Syksy on jo vähän täällä, vaikka tänään kauniissa aamuauringossa lapset olivatkin innoissaan takaisin tulleesta kesästä. Sukat ovat hiipineet takaisin jalkaan, baltsut vaihtuneet lenkkareihin ja nilkkureihin sadepäivinä, ja harrastukset ovat toisen mukulamme osalta jo alkaneet. Toinen odottelee vielä viikon ennen kuin hänen uusi sirkuskouluharrastuksensa alkaa ja siihen asti kannustaa aina pikkusiskoaan ennen jokaviikkoista balettituntia.

Kuopus valitsi baletin, hän ihasteli ja tarkkaili silmä kovana joka kerta tanssinäytöksissä ainoastaan perinteisiä samanlaisiin mekkoihin pukeutuneita ballerinoja, eikä kiinnittänyt mitään huomiota discoon, hiphopiin tai streetiin. Hänestäkin tulee kuulemma isona ballerina. Tyylistään hän ei tosin tingi balettitunneillakaan, vaan valitsi dramaattisen mustan balettipuvun itselleen klassisen vaaleanpunaisen sijaan, glitterillä höystettynä tietenkin. Hän harjoittelee liikkeitä kotonakin, eikä hymystä ole tuntien jälkeen tulla loppua. Hän suorastaan rakastaa klassista musiikkia, ja haluaa että laitan sitä spotifysta soimaan aina kun hän harjoittelee.

Esikoiselle ehdotin minä sirkuskoulua, hän kun on ollut kiinnostunut akrobatiasta jo pidemmän aikaa. Ensi viikolla alkavat tunnit pitävät sisällään akrobatian ja ilma-akrobatian alkeita, ja hän on aivan uskomattoman innoissaan tuntikuvauksesta ja omasta akrobatiapuvustaan. Toivottavasti hän tykkää sitten itse tunnistakin, ainakin näin mä voisin kuvitella kun siellä harjoitellaan kaikkia niitä asioita joita hän muuten harrastelee puistossa ja kotona ja päiväkodissa ihan yksin.

Mä olen iloinen että molemmat ovat löytäneet omia kiinnostuksenkohteita ja haluavat kokeilla uusia asioita. Pienenä on hyvin aikaa etsiä itseään ja kokeilla erilaisista harrastuksista, että mikä tuntuisi kaikkein omimmalta. Jos sitten haluaa alkaa jotain harrastaa tavoitteellisesti, on pohja kunnossa. Mun mielestä tärkeintä kuitenkin on että on joku ihan oma juttu josta tykkää ja josta voi olla ylpeä ja iloinen. Ei sillä väliä aikooko tosissaan harrastaa vai ei.

Kun tätä omaa vain yhden työn arkea on takana kuukausi, täytyy sanoa etten ole vuosiin ollut näin rentoutunut. Mäkin olen löytänyt uuden harrastuksen: olen aivan koukussa Master Chefiin jota en aiemmin ole katsonut. Se sopii hyvin iltaharrastukseksi kun on ollut päivän liikkeellä ja yrittää vältellä turhia harjoitussupistuksia. Oton kanssa sitä on hyvä katsoa ja suunnitella seuraavan viikon ruokalistaa. Ei me ihan mitään molekyyligastronomisia nestemäisiä gnoccheja täällä saada aikaiseksi, mutta inspiroidutaan kuitenkin kokeilemaan uudenlaisiakin juttuja kuten risottoa, jota meillä ei ennen ole usein ollut ruuaksi.

Juuri nyt on aika hyvä olla ja onnellinen mieli. Syksyksi on tiedossa paljon kivoja asioita mitä odottaa. Kaikkein eniten tässä odotellaan rakenneultraa tietenkin, joka on vasta kuukauden kuluttua. Mutta nopeasti sekin aika menee. Tästä on hyvä jatkaa iloisella mielellä syyskuuhun ja kohti mun ja esikoisen synttäreitä. Uskomatonta että takana on kohta neljäsosavuosisata elämää, ja äitiyttäkin puoli vuosikymmentä.

Mahtia alkavaa syyskuuta kaikille ja kiitos teille jokaiselle mielettömästä tsempistä ja palautteesta jota annatte <3

Ulkona on just nyt niin kaunista ettei mitään järkeä! Värikkäät vaahteranlehdet ja punaisiksi värjäytyneet puut ovat ihania, ruska on kauneimmillaan. Päivät tosin ovat olleet tosi kirpakoita ja nenänpäätä paleltaa, saa kyllä pikkuhiljaa kaivaa jo enemmän vaatetta kaapista päälle ettei ole ihan jäässä. Jännä nähdä onko Lontoossa sitten vielä lämmintä, kuulin että ainakin viime viikolla siellä oltiin oltu vielä lähellä +20 astetta.

Me ollaan ulkoiltu lasten kanssa ja ihasteltu syksyn värejä. Tytöt keräsivät meille ihanan syyskimpun kotiin, siihen kuului vaahteranlehtiä ja risuista sekä pienemmistä puunlehdistä tehtyjä kukkia joista he olivat kovin ylpeitä. Kukkaidean he olivat ihan itse keksineet jo päiväkodissa, ja ollaan saatu näitä itsetehtyjä kukkia joka päivä kun ollaan heitä haettu, niin suloista.

Mun joulufanius täällä nostaa jo päätään kun ulkona on oikein kylmä, melkein jo voi tuntea kuinka joulukin on ihan kohta täällä. Äkkiä ne pari kuukautta menee, tässähän sen jo huomaa kuinka pari kuukautta sitten vasta nautittiin ekoista kesähelteistä elokuussa ja nyt onkin jo purevan kylmä lokakuu. Mutta ei hypitä asioiden edelle, vaan nyt nautitaan tästä lokakuusta, punertavista väreistä ja auringosta, joka paistaa vielä ainakin pari tuntia pidempään kuin sitten jouluna.

Pitää taas opetella aikatauluttamaan viikkoa vähän eri tavalla kun illat pimenevät, että saa otettua luonnovalossa kuvia. Näitäkin kuvia kuvatessa kello oli vasta puoli seitsemän mutta oli jo niin hämärää että sai tehdä taikatemppuja että kuvat sai näyttämään edes näinkin valoisilta. Onneksi on hyvä kamera ja objektiivi, parhaat välineet mitä koskaan aikaisemmin tähän aikaan vuodesta.

Tänään onkin pitkä päivä tiedossa, mutta onneksi sitten meillä on pari päivää kotona ennenkuin minä ja Otto lähdetään reissuun ja mun äiti ja Armas matkaavat Oulusta tänne. En malta odottaa että saadaan olla tyttöjen kanssa vaan kotona ja tehdä kaikkea hauskaa kolmestaan. Se on parasta!

Ihanaa keskiviikkopäivää kaikille ja muistakaa laittaa paljon vaatetta päälle! <3

Syksy on ihan selvästi täällä, kun ekat keltaiset lehdetkin on jo bongattu ja aurinko ei enää lämmitä niin paljoa. Mä en varsinaisesti inhoa mitään vuodenaikaa, jokaisessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Silti tunnen aina olleeni vähän syksyihminen. Ehkä sillä on osittain tekemistä myös sen kanssa että mun synttärit on syksyllä. Kai sitä edelleenkin saa innostua synttäreistä yhtä paljon kuin viisivuotiaana? Nykyään toki myös meidän esikoisen synttärit ovat syksyllä, kaksi päivää mun synttäreiden jälkeen. Kai se on jotenkin pienenä iskostunut päähän, että syksy on kiva kun silloin on synttäreitä ja kivoja tapahtumia. Mutta tässäpä kahdeksan syytä rakastaa syksyä, 8 syytä joihin mun synttärit eivät liity mitenkään.

1. Ei tarvitse epiloida jalkoja. Ah mikä helpotus, siis oikeasti. Vaikka mulla on maailman parhaat välineet tähän puuhaan ja tykkään siitä että on sileät sääret, niin onhan se nyt helpotus kun talvella ei tarvitse käyttää sitä kymmentä minuuttia tai varttia jalkojen epilointiin. Jalat pysyy paremmin lämpimänäkin kun unohtaa talveksi moiset kotkotukset!

2. Kurpitsa. Maistoin kurpitsaa ekan kerran vasta viime vuonna, syksyllä, ja ihastuin heti. Tänä syksynä aion kokeilla mahdollisimman montaa erilaista kurpitsareseptiä, viime viikolla tehtiinkin jo myskikurpitsa-chorizopastaa ja oli ihan superhyvää!

3. Kynttilät. Eihän kynttilöissä ole kesällä mitään järkeä kun on niin valoisaa, mutta syksyllä iltojen hämärtyessä on ihanaa polttaa kynttilöitä ja nauttia niiden luomasta tunnelmasta. Mä en tykkää tuoksukynttilöistä, koska pelkään niiden (kuten muidenkin voimakkaiden hajujen) aiheuttavan migreeniä. Mutta ihan tavalliset kynttilät on ihania.

4. Ei tarvitse laittaa itseruskettavaa jalkoihin. Eihän kukaan edes näe niitä syksyllä, kun on aina pitkät housut tai sukkahousut. Mä käytän vain mustia sukkahousuja, koska en tykkää ihonvärisistä itselläni, joten ei ole pelkoa että kalmankalpeat sääret paljastuisivat, hahaa. Säästää aikaa, ja myös rahaa.

5. Viininpunainen. Mun joka syksyn lemppariväri, joka tuo ihanasti särmää pukeutumiseen. Tykkään niin vaatteissa kuin asusteissakin. Viininpunaista on helppo yhdistää mustaan ja beigeen, ja se näyttää kivalta myös lastenvaatteissa.

6. Kellastuvat lehdet. Vaahteranlehdet on kaikkein kauneimpia, ja lehtikasoissa on ihanaa pomppia. Asukuviinkin saa ihanaa syystunnelmaa kun menee syksyn värittämien puiden läheisyyteen kuvaamaan kesän vehreyden jälkeen.

7. Pipot, huivit ja neuleet. Ihanat pehmeät materiaalit joihin on aivan parasta kääriytyä. Ja villasukat, ne ansaitsisivat ihan oman kohtansa tässä listassa mutta yhdistän ne nyt samaan kaiken muun pehmeän kanssa. Villasukat jalassa on hyvä olla, ja niiden kuoseilla ja väreillä on ihanaa leikitellä. Mun lempparit on edelleen mummon kutomat ampparijätskin väriset sukat, eli pinkki-keltaiset raidalliset.

8. Uusi alku. Syksyllä tuntuu aina siltä, että kaikki on mahdollista ja mitä tahansa ihanaa voi tapahtua. Nyt kun mietin tuota lausetta päässäni, niin musta tuntuu että se sopii jokaisen vuodenajan alkamiseen omalla tavallaan. Kai se on mielentilasta kiinni, eikä säästä. Kun vuodenaika vaihtuu, jotain uutta alkaa ja silloin on hyvä fiilis. Toki syksyyn uusi alku liittyy vahvasti muutenkin, koska koulussa alkoi aina uusi lukuvuosi syksyllä, ja silloin alkoivat yleensä uudet harrastuksetkin. Jotenkin siitä on jäänyt se hyvä fiilis vielä myöhemmällekin iälle.

Onhan syksyssä vaikka mitä muutakin ihanaa kuin nämä kahdeksan asiaa ja tuplasynttärit. On Halloweeniä, kemuja ja kekkereitä ja mukavia blogitapaamisia. Yksi aika kiva asia on pian koittava Lontoon matka, jota ollaan Oton kanssa odoteltu siitä asti kun hääpäivänä helmikuussa ojensin hänelle Fall Out Boyn keikkaliput käteen. Ei ole enää kauan, ja innostus alkaa pikkuhiljaa kasvaa järjettömiin mittasuhteisiin. Mä oon ihan valmiina lähtöön, ihana irtiotto arjesta tulossa.

Tykkäättekö te syksystä? Mitä odotatte tältä syksyltä?

Syksy on todellakin täällä, ainakin viimepäivien alakuloisesta säästä päätellen. Pukeutumisen kannalta se on kuitenkin kiva että ilmat ovat viilenneet, kun on paljon enemmän vaihtelua asuissa ja voi tuoda erilaista ilmettä eri takeilla ja asusteilla. Viininpunainen on yksi mun lempiväreistä vaatteissa, mutta mä en osaa käyttää sitä muulloin kuin syksyllä ja alkutalvella. En tiedä miksi musta on tullut niin tarkka tässä, mutta en yleensä käytä viininpunaista enää joulun jälkeen. Kai se värinä assosioituu mulla niin vahvasti syksyyn ja talveen, että sitten kun joulun jälkeen olen jo ihan kevätfiiliksissä niin käytän mieluummin keväisiä värejä vaikka vettä sataisi edelleen tai pakkasta olisi 30 astetta.

Nyt on kuitenkin viininpunaisen kulta-aika meneillään, ja multa löytyy sitä niin yläosista kuin housuistakin. Viikonloppuna kun piipahdettiin kavereiden luona, mä valitsin rennon asun, jossa yhdistin farkkua ja viininpunaista. Olen ollut jotenkin arka yhdistelemään muita värejä viininpunaiseen, mutta loistava asuinspiraation lähde Pinterest esitteli mulle tällaista farkkupaidan ja viininunaisten farkkujen yhdistelmää, ja se näytti todella hyvältä, joten päätin kokeilla itsekin.

Takki Sheinside* / Farkkupaita H&M / Housut Cubus / Kaulakoru H&M / Kello Marc by Marc Jacobs* / Laukku Marc by Marc Jacobs / Kengät Nike / *saatu blogin kautta.

Kaivoin (teko)nahkatakin kuukausien tauon jälkeen käyttöön, ja se tuntui kyllä niin multa. Ostin ensimmäisen nahkatakkini vuonna 2006 ja siitä asti sellainen on kuulunut aina vaatekaapin perusvalikoimaan. Nahkatakki voi olla rento tai juhlava, ja se antaa särmää koko asulle. Olihan mulla hääpäivänäkin nahkatakki päällä, kun asteltiin kirkosta ulos, joten kai se jonkinlaisen lempivaatteen virkaa voisi pitää itsellään.

Mitä värejä te yhdistelette viininpunaiseen? Asu hot or not?

Mun vanha vihreä parkatakkini veteli niin viimeisiään viime vuonna, että oli jo aika hankkia uusi. Parkatakki on arjen monikäyttöisin takki, joka sopii niin ulkoiluun kuin kaupungillekin, siihen on helppo yhdistellä vaatteita ja se päällä ei tule kylmä. Valitsin itselleni Sheinsidelta uuden vihreän parkan, tosin vähän päivitetymmän version mun vanhasta mallista. Uudessa takissa jonka sain, on tekonahkaiset hihat, ja muitakin pieniä tekonahkayksityiskohtia. Tykkään siitä että takki on vyötäröltä kiristettävä, jolloin sen saa istumaan nätisti.

Tämä parka ei ole niin lämmin että olisi kunnon pakkastakki, mutta näillä alkutalven nollakeleillä ja pikkupakkasilla se on juuri sopiva, ihan niinkuin mun vanha takkini oli. En uskonut että saisin sitä korvattua mitenkään, koska olin siihen niin ihastunut vuodesta 2009 asti jolloin sen ostin. Mutta onneksi löytyi tämä ihanuus, joka on vähintään yhtä kiva ja monikäyttöinen kuin se vanha! Tämä takki tulee varmasti näkymään aika paljon blogin puolella seuraavina kuukausina.

Takki Sheinside* / Huivi Cubus / Housut Cubus / Kengät H&M / Laukku Coach / * = saatu blogin kautta

Olin eilen käymässä nyt käynnissä olevilla I Love Me -messuilla, ja aamulla halusin laittaa päälle rennot ja yksinkertaisen tyylikkäät vaatteet. Käyttöön pääsivät ekaa kerta tällä viikolla ostetut H&M platform-nilkkurit joissa on tukeva korko. Ne ovat tosi hyvät jalassa, mutta korot tuovat kuitenkin ryhtiä olemukseen. Tykkään niistä kuin hullu puurosta, ihan loistavat! Ja niiden kuvioitu pohja on talven liukkailla keleilläkin turvallinen, eikä luista.

Valitsin päälleni myös Sheinsidelta saadun luonnonvalkoisen palmikkoneuleen, joka sopi mielestäni hyvin viininpunaisiin farkkujegginsseihin! Mulla ei ole koskaan itseasiassa ollut ihan tavallista perus palmikkoneuletta ennen, mutta tämä on tosi kiva. Ihanan rento, mutta kuitenkin hienostunut kaikessa yksinkertaisuudessaan!

Neule Sheinside* / Koru Glitter* / Kello Guess* / Housut Cubus / Kengät H&M / * = saatu blogin kautta

Tässä on ehkä mun tän hetken kaikkein lempparein asu oikeasti, asu joka on niin minä kuin voi olla! Tykkään kuin hullu puurosta. Mitähän mä laitan tänään päälle kun ei kehtaisi joka päivä olla samoissa vaatteissa, haha! Mulla on vielä ensi lauantain gaalan suhteen asustekriisi, vaikka mekko onkin löytynyt. Pitäisi etsiä vielä ne täydelliset kengät ja laukku, jotka sopisivat saumattomasti yhteen mekon, kampauksen ja meikin kanssa. Ainiin ja korut, eikä! Ehtisinköhän mä tänään käydä etsimässä…

Ihanaa lauantaita kaikille, nauttikaa kauniista auringosta ja kirpeästä syysilmasta <3

Mitä mieltä olette asusta? Iskevätkö nahkahihaiset takit tai palmikkoneuleet?