Mä en voi käsittää miten voin olla näin väsynyt, tai siis voin mutta en tajua miksi viime yönä nukuin niin huonosti! Tiara nukahti jo 19.30 ja nukkui ilman heräämisiä melkein kahdeksaan asti aamulla ja mäkin menin jo reilusti ennen kahtatoista peiton alle, mutta heräilin ihan koko yön varmaan kymmenen minuutin välein ihan itse! Aamulla väsytti niin vietävästi, sitten päätin että nukun silloin kun Tiara nukkuu päikkäreitään mutta kun ne neidin päikkärit kestää sen 40-60min kerrallaan niin enhän mä kerkeä nukahtaa niin ”lyhyessä” ajassa kun ajattelen vain kokoajan että kohta pitääkin jo herätä. No mutta toivotaan että mun viime yön heräilyongelmat jäisi viimeöisiksi eivätkä jatkuisi tänään. Saisi suunnilleen olla tulitikut pitämässä silmiä auki kun tätä kirjoittelen, älkää naurako (kovin paljoa) jos tulee kirjoitusvirheitä!

             Jotain piristystä päivään sentään toi vihdoinkin saapunut H&M:n paketti, jonka sisältöön olen enemmän kuin tyytyväinen! Mä pistin Tirriskän reppuun ja kipittelin hakemaan pakettia, se täytyy kyllä vaunujen eduksi todeta että on se vain niin paljon mukavaa työnnellä sitä tavaraa eteenpäin vaunuissa kuin kantaa! Toikaan paketti ei ihan kevyt ollut ja siihen vielä kauppakassi ja Tirriskä niin kyllä oli pian vuoden vaunutellut äiti hukassa olemattomien hauistensa kanssa. Mutta tietysti se oli vain omaa tyhmyyttäni, olisinhan voinut ottaa vaunut mukaan vain tavaroita varten mutta kun se ei käynyt mielessäkään johtuen varmaan tästä mun ihanasta väsymyksestä. Sekin jäi harmittamaan että en saanut reppuilukuvia kun ei ollut kuvaajaa ja peilin kautta saan aina vain surkeita töhryisiä kuvia aikaiseksi (pitäisi varmaan pestä peili? :D)

               Kunhan huomenna alkaa viikonloppu niin me lähdetään yhdessä koko perhe lenkille ilman vaunuja ja sitten Otto saa kirjoittaa isi testaa kantamista -postauksensa! Mä olen kokenut kantokiertueviikon todella antoisaksi ja ennenkaikkia silmiä avaavaksi. Tuntuu että oon ihan uudella tavalla saanut näyttää maailmaa Tiarallekin ja onhan se nyt maailman ihaninta kun toinen on ihan siinä lähellä kiinni! Sen verran vakuuttunut mä olen että luultavasti klikkailen oman Tulan meille kotiinkin, uskoisin että sille todella tulee olemaan tarvetta! Alkukankeuden hälvettyä löysin kuin löysinkin itsestäni kantajan (tulee mieleen joku taudinkantaja mutta siis ihan sitä lapsen kantamista meinasin), mutta kantoliinat taitavat olla meille kumminkin vielä vähän liian hoocee juttu, onneksi siis on Tula! Mutta tässäpä vähän ostoksia ja neidin kuvia:

 Äidin ihana pieni hymytyttö, miten kukaan voikaan olla noin suloinen, kultainen ja aurinkoinen?

 Bleiseri ja toppi – H&M

 Kaulus-koru, neule ja toppi – H&M

Tää kaulus-kaulakoru on ehkä suloisin asuste mitä oon koskaan nähnyt ja se kyllä virkistää virttyneemmänkin villapaidan ihan uudennäköiseksi! Mä oon enemmän kuin tyytyväinen, ihana räiskyvän makea statement-koru jollaista oon mun garderobiini kaivannutkin. Ainut paha juttu vaan että oon nyt aivan lääpällään kaulus-koruihin ja kaupat on niitä pullollaan, mikä on todella huono yhdistelmä, koska kohta mun korulaatikot varmaan pursuaa noita eri väreissä ja malleissa!

Joku tuntui ainakin StatCounterin mukaan käyvän kiihkeää negatiivissävytteistä keskustelua mun tyylistä itsensä kanssa tuon mun edellisen postauksen kommenttiboxissa. Täytyy kyllä todeta että tällä hetkellä oon mun tyyliini tyytyväisempi kuin koskaan! Oon onnistunut karsimaan turhuuksia pois ja keskittymään enemmän ajattoman tyylikkäisiin vaatekappaleisiin virttyneiden trikooviritelmien sijaan. Toki niitäkin vielä löytyy, mutta harvenevassa määrin. Oon huomannut sen että ihmisiä ärsyttää jos joku on itseensä tyytyväinen, Suomessa kun se ei todellakaan ole sallittua mutta silläkin uhalla että saan seuraavaksi julistavia kommentteja mun hirveän kauhean kamalasta ulkomuodostani, mä totean että rakastan mun vaatekaapin sisältöä, mun hiuksia, mun vartaloa ja oon tällä hetkellä ulkomuotooni tyytyväisempi kuin koskaan! KYLLÄ, itsestään saa ja pitää tykätä! Koskaan en ole tuntenut oloani niin itsevarmaksi kuin nyt, äitinä! Ja toivon että tämä tunne kantaa läpi loppuelämän ja saan sen saman itsevarmuuden tunteen välitettyä niin Tiaralle kuin mahdollisille pienemmillekin sisaruksille. Ihanaa torstai-iltaa kaikille♥

Muistatteko kun tuossa taannoin kerroin että ei meillä ole kiirettä pois tästä nykyisestä asunnosta kun saatiin ruokailutilakin hienosti muutettua makuualkoviksi ja naapuritkin on niin mukavia. Siinä samalla kuitenkin haaveilin; laminaattilattioista, lasitetusta parvekkeesta ja kumminkin ikiomasta makuuhuoneesta mulle ja Otolle josta sais oven kiinni niin sänkyä ei tarvis aina pedata. Tilaisuus sitten suunnilleen tunkeutui meidän nenän eteen joten eihän sitä voinut jättää käyttämättä ja nyt tässä lasketaan sitten öitä marraskuun 1. päivä tapahtuvaan muuttoon meidän unelmien asuntoon! Talo jonne muutetaan valmistuu lokakuun lopussa eli me saadaan olla ensimmäiset jotka meidän tulevan asunnon korkkaa! Miltäs kuulostaa kolme huonetta, keittiö, sauna ja lasitettu parveke? Entäpäs laminaattilattiat, keraaminen liesi, mukavuuslattialämmitys kylpyhuoneessa, astianpesukone valmiina ja harmaa-valkoinen moderni keittiö? Pakko kyllä sanoa että en voisi olla tän onnellisempi. Mä en tule kertomaan jatkossa blogissa enää asuinaluetta jossa me sitten asutaan, ihan vain yksityisyyden vuoksi mutta luulenpa että tarkkasilmäisimmät huomaavat kuitenkin.

            Muutossa mua arveluttaa vain yksi juttu! Kaikki tulevat asukkaat saavat avaimet käteen ja luvan muuttaa samana päivänä, joten mitenköhän ihmeessä joku suunnilleen sata ihmistä kykenee muuttamaan samaan aikaan samaan taloon?? Meidänkin asunto on neljännessä kerroksessa että ollaan aika lirissä varmaan kun hissejä on kumminkin vain yksi per rappu. Mutta ainakin kunto kasvaa kun rahtaa kirjahyllyjä ja sänkyjä portaita pitkin, mikäs sen parempaa. Ja muuton jälkeen kipeät lihakset voi rentouttaa omassa saunassa jonka jälkeen voi vilvoitella jääkylmän limpparin kanssa lasitetulla parvekkeella. Aaaaa nyt oikeesti lopetan tän hehkutuksen, mutta kai sitä vähän saa iloita!!

                Eilen käytiin laittamassa nimet papereihin ja nyt sitten vain odotellaan marraskuuta ja pakataan kaikessa rauhassa. Meillä on myös suunnitelmissa aikalailla totaaliuudistaa meidän sisustus kokonaan, joten meillä ois tässä tulossa myyntiin tv-taso, yksi 120cm leveä sänky, iso kolmen istuttava musta sohva, cd/dvd -hylly, pikkupöytä, tietokonepöytä ja varmaan miljoona säkillistä vaatteita ym. Kiinnostaako ketään? Mulle saa laittaa sähköpostia couturecouture@windowslive.com tai blogin fb-sivuilla viestiä niin voin antaa lisätietoja, mutta mä laitan varmaan myynti-ilmoitukset oman kaupunkini fb-kirppikselle ainakin ja täällä voin niistä sitten myöhemmin vinkkailla, mutta siis jos haluaa ”parhaat päältä” niin saa laittaa viestiä vaikka heti!

                     Nyt voisin kertoa vaikka vähän muitakin kuulumisia. Eilen tosiaan herättiin aamulla ennen sianpieremää ja käytiin katsomassa siitä meidän tulevasta talosta sellaista esittelyhuoneistoa jonka jälkeen Otto lähti töihin ja mä tulin kotiin siivoilemaan. Pian Sara ja Elias tulikin jo meille ja noi muksut kyllä on niin suloisia kun ne leikkii keskenään, monta tuntia vierähti ja sitten olikin jo aika rientää keskustaan kirjoittamaan asunnosta sopimuksia. Matkalla piipahdettiin puhelinkaupassa kun mun piti vaihtaa mun liittymä isompaan mutta sitten nappasinkin samalla itselleni mukaan vielä Samsung Galaxy S kolmosen. Joten, sain nyt tehtyä vihdoin itsellenikin Instagramin ja heti kun opin käyttämään tota mun puhelinta kunnolla (kyllä, se on täysin erilainen kun mun antiikkinen Samsung Galaxy S 1) niin laittelen sitten tännekin sellaisen Instagram -seuraamisnappulan. Tässäpä muutama kuvanen eiliseltä:

Mä en jaksanu mun hiuksia joten aloin tupeeraamaan niitä vaan randomisti, väänsin ne loput latvat tupeerauksen jälkeen tommoselle pötkölle ja tungin muutaman pinnin väliin ja sitten kilo lakkaa ja tässä tulos! Koko kampauksen tekemiseen meni ehkä 5-10min ja mun mielestä näytti ihan mukavalta! Mitäs pidätte?

Tässäpä tämän päivän asua. Nää kuvat on hieman mielenkiintosia kun Tiara heräsi just päikkäreiltä samalla ku koitettiin ottaa niitä niin ei keretty Saran kanssa kauhean montaa ottamaan, mut eipä se ole niin justiinsa!

Nyt mä alan soittelemaan muutaman bisnespuhelun, pesemään pyykkiä ja sitten lähdetäänkin ulkoilemaan Saran, Eliaksen ja Tiaran kanssa. Illalla ollaan vielä Saran kanssa menossa leffaan joten aika hulinapäivä kun ruokaakin pitäisi laittaa, laittautua itse ja tietysti siivota! Ihanaa päivää kaikille♥

Meillä on ollut toiminnantäyteinen viikonloppu pitkästä aikaa! Perjantaina Otto siis lähti kavereineen parin tunnin ajomatkan päähän mökille ja mä vuorostani pidin meillä tyttöjen iltaa Tiaran ja mun kavereiden Kaislan, Jassun ja Annun kanssa. Jassu värjäsi mun hiukset ja näistä tuli tosi ihanat! Mä valitsin kaupasta samasta hiusvärisarjasta astetta vaaleamman sävyn kuin viimeksi, kirkkaan tummanvaalean ja lisäksi laitettiin vaaleita raitoja. En vain ottanut huomioon sitä että mun hiukset oli haalistuneet niin paljon kahdessa kuukaudessa, että tummanvaalea väri vetäisi nää sen hetkisestä tilanteesta taas astetta tummemmaksi. Mutta ainakin sävy on nyt kohdillaan; ei enää ollenkaan punertava vaan ihanan viileä vaaleanruskea. Ja eiköhän nämä tästä taas pikkuhiljaa haalistu niin jos vaikka seuraavalla kerralla väri olisi sitten tismalleen sellainen kun haluan! Kaislan kanssa katseltiin illalla leffaa Tiaran mentyä nukkumaan ja mä sitten tietysti nukahdin taas puoli tuntia ennen loppua kuten tavallista. Mutta onneksi Kaislaa ei haitannut!

               Eilen Otto mun yllätykseksi kotiutui mökkitunnelmista jo ennen aamukymmentä ja me lähdettiin sitten reippaina koko perhe shoppailemaan Tiaralle vähän syyskamppeita. Mukaan tarttui Kappahlin välikausihaalari, Kangaroosin muotoillut ja nilkkaa tukevat hienot kengät sekä pipo ja parit lapaset. Itselleni löysin vihdoinkin Cubuksesta täydellisesti istuvat farkut kaikkien lököttävien muka-pillihousujen tilalle ja en voisi olla tyytyväisempi! Me päädyttiin siksi tuohon Kappahlin haalariin, että Tiaralle piti ostaa nyt haalari koossa 80 koska 86-kokoinen ois ollut vielä liian iso kun koitettiin paria eri merkkistä. Eli haalari ei mene enää keväällä todellakaan, joten tuntui tyhmältä ostaa pariksi kuukaudeksi superkallista merkkihaalaria kun ainakin netistä lukemieni Kappahl-käyttökokemusten perusteella Kaxs ProXtec -haalarit ovat oikein laadukkaita. Eikä mua ollenkaan haitannut sekään että upouudelle haalarille jäi kanta-asiakas alennuksen jälkeen hintaa vaivaiset 24,95 euroa! Hassua muuten sinänsä, että toi Kappahlin 80-kokoinen haalari ei ole kovin paljoa suurempi kuin meidän talveksi ostettu Molo Kidsin Pyxis -haalari, vaikka se on taas sitten kokoa 86, eli taisi myyjä olla oikeassa kun kertoi niissä olevan nafti mitoitus. Mutta tässäpä vähän näitä ostoksia!

 Mä tykkään hirveästi tuosta haalarista ja toi ötökkäheijastin pohkeessa on ihan paras! Ainoa mikä ehkä vähän harmittaa on se että haalari ei ollenkaan mätsää uusien kenkien kanssa. Kenkiä oli todella vaikea löytää kuten ennustinkin, me vierailtiin valehtelematta ainakin kymmenessä eri kenkäkaupassa ja lopulta melkein jo luovutettuamme Sokokselta löytyi nuo Kangaroosit. Jokapaikasta puuttui juuri Tiaralle sopiva koko tai sitten sopivaa kokoa oli vain tummansinisena tai musta-vihreänä. Mun haaveilemat Crocs -kumisaappaatkin jäi vain haaveeksi neidille kun kenkään jäi lähemmäs viisi senttiä tilaa Tiaran jalan lisäksi. Mutta noihin mä nyt oon todella tyytyväinen ja onneksi ainakin toistaiseksi on sen verran lämmintä ettei niitä tuon haalarin kanssa tarvitse vielä käyttääkään. Ehkä viileämpiin ilmoihin mennessä saadaan sitten kumisaappaatkin  löydettyä jotenkin ihmeen kaupalla niin pääsee neiti rämpimään kuralätäkköihin!

 Siihen oon noissa kengissä tosi tyytyväinen, että muotoillusta pohjallisesta ja erittäin tukevasta varresta huolimatta ne eivät omaa perinteistä susirumaa ensikenkälookia. Vaikka kovasti olenkin lukenut Superfiteistä ja Kavateista niin myyjä vakuutti noiden olevan vähintään yhtä hyvät. Mä en muutenkaan ymmärrä miksi ensikenkien pitäisi automaattisesti olla sellaiset nahkaiset kirjaillulla auringonkukalla varustetut nauhakengät kun ne voi yhtä hyvin olla supercoolit streetlenkkarit ja silti yhtä hyvät ja laadukkaat!

Jenkkilippupipo sopii neidin collegehaalariin täydellisesti ja oon niin onnellinen että löydettiin toinen musta pipo se kadonneen tähtipipon tilalle. Hennesin ohuet lapaset on vaunulapasiksi juuri passelit, vielä pitäisi etsiä haalariin sopivat hanskat (onko ne jotain välikausihanskoja vai mitä nykyään, mun lapsuudessa ne oli kurahanskat) ja sitten just ne kumpparit. Talveksi pitää etsiä vielä pipoja, kengät, joku kaulurisysteemi ja kunnon hanskat myöskin. Villapuku meiltä löytyy jo ja mun mummo neuloo juuri parhaillaan Tiaralle pinkkejä villasukkia valkoisten kaveriksi. Mutta siinäpä se Tirriskän vaatteista, kattokaas mun uusia byysoja!

Farkut on siis Cubuksen Abbeyt, ja mun mielestä ihan mahtavat! Ainoa mikä Cubuksessa ärsytti, oli se että jonotin sovituskoppiin 20 minuuttia sovittamaan noita farkkuja (joita ihan oikeasti on pakko sovittaa että ne istuu) siksi koska n. miljoona 12-vuotiasta (mulla ei ole mitään tuon ikäisiä vastaan) olivat ilmeisesti juuri saaneet viikkorahansa ja sillähän oli pakko rynnätä shoppailemaan (=ostamaan halvinta mahdollista perustoppia jota on aivan pakko sovittaa vaikka niitä onkin kaapissa jo seitsemän eri väreissä!). Mutta ehkä se oli vähän Cubuksenkin vika, noin suositussa ketjuliikkeessä kun luulisi olevan enemmän kuin viisi sovituskoppia mutta noh, aina ei voi voittaa. Tänään halutti ulos eilisen kaupoissa pyörimisen jälkeen ja  käytiin jo päivällä kävelyllä ja vähän puistossa leikkimässä Tiaran kanssa ja tosi hyvin neiti ainakin seisoi ilman tukea myös kengät jalassa, että ehkä se pian tottuu noihin!

Ja sitten mulla olis vielä torstailtakin muutama ulkoilukuvanen jaettavana kun on ollut aika videopainotteisia postauksia tässä viimeaikoina niin on jääneet kuvat vähemmälle!

Ja sitten aattelin vielä esitellä tän päivän asun, joka jo melkein kokonaisuudessaan näkyikin tuossa farkkukuvassa kun se oli niin yksinkertainen, mutta kun mun on pakko hehkuttaa miten paljon rakastan vieläkin viime syksynä ostettuja ihania kiilakorkoplatform-nilkkureitani (toi on sana ihan varmasti!)!

Että sellainen viikonloppu, mulla on ollut hauskaa kyllä ja ilmeisesti Otolla ja Tirriskälläkin. Tiara on oppinut sanomaan namnam syödessään ja on aivan hurmaavan söpö! Toinen suloinen juttu on että Tiara vilkuttaa aina kodille heipat kun me lähdetään yhdessä ovesta ulos, kuinka ihana pieni! Nyt mua tosin masentaa, kurkku tuntuu siltä että huomenna musta ei lähde pihaustakaan ja mun oli äsken pakko käydä hakemassa sukat jalkaan ekaa kertaa kolmeen kuukauteen kun mulla oli niin pirun kylmä, toivottavasti se ei ois kuumeen nousu mikä mua paleltaa. Ensi viikolla onkin tiedossa leffassakäyntiä Saran kanssa, Lintsireissua viikonloppuna ja varmaan kaikenlaista muutakin hauskaa. Ihanaa viikkoa teille kaikille♥

Noniin, jos vaikka nyt saisin niitä kuulumisiakin kerrottua, tulihan tässä jo viikon mittainen taukokin niistä. Mitään kovinkaan maailmaa mullistavaa meille ei ole tapahtunut, sellaista ihan tavallista hengailua vain perheen kesken ja kavereiden kanssa, mutta mukavaa on ollut ja paljon ollaan ulkoiltu, kahviteltu, shoppailtu ja leikitty vain ihan kotosallakin. Mä ajattelin tässä postauksessa keskittyä enemmän noihin kahvittelu- ja shoppailukuviin sekä asukuviin kun Tirriskän kuvien parhaimmisto oli esillä jo eilisessä postauksessa. Hassua muuten miten sitä laiskistuu kameran kanssa heti kun pitää pienen postaustauon, jotenkin tuntuu että viikon ajalta kuvia oli vähemmän kamerassa kuin mitä normaalisti on parissa päivässä!

 Mä innostuin  H&M:n pikkukuvastosta joka kolahti alennuskoodeineen postiluukusta ja tilasin itselleni muutaman pikkujutun syksyksi. Musta on kivaa kun noi kaikki vaatteet tuota raitapaitaa lukuunottamatta on yhdisteltävissä kivasti keskenään ja ne on yksinkertaisen tyylikkäitä, toisinsanoen sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Raitapaita on ihanan pirteä ja enhän mä sitä voinut olla ostamatta kun siinä on sitä kuuluisaa leopardikuviota jota ei mun vaatehuoneessa voi koskaan olla liikaa. Tuota mä voin käyttää silloin kun iskee tarve yrittää näyttää vähän vähemmän aikuiselta ja enemmän hauskalta! Mulla on jo musta ja valkoinen tuubikaulahuivi mutta toi beige on kiva lisä niille niin saa sitten aina kaikkien takkien väreihin sopivan huivin valita käyttöön. Ja erityisen ihastunut mä olen tuohon irtokaulukseen! Siis tollahan saa ryhtiä vähän kulahtaneempaankin villapaitaan tai vaikka mekkoon ja toi on ihan mielettömän söpö. Mä ajattelin hamstrata pari tuollaista erilaista lisääkin jos tuo osoittautuu käytössä toimivaksi asusteeksi.

Tirriskälle löysin tänään Zarasta maailman täydellisimmän synttärimekon ikinä! Valkoinen ihana mekko osui heti mun silmään ja mä ihastuin siihen heti. Mua on alkanut hirveesti jotenkin raivostuttamaan kaikki ylikaupalliset piirroshahmot, pallokuvio, röyhelöt ja pinkki väri joita joka ikiseen lastenvaatteeseen on pakko tunkea ainakin yhtä kerrallaan, pahimmillaan noita kaikkia ja mä päätin tehdä vastaiskun ostamalla mahdollisimman yksinkertaisen ja tyylikkään vaatteen. Noi koristeniitit on ihan supersöpöt tossa edessä ja mä uskon että Tirriskäkin viihtyy mekossaan joka oli miellyttävää kangasta myös sisäpuolelta. Zaran avulias myyjä muuten vinkkasi mulle että jos synttäreillä ilmestyy kakkutahroja valkoiseen mekkoon niin ne saa helposti ja hellävaraisesti pois Fairyllä! Enpä olisi koskaan tullut ajatelleeksi että Fairya voi käyttää vaatteisiin, mutta kuulemma sillä lähtee kaikki ruokatahrat todella hyvin pois eikä kangas kärsi ollenkaan.

 Erään sunnuntain rentoiluasu (en mäkään aina jaksa edes yrittää miettiä mun vaatteita)

T-paita – Cheap Monday (Otolta lainattu)

Leggingsit – H&M

Kengät – ZARA

Aurinkolasit – Glitter

 Samaisen sunnuntain lämmike, farkkupaita – Gina Tricot

Ja tässä keskiviikon naamaa kun oltiin menossa käymään Lidlissä josta oon innostunut ihan hirveästi! Kävelymatka vaan oli aivan kauhea, meinattiin nimittäin oikeasti hukkua lentomuurahaisiin! Tiellä ei meinannut edes nähdä eteensä kun niitä oli niin hulluna parvena kokoajan. Mutta selvittiin onneksi Lidlille asti ja tultiin sitten bussilla takaisin. Toi taisikin olla vikoja kertoja kun sai laittaa kesävaatteet päälle, sen verran on kyllä ilmat viilenneet nyt että kai se pitää vaan hyväksyä että syksy on täällä. Maximekko – Gina Tricot

Päivän asu

Valkoinen kauluspaita ja hopea neule – H&M

Mintunvihreä alustoppi – Gina Tricot

Leopardifarkut – Cheap Monday

Kengät – ZARA

Tänään oltiin siis Saran ja Eliaksen kanssa Itiksessä pyörimässä ja pysähdyttiin pienelle ruokatauolle niin Sara ihana otti musta asukuvat. Kotona räpsin vielä muutaman kuvan tuo neule päälläkin, mun mielestä se sopii kivasti tuon paidan kanssa ja lämmitti ihanasti viileässä tuulessa. Mä oon nyt pitänyt lupaukseni ja nyt oli leopardifarkut jo toista kertaa päällä parin viikon sisään! Oli ihana shoppailla Saran kanssa ja lätistä kuulumisia pitkästä aikaa, muksutkin nukkuivat yli puolet reissusta niin keskityttiin kunnolla katselemaan ihania syysuutuuksia kaupoista.

 Viime viikolla kahviteltiin mun vanhan ystävän Krissen kanssa keskustan Stockmannilla ja söin aivan liian hyvää kylmäsavulohibagelia! Jälkiruoka oli kyllä kans todella hyvää, omenapiirakkaa ja kunnon loraus vaniljakastiketta. Yleensä tuntuu että kahviloissa pihistellään sen kastikkeen kanssa mutta tuolla sai ihan kunnon satsin kerrankin! Pakko muuten mainita Stockmannin kahviloista aika huvittava juttu, nimittäin noista ruokien hinnoista. F8-ravintolamaailmassa Stockan ylimmässä kerroksessa esimerkiksi tuo Krissen syömä katkarapuleipä maksaa lähemmäs yhdeksän (!!!) euroa, mutta tuolla neloskerroksen aivan yhtä mukavassa ja paljon rauhallisemmassa kahvilassa samainen leipä ei ole kuin kuusi euroa. Aika huvittavaa miten saman rakennuksen sisällä saman firman tuotteilla voi olla tuollainen hintaero.

 Tässä hieman esimerkkiä siitä kuinka hyvä mä oon ottamaan perhepotretteja peilin kautta hississä matkalla ulos keinumaan! Pitäiskö mun alkaa valokuvaajaksi sittenkin?

Viikon random-jutut: Ensimmäinen kuva: Pasta Carbonara, mun lempipasta kotitekoisista ja yleensäkin se on tosi hyvää mutta tuntuu että tuo kuvassa näkyvä satsi oli parasta tekemääni koskaan vaikka resepti oli tismalleen sama kuin yleensäkin! Toinen kuva, Tirriskä ja Elias päikkäreiden jälkeisellä ruokatauolla Itäkeskuksessa, ihanat pienet ipanat! Kolmas kuva: Me käytiin eilen kipasemassa tollanen Wii -pelikonsoli GameStopista kun mietittiin että ois ihan kivaa kun mäkin voisin vaikka zumbailla tai voitais vaikka yhdessä pelata Super Mariota koko perhe koska se on ainoa peli jota mä osaan pelata (aika surkeaa Oton kannalta että sillä on tällänen täysin peleistä mitään tietämätön ihminen tyttöystävänä). Neljäs kuva: Tirriskälle mahtui vieläkin paremmin kuin hyvin tuo Zaran ihana toppatakki kun kokeilin. Neiti näyttikin aina ihmeen topatulta se päällä viime talvena, nyt tuo malli istuu paljon paremmin vaikka hihat onkin hieman pitkät edelleen. Koko taitaa olla 72cm?

Tirriskän parhaita viikon ajalta: Neiti otti oikein mukavat aamupäikkärit sohvalla rennosti loikoillen! Keinumassa ollaan käyty joka päivä ja parhaimpina päivinä useampaankin otteeseen kun se keinuminen tuntuu olevan neidin mielestä ihan paras juttu edelleen! Ja vikassa kuvassa äidin pieni banaani-apina♥

Kyllä! Ikäväkseni voin ilmoittaa että sellainen muutti meille eilen asumaan kun Tirriskän mielestä aamu alkoi yhdeksän sijaan kello 4.30 ja sama toistui tänäkin aamuna. Missä ne neidin mahtavat unenlahjat on?! Ja sittenhän tietysti Tiara on kokoajan väsy kun yöunet on jääneet niin surkeiksi, joten tavallinen hyväntuulisuus on ollut tipotiessään ja pienikin vastoinkäyminen voi aiheuttaa atomipommin räjähdyksen. Mutta onneksi neiti on aina välillä jaksanut nauraa räkättää aivan kippuralla ja Tiara on myös oppinut hienon keinon vapauttaa kädet seistessä: neiti nojaa mahallaan tukea vasten niin silloin käsillä voi tehdä mitä huvittaa! Aika hauskan näköistä se ainakin on, välillä sitten mahakin unohtuu ja Tirriskä saattaa seistä vaikka kuinka kauan ilman tukea taputtamassa tai tanssimassa musiikin tahtiin. Tiara tanssii sillä tavalla, että hän heiluttaa toista kättä ja hymisee samalla laulun tahdissa, ihana pallero! 

          Ja arvatkaa mitä Tiara oppi äsken, uuden sanan! Se sana on aika hyödyllinen, hyödyllisempi ainakin kun ankka tai kaukosäädin-kake (ei sillä että niissäkään olisi mitään vikaa), se on nimittäin kakka. Aika ihana Tirriskä, ensin kuunneltiin kymmenen minuuttia kuinka neiti selkeästi oli täyttämässä vaippaansa ja kun toimitus oli valmis, neiti huusi innoissaan kovalla äänellä ”KAKKA”! Oon ylpeä meidän ihanasta pallerosta, maailman ylpein ja myös iloinen siitä että oon selkeästi osannut korostaa itsekin tiettyjä sanoja kun Tiara on niitä alkanut poimimaan. Ja pahoittelut kamalasta kakkastoorista, toivon etten kertonut liikaa ällöttäviä yksityiskohtia niinkuin stereotypian mukaan äideillä usein on tapana.

          Tänään aamulla me mentiin käymään tuossa Rastilan uudessa Lidlissä ja mä innoissani hamstrasin 39 senttiä maksavia uunituoreita croissantteja, siis Lidl on ihan järjettömän halpa! Tuleekohan mustakin sellainen tarjoushaukka joka kerran esiintyi Tyhjätaskut-sarjassa? No en usko, mutta oli ihan hauskaa vaihtelua käydä Lidlissä sen perinteisen viikonlopun hypermarkettireissun sijaan, vaikka täytyy kyllä myöntää että poikettiin Citymarketissa vielä Lidlin jälkeen. Lidlissä on kaikkea kivaa mutta en oikein osannut ostaa sieltä mitään tarpeellista kun en tiedä niistä tuotteista/tuotemerkeistä oikeastaan yhtään mitään. WC-paperia sentään ostin ja kreikkalaista jogurttia kun jostain olin lukenut sen olevan Lidlissä hyvää. Ehkä mun pitäisi käydä siellä vähän useammin? Teitä varmaan tosi kauheesti kiinnostaa mun selitys meidän jännittävästä kauppareissusta; jos vaikka laittaisin kuvia seuraavaksi.

 Oon alkanu antamaan Tiaran harjoitella itse lusikalla syömistä. Aluksi Tiara heitti lusikan aina suoriltakäsin seinään tai jonnekin muualle edes yrittämättä laittaa sitä suuta kohti ja siitä ei tullut yhtään mitään. Mutta nyt pikkuhiljaa Tiara on alkanut hiffaamaan että se lusikka kantsii laittaa suuhun niin sitten siitä on jotain hyötyäkin. Sotkuahan tästä vieläkin tulee aivan julmetun paljon mutta onneksi sotku ei haittaa mitään, tärkeämpää on että toinen saa yrittää ja harjoitella rauhassa. Lounaat ja puuron mä kumminkin oon vielä syöttänyt, mutta välipalat neiti saa syödä itse jos niin haluaa (ja haluaahan se). Sitten pikkuhiljaa taitojen kehittyessä (tai pahan minä itse -vaiheen iskiessä) Tiara saa alkaa lusikoimaan vaikka kaikki ruuat ihan itse.

Käytiin eilen keinumassa neidin kanssa ja pitikin jo laittaa vähän enemmän vaatetta päälle. Voitteko uskoa että toi villatakki on kokoa 62 ja aivan sopiva Tiaralle edelleen! Siis se on isompi kuin monet neidin 80-kokoiset neuletakit ja hupparit. No en valita, ihana että mahtuu vielä kun on noin suloinen mutta naurattaa vaan että miten voi oikeesti olla noin suuri ero eri merkkien ja eri vaatekappaleiden kokojen välillä! Ja neidillä on myös uusi pipo, mun äiti osti sen Tirriskälle kun äiti vahingossa hukkasi sen Tiaran ihanan mustan tähtipipon ja niitä ei löytynyt enää mistään vaikka metsästettiin kolme eri Lindexiä läpi, yhyy! Se oli niin ihana, mutta onneksi toi pinkki pipokin on aika suloinen.

Siinä vähän mun eilistä naamataulua ja pakko sanoa että mä oon edelleenkin niin rakastunut tuohon Lindexin paitaan, se vaan on ihanan pirteä ja iloinen mutta silti käytännöllinen ja sopii melkein minkä tahansa kanssa!

 Päivän asu:

Farkkupaita – Gina Tricot

Toppi & Mokkajäljitelmäleggingsit – H&M

Kengät – ZARA

Tirriskän päivänasu:

Farkkutakki, pupupaita ja harmaat housut – ZARA

Vaaleanpunaiset sukat – Lindex

Mustat ballerinat – H&M

Pipo – Äitiyspakkaus

Nyt mä alan iltapuuhiin Tirriskän kanssa ja pidän Otolle sormet ristissä että ensi sujuisi paremmin Tiaran kanssa, koska ens yönä on mun vuoro nukkua niin pitkään kuin haluan! Ihanaa lauantaita teille kaikille♥