näin isoa ja ihanaa asiaa.

Onko siellä monta joilla on myös raskauden loppumetrit käsillä? Miten teillä sujuu? Joko odotatte innolla synnytystä?

Ihanaa viikonloppua kaikille <3

Aamu alkoi nuorimmaisen neuvolalla ja pienellä shoppailureissulla lähiostarille, kipeä Otto jäi kotiin koisimaan. Saatiin kulumaan tyttöjen kanssa kolmestaan reissuun yli kolme tuntia, älkää kysykö miten. 1,5-vuotisneuvolaan pitää täyttää ainakin täällä pk-seudulla vanhempien sellaisia kyselylomakkeita, joita täytellään myös raskausaikana ja vauva-aikana aina tasaisin väliajoin, ja niin me eilen täyteltiin Oton kanssa.

Ruksitettiin kohtia, ja loppuun sai kirjoittaa omin sanoin arjen voimavaroista, ja arjen haasteista. Kirjoittelin sitten sinne meidän arkilemppareita, niitä kivoja juttuja jotka tekevät arjesta mukavaa ja sujuvaa, ja tietysti sen haasteen myös: ajankäytön. Mukavien arkijuttujen lista oli sellainen nopea rustaus illalla 11 aikaan, muutama asia jotka ensimmäisenä tulivat mieleen. Ruuanlaitto yhdessä, yhteiset puistoreissut,  nukkuminen, lasten hauskat jutut ja uudet taidot,  liikunta, kahdenkeskiset hetket lasten mentyä nukkumaan ja kaikki yhteinen tekeminen. Olisin keksinyt vielä lisää, mutta kohdasta loppui tila kesken vaikka muka yritin kirjoittaa pienellä.

Musta on tosi hyvä että näitä kyselyitä tehdään, sillä ei sitä aina muista arjessa miettiä että ainiin meillä on näin hurjan paljon kaikkea kivaa näissä ihan tavallisissa päivissä. Välillä, etenkin nyt kun Otto on ollut kipeänä koko viikon, ja Zelda sen yhden yön pikaflunssan verran, sitä vaan porskuttaa eteenpäin, että jaksaa seuraavaan päivään. Mulla on paljon töitä, ensi viikolla vielä enemmän, ja tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä on se arjen haaste, ajankäyttö. Mutta sitten kun alkaa miettimään sitä listaa, niitä kaikkia kivoja tavallisen arkisia asioita joita kuitenkin ehdittiin tänäänkin tehdä, ihan rauhassa, se ajankäytön murehtiminen tuntuu hölmöltä. Kyllä ne hommatkin tulee aina tehtyä vaikka ei jatkuvasti pyörittäisikään to do -listaa takaraivossa.

Tänään me ollaan ehditty kävellä aamulla rauhassa kirpsakassa ilmassa, ja ihmetellä syksyn ensimmäistä lumisadetta, what! Käytiin neuvolassa toteamassa että kuopus on puolitoistavuotiaana samanpituinen kuin esikoinen kaksivuotiaana. Pyörittiin ostarilla, ostettiin muutamat halloween-koristeet, hiusjuttuja ja tehtiin ruokaostokset marketissa. Kotona syötiin, mä ehdin tehdä töitä Zeldan päiväuniaikaan ja Tiara katsoa suosikkinsa, Risto Räppääjä ja Liukas Lennartin siinä samalla.

Ruuaksi mä kokkasin tortilloja, ja kerkesin treenata ja leikkiä tyttöjen kanssa nukeilla ja barbieilla ennen kuin he menivät iltapalan ja pidemmän muumisadun jälkeen nukkumaan. Meillä oli kuulemma kiva päivä, niin Tiara ainakin sanoi tyytyväisenä hymyillen ennenkuin sanottiin hyvät yöt. Mä oon samaa mieltä, tänään oli ihana, arkinen torstai. Juuri sellainen kuin pitääkin olla! Aikaa ei voi taikoa lisää, mutta voi ottaa kaiken irti siitä ajasta mitä on käytössä, ja välillä saa myös ihan suosiolla luovuttaa ja mennä lasten nukahdettua sohvalle tuijottamaan sarjoja tai lukemaan chicklitiä.

Nyt on se hetki päivästä kun mä voisin viettää hetken sitä omaa aikaa, ennenkuin painun ajoissa pehkuihin, että jaksan aamulla herätä I Love Me -messuille. Hyvää yötä kaikille!

PS: Indiedays Blog Awardseissa voi edelleen äänestää mua Inspiroivin Perheblogi-kategoriassa! Äänestys loppuu sunnuntaina ja silloin loppuvat nämä muistutuksetkin! Kiitos kaikille äänestäneille ja vielä äänestäville<3

Flunssa ei vieläkään ole kokonaan ohitse meiltä isommilta, mutta tytöt sentään voivat jo paljon paremmin. Ottoraukka taitaa olla meistä kipein tällä hetkellä, itse olen kärsinyt vaan karmeasta lihassärystä ja tukkoisesta nenästä koko päivän mutta muuten olo on jo ihan okei. Hassua kun fiilis on niinkuin olisi tehnyt tuhat kyykkyä ja vetänyt hullun rääkin salilla vaikka oikeasti olen maannut kohta viikon kotona kipeänä. Ehkä tää on joku mun kropan tapa kertoa että kunhan olen tämän flunssan selättänyt niin on aika alkaa panostamaan siihen terveyteen ja hyvinvointiin!

Meillä oli tänään, vähän myöhässä Zeldan puolivuotisneuvola (neitihän täyttää jo ensi viikolla seitsemän kuukautta). Sinne me aamupäivällä suunnattiin järkyttävässä kaatosateessa, mutta kerrankin me ehdittiin ihan vahingossa bussiin ja oltiin juuri ajoissa ja melkein kuivina perillä. Viimeksi mä en päivittänytkään Zeldan neuvolakuulumisia tänne ollenkaan vaan ainoastaan Facebookiin, mutta koska niitä on ainakin osa aina tasaiseen tahtiin täällä puolella kysellyt niin ajattelin kuitenkin päivittää ne sitten tänne tällä kertaa.

Neuvolakorttiin meidän hoitaja kirjoitti näin: Iloinen, tyytyväinen tyttö. Lattialla kulkee kierimällä ja peruuttamalla hienosti. Syö ja kasvaa hyvin. Ääntelee erilaisia ääniä. Hammashoito-ohje annettu. Mitat (suluissa 5,5kk mitat): 9245g (8630g) ja 69,5cm (68cm). Mä katselin Tipan mittoja samassa iässä ja ne on olleet 9015g & 68,5cm eli Tipa on ollut ihan himpun verran pienempi, mutta aika samoilla käyrillä neidit kulkevat viiden sentin syntymäpituuserostaan huolimatta tässä vaiheessa.

Hammashoito-ohjeesta tuli mieleeni että meidän pikkuisella kuopuksellamme on puhjennut nyt myös eka hammas alas! Se puhkesi sopivasti flunssan kanssa samaan aikaan niin selvittiin yksillä itkuilla molemmista, loistava ajoitus. Mun täytyy koittaa saada kuva hampaasta, se on niin söpö! Zelda on vaan ihan mestari pakoilemaan kameraa jos sille päälle sattuu, tai ainakin piilottamaan sen hampaan. Mä en voi uskoa että Zelda on jo niin iso että sillä on hammaskin! Mutta totta se on, Zelda on myös oppinut hyvin nopeasti järsimään sillä piskuisella hampaallaan.

Mä laitoin flunssan jälkeen ihan rentoiluvaatteet päälle neuvolaan, tavoitteena vain lämmin ja mahdollisimman mukava asu. Mä oon ihan rakastunut siihen mun Asoksen viininpunaiseen New York-collegeen ja se onkin mulla melkein jatkuvasti päällä, mitä nyt käy aina pesussa kääntymässä.

Päivän asu / College ASOS / Farkut ZARA / Kengät Dinsko / Laukku Mango / Huivi Pieces

Päivän asusta tuli mieleeni eräs toinen asuihin liittyvä juttu, nimittäin asukriisi! Ensi viikolla on Indiedays Inspiration Day -tapahtuma Inspiration Awardseihin liittyen ja mä en tiedä ollenkaan mitä laitan päälle! Iik, jännittää. Mun täytyy varmaankin tehdä asupohdinnoista postaus niin saatte auttaa mua. Mutta siihen asti mua saa auttaa käymällä äänestämässä mua Indiedays Inspiration Awardsien Lifestyle -kategoriassa missä blogini on ehdolla teidän ihanuuksien ansiosta! Täysi-ikäisten äänestäneiden kesken arvotaan lippupaketteja Inspiration Awardseihin joista on huhujen mukaan tulossa ihan mielettömän makeat bileet! 

Tässä on nyt ollut sillisalaattia jo niin paljon että loppuun ymppään vielä arvonnan voittajan voittajakommentin. Me FB-tykkääjien kanssa jo tirautettiin kyyneleitä uskomattoman koskettavalle kommentille mutta lukekaapa tekin, ei nimittäin olisi voinut arpa osua parempaan osoitteeseen:

Hurjasti onnea Jattask! Sun pappasi kuulostaa ihanalta tyypiltä ja ihan huikeaa että hänelle lähtee nyt tälläinen isänpäiväpaketti. Kaikkea hyvää teille molemmille♥

Nyt mä alan nukkumaan ja nautin siitä kun yöunet ovat taas palautuneet normaaleiksi flunssan jäljiltä. Hyvää yötä ihanat♥♥

Heippa! Meillä oli eilen niin kiirettä että en kerennyt tulla kertomaan edes pienemmän neidin neuvolakuulumisia, mutta nyt Otolla alkoi onneksi kesäloma niin josko nämä kiireet hetkeksi hellittäisivät? Eilen meillä oli siis aamulla isyydentunnustus, päivällä pienemmän neuvola ja sitten mun ripsihuolto ja illalla sitten Otto oli viettämässä varpajaisiaan viimeinkin ja mä olin äidin ja tyttöjen kanssa kotosalla. Tänään suunnattiin heti aamulla aikaisin äidin, tyttöjen ja Mörkön kanssa ulkoilemaan ja Tipa innoissaan talutti Mörköä melkein koko lenkin! Mörköä on helppo taaperonkin taluttaa kun se on sellainen pieni kiltti rimpula joka ei vedä tai karkaa.

Aamulenkin jälkeen Tiaralle ihan yhtäkkiä nousi tosi korkea kuume ilman mitään ennakko-oireita ja Tipa onkin sitten ollut ihan raukkeli loppupäivän. Kuume on huidellut lähellä neljääkymppiä vaikka ollaan annettu kuumelääkettäkin tasaiseen tahtiin, aina hetkeksi se on onneksi laskenut ja Tiara on muistanut juoda paljon vettä ja mehua. Toivottavasti kuume hellittää pian eikä Tipalle tulisi muita flunssaoireita niin ei vesittyisi ihan kaikki ensi viikon mukavat lomasuunnitelmat kuten Lintsireissu ja piknik rannalla.

Mulla oli tänään lähes meikitön päivä (kulmakarvoissa vähän väriä ja uudet ripsipidennykset, ei muuta) ja tukkakin oli vain hutaistu aamulla kiinni ennen ulos lähtöä kun turhauduin bad hair dayhin, aina ei vaan jaksa laittautua eikä onneksi tarvitsekaan. Nämä kuvat on mun ja Oton pikaiselta lähikauppapyrähdykseltä kun käytiin ostamassa Tiaralle pillimehua, juotavaa jugurttia ja muuta helposti alasmenevää syötävää sillä aikaa kun Tiara nukkui kotona mummun hellässä huomassa. Kauppareissun jälkeen kokattiin maailman herkuinta kanasalaattia josta meillä on monia variaatioita. Tänään laitettiin kanan lisäksi halloumia, tomaattia, kurkkua, hunajamelonia, salaattia, salottisipulia, viinirypäleitä ja hunaja-öljy-balsamico-seoksessa paistettuja cashew-pähkinöitä. Oli kyllä tosi hyvää!

Ruuan jälkeen mä kirjoittelin osoitteita kirjekuoriin sillä pian on aika lähettää ristiäiskutsut! Viime aikojen suosituin kysymys kommenttiboksissa onkin ollut että koskas me järjestetään ne ristiäiset oikein ja nehän ovat kesäkuun 15. päivä eli vajaan kuukauden kuluttua. Mulla päivä päivältä jännitys kasvaa ja tekee niiin mieli paljastaa jo neidin nimi mutta vielä täytyy malttaa. Ristiäiskutsujen lisäksi oon alkanut miettimään jo tarjoiluja ja ostanut pinkkejä tarjoiluvateja ja laajentanut meidän Teema-astiastoa että olisi edes hieman enemmän samanlaisia kuppeja ja lautasia kuin viimeksi. Ristiäiskutsut mä tilasin Ifolorilta ja halusin niistä meidän näköiset ja yksinkertaisen tyylikkäät, mitäs pidätte?

Eilen oli tosiaan vauvan 1kk-neuvola ja voi miten hienosti neiti olikaan kasvanut! Pituutta oli jo 55,5cm ja painoakin 4540g eli suunnilleen 900 grammaa on tullut lisää kahden viikon iästä ja nyt neidillä on kuulemma juuri tismalleen oikea paino-pituussuhde. Ja kyllähän sen näkee miten vauva on kasvanut hurjasti kun vaatteetkin istuvat jo paljon paremmin kuin ekoina viikkoina! Vauva sai kehuja tarkkaavaisuudestaan kun hän tuijotteli neuvolatätiä silmiin ja seurasi lelua katseellaan todella tarkkaan. Seuraava käynti taitaakin olla sitten jo se milloin saa sen ensimmäisen rotavirus-rokotteen (jos oikein muistan Tiaran vauva-ajalta?).

Äiti lähtee huomenna takaisin Ouluun mutta on ollut kyllä ihanaa kun äiti on ollut meillä tämän viikon ja ollaan saatu viettää aikaa yhdessä! Ja on pienempi neiti onnistunut jo kietomaan mummunkin pikkusormensa ympärille, Tiarasta nyt puhumattakaan. Harmittaa vaan kun Tipa-raukka on nyt kipeänä ja sitten vielä rakas mummu lähtee taas Ouluun niin voi olla neidillä huomenna vähän harmitus päällä. Täytyy koittaa keksiä Tipalle jotain piristystä! Mä muuten arvoin sen TherisDream-arvonnan voittajankin tänään ja voittajaksi selviytyi tälläinen kommentti:

Onnea Sannille imetystyynyn ja Mamma Padsien voitosta! Mä otan suhun huomenna yhteyttä sähköpostitse. Nyt mä alan jännäämään Euroviisujen finaalia äidin kanssa, mutta huomenna vuorossa ainakin kommentteihin vastailua kun on tässä kiireen takia jäänyt se vähän jälkeen taas. Pahoittelut siitä! Hyvää yötä ja mukavaa lauantai-iltaa kaikille♥

Heippa! Vappukuulumisia taitaa nyt tulla joka tuutista näin blogimaailmassa, mutta meidän vappu nyt ei kamalasti poikennut viimeviikkojen normipäivistä muuten kuin että syötiin vähän enemmän herkkuja (parmankinkkusalaattia, vadelmamutakakkua vaniljakastikkeella, munkkeja ja tippaleipää) ja laitettiin valkolakit Oton kanssa päähän. Ja olihan Tipalla tietysti vappupallo, neiti itse valitsi kaupan valikoimista ”pöötsin” vaikka kovasti yritin tarjota yksisarvista, nallepuhia ja vaikka mitä muitakin.

Ei viitsitty lähteä keskustan hälinään vauvan kanssa vaan jäätiin kiltisti kotikonnuille ja käytiin kävelyllä merenrannassa nauttimassa ihanan keväisestä säästä. Tiara käveli innoissaan ilmapallo kädessä ja kävi isinsä kanssa ihmettelemässä merivettä sillä aikaa kun mä nautiskelin auringosta kasvoilla ja vauva veteli sikeitä vaunuissa. Ensi vuonna vappua voisi sitten (sään salliessa) juhlistaa taas vaikka ihanalla piknikillä kuten viime vuonna, kun pienempikin napero on sitten vähän isompi. Kävelyn jälkeen hengailtiin vain kotosalla ja illalla käytiin sitten vielä kotipihalla testaamassa Tiaran uusia hiekkaleluja lumen alta paljastuneella hiekkalaatikolla.

Vauvalla oli tänään neuvolakäynti ja paino oli noussut edelleen hienosti ja pituuttakin neiti on ehtinyt kasvamaan huikeat kaksi senttiä 2,5:n viikon aikana! Neuvolatäti ihmetteli miten vauva oli niin rauhallinen vaikka heräsi kesken unien kun piti mittailla ja punnita ja muutenkaan ei hermostunut vaikka käänneltiin ja testailtiin refleksejä. Vauvelilla on nyt selkeästi jo enemmän hereilläolojaksoja päivisin, saattaa valvoa parikin tuntia mutta vastapainoksi nukkuu sitten 3-4h päiväunia. Myös öisin ainakin toistaiseksi ollaan edelleen nukuttu hyvin ja vauva on syönyt sen 1-2 kertaa yössä.

Me laitettiin Tiaran kanssa neuvolaan lähtiessä samis -asut päälle ja Tiara oli innoissaan kun meillä oli samanlaiset housut jalassa! Onhan niissä pieni sävyero kun neidillä on keltaiset ja mulla neonkeltaiset mutta lapsen silmään ne olivat riittävän samikset. Pitää vissiin vauvalle vielä hommata omat keltaiset pillit niin voidaan olla samanlaisia kaikki kolme!

Tiaran asu: Huppari / Iglo Kids (saatu) Farkkuleggingsit / Kappahl Kengät / ZARA

Mun asu: College-paita / ZARA  Neonkeltaiset farkut / BikBok Kengät / ZARA

Vauvakuvien joukossa vilkkuu myös tämä mun uusi tukka, mitäs tykkäätte? Mun mielestä toi pari astetta vaaleampi sävy on juuri oikea, oon siihen tosi tosi tyytyväinen! Väri on paljon kirkkaampi kuin vanha samea ja sekava eriväristen ruskeiden kirjo, mutta ei kuitenkaan liian vaalea ja mikä tärkeintä: ei ollenkaan kellertävä! Mua pelotti hirveesti värjätä tukkaa että mitä jos mulle olisi raskausaikana vaikka jostain yhtäkkiä tullut hiusväriallergia kun en ollut niin pitkään aikaan värjännyt (joo tiedän, olen hysteerinen) mutta onneksi ainakaan tuo Garnierin uusi Olia-väri ei mitään reaktioita aiheuttanut eli uskallan jatkossakin värjätä hiuksia.

Meillä alkaa nyt tässä viimeinen pitkä viikonloppu ennen kuin Otto palaa tiistaina töihin ja uusi arki alkaa kahden muksun kanssa. Tosin ensi viikko on aika pehmeä lasku arkeen kun maanantai on Otolla vielä vapaa ja torstai on helatorstai. Ihan kiva aloittaa arki leppoisan lyhyellä viikolla! Mua vähän ehkä jännittää että miten pärjään yksin kahden pienen kanssa mutta aika luottavaisin mielin oon kuitenkin, Tiara ei ainakaan toistaiseksi ole harjoittanut minkäänlaista imetys- tai vaipanvaihtotilanteiden terrorisointia tai muutakaan sellaista että arjestaselviytyminen oikeasti pelottaisi. Arkea myös helpottaa se Tula-kantoreppu josta mainitsin, ja joka mun täytyy nyt lähipäivinä kuvata ja ottaa esittelyyn kun vauva on viimein ylittänyt painorajan sen käyttöön!

Ihanaa torstaipäivää kaikille, mä alan syöttämään vauvaa että päästään Tipa-neidin, vauvan ja Oton kanssa pihalle leikkimään ja puhaltelemaan saippuakuplia kunhan Tipa herää päiväuniltaan!