Tässä se tulee! Toinen osa maaliskuussa julkaisemalleni 10 suoraa kysymystä rahasta -postaukselle. Seuraajat saivat eilen esittää Instagram storiesissa kysymyksiä ja mä otin niistä mukaan tähän 10 sellaista, joihin en ennen ole vastannut. Yhdistelin joitakin kysymyksiä, jotka olivat samaa aihepiiriä tai sama kysymys eri sanoilla, jotta sain mahdollisimman paljon teitä kiinnostavia aiheita mukaan.

1. Kuinka paljon olet enimmillään tienannut kuukaudessa? Millä summalla luulet/tiedät, että perheenne pärjäisi kuukauden, jos eläisitte kuten tällä hetkellä? Teidän perheen kuukausitulot? Entä menot?

Eniten mitä olen laskuttanut kuukauden aikana on ollut 22 000 euroa. Yleensä laskutan kuukauden aikana n. 8000-12 000 euroa. Laskutettu summa ei tietenkään ole sama kuin käteen jäävä summa, vaan mun laskuttamista tuloista menee YEL, verot, kirjanpito ja muut työhön liittyvät sivukulut. Useimmiten maksan itselleni nettona palkkaa n. 3500-5000 euroa kuukaudessa käteen. Otto tienaa töissä ollessaan suunnilleen suomalaisten keskitulon verran, mutta nyt opintovapaalla tietysti vain n. 75% siitä.

Meidän perheen tarkkaa kuukausituloa on hankala määritellä, koska se vaihtelee niin paljon. Kiinteät menot meillä on n. 4000€ kuukaudessa, siihen olen laskenut asumisen, auton, vakuutukset, puhelimet, netin, päivähoidon, kodin turvajärjestelmän, hyväntekeväisyyden, sähkön, ruuan ja päivittäistavaran sekä harrastukset. Vakuutuksia, sähköä ja harrastuksia maksetaan kuitenkin yleensä könttänä eikä joka kuukausi, joten joinakin kuukausina menot ovat tuota paljon pienemmät ja joinakin vastaavasti hieman suuremmat. Tuohon summaan ei ole laskettu kuukausittaisia säästöjä tai sijoituksia, koska ne eivät ole ”meno”. Mutta sanoisin siis, että 4000 euroa on summa, jolla meidän perhe pärjäisi kuukauden, jos elettäisiin kuten tällä hetkellä. Varmasti pienemmälläkin pärjättäisiin, jos luovuttaisiin joistakin ei-niin-välttämättömistä asioista.

 

2. Teetkö paljon yhteistyötä tilitoimistosi kanssa? Onko oman yrityksen raha-asioiden hoito ollut vaikeaa omaksua?

En hirveästi. Mulla on käytössä tilitoimiston kautta kätevä ohjelma, josta tilitoimisto näkee esimerkiksi yritykseni tiliotteet ja suurimman osan ostolaskuista ja kaikki myyntilaskut ihan reaaliajassa. Mun ei siis tarvitse juurikaan lähetellä tai käydä läpi papereita joka kuukausi, ainoastaan jos ostan jotain normaaleista kuukausimenoista poikkeavaa, josta on erillinen kuitti. Lähinnä  siis toimitan kuitit jos sellaisia on. Mulle hankalaa on omaksua se, että voisin tehdä alv-vähennyksiä. Usein en muista ottaa kuitteja edes talteen, enkä ole ihan perillä siitä, mitä kaikkea voisin vähentää. Muuten koen tämän melko helpoksi ainakin nykyisin. Ekana vuonna vuositulon määrää oli hirveän vaikea arvioida etukäteen ja siksi se oli verotuksellisesti hankalaa, mutta onneksi ei tullut mätkyjä, kun sain kaiken hoidettua ajoissa, vaikka jouduinkin maksamaan isoja summia veroja kerralla.

3. Tekeekö raha sut onnelliseksi? Olisitko vähemmän onnellinen jos joutuisit “laskemaan senttejä”? Ostitko lapsille merkkivaatteita silloin, kun ei ollut paljon rahaa vai oliko heillä silloin tyyliin h&m -vaatteita?

En koe, että mulla nykyisin onnellisuus kasvaisi niinä kuukausina kun tilipussi on suurempi. Raha lisää onnellisuutta siihen asti, että sitä on sen verran, ettei sen riittävyyttä tarvitse jatkuvasti arjessa ajatella. Koen, että olisin ainakin enemmän stressaantunut, jos joutuisin laskemaan senttejä, koska olen joutunut ja olin silloin stressaantunut. Se, että pitää jatkuvasti miettiä miten saa rahat riittämään on ihan älyttömän kuluttavaa henkisesti. Olin silti onnellinen silloin kaikesta mitä meillä oli, mutta kyllä rahan ajatteluun ja laskemiseen kului paljon voimavaroja.

Nykyisin en juurikaan ajattele rahaa arjessa, ainoastaan silloin kun teen itse tai maksan laskuja, eli n. 1-2 kertaa kuussa. Aina välillä tsekkaan säästöt ja sijoitukset. Silloin kun rahaa oli tosi vähän, ostin vaatteita lähinnä kirpparilta tai sitten ketjuliikkeistä. Sitten kun rahaa alkoi olla normaalien keskiverto-kuukausitulojen verran, aloin ostella merkkivaatteita pikkuhiljaa lapsille, koska tykkäsin niistä ja olin haaveillut niistä jo pidempään.

4. Rahallisesti isoin ostos? Entä ostos jota kadut/kadutte?

Asumisoikeusasunto (15% asunnon arvosta maksetaan itse) sekä meidän uusi auto. Ostos jota kadun on kyllä hankala kysymys. En mä koe katuvani mitään ostoksia, paitsi ehkä joitakin vaatteita, joita pidin vain kerran tai kaksi ja laitoin eteenpäin menneinä vuosina. Viisi vuotta sitten esimerkiksi ymmärrys vaatteiden ilmastovaikutuksista oli mulla käytännössä nolla. Ihailin kaikkia bloggaajia, joilla oli aina asukuvissa uudet vaatteet ja halusin olla itse samanlainen.

5. Laitatko rahaa hyväntekeväisyyskohteisiin? 

Laitan. Toimin norppakummina WWF:lle ja Planin kautta mulla on kummityttö Zimbabwessa. Norppakummina olen ollut nyt n. viisi vuotta ja Plan-kummina kohta neljä vuotta. Lisäksi lahjoitan satunnaisesti muihin kohteisiin.

6. Miten näet sun tulokehityksen vaikka seuraavan 10 vuoden aikana?

Toivoisin kovasti, että tulotasoni pysyisi samalla tasolla kuin nyt. Mulla ei ole tavoitteena kasvattaa aktiivisen tulon määrää, mutta passiivisen tulon määrää tai osuutta tuloista haluaisin kasvattaa. Toivoisin, että osa mun tulovirrasta tulisi esimerkiksi sijoitusasuntojen kautta seuraavan 10 vuoden aikana. Rahasummia tärkeämpää mulle on kuitenkin se, että saisin tehdä mielekästä ja itselleni merkityksellistä työtä, kuten nytkin. Ja myös se, että työn määrä olisi balanssissa muun elämän kanssa.

7. Millä perustein valita sijoituskohteet rahoille? Millaisiin rahastoihin sijoitat? Säästätkö johonkin erityiseen vai ihan vaan tulevaisuuden varalle? Paras vinkki sijoittamiseen? 

Jokaisella on tietysti omat sijoituskohteet, jotka kiinnostavat. Suosin itse rahastoja ja niistä erityisesti vastuullisia rahastoja. Mulla on sijoituksia neljässä eri rahastossa yhdessä pankissa ja lisäksi sijoitan S-bonukset suoraan rahastoon S-pankissa. Pankin omistaja-asiakkaana mä ostan, myyn ja vaihdan mun valitsemia rahastoja ilman kuluja, joten siksi suosin niitä pankin omia mulle kuluttomia rahastoja. Olen miettinyt myös Nordnetiä mutta tällä hetkellä olen ihan tyytyväinen mun sijoituksiin omassa pankissa. Olen seurannut niiden kehitystä jo muutaman vuoden ja ollut tyytyväinen, tällä hetkellä kaikilla on hyvä tuottoprosentti, mutta viime vuonna kaikki mun sijoitukset olivat jonkin aikaa miinuksellakin. En myynyt enkä panikoinut, vaan seurasin kehitystä ja nyt saan nauttia siitä, että summat ovat kasvaneet hyvin korkoa.

Kannattaa miettiä kuinka pitkäksi aikaa on sijoittamassa. Jos rahat sijoittaa esimerkiksi 20 vuodeksi (esim. lapsille), voi ottaa enemmän riskiä, koska pitkä aikaväli tasaa riskiä. Jos taas sijoittaa lyhyemmäksi aikaa, suosin itse maltillisempaa riskiä. Sijoittamiseen liittyen tuli niin paljon kysymyksiä (paljon enemmän kuin otin tähän mukaan), että aion tehdä aiheesta postauksen jonkun asiantuntijan kanssa, joka neuvoo ja opastaa kiinnostuneita huomattavasti asiantuntevammin kuin minä. 

Me sijoitetaan lapsille tulevaisuuteen, sekä itsellemme vaurastumisen vuoksi. ”Pahan päivän varalle” eli työkyvyttömyyttä, pitkäaikaisia sairauksia tai tapaturmia tai kuolemaa varten meillä on tosi kattavat ja hyvät vakuutukset koko perheellä ja lyhytaikaisempia pahoja päiviä varten säästöjä tilillä, eli niitä varten sijoitukset eivät ole.

8. Miten kasvatat lapset arvostamaan rahaa? Mitä haluat opettaa lapsille rahasta? Saako ostaa leluja esim. lahjarahoilla vai miten lasten rahan käyttöä säädellään? Miten opetatte lapsille järkevää rahan käyttöä? Miten opetatte lapsille mitä raha on? Tietävätkö esim. että on tehtävä töitä rahan eteen?   Miten lasten kanssa keskustelette rahasta? Millaisia rahastoja teillä on lapsille?

Me puhutaan kotona avoimesti rahasta. Jos meidän esikoiselta kysyy paljonko meillä kuluu ruokaan viikossa rahaa, hän osaa vastata. Lapset tietävät, että rahaa saa työtä tekemällä ja jos ei ole omaa rahaa, ei voi tehdä ostoksia. Lapset tietävät, että me säästetään ja sijoitetaan. Esikoiselle olen myös opettanut sijoittamisen ja taloudesta huolehtimisen alkeita Taloussankari-nettipelin avulla, jota hän on pelannut mielellään ja oppinut siitä paljon asioita. Tällä hetkellä järkevää rahankäyttöä opetetaan meillä lähinnä keskustelun ja esimerkin kautta. Lapsilla on omaa käyttörahaa joskus synttäreiden, hammaskeijun vierailun tai lomamatkan yhteydessä. Niillä rahoilla he saavat tehdä ihan mitä huvittaa. Viimeksi viime viikolla lapsi kysyi, että saako käyttää lomamatkalta lompakkooon jääneet kolikot koulun Nälkäpäivä-keräykseen. Tietenkin sai ja annettiin vielä lisää päälle.

Kuten aiemmassa postauksessa kirjoitin, meillä ei ole viikkorahakäytäntöä. Ei olla ollenkaan sitä vastaan ja olen yrittänyt sitä pari kertaa jo meille tuoda osaksi arkea, mutta kukaan ei vaan muista ylläpitää sitä. Sitten kun lapset itse haluavat sen viikkorahan ja muistavat sen joka viikko, niin ehdottomasti voidaan ottaa se käytäntö. Tällä hetkellä sille ei vaan ole vielä tarvetta, kun kukaan ei edes muista sitä. Lapset tietävät myös, että heillä on omat tilit ja että me säästetään/sijoitetaan heille. He tietävät, että tulevat saamaan sitten omat visa electronit, kun ovat tarpeeksi vanhoja huolehtimaan niistä. Viimeistään silloin varmaan viikko- tai kuukausirahakin on helpompi muistaa, kun sen voi hoitaa automatisoidusti verkkopankissa. Siitä en tosin mene takuuseen, muistavatko lapset silloinkaan käyttää niitä rahoja.

Lapsille meillä on pankin omia kuluttomia rahastoja, joista niitä rohkeampia vaihtoehtoja, joissa riski on hieman suurempi kuin maltillisissa. Tähän mennessä sijoitukset ovat jo kasvaneet mukavasti korkoa ja täytyy toivoa, että sama tahti jatkuu kun vuodet vierivät.

9. Mihin käytätte lapsilisän? Ostatteko tarpeellisia juttuja vai meneekö säästöön/sijoituksiin? 

Lapsilisä on meillä ihan normituloa, joka käytetään arjen pyöritykseen ja milloin mihinkin. Toisaalta me laitetaan lapsille sijoituksiin ja säästöön kuitenkin ihan sievoinen summa rahaa, se ei vaan lähde tililtä juuri lapsilisäpäivänä, vaan kuun puolivälissä.

10. Ootteko tehneet laskelmia vauvavuoden hinnasta?

Ei olla tehty laskelmia vauvavuoden hinnasta, mutta se olisikin aika mielenkiintoista! Meillä on ollut kolme tosi eri hintaista vauvavuotta, olisi aika jännittävää vertailla niitä keskenään. Ehkä tästä tulevaisuuden postausidea?

Jos aihe kiinnostaa, niin meidän tuoreimmassa podcast-jaksossa jutellaan Oton kanssa näistä samoista aiheista, eri näkökulmasta. Siinä muistellaan meidän ekoja kuukausia, jolloin tulot olivat pienet, puhutaan siitä, miltä tuntuu kun toinen tienaa huomattavasti enemmän ja kerrotaan onko meillä yhteiset vai omat rahat. 

Kuuntele Yhdessä S01E08 Omat vai yhteiset rahat – pienituloisuus, avioehto, säästäminen

Spotifyssa TÄSTÄ

Soundcloudissa TÄSTÄ

Apple Podcasteissa TÄSTÄ

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Työn Liiton kanssa, ja se on osa Suomi 100-juhlavuoden Made By Finland -kampanjaa. Kampanja on Suomalaisen Työn Liiton, sen jäsenten ja yhteistyöorganisaatioiden yhteinen Suomi 100 -juhlavuoden kampanja. Made by Finland juhlii Suomen suurta juhlavuotta, rohkaisee tuntemaan ylpeyttä monimuotoista suomalaista työtä kohtaan ja kertoo, millaisella työllä suomalaista hyvinvointia rakennetaan.

Kerroin viimeksi S-mobiilin Siirto-sovelluksesta, ja se olikin monille uusi tuttavuus! Nyt kerron jostain ainakin mun mielestä vieläkin siistimmästä jutusta, nimittäin rahastosäästämisestä, ja nimenomaan S-Pankin Bonukset Rahastoon -palvelusta. Olen itse ollut rahastosäästäjä jo pian viisi vuotta, ja se on mun mielestä todella palkitsevaa. On paljon fiksumpaa laittaa säästöt kasvamaan korkoa rahastoihin, kuin makuuttaa niitä tilillä kärsimässä inflaatiosta.

Rahastosäästäminen on helppoa

Rahastosäästäminen on ollut aina suhteellisen helppoa ainakin oman kokemukseni mukaan, mutta S-mobiilin kautta rahastosäästämisen aloittaminen on nyt aivan naurettavan helppoa, ja sen lisäksi käytännössä ilmaista. Ei tarvita mitään hurjaa alkupääomaa jolla lähteä säästämään, vaan säästämisen voi aloittaa niin, että kertyneet S-Bonukset menevät aina suoraan rahastosäästöön. Eli käytännössä siis ne rahat mitä saat omista ostoksistasi takaisin bonuksena, menevät vielä ilmaiseksi rahastoon kasvamaan korkoa. Kuulostaa aika uskomattomalta, mutta se on ihan totta.

Pienin rahastoon siirrettävä summa on 10 euroa kerralla. Sen verran kertyy bonareitakin aika helposti, ei tarvitse juuri edes ostaa mitään että bonustilille saa jo 10 euroa. Meidän viisihenkisen perheen kuukausittaisilla bonuksilla saa vuodessa säästettyä jo aika sievoisen summan, varsinkin kun me keskitetään ostokset meikeistä bensaan ja ruuasta päivittäistavaraan juuri S-ryhmään. Monesti syödään S-ryhmän ravintoloissakin, ihan vaan koska niissä on leikkipaikka ja kivat ruokalistat lapsille, ja sormiruokaa vauvoille edullisesti.

Rahastosäästäessä usein menee merkintä- ja lunastuspalkkiot, mutta S-Pankilla rahastosäästäessä ei mene. S-Säästörahastoista ei peritä hallinnointipalkkioita. Rahaston varat sijoitetaan pääasiallisesti toisiin rahastoihin, minkä vuoksi rahasto maksaa sijoituskohteena olevista rahasto-osuuksista hallinnointi- ja säilytyspalkkiot. Rahaston juoksevat kulut  (v. 2016) ovat vain 1,10 %/v, eli todella matalat verrattuna moneen muuhun. Pikkusummissa parin prosentin heitoilla ei ole merkitystä, mutta siinä vaiheessa kun rahastossa alkaa olla enemmän rahaa, se 1,10% kuulostaa huomattavasti houkuttelevammalta kuin vaikka 3%. 

Kaikenlaisille säästäjille on sopiva rahasto

Kaikenlaisille sijoittajille löytyy varmasti sopiva rahasto johon sijoittaa, sillä niitä on kolme erilaista: varovainen, kohtuullinen & rohkea. Sijoitusten suuruudesta, sijoitusajan pituudesta ja omista tarpeista riippuen voi itselleen valita juuri sopivan rahaston.

Varovainen sopii hyvin, mikäli haluaa haluaa ottaa vain vähän riskiä. Rahasto sopii myös säästäjälle, joka haluaa säästää lyhyemmän aikaa, esim. lomamatkaa varten. Varovaisen rahaston sijoitukset painottuvat riskittömämpiin korkosijoituksiin, eli rahaston arvo vaihtelee vähemmän markkinoiden heilahdellessa. Tuotto-odotus ei ole niin suuri, mitä rohkeammissa rahastoissa, mutta kuitenkin varovaiseen rahastoon säästäminen on huomattavasti kannattavampaa kuin tilille, jolla arvo vain laskee. 

Kohtuullisen riskin rahasto sopii sellaiselle säästäjälle, joka on valmis ottamaan hieman enemmän riskiä. Rahasto sopii myös säästäjälle, joka säästää vähän isompaa summaa ja vähän pidemmän aikaa, esim. uuteen autoon tai putkiremppaan. Rahaston sijoitukset painottuvat riskipitoisempiin osakkeisiin, joten rahaston arvo elää markkinatilanteen mukaan. Pidemmällä aikavälillä rahoille voi kuitenkin odottaa parempaa tuottoa, kuin varovaisesta rahastosta.

Rohkean rahasto sopii heille, jotka eivät pelkää ottaa riskiä. Rohkea rahasto elää eniten markkinoiden mukana, mutta sijoitukselleen voi myös olettaa merkittävästi suurempaa tuottoa pitkällä aikavälillä. Se sopii hyvin. esim eläkesäästämiseen, tai tai jotain todella suurta hankintaa varten säästämiseen.

Pidemmällä aikavälillä rohkeammin

Kaikissa eri rahastoissa on hyvät puolensa. Itse säästän lapsille rohkeammin, koska säästöaika on pidempi, melkein 20 vuotta, ja tällöin markkinoiden heilahtelun aiheuttamat laskut ehtivät tasoittua ja tuotto voi olla tosi hyvä. S-bonukset menevät meillä kuitenkin kohtuullisen riskin rahastoon. Meillä ei ole mitään sen suurempaa säästökohdetta mielessä niille, kunhan vain säästetään koska se on fiksua. En usko että ketään on koskaan haitannut että säästössä on vähän ylimääräistä. Eli vaikka sinulla ei olisi mielessä mitään tärkeää säästökohdetta, kannattaa rahastosäästäminen aloittaa silti just nyt heti, koska se vaan on kannattavaa, ja varsinkin kun säästää vielä bonuksista, eli automaattisesti ja ilman että se on mistään muusta pois.

Omia säästöjä ja sijoituksia on helppoa seurata S-mobiilissa, ja palvelun käyttöönottaminen tapahtuu vain muutamassa minuutissa S-mobiilissa, tai S-Pankin nettisivuilla. Tähänkin tarvitsee toki ne S-Pankin verkkopankkitunnukset, jotka voi hakea vaikka kauppareissun yhteydessä. Mun mielestä on todella hyvä, että rahastosäästäminen helpottuu koko ajan, ja ihmiset tulevat tietoisemmiksi omasta taloudestaan. On tärkeää huolehtia omista raha-asioistaan huolellisesti, ja mitä helpompaa säästäminen on, sitä helpompaa on tavoittaa omia unelmiaan, ja myös huolehtia siitä kuuluisasta ”pahasta päivästä” varmuuden vuoksi.

Tue suomalaista työtä

Tämä on viimeinen Made by Finland -kampanjan postaukseni, ja Suomikin täytti jo 100 vuotta. On ollut todella mielettömän upeaa tutustua suomalaiseen työhön tänä vuonna, eikä vähiten siksi että olen itsekin suomalainen yrittäjä. Ollaan ylpeitä meidän hienosta suomalaisesta työstä, ja tuetaan suomalaisia yrityksiä parhaamme mukaan, sillä työ on yhteiskunnan selkäranka ja tärkein pilari, ja meidän maa on täynnä upeita työntekijöitä ja yrittäjiä, jotka ansaitsevat kiitosta ja näkyvyyttä.

LUKIJAKILPAILU: Säästätkö sinä rahastoon, miksi/ miksi et? Jaa vastauksesi kommenttiboksissa ja osallistut kahden 30€ arvoisen S-ryhmän lahjakortin arvontaan! Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Arvonta-aikaa on 26.12. asti. Tarkemmat säännöt näet TÄÄLTÄ. Onnea kisaan!

Ihanaa iltaa kaikille <3