Uusia taitoja ja 4kk neuvolakuulumisia

12.06.2017

Meillä oli tänään Novan 4kk-neuvola, ja oli kyllä taas mukava käynti. Nova kasvaa tosi hienosti edelleen täysimetyksellä, ja painoa oli 7685g ja pituutta 65,7cm eli hienosti tullut alle kuukaudessa senttejä ja grammoja. Ei ole mikään ihan minivauva tosiaankaan enää. Neljän kuukauden iässä on sekä normaali hoitajakäynti että lääkärineuvola, ja molemmat olivat meillä aika pikaisia käyntejä kun ei ollut mitään sen ihmeempää mielen päällä.

Sen jälkeen kun Nova pari viikkoa sitten oppi kääntymään selältä mahalleen, hän on harjoitellut liikkumista ihan hurjan paljon. Akselinsa ympäri hän on pyörinyt leikkimatolla jo pitkään, mutta nyt hän on ihan viittä vaille lähdössä ryömimäänkin. Ajattelin ensin että onko tämä vaan mun jotain omaa ylpeän äidin haihattelua että katson että hän työntää jaloilla vauhtia ja etenee lattialla, mutta tänään lääkäri sanoi lääkärineuvolassa että ”tämä muuten ihan kohta ryömii”. Yhyy ei vielä!

Jotenkin sitä voisi tätä kolmatta vauvaa pitää sylissä ja pikkuvauvana niin pitkään kuin mahdollista eikä tosiaankaan ole mikään kiire sille että oppisi liikkumaan, mutta ilmeisesti hän on itse lähdössä jo siskojen perään. Hän vetää jo jalat koukkuun masun alle ja pyllyn  pystyyn, ja samoiten myös potkii ihan lattiasta jaloilla vauhtia suoristaen ja koukistaen ja eteenpäin mennen. Ainoastaan kädet ei vielä ole ihan messissä, joten toistaiseksi eteneminen tyssää siihen että ne jäävät siihen tielle aina kun jaloilla pääsee eteenpäin. Mutta tuosta se kai lähtee. Pitänee alkaa baby proofaamaan asuntoa tässä lähiviikkoina.

Välillä hän turhautuu kun ei pääse eteenpäin ja suuttuu, mutta onneksi leppyy aika nopeasti kun tajuaa kääntyä selälleen tai kiinnostuu jostain lelusta.

Eilen Nova löysi varpaansa pötkötellessään sitterissä päiväunien jälkeen, ja nyt varpaat menevät jo suuhunkin. Se on hassua miten uuden taidon myötä vauva tuntuu kasvavan aina ihan hirmuisesti ja joka kerta mielen valtaa sellainen ”apuamissämunvauva” -fiilis. Ja kun meillä ei kumpikaan vanhemmista tytöistä ole ollut hurjan ripeä liikkeelle lähtijä niin en osannut varautua tällaiseen Novan kanssa. Pitäisi vaan muistaa se että vauvat on aina yksilöitä ja saattavat yllättää täysin, niinkuin Novakin on tehnyt jo monessa asiassa. Ei voi saman perheen sisälläkään tosiaankaan niputtaa lapsia yhteen, kaikki he ovat erilaisia ihan mahasta saakka.

Vaikka vauvan kasvu onkin haikeaa niin onhan se valtavan ihanaakin, ja iloitaan ehdottomasti uusista taidoista täysillä. Mahtavaa kun pikkutyyppi on kokoajan enemmän ja enemmän mukana kaikessa. Hän on tärkeä osa meidän perhettä ja on ihan parasta kun hän pääsee mukaan perheen yhteisiin juttuihin, kikattaa aamuisin kun pötkötellään koko perhe yhdessä meidän isossa sängyssä ja hengailee isosiskojen kanssa lattialla lukemassa kirjoja ihan niinkuin ainakin.

Ja vaikka hän on välillä muka niin isoa tyttöä ja liikkuvaista vauvaa niin onhan hän kuitenkin oikeasti ihan pikkuruisen pieni möllykkä joka nukkuu tuhisten poski äidin tissiä vasten ja rapsuttelee samalla mua unissaan mahasta. Ihana tyyppi <3


Raskausviikko 38+0

03.02.2017

Niin vaan tuli tämäkin raskausviikko 38+0 täyteen! Ollakseni rehellinen, mulla on tällä hetkellä sellainen olo että olen vähemmän pitkällä raskaudessa kuin vaikkapa kaksi viikkoa sitten viikolla 36+0. Nyt olen saanut taas nukuttua ihan hyvin pari viime yötä, toissapäivänä nukuin jopa puoli kymmeneen asti aamulla ja vain parilla herätyksellä. Varasin vielä itselleni ripsihuollon ja olen sinne kyllä kovasti menossa.

Neuvolakäynti oli muutama päivä sitten, ja siellä oli kaikki arvot hyvät, paino noussut maltillisesti kolmen viikon takaisesta, verenpaineet edelleen matalat ja rauta-arvotkin lähteneet rautalisällä nousuun mukavasti. Proteiinit tai sokerit eivät olleet koholla. Vauva oli kuulemma tiukasti kiinnittynyt alas ja sf-mittakin oli juuri sopiva.  Tosin mitasta saatiin kaksi hyvin poikkeavaa tulosta kun ensin harjoittelija mittasi supistuksen aikana jolloin mitta kasvoi ylimääräiset 6cm. Joo, mulla on aika napakoita supistuksia nämä ei-synnytyssupistuksetkin, maha näyttää aina silloin aivan Mount Everestiltä kun se on niin kolmio!

Kuten kirjoittelinkin arkikuulumispostauksessa, olen ottanut ihan rennosti ja aion ottaa edelleen. Mua jännittää kyllä synnytys edelleen ja se että mitä sitten tapahtuu kun se käynnistyy ja miten se käynnistyy ja missä, mutta eipä siihen voi itse vaikuttaa niin olen yrittänyt olla ihan positiivisella mielellä. Olisi kyllä hauskaa tässä synnytyksessä kokea se elokuvamainen räjähtävä vesien meno, ainakin siitä tietäisi että synnytys on käynnissä kun muuten ei välttämättä ole mitään selkeää indikaattoria.

Maha kasvaa viikko viikolta hurjaa vauhtia, meillä ei kohta mitkään kylpypyyhkeet mene mun mahan ympäri, no okei 100x150cm pyyhe riittää vielä juuri ja juuri. Mutta joo, mun mahan ympärysmitta raskausviikolla 38+0  on aika valtava. En ole mitannut mutta veikkaisin jotain 120 ja 130cm väliltä. Ihan kiva kun normaali vyötärönympärys huitelee siinä 60cm pinnassa. Yli kaksinkertainen! On meillä naisilla kyllä aika uskomattomat kropat kun miettii mihin ne pystyvät mukautumaan ja venymään ja vielä siitä palautumaan.

Ei voi kuin arvostaa omaa ja muiden naisten vartaloita siitä mitä ne käyvät läpi. On ollut vielä kolmannellakin kerralla ihmeellistä seurata miten oma keho muuttuu kun se kasvattaa ihmistä sisällään. Miten voimakas ja kokonaisvaltainen se prosessi on. Nyt jotenkin on osannut ja voinut seurata tätä ihan eri tavalla kuin viimeksi kun oli pieni 1,5-vuotias hoidettavana ja paljon raskauskomplikaatioita.

Uskomatonta ja tavallaan haikeaa että tämä matka alkaa olla loppumetreillä, vaikka olenkin ihan valmis ottamaan vauvan syliin koska tahansa. Ehkä ensi viikolla kirjoitellaan vielä rakausviikon 39+0-kuulumisia. Tai sitten iloitaan hääpäivävauvasta. Ei voi tietää! Mutta ainakaan ei käy elämä tylsäksi kun saa jännittää näin isoa ja ihanaa asiaa.

Onko siellä monta joilla on myös raskauden loppumetrit käsillä? Miten teillä sujuu? Joko odotatte innolla synnytystä?

Ihanaa viikonloppua kaikille <3