Iltaa ihanat! Ollaan oltu nyt pari päivää kotona reissun jälkeen ja pesty ahkerasti pyykkiä. Eilen piipahdettiin Ikeassa hakemassa parit pimennysverhot, sillä totuttiin mun tädin luona siihen että aamullakin saa nukkua pimeässä, kun meidän huoneessa oli pimennysverhot. Eka yönä kotona Nova yrittikin heräillä jo siinä ennen aamuviittä, kun makkari kylpi auringossa. Viime yö sujui kuitenkin taas ihan normaalisti ja kyllä sitä itselläkin on mukavampi ja helpompi nukahtaa aamuyöimetyksen jälkeen uudelleen kun on pimeää.

Tänään ollaan touhuttu vaikka ja mitä aamusta alkaen. Vaikka sää ei ole niin suosinut niin muuten ollaan kyllä otettu Helsingistä kaikki irti. Ajeltiin aamupäivällä keskustaan kahville ja istuskeltiin ja syötiin ja höpöteltiin ihan rauhassa hyvä tovi. Vieläkin tuntuu yhtä luksukselta tilata bagel tuorejuustolla ja mozzarellalla, kuin heti synnytyksen jälkeen. Ah ihanaa ihanaa kun voi taas nauttia pehmeistä juustoista hyvillä mielin. Luulin että eniten nauttisin siitä että saa syödä taas graavilohta mutta ei, tällä kertaa juustot on olleet kyllä se juttu mitä kaipasin kaikkien muiden yli.

Mun oli tarkoitus ottaa jotain ihania kuvia ulkona keskustassa, vaan eipä tuolla räntäsateessa ja tuulessa viitsinyt sen kauempaa olla kuin mitä oli liikkumisen kannalta pakko. Niin me kipaistiin Kluuvista pikavauhtia Helsingin Kaupungin Museoon ja Lasten Kaupunkiin eikä pysähdytty kuvaamaan. Me haluttiin tehdä jotain kivaa ja tuli heti mieleen Lasten Kaupunki jossa käytiin ekan kerran tyttöjen kanssa viime vuonna alkukesästä. Mulla taisi olla silloin meneillään joku raskausviikko 7 tai 8, ja aivan hirveä pahoinvointi ja väsymys. Muistan sieltä museosta viime kesältä vaan kuinka istuin mummolan sohvalla ja join vettä ja mulla oli niin huonovointinen olo, mutta koitin vaan tsempata kun lapsilla oli siellä niin hauskaa enkä halunnut lähteä kotiin.

Kaukalo saatu blogin kautta*

Tänään ei onneksi ollut mitään raskausoireita kiusana niin me viihdyttiin museossa useampi tunti. Ensin lapset kokeilivat roolivaatteita mutta aika nopeasti he muistivat että yläkerrassa on juurikin se mummola, ja sinne oli päästävä. Siellä oltiin vaikka kuinka kauan, ja tänään oli vielä lauantain kunniaksi mummolassa ihan oikea museo-mummo joka oli tosi hauska. Lapset juttelivat museo-mummon kanssa ja leikkivät mummolan keittiössä vaikka kuinka kauan. Oli ihana päivä kyllä, ja kiva tehdä lasten kanssa yhdessä.

Museoreissun jälkeen tultiin kotiin ja ollaan askarreltu tyttöjen kanssa, ja kokattiin Oton kanssa uutta ruokaa joka maistui koko perheelle. Ihan tämmöinen leppoisa lauantai. Huomenna suunnitelmissa ei ole mitään sen erityisempää vappuaaton juhlintaa, sillä säät eivät ilmeisesti vielä huomennakaan ole hirveän vappuisat. Mutta jos nyt sipaisisi vähän glitteriä tytöille kasvoille ja heiluttelisi ilmapalloja Novan kanssa, kannattaa tsekata neidin kiljaisut mun insta storiesista (@iinalaura), joku ihana on nimittäin ”vähän” innoissaan omista vappupalloistaan.

Ihanaa lauantai-iltaa kaikille <3

Ai että, meillä on kyllä ollut niin ihanat kaksi viikkoa Oulussa. Meidän piti lähteä kotiin tänään, mutta sääennusteen luvattua lumimyrskyä ja jäätävää tuulta päätimme siirtää lähdön huomiselle. Ihan hyvä ehkä, kerettiin jäädä vielä nauttimaan mun tädin tänä aamuna leipomista vappumunkeista, nam! Tämä reissu on ollut mulle kultaakin kalliimpi, eikä vähiten siksi että olen voinut viettää niin paljon aikaa mun rakkaiden isovanhempien luona.

Mun mummuni muistisairaus on edennyt vauhdilla, ja tiedän että sillä että ollaan käyty melkein joka päivä isovanhemmillani on heille suuri merkitys. Pappa on päässyt rauhassa yksin pitkille kävelylenkeille ja me ollaan sillä aikaa pidetty mun mummullle seuraa. Hän viettää edelleen osan kuukaudesta hoitokodissa, mutta nyt sattui sellainen jakso että hän oli koko tämän ajan kotona niin ollaan voitu olla arjessa avuksi. Lapsetkin tykkäävät käydä mun isovanhemmilla, siellä kun on paljon mun ja mun serkkujen vanhoja leluja ja piirustuksia ja valokuvia, joita on kiva katsella.

Yksi niistä syistä miksi olen niin iloinen tästä aikatauluttomasta vuodesta on nimenomaan se, että pitkästä välimatkasta huolimatta voidaan viettää tänä vuonna enemmän aikaa mun isovanhempien kanssa, koska voidaan tulla tänne Ouluun.

Vaikka rakastan olla täällä niin ihan kiva lähteä välillä kotiinkin. Keretään olla muutama päivä kotona ennen Tukholman reissua ja pestä pyykkiä, siivoilla ja juhlia vappua. Meillä ei ole vielä mitään vappusuunnitelmia, mutta varmaan mennään ainakin käymään jossain vapputorilla ostamassa vähän metrilakua ja ulkoiluttamassa lasten ilmapalloja. Perinteiset perunasalaatit ja nakitkin varmaan laitetaan.

Viime vuonna meillä oli ihana brunssi lasitetulla parvekkeella, tänä vuonna ei ole vaan meidän oma piha vielä siinä kunnossa että siellä voisi brunsseilla. Mutta jos sää sallii niin en pistäisi piknikkiäkään pahitteeksi. Täällä Oulun lumimyrskyssä vaan tuntuu kovin epätodennäköiseltä että maanantaina voisi suunnata piknikille, heh.

Tytöt ovat viihtyneet täällä mun serkkujen kanssa ihan hirmu hyvin, mutta kuulemma on jo vähän ikävä omia lelujakin. Laitetaan varmaan kunnon barbieleikit pystyyn kunhan ollaan päästy kotiin. Tänään suunnitelmissa on pakkailua, munkin syöntiä ja varmaan käydään vielä vikan kerran moikkaamassa mun isovanhempia ja mun äitiä.

Ihanaa keskiviikkoa kaikille <3

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Bayerin ja Lifien kanssa. Lähdin mukaan Bayerin #maaliinasti -kampanjaan, sillä tässä on aihe josta mulla on omakohtaista kokemusta todellakin. Bayer haastoi meidät jakamaan omia kokemuksiamme siitä, kun ehkäisyä jätetään käyttämättä, se pettää tai sitä käytetään väärin.

Kun ehkäisyä jättää käyttämättä ensitreffeillä, siitä harvoin seuraa mitään hyvää. Se on edesvastuutonta ja vaarallista. Siitä voi saada tauteja, jopa hengenvaarallisia sellaisia – tai sitten voi tulla raskaaksi, niinkuin mulle kävi. Tilastokeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan vain 2% 18-29 -vuotiaista naisista suunnittelee tulevansa raskaaksi seuraavan vuoden aikana, mutta silti jopa 32% saman ikäluokan naisista harrastaa seksiä ilman minkäänlaista ehkäisyä (Raskauden Ehkäisy 11/2016, Taloustutkimus Oy). Mä näen näissä luvuissa aika suuren ristiriidan.

19-vuotiaana tavattuani Oton mä olin huoleton ja naiivi. Tiesin kyllä mitä voi seurata jos jättää ehkäisyä käyttämättä, ja yleensä olinkin sen kanssa kovin tunnollinen, mutta sillä kertaa suljin koko asian pois mielestäni. En oikeastaan muista enää yli kuuden vuoden jälkeen että miksi me ei kiinnitetty siihen mitään huomiota siinä tilanteessa. Mutta jälkeenpäin ajattelin että ”ei mulle kuitenkaan käy niin, en mä voi tulla raskaaksi yhdestä kerrasta”. Koska niin harvinaiselta se tuntui, kuka muka tulee raskaaksi yhdestä kerrasta? No minä tulin. Yhtäkkiä se niin harvinaiselta tuntunut mahdollisuus olikin täyttä totta, olin raskaana kuukausi sen jälkeen kun oltiin tutustuttu ja alettu juuri seurustelemaan.

Kuten te kaikki tiedätte, meille kävi lottovoitto. Me rakastuttiin toisiimme palavasti alusta asti, eikä yksi, kaksi tai kolmekaan vauvaa ole sitä rakkautta vienyt pois vaan ainoastaan lisännyt sitä. Mä olin aina halunnut tulla nuorena äidiksi, ja Otto oli alusta asti mukana. Me ollaan rakennettu ihana yhteinen elämä tuon hetken jälkeen. Mutta kuinka todennäköistä se on että niin käy? Kuinka paljon todennäköisempää on että yhden kerran edesvastuuttomuudesta seuraakin HI-virus, abortti tai vähintäänkin kuumotusta seuraaviin menkkoihin asti? Paljon todennäköisempää. Välillä kun mä mietin meidän tarinaa ulkopuolisen silmin, olen varma että mun koko elämä on jotain unta ja utopiaa, sillä se on niin absurdia mistä me ollaan lähdetty ja mihin päädytty.

Raskaudenkeskeytyksiä tehdään eniten 20-24-vuotiaille, ja vaikka aborttien kokonaismäärä on laskussa, toistuvien aborttien määrä on kasvanut viime vuosina. Eli samat henkilöt tekevät useamman abortin. Vuonna 2015 abortteja tehtiin 9440 kertaa Suomessa. Se on aika iso luku kun miettii kuinka pieni maa Suomi kuitenkin on. Näihin lukuihin voidaan vaikuttaa vain lisäämällä tietoutta ja keskustelua ehkäisystä entisestään ja varmistamalla että sitä käytetään oikein.

Myös mulle itselleni ehkäisy on jälleen ajankohtainen asia kolmannen raskauden jälkeen, sillä myös imetysaikana on tärkeää huolehtia ehkäisystä. Vaikka täysimetän meidän vauvaa, se ei yksinään ole tarpeeksi varma ehkäisykeino ja siksi myös mun täytyy miettiä meille parhaiten sopivaa ehkäisymuotoa. Usein abortteja tehdään, kun uusi ei-toivottu raskaus alkaa nopeasti edellisen raskauden jälkeen, ja sitä mä en halua ikinä kokea. Onneksi se on helposti estettävissä huolehtimalla kunnollisesta ehkäisystä.

Ehkäisyyn on tarjolla niin lyhytaikaisia kuin pidempiaikaisiakin vaihtoehtoja, ja hormonittomia sekä matalahormonisia vaihtoehtoja myös.Tärkeintä on löytää se muoto mikä sopii itselle ja omalle kumppanille parhaiten, jotta ehkäisy on luonnollinen osa elämää ja sitä tulee käytettyä oikein. Jopa 64 % e-pillereiden ja 42 % ehkäisyrenkaan käyttäjistä raportoi käyttäjävirheitä kuten unohduksia, ja pitkäaikaisen ehkäisyn kuten minihormonikierukan tai ehkäisykapselin käyttö voikin lisätä ehkäisyn tehokkuutta. Tarkemmin ehkäisyasioista kannattaa kuitenkin keskustella oman lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa, niin mäkin aion tehdä. #maaliinasti -sivustolla voi helposti ja kätevästi tutustua erilaisiin vaihtoehtoihin.

Mä haastan teidät jakamaan omia kokemuksianne siitä, kun ehkäisy pettää tai sitä jätetään käyttämättä. Kommentit ovat erittäin tervetulleita! Pidäthän kuitenkin mielessäsi, ettei kommenteissa saa näkyä ehkäisyvalmisteiden nimiä, koska lääkkeiden markkinointi ja terveysviestintä on erittäin tarkkaan laissa säädeltyä. Viranomaisten lisäksi lääkkeiden mainostamista ja terveystiedottamista valvoo myös Lääkemarkkinoinnin valvontakunta. Pysytään siis ihan yleisellä tasolla.

Yhteistyössä Bayer.

Moikka! Ouluun kuuluu hyvää, ollaan oltu täällä jo viikko ja voisin olla vaikka kuinka pitkään vielä, mutta ensi viikolla koittaa kotimatka. Meillä on ollut täällä ihanan rentoa, ollaan nähty ystäviä ja sukulaisia ja vietetty aikaa täällä mun tädin luona. Vaikka mulla on meneillään Lapsimessujen vuoksi kevään kiireisin työviikko, on apukäsiä ollut tarjolla. Tällä viikolla on varmasti oman kohderyhmäni kevään vilkkain markkinointikausi meneillään ja siksi blogissakin on ollut useampi tuote-esittely ja tulee vielä viikonlopun aikana. Ymmärtäähän sen että moni lastentarvikemerkki haluaa saada äänensä kuuluviin juuri nyt, kun on mahdollisuus tavoittaa paljon potentiaalisia uusia asiakkaita. Ensi viikolla onkin jo taas hiljaisempaa markkinoinnin suhteen.

Mä olen käynyt melkein joka päivä mun mummolassa viettämässä aikaa mun isovanhempien kanssa. Ollaan tehty lenkkejä mun tädin ja Novan kanssa upeassa auringonpaisteessa, ja lapset on leikkineet pihalla. Nyt muut on palanneet päivätöihin ja mun serkut kouluun, mutta onneksi mä voin sitten päivän aikana täällä omien hommien jälkeen siivoilla, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa ja illalla ehtii vielä tehdä jotain kivaa kaikki yhdessä. Täällä on ihanaa olla. Mulle merkitsee niin paljon se että voidaan viettää pidempiä aikoja Oulussa ja lapset saavat yhtä läheiset välit mun sukuun mitä mullakin on aina ollut.

Maanantaina saatiin leivotuksi se kinderkakku mistä aiemmin mainitsinkin ja ai vitsit että se oli her-kul-lis-ta! Siis niin hyvää, toki vähän ällömakeaa mutta aivan mielettömän hyvää. Eilen illalla tuhottiin yhdessä viimeiset muruset siitä herkusta ja melkein jo haaveilen että tekisin lisää. Mutta ei, se saa odottaa ainakin Zeldan Star Wars-synttäreihin asti.

Täällä on vielä paljon lunta pihalla pihaleikkejä varten, mutta kadut on kuitenkin sulat että pääsee hyvin lenkkeilemään. Ilmat ovat kyllä hellineet ehdottomasti. Tänään tai huomenna tytöt aikovat mennä yökylään mun äidin kotiin, he ovat odottaneet sitä kovasti ja aikovat ainakin pelata mummun tietokoneella samaa kakkupeliä mitä mä pelasin pienempänä, ja leikkiä Armas-koiran kanssa. Muuten meillä ei ole mitään sen ihmeellisempiä suunnitelmia, ajellaan kylään sukulaisille ja käydään ehkä kahvilla jossain. Ja ostamassa sukkia, miten tuntuukin että Nova on kasvanut kaikista sukistaan ulos, ja jos ei ole niin sitten niistä on parit hukassa vähintään.

Ollaan piirretty täällä joka aamu aina Novan ekojen päikkäreiden ajan ja eilen Tipa piirsi ihan itse maailman suloisimman kuvan äidistä ja isistä kävelemässä käsi kädessä auringonlaskua kohti. <3

Nova on täällä ottanut hurjan kasvuharppauksen eteenpäin ja hänestä on tullut vielä entistäkin kovempi höpöttäjä. Pää on myös alkanut vatsallaan makoillessa pysymään pitkään ja vakaasti ylhäällä, pitäähän hänen päästä seuraamaan mitä viisi isompaa mukulaa milloinkin touhuavat. Novalla ei ole tosiaan ollut puutetta leikkikavereista täällä ja sen huomaa kun kehitys menee aimoharppauksin eteenpäin koko ajan. Hän varmaankin kääntyy aivan pian vatsalta selälleen, on enää toisesta jalasta nimittäin kiinni.

On kyllä tehnyt niin hyvää tämä loma meidän perheelle, ai että. Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille <3

Moikka ihanat! Me ollaan vietetty pääsiäistä täällä mun tädin luona Oulussa, ja samalla juhlittiin pienesti nelivuotiasta Zeldaa kun varsinaiset juhlat on sitten myöhemmin kun mennään kotiin. Perjantai kului synttärilahjaostoksilla, lauluesitystä tsekatessa Ideaparkissa  ja illalla synttärikakun ja synttärilahjan kokoamisen merkeissä. Mun täti leipoi ihan mielettömän hyvää mansikkavoikreemikakkua Zeldalle, ollaan syöty sitä nyt muutama päivä tässä. Zelda valitsi itselleen syntymäpäivälahjaksi Bellen Legolinnan jonka he rakensivat Oton kanssa heti perjantaina, ja sillä on leikitty siitä asti.

Tytöt ovat touhunneet mun serkkujen kanssa ja ulkoilleet ja riehuneet ja mä olen pitänyt täällä kauneussalonkia ja värjännyt mun serkun hiukset siniseksi, niistä tuli aika makeat vaikka itse sanonkin. Eilen käytiin mun mummolassa näyttämässä Novaa mun isovanhemmille ensimmäistä kertaa. Neiti nukkui niin makoisasti mummolan keinutuolissa mun sylissä ja nukahti siinä niin syvään uneen että kun lähdettiin käymään mummolan jälkeen Valkeassa ostamassa Otolle housuja, niin Nova nukkui vielä koko senkin reissun ajan.

Illalla lapset olivat pihalla sillä aikaa kun järkättiin mun tädin ja hänen miehensä kanssa lapsille pääsiäismunajahti. Mun tädin mies oli askarrellut ihan superhienot kartat kaikille viidelle mukulalle ja kartassa oli yhdeksän rastia joista jokaiselle löytyi yksi muna. Voin kertoa että täällä oli aika iloisia tenavia sen jahdin jälkeen, oli ihana katsoa lasten intoa. Pääsiäinen on saanut jotenkin paljon suuremman merkityksen mulla lasten myötä, kun saa ilahduttaa heitä ja tehdä kaikkea hauskaa. Onneksi he sentään säästivät munia myöhemmäksikin eivätkä popsineet kaikkia heti.

Tällä hetkellä Otto on mun tädin miehen ja kaikkien isompien lasten kanssa Virpiniemen ulkoilualueella pulkkamäessä ja pokemonjahdissa, ja mä jäin Novan kanssa tänne kun hän nukkuu päiväunia ja mulla oli sopiva sauma tarttua läppäriin. Täällä on kyllä niin ihanan rento meininki, ei voisi parempaa pääsiäistä ollakaan. Ja ihana nähdä läheisiä kunnolla pitkästä aikaa, kun ei oltu käyty Oulussa niin pitkään aikaan. Rakastan sitä kun on paljon ihmisiä ympärillä ja meillä on täällä niin kivaa joka kerta kun tullaan.

Mua vähän houkuttelisi leipaista kinderkakkua vielä kun tuo synttärikakku alkaa vedellä viimeisiään, pitääpä katsoa jos mun tädin kanssa innostutaan vielä leipomaan sellainen tässä illan päälle. Pääsiäisenähän saa herkutella eikö vaan! Sehän sopii hyvin vaikka leffaherkuksi kun ajateltiin tässä illan päälle vuokrata vielä Tatu ja Patu -elokuva Elisa viihteestä ja tsekkailla se porukalla. Se vaikuttaa niin hauskalta ja Tatu ja Patu on ihan mun lemppareita, en malta odottaa että päästään katsomaan se.

Toivottavasti pääsiäisen juhlinta sujuu teilläkin kaikilla hyvin <3 Ihanaa sunnuntaita!