Viikon varrelta

01.08.2013

Mä oon aika monta teemapostausta toteuttanut tässä viimepäivinä joten tänään on ihan tavallisten kuulumisten vuoro! Meillä on ollut tosi mukava leppoisa viikko tyttöjen kanssa ja ollaan vaan ulkoiltu ja leikitty. Zelda tuntuu ottaneen ison harppauksen kehityksessä kun hän jaksaa hengata vatsallaan pää pystyssä jo kuin vanha tekijä. Antaa ihan uusia mahdollisuuksia leikkeihin, kun toinen näkee paremmin ja erilaisesta kulmasta. Meidän isopieni vauva!

Sunnuntaina nautittiin upeasta säästä ja käytiin rannalla, vedettiin rasialliset pensasmustikoita per naama ja käytiin vähän räpiköimässä. Zelda nukkui autuaan onnellisena rattaissa melkein koko reissun ajan, lukuunottamatta jo tavaksi käynyttä ”rantaimetystä”. Rantaimetys = pakataan kotona kaikki valmiiksi, imetän neitiä oikein pitkään ja hartaasti, kävellään viiden minuutin matka rannalle: Zelda napottaa silmät auki ja maiskuttaa vaativasti.

Ihan uskomatonta, aivan kuin Zeldalla olisi joku kuudes aisti ja hän tietäisi että mulla ei ehkä ole niin helppoa imettää hiekkarannalla bikineissä paahtavassa kuumuudessa kuin kotona rauhassa. Mutta onneksi hän halusi vain pienet maitohuikat ja meni sitten nätisti jatkamaan kauneusuniaan kärryihin. Mä onneksi ekan kerran jälkeen opin varautumaan rantaimetykseen ja nykyään se menee jo ihan rutiinilla sen ekakerran sijaan jolloin varmaan vilauttelin koko rannalle vahingossa harsosta huolimatta. Meidän hupsu pieni kiusankappale!

Tiara oli innoissaan kun hän sai taas leikkiä vesirajassa hiekkaleluillaan ja sitten vielä joku mukava pikkupoika tuli siihen leikkikaveriksi ja rakensi Tiaran kanssa hienon ”vallihaudan”. Sunnuntai oli kerrassaan mahtava päivä, mä voisin oikeasti vaikka asua rannalla koko kesän ja niin varmaan Tiarakin.

biitsi1 biitsi11 IMG_8011 IMG_8021Mulla on teille muutama kuva Zeldan parhaista ilmeistä jollaisen muistelisin tehneeni Tiarastakin joskus vauva-aikana tänne blogiin. Molemmilla neideillä on kyllä ihan mahtavia ilmeitä!

IMG_8133 ”Kukkuu!”IMG_8135”Äitiii!” IMG_8142”Vautsi kuvaaksä mua!” IMG_8149 ”Jeeee mä oon paras!”IMG_8261”Mikä toi musta pelottava mötikkä äidin nassun edessä on?” IMG_8263 ”Prinsessa-aivastus”IMG_8266 ”Hmmmmm…”IMG_8268 ”Tuolla ois kyllä toi kiva kissalelu mut enhän mä osaa vielä ryömiä, voisko toi äiti nyt hiffata antaa sen mulle?”IMG_8273”Kissaleluuuu mä haluan sut! Jos mä tuijotan oikeen pitkään niin tajuaiskohan toi dille äiti?”

Mun lemppari on Zeldan prinsessa-aivastus, ei kukaan voi olla noin söpö kun se aivastaa! Ja sen jälkeen tulee vielä aina sellainen pieni, vieno hymy pikkuneidin kasvoille. Loppukevennyksenä vielä Oton panos A beautiful body -haasteeseen! Seuraava kuva on otettu kun kokeilin kameralla valotusta ja etäisyyttä ennen kun Otto kuvasi mua ja Otto päätti oikein kunnolla panostaa poseeraukseensa:

IMG_8306Vai mitä et toi Oton kuva voittaa mun kuvat ihan 6-0! Kiitos hurjan paljon kaikille rohkaisevista, ihanista kommenteista. Mä oon niin otettu teidän kaikkien sanoista, tässäpä taas oiva todiste siitä että mulla on koko maailman parhaat lukijat♥ Toivottavasti pysytte meidän matkassa nyt ja aina!

Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille♥♥


Pakkohoitoa puhelinaddiktiolle

23.06.2013

Joku voisi varmaan otsikosta arvata että mä olen viettänyt juhannusviikonlopun ilman mun Samsung Galaxy S 3:a? Voi kyllä, perjantai-iltana kun tultiin ystävien luota grillaamasta mä lahjakkaasti lennätin puhelimeni sortsien takataskusta minnekäs muualle kuin suoraan vessanpönttöön! Ikinä en pidä puhelinta taskussa mutta sen kerran kun se sinne eksyy niin tottakai se myös tippuu pönttöön, niin mun tuuria. Puhelin on nyt ollut kuivumassa 48h kaikki osat irti ja toivon että se toimii  kunhan kohta kokeilen käynnistää sen! Kaikki mun kaverit tietävät että puhelin on mun kolmas käsi ja mä oon aivan hukassa ilman sitä.

Vaikka ensin olin ihan kauhuissani että miten mä selviän ilman puhelinta koko viikonlopun kun kaikki kaupatkin on kiinni eikä ole mahdollista hommata edes varapuhelinta tuon tilalle, niin loppujenlopuksi tää on tehnyt todella hyvää! Mä oon ehtinyt jopa lukea pari lehteä ja keskittyä tv-ohjelmaan kun yleensä imetän puhelin kourassa enkä keskity juoneen ollenkaan vaikka yrittäisin katsoa jotain sarjaa. On tehnyt hyvää huomata että ei se maailma siihen kaadu vaikken olisikaan jatkuvasti tavoitettavissa tai perillä siitä mitä kaikille kuuluu – kuulostaa ehkä naurettavalta, mutta veikkaisin silti että puhelin on nykypäivänä aika monelle muullekin yhtä tärkeä kuin mulle. Tai ei ehkä se puhelin, vaan sosiaalinen media jonka käytön se puhelin mahdollistaa missä vain ja milloin vain.

Puhelimeton juhannusviikonloppu on sujunut todella kivasti ja rennosti kotosalla, paitsi perjantaina käytiin siellä grillailemassa ystävien luona lasten kanssa ja syötiin maailman parhaita ribsejä joiden ohje mun on pakko saada! Tultiin aikaisin kotiin ja vietettiin Oton kanssa laatuaikaa katsellen Game of Thronesia kun muksut nukkuivat. Eilen oli aika huono ilma koko päivän joten me vaan siivoiltiin ja illalla lähdettiin puistoon ja kävelylle kun aurinko alkoi paistamaan kunnolla. Käytiin myös rannalla ja Tiara olisi kovasti halunnut mennä uimaan mutta me ei oltu varustauduttu uikkareilla kun ilma ei kuitenkaan ollut niin lämmin, mutta luvattiin sitten että tänään on uimareissun paikka ja tänään käytiinkin sitten vedessä asti!

IMG_5471x IMG_5479 IMG_5486x IMG_5495x IMG_5526x IMG_5579x IMG_5668x IMG_5693 IMG_5700Tuntuu että meidän molemmat neidit ovat kasvaneet ja kehittyneet taas ihan hurjaa tahtia! Tiara kiipeilee portaita ylös alas vaikka pelkäsi niitä vielä kuukausi sitten, menee innoissaan veteen ja on oppinut puhumaan hurjasti lisää. Tiara on myös oppinut ottamaan toiset huomioon tosi hyvin, puistossakin jos keinu on vaikkapa varattu niin Tiara sanoo että ”Ensin tytön vuoro, sitten Tiaran vuoro” eikä suutu ollenkaan jos me taas vuorostaan ollaan keinuttu jo jonkin aikaa ja joku toinen haluaa keinumaan kun kerron että ”nyt on pojan vuoro keinua”.

Tipa ymmärtää jo niin paljon että se on ihan hullua! Me käydään piiiitkiä keskusteluja ja Tiara muistaa ihan uskomattomia asioita. Hän kyselee kavereiden perään joita ollaan nähty viimeksi kuukausia sitten ja muistaa esimerkiksi oman ja siskonsa kaikki etunimet ja sukunimen sekä tietää meidän vanhempien nimet, isomummun ja isopapan nimet ja mummun koko nimen.  Pienen taaperon mieli on myös hauska kun se yhdistelee asioita, Tiara esimerkiksi aina liukuessaan liukumäestä alkaa innoissaan laskemaan yhdestä kymppiin, koska liukumäestä lasketaan.

IMG_5384 IMG_5397 IMG_5449Zelda-neitikin kasvaa niin kovaa vauhtia että äitiä itkettää! Ihanaa että toinen kasvaa mutta hirmuisen haikeaa samalla. Meillä oli viime viikolla Zeldan 2kk-neuvola ja neiti oli jo 5740g & 58cm! Zelda kannattelee jo hurjan hyvin päätään, höpöttää minkä kerkeää ja hymyilee ja nauraa iloisesti. Zelda tykkää seurata Tiaran touhuja ja erityisen hauskaa on jos Tiara heiluttelee lelua tai laulaa Zeldalle, silloin Zelda innostuu ja saattaa päästää pitkän iloisen jokelluksen!

IMG_5594 IMG_5601 IMG_5630 IMG_5634 IMG_5644 IMG_5649Mulla on huomenna aika iso ylläri luvassa aamupäivällä, joten seurailkaahan Kideblogeja jos kiinnostaa! Muuta en vielä paljastakaan koska on niin kivaa olla salaperäinen. Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille♥♥

Miten teidän juhannus sujui?


Kiireinen kesän aloitus

05.06.2013

Heippa pitkästä aikaa! Mä oon juossut viime päivät pää kolmantena jalkana ties missä, kerron myöhemmin mahdollisesti lisää mun kiireiden syystä mutta tällä hetkellä en vielä paljasta enempää. Mutta sen verran voin sanoa että kädet on täynnä puuhaa, kirjaimellisesti! Olen kuitenkin kaiken kiireen keskellä koettanut nautiskella myös aivan mielettömistä kesäilmoista jotka viimein ovat viikkoja muusta Suomesta jäljessä rantautuneet myös tänne etelään. Ollaan ulkoiltu joka päivä ja tänään uskaltauduttiin Oton, muksujen ja pikkuneidin tulevan kummisedän kanssa ihan rannalle asti testaamaan Tiaran uusia bikineitä! Mä tosin olen niin pää pyörällä kaikesta että hienosti unohdin neidin bikinialaosan kotiin, niin tyypillistä. Mutta onneksi se ei menoa haitannut, Tiara pulikoi sitten sortsit jalassa ja hauskaa näytti olevan!

IMG_4357 IMG_4368 IMG_4373 IMG_4377 IMG_4387x IMG_4401x IMG_4415x IMG_4417Tiara oli tänä kesänä vedestä paljon enemmän innoissaan kuin viime kesänä eikä olisi ollenkaan halunnut lähteä pois rannalta! Tiara istuskeli rantavedessä ja lätsytteli vettä sydämensä kyllyydestä ja huuteli innoissaan että ”Uimaan! Tiara osaaaa! Pinnalla!” Tiara on sanonut vaikka mitä ihanaa, hassua ja höppänää tällä viikolla ja oon kirjoitellut aina muistiin neidin parhaimpia väläytyksiä jotka ajattelin jakaa teillekin!

”Turva kiinni! Turva kiinni! Turva kiinni!… Vyö!”  Tiara puhuu siis rattaiden turvavyöstä ja huutelee tätä aina rattaissa istuskellessaan. Ei tietenkään ollenkaan kuulosta erehdyttävästi joltain muulta?

”Äiti, Tiara rakastaa sinua!” Tämän Tiara sanoi eilen kun hän ei saanut unta ja mä kävin vielä kerran sanomassa että äiti ja isi ja sisko rakastaa Tiaraa. Sydän suli kyllä niiiiiin pahasti kun neiti sieltä unisilla silmillä peiton mutkasta sanoi pienellä äänellä noin, aww♥

” Syönyt! Kiitos! Tiara pyyhkii itse kädet” Tämä on nyt vain yksi esimerkki asiasta jonka Tiara haluaa tehdä itse mutta neidillä on oikein kunnolla päällä nyt tämä minä itse -vaihe. Ja mikäs siinä, mukavaahan se on että Tiara opettelee tekemään asioita ihan itse!

”Pieni ystäväsikin” Mä en tiedä mitä Tipa tällä tarkoitti mutta näin hän tänään sanoi ja voi miten söpöltä se kuulosti! En tosin bongannut ketään pieniä ystäviä meidän kotoa?

”Tyttö poika tyttö tyttö poika pieni poikasia isi mitä ihmettä ne ovat?” 20kk ikäisen tajunnanvirtaa puuronsyönnin lomassa. Mitä ihmettä siellä taaperoiden päässä oikein liikkuu, hassuja juttuja? Ihana!

”Lämmintä, sopivaa, kuumaa, nam!” Niin olikohan se ruoka sitten sopivan lämpöistä vai ei? Ilmeisesti oli kun Tiara kuitenkin sanoi että ”nam!”. Ihana toinen kun pitää käydä kaikki vaihtoehdot läpi!

”Huomenta kaikilleni!” ja  ”Moi kaikilleni!” Tiara on hassu tyttö, hän opettelee taivuttamaan sanoja ja tällä hetkellä meneillään on ni-kausi. Aina ei taivutukset vielä mene aivan putkeen mutta usein onnistuvat oikein loistavasti! Tiara sanoo myös esim. omani, pupuni, leluni, isini, vauvani jne.

”Vauvaaaaa! Söpö! Rakas!” Tiara tykkää pusutella meidän pikkuneitiä ja aina muistaa kehaista vauvelia söpöksi siinä samalla, ihana!

IMG_4258 IMG_4264Pienempi typy vain kasvaa kasvamistaan ja on aivan ihana äidin pikkupulla♥ Oon kuvannut muutaman ihanan videonkin jotka mun täytyy jakaa teille, mä en vain nyt saa niitä ladattua jostain syystä youtubeen joten joudutte odottelemaan vielä päivän tai pari! Mä olen vastaanottanut edelleen toiveita pikkuneidin nimen arvailupostauksesta – ja ajattelin että saatte vielä kerran arvailla neidin nimiä ennen ensiviikon ristiäisiä. Sellaisen myönnytyksen päätin jopa tehdä että paljastan pienen jutun neidin nimestä: Se ei ala T-kirjaimella. Koska niin moni arvaili että vauvan nimeksi tulisi jokin T-alkuinen nimi, niin paljastan nyt että ei tule jotta arvauksiin tulee vaihtelua! Ja etunimiä vauvalle tulee siis kolme kuten Tiarallakin on. Hauskaa nähdä millaisia veikkauksia tällä kertaa tulee!

Nyt mä siirryn Oton viereen sohvalle katsomaan Shamelessia (on muuten tosi hyvä sarja!) ja nautiskelemaan vähän herkkuleipiä. Hyvää yötä ja ihanaa loppuviikkoa kaikille!♥


Sillisalaattia leopardin kera

09.08.2012
Ajattelin tehdä vielä yhden sillisalaattipostauksen meidän lomaviikosta ja sitten palaan ihan normaaliin blogiarkeen toivepostauksineen ja tavallisine höpinöineen. Tässä postauksessa ajattelin esitellä muutaman kuvan omasta pärstästänikin kun aiemmissa on ollut esillä enemmän apinoita ja kameleita! Shoppailun, Lintsin ja Korkeasaaren lisäksi me ehdittiin käydä rannalla, kokkailla hyvää ruokaa ja hengailla ihan muuten vain. Tiara konttasi innoissaan Mörkö-koiran perässä koko viikon, mutta kertaakaan ei yrittänyt repiä hännästä tai sörkkiä koiraherran silmiä kuten aluksi pelkäsin aiempien koira-pikkulapsikokemusteni perusteella. Mörköstä ja Tirriskästä tuli hyvät kaverit kun Tiara oppi sievästi taputtamaan tai paijaamaan Mörkön kylkeä iloisten kiljahdusten saattelemana. Oli ne kyllä suloisia yhdessä!
          Mä leipaisin tervetuliaisiksi mokkapalat äidille ja serkulleni ja ne kyllä tekivät hyvin tehtävänsä eivätkä kovin kauaa olleet jääkaapin täytteenä. Me ollaan pikkuhiljaa alettu antamaan Tiarallekin samaa ruokaa meidän kanssa ja siksi mulla onkin nyt tullut tehtyä paljon sellaisia aika perus kotiruokia (esim. uunilohta ja lihapullia). Me ollaan jo jonkin aikaa annettu neidille hapanmaitotuotteita (10kk iästä) ja niistä ei ole tullut mitään mainittavia mahaoireita ainakaan joten nyt uskallan jo käyttää neidinkin ruuissa välillä ruokakermaa. Tavallista maitoa ei olla vielä kokeiltu antaa ja sen kanssa ajattelin kyllä odotella vielä hetkisen verran että neidin masu saa rauhassa tottua. Sormiruokailu on korvannut hedelmäsoseet meillä kokonaan ja välipalaksi Tiara vetelee tuoreita marjoja, hedelmiä ja vihanneksia (mansikka, päärynä, cantaloupemeloni ja kurkku ovat suosikkeja) ja niiden lisäksi leipää, jogurttia, viiliä, täysjyvämuroja ja milloin nyt mitäkin sattuu olemaan. Tiarasta on mun onnekseni kuoriutunut oikein ennakkoluuloton maistelija ja neiti yleensä syö mitä tahansa mä sille annankin. Joskus saattaa ensin irvistellä uusille makuelämyksille mutta parin haukun jälkeen nekin menevät mukisematta alas.
 Karvainen muru ja vähemmän karvainen muru♥
Äidin rakas uudessa ihanassa sydänpaidassa ja leopardileggingseissä♥
Yhtenä päivänä innostuin jättämään hiukset nutturan jäljiltä kiharalle enkä suoristanutkaan niitä, kivaa vaihtelua ainakin mun mielestä ainaiselle suoralle tukalle!
Maanantaina mentiin mun serkun kanssa käymään tuossa lähibiitsillä ja mä otin aurinkoa sillä aikaa kun mun serkku ui. Tirriskä ei tällä kertaa päässyt osalliseksi rantahuveista koska neiti nukkui kunnon päikkärit vaunuissa koko reissun ajan.
Maanantai oli onneksi ihan mielettömän kaunis päivä niin kerettiin vähän nauttia upeasta säästä ennen kun se kovasti mainostettu syksyn alkaminen tapahtui!
Poseerasin innoissani mun vanhoissa farkkushortseissa joihin en uskonut enää ikinä mahtuvani!
Mun kokkaamia savulohibageleita, mokkapalaa ja kasvis-vuohenjuustopastaa maisteltiin myös kotiruokien lisäksi ja toi pasta on ainakin mun uusi suosikki! Pakko kirjoittaa sen resepti ylös niin voin tulla jakamaan teillekin (ja voin nuo muutkin toki kertoa täällä jos jollekulle maistuu)!
Tiistaina äiti, Mörkö ja mun serkku lähtivät takaisin Ouluun ja me jäätiin kolmestaan tänne möllöttämään! Kauhea ikävä taas tulee vaikka onneksi suht pian koittaa jo syyskuu ja Tirriskän synttärit jolloin äiti tulee taas meille vähän pidemmäksi aikaa. Tiistain ja eilisen käytin siivoillen meidän kämppää; miten paljon voivatkaan kolme aikuista, kaksi lasta ja yksi koira saada sotkua aikaan viikossa! Pesin myös eilen monta koneellista pyykkiä ja viimeisen koneellisen kohdalla iltasella meidän vanha pesukoneen rotisko päätti sanoa itsensä irti ja loppuilta menikin sitten täpötäyttä konetta vedestä tyhjennellessä ja likaisia/pesuaineisia pyykkejä käsin pestessä, kerrassaan ihanaa! No ei mutta saadaanpahan nyt joku vähän modernimpi pesukone tai pesutorni hankittua niin jos vaikka pyykinpesustakin tulis mukavaa puuhaa ärräpäiden täyteisen pakerruksen sijaan.
           Pyykistä ja vaatteista yleensäkin puheenollen, mä oon viimeaikoina seuraillut kauheasti syksyn trendejä ja vaatekauppojen tarjontaa ja ilokseni huomasin että mun 2008 ostamat Cheap Mondayn leopardikuvioiset farkut on just nyt enemmän kuin coolit! H&M:n sivuilla on useammatkin leopardikuvioiset housut ja oonpa niitä bongaillut Polyvoresta ja julkkisten päältäkin. Ostin noi mun farkut Lontoon reissulla ja rakastuin niihin samantien kun ne näin ja mun oli pakko saada ne. Jostain syystä kumminkin mä oon pelännyt käyttää niitä, varmaan siksi että ne ovat todella erikoiset ja huomiota herättävät räikeällä kuvioinnillaan ja ultrakorkealla vyötäröllään. Ehkä äitiys on tuonut mulle lisää itsevarmuutta (tai onkin, enää en tarvitse kilon pakkelikerrosta ja tunnin hiustenlaitto-operaatiota joka aamu) ja siksi mä nyt päätin että toki mä voin käyttää rakastamiani farkkuja jos kerran niin itse haluan! Tässäpä vähän kuvasia mun housuista ja meidän pikku leopardi-Tiarasta! PS: naurakaa vaan iha
n vapaasti mun valkosille varpaille, ne sai vähän kuorintaa hiekkarannalla niin väri ei ihan mätsää muuhun kroppaan :DD!
Pientä muutosta havaittavissa? On kyllä mukavaa silti mahtua 16-vuotiaana ostamiinsa farkkuihin edelleen!
Mä tykkään korkeasta vyötäröstä housuissa, ainoa vaan että noissa mun housuissa ei oo vetoketjua vaan julmetun pitkä nappilista ja ne saa mahan tolleen pömpöttämään niinkuin kuvasta näkyy 😀 ja siinä äidin ihana minileopardi♥
Oton ei onneksi tarvi harmitella sitä että se ei päässyt Korkeasaareen kun sillä on tälläsiä kissoja himassa ihan omasta takaa, eiku! ;D
Mulla oli niin paljon kaikkea asiaa teille että meinaa unohtua! Mutta ainakin se mun piti teille vielä kertoa, että Otto rakensi eilen Tirriskälle majan meidän ruokapöydän alle ja siellä ne hengaili melkeen koko illan. Tänään kun itsekin menin majaan köllimään niin enköhän kolauttanut heti pääni siihen pöytään! Tiara onneksi on niin lyhyt että edes seisaalleen sen pää ei yllä osumaan tohon pöytään. Nyt se just heräs päikkäreiltä kun tulin tätä postausta viimeistelemään ja tossa se vetää leukoja Oton tietokonepöydän reunaa vasten kun siellä on ES-tölkki joka olis ihan pakko saada! Mä alan nyt leikkimään Tirriäisen kanssa mutta palailen mahdollisimman pian uusin kujein ja kuvin. Adios♥
Loppukevennys: Maja & neiti töyhtöhyyppä♥

Kesän kivoin päivä

29.07.2012
Tänään on ollut varmaan koko kesän kivoin päivä! On mulla ollut ihana ja paras kesä ikinä muutenkin, mutta tänään kesäfiilis on ollut ihan huipussaan! Aamulla heräsin pirteänä puoli kasin aikoihin neidin kanssa, pirteä olin siis siksi koska kerrankin väsymys voitti mun tyhmät aivot ja nukahdin reilusti ennen yhtätoista sohvalle kesken leffan. Tyhmillä aivoillani tarkoitan sitä, että vaikka mua väsyttää iltaisin ihan pirusti usein jo kymmeneltä ja silmät ei meinaa pysyä auki niin silti on aina pakko vähän ”viettää omaa aikaa” ja istua koneella, kattoa telkkaria tai lukea lehteä ihan vaan ”koska on  kerrankin aikaa”. Mutta nyt poikkesin ihan sivuraiteille, olin selittämässä sitä kuinka kerrankin päästiin ajoissa liikkeelle, oltiin jo yhdentoista maissa metrossa koko perhe ja matkalla hyvää vauhtia Kallioon Skideille Festareille. 
           Metromatka oli tällä kertaa huomattavasti mukavampi kuin taannoinen matka ihme äkäpusseineen kesäkuussa. Seisoskeltiin vaunupaikalla kun yhtäkkiä joku vanhempi englanninkielinen herra tuli kertomaan meille kuinka hienoa hänen mielestään on että me olemme näin nuorina ottaneet vastuuta ja alkaneet vanhemmiksi. Rupateltiin siinä hetki ja lopuksi hän kertoi kuinka hän neljän pojan isänä toivoo että hänen poikansa toimisivat samoin kuin me ja alkaisivat vanhemmiksi jo nuorella iällä. Kuinka hyvä mieli voi tulla tuollaisesta keskustelusta?! Kuinka itsetuntoa kohottavaa on että kerrankin joku ylistää meitä nuoria vanhempia juuri sellaisina kuin olemme, eikä parjaa vastuuttomuudesta tai keskenkasvuisuudesta. Lisää tälläisiä ihmisiä metroihin kiitos! 
        Kun päästiin paikanpäälle Kallioon niin tunnelma oli käsinkosketeltavaa ja kaikilla tuntui olevan hauskaa! Kengurumeininki hoilasi lavalla ja me kierreltiin ympäriinsä. Mulle tuli ihan loistofiilis kun Kengurumeiningin esityksen jälkeen lavalla soitettiin jotain välimusiikkia ja yhtäkkiä kaiuttimista alkoi pauhaamaan ”Take me down to the Helsinki city…..” eli siis tuo klassikkobiisi hieman muokattuna, ja mä muistin taas kuinka paljon mä rakastankaan Helsinkiä. Just tämän takia täällä on niin ihanaa asua; mahtavaa porukkaa, aina jotain tapahtumaa jos haluaa jonnekin mennä ja täällä mulla on sellainen olo että olen kotona. Ja vaikka usein kun hengailee vaan täällä Vuosaaressa, joka siis tuntuu ainakin musta suunnilleen landelta Helsingin keskustaan verrattuna metsäpolkuineen ja loputtomine rantaviivoineen, on sellainen fiilis että sitähän voisi olla samanlaista ihan missä vaan; voisi muuttaa vaikka Utsjoelle tai Namibiaan ja samalaista se olisi sielläkin, mutta ei se vain olekaan ihan niin. Täällä mulla on kumminkin aina se mahdollisuus, kaikki tapahtumat on muutaman minuutin päässä ja kaikki ovet on mulle avoinna. Täällä mulla on tilaa hengittää. Mä en koe Helsinkiä kiireisenä tai liian suurena kaupunkina, vaan just sopivana! Mutta nyt vähän festarikuvia!
Ja tähän alkuun tälläinen pieni rautalangasta väännetty välihuomautus, että Tiaralla oli kyllä hattu kokoajan päässä tuolla helteessä, testattiin vain noita Peltor Kidsejä ensin paljaaseen päähän kun ostettiin ne tuolta festarialueelta.
Festareilta me käveltiin Hakaniemeen ja mentiin siitä metroon. Noustiin metrosta pois Kaisaniemessä kun tajuttiinkin yhtäkkiä että halutaan mennä pitkästä aikaa Vapianoon syömään. Oltais toki voitu tuo yksi pysäkinväli kävelläkin ja tuntuikin tosi tyhmältä istua yksi minuutti metrossa, mutta eipä sitä aina näköjään tajua. Onneksi tehtiin illalla kumminkin kunnon kävelylenkki, mutta siitä lisää ruokakuvien jälkeen (ai että tuli taas nälkä, liian monta tuntia kulunut Vapianon herkkuruokien syönnistä!).
Noiden metroasemien hissien ja metrossa istumisen jälkeen tekis aina mieli käydä kokovartalodesinfioinnissa, oonko mä ainoa vai ällöttääkö muitakin?
Ja vuodesta toiseen jaksaa naurattaa toi Helsingin metrokartta, siis kaikessa yksinkertaisuudessaan onhan se aika hellyyttävä jos vertaa vaikkapa Lontoon tai edes Tukholman metroreitteihin. Mutta onneksi kohta tulee sentään länsimetro!
Meidän Vapianoherkut! Mun pastassa oli kantarelleja, pekonia, sipulia ja paljon parmesania. Otto otti pastan gorgonzolajuustolla ja saksanpähkinöillä ja nameja oli molemmat!
Tiara tilasi itselleen leipää. Näytti neidille tuore italialainen leipä maistuvan oikein hyvin!
Vapianon ikkunasta ulos tuijotellessani bongasin tuollaisen ja oli pakko ottaa kuva! Siis mikä toi on ja pääsenkö mäkin sen kyytiin? Toi on ehkä siistein spora mitä oon koskaan nähnyt!
Kotimatkalla kävin vielä nappaamassa Columbuksen uudesta Yo! -frozen youghurt -baarista tollasta ihanaa jäädytettyä mansikkajogurttia suklaalastujen kera ja ai että oli hyvää! Eikä tullut huono omatunto herkuttelusta kun ton paikan seinällä kerrottiin kuinka se ei sisällä ollen
kaan transrasvoja (mitä ne edes on?)  ja kuinka siinä on vähän kaloreita :–D Kissankokosilla kirjaimilla oli selostettu kaikki ravintoaineet ja kuulosti hienolta!
Ruoan jälkeen tultiin kaupan kautta kotiin ja oltiin jo muka ihan rättipoikkipuhkiväsyneitä. Tirriskäkin kiskaisi melkein parin tunnin päikkärit pitkän päivän jälkeen ja me lojuttiin Oton kanssa vaan sängyllä ihan väsyneinä. Tiaran herättyä mä päätin että eihän me voida tuhlata tälläistä mieletöntä hellepäivää ollenkaan sisällä möllöttelyyn vaan päätettiin suunnata vielä Aurinkolahden rannalle uittamaan Tirriskän varpaat meressä. Kerättiin siis kimpsut ja kampsut ja neidin ruuan jälkeen kipiteltiin rannalle jolta ensimmäisenä sattumalta bongasinkin vanhan kaverini Puntsin ja Hannan! Oli hauska nähdä pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia ja esitellä meidän ihanaa neiti hienohelmaa joka ei vieläkään tykännyt hiekasta, itku tuli kun varvas kosketti hiekkaa. En voi käsittää mikä siinä hiekassa niin hirvittää Tiaraa?! Onko teillä muilla äideillä koskaan tullut vastaan tuollaista hiekkapelkoa, kun musta tuntuu että aina kaikki lapset vaan rakastaa/syö hiekkaa mutta ei koskaan inhoa!
Minun ihanat murut<3
M’ä en oo tänään ollennkaan osannut olla kuvissa, helle vissiin pehmentänyt mun aivot?
Hanna ja Puntsi-setä 😀 Musta on ihanaa kun kaikki mun poikapuoliset kaverit aina esittelee itsensä Tiaralle ”-setänä” 😀 Kuulostaa niin hauskalta :D!
”Isi mä haluun nyt sun aurinkolasit!”
”Äiti iik apua älä vaan laita mua tonne veteeen!”
Äidin pieni hienohelma ei ollut vedestä mitenkään kovin innoissaan :DD
Lyhyesti ja ytimekkäästi: Meillä oli maailman mukavin päivä!  
Mitenkäs teidän viikonloppu on sujunut? En ole muuten hirveästi koskaan kysellyt mun blogissa, että mistä päin mun lukijani ovat kotoisin joten ajattelinkin nyt kysyä että miksi juuri sinä tykkäät omasta kotikaupungistasi? Mikä siellä on parasta? Mihin kaupunkiin et ikinä haluaisi muuttaa, miksi? Musta on aina tosi kiva lukea teidän vastauksia ja oli ihanaa kun viimeksi pahamaineisista lähiöistä kysellessäni sain oikeasti keskustelua heräteltyä ja oli kiva tietää vähän eri kaupungeista!
Sellainen juttu tuli eräästä aiemmasta kommentista vielä mieleen, että kuinkakohan moni muukin sähköposti mulle on jäänyt saapumatta perille? Olettehan varmasti huomanneet että blogin s-posti osoite on couturecouture@windowslive.com siis yhdellä e-kirjaimella, eikä niinkuin blogin osoitteessa kahdella e:llä! Inhottavaa jos posteja on mennyt hukkateille enemmänkin koska musta on aina niin ihana niitä lueskella ja niihin vastailla!
Nyt toivottelen teille kaikille ihanaa viikkoa ja alan vastailemaan aiempiin kommentteihin. Heippahei ihanat ja hyvää yötä<3