Mä oon aika monta teemapostausta toteuttanut tässä viimepäivinä joten tänään on ihan tavallisten kuulumisten vuoro! Meillä on ollut tosi mukava leppoisa viikko tyttöjen kanssa ja ollaan vaan ulkoiltu ja leikitty. Zelda tuntuu ottaneen ison harppauksen kehityksessä kun hän jaksaa hengata vatsallaan pää pystyssä jo kuin vanha tekijä. Antaa ihan uusia mahdollisuuksia leikkeihin, kun toinen näkee paremmin ja erilaisesta kulmasta. Meidän isopieni vauva!
Sunnuntaina nautittiin upeasta säästä ja käytiin rannalla, vedettiin rasialliset pensasmustikoita per naama ja käytiin vähän räpiköimässä. Zelda nukkui autuaan onnellisena rattaissa melkein koko reissun ajan, lukuunottamatta jo tavaksi käynyttä ”rantaimetystä”. Rantaimetys = pakataan kotona kaikki valmiiksi, imetän neitiä oikein pitkään ja hartaasti, kävellään viiden minuutin matka rannalle: Zelda napottaa silmät auki ja maiskuttaa vaativasti.
Ihan uskomatonta, aivan kuin Zeldalla olisi joku kuudes aisti ja hän tietäisi että mulla ei ehkä ole niin helppoa imettää hiekkarannalla bikineissä paahtavassa kuumuudessa kuin kotona rauhassa. Mutta onneksi hän halusi vain pienet maitohuikat ja meni sitten nätisti jatkamaan kauneusuniaan kärryihin. Mä onneksi ekan kerran jälkeen opin varautumaan rantaimetykseen ja nykyään se menee jo ihan rutiinilla sen ekakerran sijaan jolloin varmaan vilauttelin koko rannalle vahingossa harsosta huolimatta. Meidän hupsu pieni kiusankappale!
Tiara oli innoissaan kun hän sai taas leikkiä vesirajassa hiekkaleluillaan ja sitten vielä joku mukava pikkupoika tuli siihen leikkikaveriksi ja rakensi Tiaran kanssa hienon ”vallihaudan”. Sunnuntai oli kerrassaan mahtava päivä, mä voisin oikeasti vaikka asua rannalla koko kesän ja niin varmaan Tiarakin.
Mulla on teille muutama kuva Zeldan parhaista ilmeistä jollaisen muistelisin tehneeni Tiarastakin joskus vauva-aikana tänne blogiin. Molemmilla neideillä on kyllä ihan mahtavia ilmeitä!
”Kukkuu!”
”Äitiii!”
”Vautsi kuvaaksä mua!”
”Jeeee mä oon paras!”
”Mikä toi musta pelottava mötikkä äidin nassun edessä on?”
”Prinsessa-aivastus”
”Hmmmmm…”
”Tuolla ois kyllä toi kiva kissalelu mut enhän mä osaa vielä ryömiä, voisko toi äiti nyt hiffata antaa sen mulle?”
”Kissaleluuuu mä haluan sut! Jos mä tuijotan oikeen pitkään niin tajuaiskohan toi dille äiti?”
Mun lemppari on Zeldan prinsessa-aivastus, ei kukaan voi olla noin söpö kun se aivastaa! Ja sen jälkeen tulee vielä aina sellainen pieni, vieno hymy pikkuneidin kasvoille. Loppukevennyksenä vielä Oton panos A beautiful body -haasteeseen! Seuraava kuva on otettu kun kokeilin kameralla valotusta ja etäisyyttä ennen kun Otto kuvasi mua ja Otto päätti oikein kunnolla panostaa poseeraukseensa:
Vai mitä et toi Oton kuva voittaa mun kuvat ihan 6-0! Kiitos hurjan paljon kaikille rohkaisevista, ihanista kommenteista. Mä oon niin otettu teidän kaikkien sanoista, tässäpä taas oiva todiste siitä että mulla on koko maailman parhaat lukijat♥ Toivottavasti pysytte meidän matkassa nyt ja aina!
Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille♥♥