Aamu alkoi ihanalla ruusulla jonka sain ruokakaupasta, ja jonka kotoisasti laitoin vedellä täytettyyn jaffapulloon työpaikalla jotta se ei kuihtuisi heti. Päivä kului töissä lepppoisasti, ja töiden jälkeen Otto tuli hakemaan mua. Sitten haettiin yhdessä lapset, ja suunnattiin Jumboon, sillä Otto halusi viedä meidät kaikki syömään jotain herkkua naistenpäivän kunniaksi. Me käytiin testaamassa Jumbon Ahorita, meksikolaistyylinen semipikaruoka-ravintola, jossa kuitenkin käytetään vain tuoreita ja aitoja aineksia, jopa maissilastut olivat itsetehtyjä.

Ruoka oli herkkua ja maistui myös lapsille hyvin. Täytevaihtoehtoja oli monia, ja me testattiin sekä kanaa, possua, kasvista että juustotäytettä tacoissa. Juomalle otettiin kaveriksi limonadaa, eli vesimeloni- ja lime-kurkkumehua. Nam! Sopivan rento paikka, työ- ja tarhapäivän jälkeen ei yhtään olisi houkutellutkaan mikään pönötys, varsinkaan lasten kanssa.

Otto vei meidät myös pienille ostoksille, toisinsanoen tytöt saivat valita itselleen ihan mitkä satukirjat halusivat, ja minä, noh ostin itselleni uuden kulmakynän ja kaksi söpöä purkkia keittiöön. Sen jälkeen oli vuorossa lasten koko päivän odottama ohjelmanumero: mentiin yhdessä kukkakauppaan. Ja me kaikki naiset saatiin valita omat kukat. Zelda valitsi pinkin ruusun, Tiara valitsi viininpunaisen ruusun, ja mä valitsin vaaleanpunaisen leinikin – mun lempparikukan joita oli myös mun hääkimpussa, tosin valkoisina silloin. Lapsille oman kukan valinta oli iso juttu, he olivat niin innoissaan ja kukkakauppiastakin vähän pisti hymyilyttämään pienet asiakkaat.  Me oltiin täyteen tupatun kukkakaupan ainoat naisasiakkaat tänään, meidän lisäksi siellä pyöri lähemmäs kymmenen miestä ostamassa toinen toistaan upeampia kimppuja naisille. Ihania!

Parasta oli kuitenkin tytöt kysyivät Otolta, minkä kukan hän valitsee itselleen naistenpäivän kunniaksi, ja Otto vastasi että me tytöt ollaan hänen kukkiaan eikä hän tarvitse muita. AWW! En kestä. Tytötkin sanoivat että isi on kyllä ihana. Ja onhan se, hitsi vieköön, vaikka olisi se kukankin voinut valita meidän kukille kaveriksi. Tästä kukkakauppareissusta tulee meidän jokavuotinen Naistenpäivän perinne, näin me ollaan päätetty. Ja joka vuosi mä aion ikuistaa meidän valitsemat kukat jollain tavalla. Ehkä aikuisena tytöistäkin on sitten hauska nähdä, mitä kukkia he ovat valinneet. Yksinkertainen ja pieni juttu, mutta tuntui lapsista niin isolta.

Tämä naistenpäivä oli ihana. Loppuilta vietettiin lukien lasten uusia kirjoja, Disneyn Insidan ut eli Inside Out sekä Katt Kan -kirja. Eilinen postaus kommenttibokseineen toimikoon muistutuksena siitä, miksi Naisten-  ja Miestenpäivät ovat tarpeellisia, ja miksi niitä oikeasti vietetään vuosittain. Tämä postaus toimikoon pienenä ilon pilkahduksena arjen keskelle. Tämä päivä oli täydellinen <3

Ihanaa Naistenpäivän iltaa vielä kaikille<3

Olen mukana Indiedaysin ja McDonald’sin kampanjassa, jonka ideana  oli se että perheen isi ottaa vetovastuun ja äiti saa pienen hengähdystauon itselleen. Tämän aiheen myötä entinen bloggaaja, mieheni Otto-Otsukka pääsi vihdoinkin takaisin sorvin ääreen ja kirjoitti tänne muutaman rivin. Jos siis olette kaipailleet Ottoa niin lukekaa ihmeessä pidemmälle. Oton lisäksi myös lapset saivat kertoa lyhyen ja ytimekkään versionsa päivän tapahtumista. Postauksessa tarjolla harvinainen koko perheen näkökulma samoihin tapahtumiin siis.

Otto:

”Olin päässyt töistä vähän aikaisemmin, ja ajattelin yllättää töihinsä aina aika ajoin hukkuvan vaimoni koukkaamalla lapset kotoa ja kurvaisemalla kauppaan hoitamaan viikonlopun ostoksia. Olenhan kuitenkin kekseliäs kuin liitutaulu. Onko meinaan olemassa mitään mistä lapset nauttisivat enemmän kuin kauppareissusta? Häh? Ehkä on, ehkä ei, ei sen väliä. Meidän polvenkorkuinen jälkikasvumme nimittäin viihtyi jo puhki kolutun leluosaston parissa puolisenkin tuntia, niin sama se.

Arkisista asioista pitää osata nauttia. Koska sitähän se arki on. Niitä pieniä asioita. Tottakai on mahtavaa viedä lapsia huvipustoihin, uimaan ja ties minne, ei siinä. Kokonaiskuvassa ne kuitenkin ovat vain pieniä hetkiä. Arki on kauppareissuja ja pyykinpesua, ruoanlaittoa ja yhdessä syömistä, ja minä teen nämä asiat ainakin mielummin lasteni kanssa, kuin siten että lapset vain roikkuvat mukana. Meidän lapsilla on ihan mielettömiä juttuja sanottavana. Pitää vain osata pysähtyä kuuntelemaan. Silleen siitä elämästä lasten kanssa nautitaan. Välillä on esimerkiksi ihan okei antaa lasten pakata ostoksia. Jos ei muuta, aiheuttaa se hilpeyttää kanssaostostelijoissa.

Kauppareissun jälkeen tuli kuitenkin senverta ikävä vaimoani, etten malttanut olla noukkimatta tätä mukaan matkalla paikalliseen mäkkäriimme. Olen ehkä itse alkanut terveysintoilemaan ja laskemaan kaloreita, mutta se ei estä minua nuuhkimasta jonkun muun El Maco Deluxea rapeine kanapihveineneen oman salaattini takaa. Huhhuh, mikä tuoksu meinaan.”

Lapset:

T: ”Oli kivaa käydä isin kanssa kattomassa leluja. Siellä oli selfie bratzeja mutta meillä ei oo niitä, mut ei se haittaa. Siellä oli myös Rarityn kirjatalo jonka mä sain joululahjaksi joulupukilta. Mä sain auttaa isiä ja pakata ostokset, Zeldakin yritti mut se ei ihan osannut. Ja sit me mentiin Mäkkiin ja mä sain ihan ikioman lasten aterian ja Hello Kitty -lelun ja se oli parasta!”

Z: ”Minusta oli kivointa kävellä käsi kädessä isin kanssa. Ja sitten isi otti minut syliin. Ja minä sain omia ranskalaisia!”

Iina:

Mun hengähdystauko sisälsi työntekoa. Mä olen oppinut sen, että kun hoitaa työt pois alta ensimmäisenä, voi sen jälkeen keskittyä nauttimaan täysillä loppupäivän tai -illan. Oton ja tyttöjen reilun tunnin kauppareissu oli mulle kuin pieni ikuisuus, sain sinä aikana hoidettua monta juttua. Päiväsaikaan blogijuttujen tekeminen on mulle harvinaista herkkua, ja silloin olen aina tehokkaimmillani. Onneksi Otto ja lapset tulivat hakemaan mut mukaan Mäkkiin, niin en jäänyt ilman hampparia! Ja kun olin saanut tehdä hommia rauhassa, sain llalla keskittyä liimaamaan Hello Kitty -tarroja Happy Meal -leluihin ja katsomaan Salkkarileffan telkkarista Oton kanssa. Win-Win siis!

Millä tavalla puoliso on pelastanut tai voisi pelastaa teidän päivän? Kertokaa se kommenttiboksissa ja osallistutte Mc Donald’sin 25€ lahjakortin arvontaan! Arvonta-aikaa 4.3.2016 klo 22.00 asti. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti, joten muistakaa jättää sähköpostiosoite sille varattuun kenttään. Käykää lukemassa kilpailun tarkemmat säännöt TÄÄLTÄ.  Onnea arvontaan <3

Meillä on ollut ihana, rentouttava viikonloppu! Ei olla hösätty paikasta toiseen vaan ollaan otettu rennosti ja nautittu hyvästä ruuasta, lauhtuneesta ilmasta ja ystävistä. Eilen aamulla heräiltiin kaikessa rauhassa tyttöjen kanssa, keiteltiin puuroa ja pestiin pyykkiä. Aamupäivällä tehtiin kunnon ulkoilureissu kun käytiin luistelemassa ja leikkipuistossa. Luistelu sujuu kerta kerralta paremmin meidän nelivuotiaalta, ja eilen oli ihanan ”lämmin” luistelusää, kun pakkasta oli perjantaisen -27:n sijaan -3 astetta.

Ei alkanut palelemaan heti varpaitakaan ja luisteltiin kaikessa rauhassa. Yllättävän vähän oli luisteluseuraa, vain pari tyyppiä kävi hetken aikaa luistelemassa meidän lisäksi. Ehkä Helsingissä on vaan niin paljon luistelukenttiä nykyään että ei ole tunkua yksittäisille kentille? Oli kyllä niin ihanaa luistella Tiaran kanssa, ja katsella samalla miten Otto ja Zelda laskivat vieressä pulkkamäkeä ja kiljuivat innoissaan.

Luistelu-puistoilu-reissun jälkeen me tehtiin viikon ruokaostokset ja tultiin kotiin kokkaamaan superhyviä uunibataatteja jotka bongasin Evelinan Kultahippu-blogista, ja jotka tehtiin siis K-Ruoka –ohjeella. Lisäksi marinoin kaveriksi itse broilerin filee ohutleikkeitä. Marinadiin laitoin yhden kokonaisen chilin, kolme valkosipulinkynttä, kokonaisen limen mehun, muutaman rkl oliiviöljyä sekä suolaa ja pippuria. Oli siis niin hyvää ruokaa että melkein valui onnenkyyneleet syödessä! Uunibataateista vaihdettiin reseptiä sillä tavalla, että lisättiin chilin kaveriksi kirsikkatomaattia ja vaihdettiin seesaminsiemenet pinjansiemeniin. Kiitos vain ihanalle Evelinalle, enpä ollut aiemmin törmännytkään tähän herkkuun!

Illalla vaan leikittiin lasten kanssa ja katsottiin My Little Ponya. Tyttöjen mentyä nukkumaan mä tein jonkin aikaa töitä, ja sitten katsottiin Oton kanssa Netflixistä Blood Diamond – veritimantti. Sehän on jo kymmenen vuotta vanha elokuva, mutta en ollut aiemmin nähnyt. Oli jotenkin tosi vaikuttava ja pysäyttävä, niinkun Leonardo Dicaprion leffat yleensäkin. Se mies ei kyllä ole tainnut tehdä yhtään huonoa elokuvaa?

Tänään ollaan pesty lisää pyykkiä, nautittu eilisistä uunibataatin jämistä, käyty moikkaamassa tyttöjen kanssa Juliaa ja Hugoa ja syöty Oton kokkaamaa mustapapukeittoa. Tuo mies on kyllä ottanut nyt missioksi jonkun ”nyt pitää saada Iina rakastamaan keittoja”. Mä en ole yhtään keittoihminen, eikä mulla koskaan tule mieleen itse tehdä niitä, mutta Otto tekee kyllä tosi hyviä keittoja! Ja jotenkin ne sopivat talveen kivasti!

Ihan paras viikonloppu mutta oli se kyllä ihan hitsin lyhyt! Jotenkin tuntuu että ei ehtinyt edes huomata kun viikonloppu oli jo ohi? Mutta onneksi on kiva viikkokin tulossa!

Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille <3

Testasin eilen ensimmäistä kertaa tehdä naked caken, ja mun ensimmäinen testiversio on nimeltään kahden suklaan naked cake. Kahden suklaan naked cakessa on siis oikeasti pääosin valkosuklaata, mutta pohja on tietty suklaapohja joka on enemmän suklainen niin sain siitä kakulle hienon kuuloisen nimen, haha!

Olen varmaan joskus aiemminkin kirjoittanut täällä siitä että en ole mikään varsinainen kakkumestari? Tämä naked cake-trendi kuitenkin tuntuu olevan ihan just eikä melkein mulle tehty: ei tarvitse olla niin tiptop vaan vähän sinnepäin riittää. Ei hienoja kuorrutteita tai uberluomuksia koristeina, vain kakkua joka saa näyttää kakulta. Kuopuksen synttärit lähestyvät jo kovaa vauhtia, ja ajattelin helpottaa huhtikuista urakkaani testailemalla etukäteen vähän erilaisia juttuja. Eipähän tarvitse sitten silloin ihmetellä tarjottavia! Vaikka nyt tämä talvi tuntuu loputtomalta niin oikeastihan se on niin että huhtikuu on täällä ennenkuin huomaankaan.

Tämä kakku on kirjaimellisesti ihan piece of cake, etenkin kun on niin laiska että käyttää valmista suklaakakkupohjaa niinkuin minä. Mä en ole koskaan huomannut eroa maussa tai muutenkaan valmiskakkupohjan ja itsetehdyn välillä, joten oikaisen joka kerta näillä valmiilla.

Kahden suklaan Naked Cake

1 valmis suklaakakkupohja (tai itsetehty)

3dl vispikermaa

250g valkosuklaata

200g vaniljatuorejuustoa

1rkl sokeria

1tl vaniljasokeria

2 liivatelehteä

koristeeksi mansikoita

Vatkaa kerma. Sulata 200g valkosuklaata mikrossa, ja raasta 50g hienoksi raasteeksi/muruksi. Laita liivatelehdet kylmään veteen. Vatkaa tuorejuusto ja sokerit erillisessä kulhossa, lisää sulatettu valkosuklaa. Liota liivatelehdet pikkutilkkaan kiehuvaa vettä, lisää ohuena nauhana kokoajan vatkaten tuorejuusto-valkosuklaaseokseen. Nostele vatkattu kerma mukaan. Lisää vielä lopuksi puolet suklaaraasteesta. Kokoa kakku irtopohjavuokaan ja anna hyytyä 2-3h jääkaapissa. Koristele mansikoilla ja lopulla suklaaraasteella.

Kuten DIY-jutuissa, myös leivonnassa olen aivan hitsin kärsimätön. Kaiken pitää olla valmista ihanjustheti  ja kaikkein pahimpia on ne joissa käsketään hyydyttää yön yli. Ei vaan pysty! Joten mä lupaan ja vannon nyt käsi sydämellä kaikille niille jotka ovat yhtä kärsimättömiä kuin minä: en ikinä julkaise yhtään reseptiä jonka valmistumista pitäisi vaan odotella yön yli!

Millaisia Naked Cakeja te olette kokeilleet? Ihanaa lauantaipäivää kaikille <3

Kuten viimeviikolla kehaisinkin, Otto kokkasi meille aivan mieletöntä tomaattikeittoa johon teki itse krutongitkin. Se vei koko perheeltä kielen mennessään ja valmistui kohtalaisen nopeasti. Otto oli niin ihana että lupasi jakaa reseptinsä tänne mun blogiin! Tomaattikeitto on nopea valmistaa, vaikka ei mistään pussista suoraan putkahdakaan ja se on myös lihaton ja munaton (juustoa löytyy). Valmistusaika on n. 30 minuuttia joista suurin aika menee siihen kun keittelee keittoon sitä hyvää makua ja antaa Koskenlaskijan sulaa.

Tomaattikeitto maistui myös meidän lapsille koska ei ole liian voimakasta, ja he pyysivät sitä lisääkin. Tästä voisi vaikka tulla meidän perheen uusi suosikki jota syödään vähän useamminkin, vinkvink Otto! Ja vielä sellainen oikaisuvinkki että jos ei nyt millään jaksa kaltata itse tomaatteja niin Muttin kirsikkatomaateilla voi hyvin oikaista, ostaa niitä kaksi tölkkiä ja soseuttaa, ja jatkaa siitä kuten ohje muutenkin menee.

Oton tomaattikeitto:

1kg tomaatteja

6dl vettä

1 pkt Koskenlaskija voimakas

1 ruukku basilikaa

1tl mustapippuria

1tl suolaa

1tl Välimeren yrttisekoitusta

2rkl sokeria tai esim. Agave-siirappia

Krutongit:

6 isoa tummaa paahtoleipää

ruokaöljyä

4 valkosipulinkynttä

Kalttaa tomaatit, eli tee niihin ristiviilto, keitä niitä kiehuvassa vedessä 1min, valuta päälle jääkylmää vettä ja irroita kuori helposti. Poista tomaattien keskiosat ja soseuta sauvasekoittimella tai blenderillä. Lisää 6dl vettä ja soseutetut tomaatit kattilaan. Lisää myös mausteet ja makeutus. Samalla kun keitto kiehuu hiljalleen, leikkaa paahtoleivät sopiviksi kuutikoiksi ja pilko valkosipulit pieneksi silpuksi. Lisää keiton sekaan koko voimakas Koskenlaskija ja sekoittele välillä että se sulaa sinne sekaan. Paista leipäkuutioita pannulla valkosipulisilpun ja öljyn kanssa kunnes ne muuttuvat mukavan rapsakoiksi. Tarjoile keitto leipäkuutioiden kanssa ja ota lisää. Ja varustaudu pastilleilla jos aiot edes seuraavana päivänä olla lähellä jonkun ei keittoa syöneen naamaa, koska valkosipuli!

Herkullista päivää kaikille <3