Heippa ihanat <3 Vuoden 2015 läpileikkaus on tulossa, mutta vasta ensi vuoden puolella. En nimittäin ehtinyt saamaan sitä valmiiksi enää tämän vuoden puolella vaikka kuinka kovasti halusin, enkä myöskään halunnut hätiköidä sen tekemisessä. Se on kuitenkin sellainen tilinpäätös aina vuodelle, jokavuotinen perinne joka pitää tehdä kunnolla ja ajatuksen kanssa. Kuvat ja lempipostaukset on jo valmiina, enää pitää laittaa kaikki yhteen.

Kuva: Photo Saskia

Meillä meni tämä viikon alku töitä tehden, ja tänään ollaan siivottu ja tehty ostoksia ja suhattu paikasta toiseen. Tunnin päästä meillä soi ovikello ja ystävät tulevat meidän kanssa istumaan iltaa ja viettämään uutta vuotta. Tänä vuonna tarkoituksena on ottaa rennosti ja mennä ihan lasten ehdoilla. Sitten kun lapset jo ovat nukkuneet pitkään, me lähdetään varmaankin käymään keskustassa kurkkaamassa keskiyön ilotulitukset kavereiden kanssa autolla, ja sitten ajellaan takaisin kotiin.

Jääkaappi on täynnä hodareita ja hodaritäytteitä, sillä me päätettiin keksiä tarjoiluiksi tänä vuonna Hot Dog -baari. En malta odottaa että pääsen syömään, ihan kauhea nälkä! Mä palaan blogin pariin ensi vuoden puolella, mutta nyt haluaisin vielä kiittää teitä kaikkia ihan hurjasti kuluneesta vuodesta. Se on ollut uskomaton! Kiitos te kaikki ihanat tyypit siellä ruutujen takana <3

Maailman parasta uutta vuotta 2016 teille kaikille!

PS: Joy-kilpailun voittajaksi selviytyi Karamelli, joka kommentoi näin: ”Päälimmäisenä trailerista jäi ihan mieletön badass-fiilis! 😀 Jennifer Lawrence näyttää todella hyvälle lyhyillä hiuksilla, ja mielestäni tällaisia ”henkilötarinoita” kertovat elokuvat ovat lähes poikkeuksetta todella hyviä. Varsinkin kun kyseessä ilmeisesti on kasvutarina, tarjoaa leffa mieletöntä tsemppiä juuri alkavaan vuoteen 2016. Aika loistava tapa aloittaa ensi vuosi siis – ”pienellä” tsempillä!”

Ihan mahti kommentti. Laitan sulle Karamelli sähköpostia voitosta niin saat liput itsellesi! Leffa on mieletön, käykää ihmeessä katsomassa leffa joka tulee huomenna ensi-iltaan! Trailerin ja mun pohdintaa leffasta löydätte täältä.

Suurimmalla osalla on varmasti jonkinlainen toive, haave, lupaus tai tavoite vuodelle 2015, näin uuden vuoden kunniaksi? Niin myös mulla. Mun tavoite on oppia hallitsemaan ajankäyttöä paremmin, jotta mulla jäisi enemmän aikaa myös rentoutumiselle, ja niille hetkille jolloin ei tarvitse tehdä mitään jos ei halua. Viime syksy oli välillä kilpajuoksua kellon kanssa, pitkiäkin aikoja, ja sitä stressiä mä aion tänä vuonna välttää niin hyvin kuin mahdollista.

Mun täytyy ajankäytön hallinnan lisäksi oppia vaatimaan itseltäni vähän vähemmän, vertaamaan itseäni vähemmän toisiin, ja keskittymään enemmän siihen, että fiilis on hyvä ja rento. Mä en koskaan ole ollut oikeastaan kateellinen ihminen, vaikka vertailenkin itseäni helposti toisiin. Olen ollut enemmän sellainen ”mäkin haluan olla yhtä siisti kun toi” -tyyppi, joka ihailee toisia, ja kateuden sijaan käyttää energiaa siihen että pystyisi itsekin samaan kuin ihailemansa henkilö. Joskus toisista inspiroituminen menee kuitenkin liiallisuuksiin, ja sitä alkaakin inspiroitumisen sijaan stressaamaan siitä, miksei pystykään samaan, ainakaan yhtä nopeasti.

On eri asia inspiroitua, kuin ottaa paineita. Inspiroitumisessa ei ole mitään vikaa, se on ihanaa, huippua, ja energiaa antavaa. Paineiden ottaminen taas on typerää, kuluttavaa ja raskasta. Kun jokainen ihminenhän on kuitenkin erilainen, oma persoonansa, jonka elämäntilanne ja voimavarat ovat erilaiset, kuin jollain toisella. Inspiroitumisen ja paineiden ottamisen raja on kuitenkin hiuksenhieno. Se menee tasan siinä kohtaa, missä tavoitteellisuus lakkaa tuntumasta mahtavalta ja tavoite saavutettavissa olevalta. Silloin sitä luovuttaa, lakkaa inspiroitumasta ja alkaa stressaamaan sitä, miksi ei onnistu.

Siksi mä en aio tehdä konkreettisia lupauksia itselleni, vaan tänä vuonna aion elää ihan vaan päivä kerrallaan, hetkestä nauttien. Ilman suuria odotuksia, ilman paineita. On mulla toiveita, ja tosiaan, niitä tavoitteitakin. Mutta Iina hei, muista sitten helmikuussa tämä tavoite olla ottamatta paineita, koska se on tavoitteista tärkein. Jos kalenteri ei helmikuun puolivälissä enää olekaan ojennuksessa, ja tekemistä on liikaa, älä ainakaan sitten stressaa siitä että epäonnistuit tavoitteessa, keskity mieluummin siihen että selviät kiireestä mahdollisimman rennolla meiningillä.

Meille on tulossa varmasti ihan huippu vuosi, muutamia suunnitelmia siintää jo tulevien kuukausien kohdalla, ja ihan pian on meidän ensimmäinen hääpäiväkin. Mä takaan, että jokainen niistä suunnitelmista tuntuu paremmalta, jos en ota paineita vaan otan rennosti, tulee mitä tulee. Joka vuosi mä stressaan esimerkiksi lasten synttäreitä, etsin ideoita joka puolelta ja päätän että järjestän maailman mageimmat teemabileet. Sitten päädyn kuitenkin tekemään sen  täytekakun jonka lapset koristelevat itse tuoreilla marjoilla. Ja se on ihan fine, enemmän kuin fine, ja siitä tulee ihan yhtä hyvä fiilis ja yhtä hyvät bileet kuin monikerroksisella teemakakullakin. Voi kun muistaisin tämän vielä huhtikuussa.

Toivon, että tämän vuoden vuosikatsauksessa ei lue kertaakaan sanoja ”kiire”, ”stressi” tai ”en ehtinyt”. Mä toivon, että siinä lukee ”rentouduin”, ”nautin” ja ”onnistuin”. Jos sinne yksi kiire lipsahtaa, mä toivon että se kiire on pitänyt sisällään jotain maailman siisteintä, jota en unohda koskaan. Mikään piiruakaan vähäpätöisempi ei nimittäin oikeuta kiusaamaan itseään stressaamisella, ei enää. Nyt on aika olla itselleen armollinen.

Mitä te toivotte tältä vuodelta?

 

Vuosi on vaihtunut ja fiilis on väsynyt mutta onnellinen. Me juhlittiin uutta vuotta ensin rennosti kotona herkutellen perheen kesken, ja illalla tyttöjen mentyä nukkumaan jatkettiin vielä matkaa ystävien luo istumaan iltaa. Eilinen oli ihan mahtava päivä ja oli ihanaa miten innoissaan Tiara oli raketeista ja uudesta vuodesta. Me ei ostettu omia raketteja tänä vuonna vaan tyydyttiin pieniin tähtisadetikkuihin, mutta Tipalle nekin olivat jo iso juttu ja me käytiin tekemässä kunnon lenkki ulkona iltasella ja bongailtiin muiden hienoja raketteja.

Mä leivoin edellisvuodelta tuttua savuporopiirakkaa ja lisäksi me syötiin perinteisiä nakkeja ja perunasalaattia. Savuporopiirakka oli tosi herkullista, onneksi sitä on vielä vähän jääkaapissa niin käyn herkuttelemassa ennenkuin painun unten maille. Ulkoilun ja ruuan jälkeen tytöt olivatkin jo ihan valmista kauraa nukkumaan ja tyttöjen mentyä yöunille me lähdettiin viettämään iltaa meidän ystävien Akun ja Even luokse ja mun äiti jäi kotiin nauttimaan rauhasta ja valvomaan tyttöjen unta.

Näin meillä käy silloin kun rantapalloon tulee reikä!

Eve oli taikonut vaikka mitä herkkuja ja meillä oli ihan hurjan kiva ilta hyvän ruuan ja kivojen tyyppien kanssa. Kahdeltatoista mentiin ulos katsomaan raketteja ja poksauttamaan skumppapullot ja loppuillasta mentiin vielä piipahtamaan Willissä Wäinössä, ennenkuin oli aika mennä kotiin. Meni vähän myöhään, mutta onneksi molemmat neidit nukkuivat tyytyväisinä koko yön ja heräiltiin vasta kymmenen maissa aamulla pirteinä uuteen päivään. Mä jo kerkesin ajatella että juhlat on taas juhlittu pitkäksi aikaa, mutta sitten tajusin että onhan mulla tosiaan ne mun polttarit tässä vielä. Mutta kyllä mä toki odotan polttareita kovasti!

Willissä Wäinössä oli ihan huippumeininki, paikka oli aivan tupaten täynnä ja siellä me tanssittiin pöydillä. Hiki virtasi ja sen tanssireissun jälkeen maistui kyllä uni todella hyvin. Kiitos vielä Eve ja Aku ihanasta illasta♥

Mä hehkutinkin jo blogin FB-sivuilla, että Zelda oppi tänään nousemaan tukea vasten seisomaan, iik meidän iso tyttö! Mulla on työn alla se kuukausipostaus edelleen ja siihen tuleekin nyt sitten paljon asiaa. Toinen iso juttu tässä uuden vuoden kunniaksi oli se että eilen tuli kuluneeksi tasan kolme vuotta siitä kun me tavattiin Oton kanssa ensimmäistä kertaa. Mä en voi sanoin kuvailla kuinka onnellinen olen siitä että olen saanut viettää jo kolme ihanaa vuotta Oton kanssa, tai siitä että niitä on vielä monta kertaa enemmän edessä♥

Toivottavasti teidän kaikkien vuosi on alkanut ihanasti! Hyvää yötä ja onnea uudelle vuodelle!

En voi uskoa että istun tässä nyt sohvalla, kahden lapsen äitinä kirjoittamassa juuri tätä postausta! Vuosi sitten me elettiin hyvin kiireistä aikaa, odotettiin toista vauvaa syntyväksi keväällä ja olin juuri aloittamassa bloggaamisen uudessa blogikodissani, Kideblogeissa. Vauvan syntymään tuntui olevan vielä ikuisuus sillä olin vasta ohittanut puolivälin jouluaaton tietämillä, mutta masu oli jo iso ja ihana. Vuosi on kulunut nopeammin kuin kaikki edelliset yhteensä ja tässä sitä nyt tosiaan istutaan! Nyt on aika muistella kuluneen vuoden tärkeimpiä hetkiä ja mä varoitan jo etukäteen että postauksesta on tulossa vähintään yhtä pitkä kuin edeltäjistään. Keräsin myös tuttuun tapaan jokaisen kuukauden lempparipostaukset linkkeineen joita tuli huikeat 36 kappaletta, jos joku haluaa käydä muistelemassa enemmänkin!

Tammikuu alkoi Kideblogien lanseerauspippaloilla Tampereella, missä sain ihanien Kide-naisten lisäksi tavata teitä mahtavia lukijoita. Niiden bileiden jälkeen oli hyvä ja rento fiilis aloittaa bloggaaminen uudessa osoitteessa. Hektinen kuukausi jatkui Natali K:n valokuvauksilla, joissa toimin mallina möhömasuni kanssa. Tammikuussa otin myös elämäni ensimmäiset ripsipidennykset, joista tykkäsin! Ramppaamiset ympäri ämpäri vaativat veronsa, ja loppukuusta jouduin vuodelepoon todella rajujen ennenaikaisten supisteluiden vuoksi. Mun äiti matkusti Oulusta tänne meidän avuksi kun Otto kävi töissä ja mä en saanut edes nostaa Tiaraa jolla raukalla oli tammikuussa vasta vuosi ja kolme kuukautta ikää.

Tammikuun lempipostaukset:

• Vuodelepo on kevään sana
• Sleeping Beauty photoshoot
• Katsaus Tiaran maailmaan 1v4kk iässä

Helmikuussa vuodelepo jatkui ja olo alkoi olla jo aika tukala. Supistukset eivät missään vaiheessa hellittäneet vaan jatkuivat päivästä toiseen tammikuusta synnytykseen asti, mutta jotenkin niihinkin vain turtui ja käytiin jopa juhlistamassa meidän vuosipäivää Oton kanssa ravintolaillallisella, vaikka se olikin aika raskasta ja näytin varmasti vaappuvalta ankalta kun yritin kävellä mahdollisimman hitaasti keskustassa ettei supistelisi. Karomuru kävi myös morjenstamassa meitä Helmikuussa Topiaksen kanssa, ja Tiara selkeästikin oli oppinut sanomaan kau-isi kun olin tehnyt siitä ihan kuvankin. Ihana Tipa♥

Helmikuun lempipostaukset:

• Nuorena vanhemmaksi
• Menneen talven lumia (Oton postaus)
• Toivepostaus: Minä kasvattajana

Maaliskuussa maha oli jo niin valtava ja olo niin tuskainen, että mielessä siinsi aika pitkälti pelkästään se synnytys jota kovasti odottelin, vaikka laskettuun aikaan olikin vielä pari kuukautta. Pakkasin sairaalakassin valmiiksi ja lepäilin paljon, sillä halusin tietysti pitää vauvan mahdollisimman pitkään turvassa masussa kasvamassa. Saatiin meidän Mountain Buggyt ostetuksi ja niiden myötä ajatus kahdesta mukulasta jotenkin konkretisoitui entisestään. Tipa muutti pinniksestä isojen tyttöjen sänkyyn ja muutos sujui alusta asti tosi helposti ja mukavasti, ilman sen suurempia yöhankaluuksia.

Maaliskuun lempipostaukset:

• Oma tyyli, mikä se on?
• Sairaalakassin sisältö
• Koti vauvavalmiiksi osa 2, Mountain Buggy Duet

Huhtikuussa kerettiin juuri juhlia Babyshowereita viikkoa ennen kuin se synnytys sitten käynnistyi täsmällisesti tasan täysiaikaisena 37+0 ja Zelda syntyi ruhtinaallisen puolentoista tunnin uurastuksen tuotoksena. Zeldan syntymä herkisti kyllä meidän koko perheen ja oli aivan uskomattoman ihana kokemus, vaikka tietysti kaikista ihaninta oli saada uusi pikkuinen tyyppi sielta sairaalasta kotiin ja alkaa opetella uutta arkea kahden pikkuisen murun kanssa. Tiara otti uuden tulokkaan vastaan paremmin kuin hyvin ja oli selvästi ylpeä isosisko! Otto piti reilusti isyyslomaa ja me nautittiin yhdessäolosta täysin rinnoin, huhtikuu oli kerrassaan ihan mieletön kuukausi.

Huhtikuun lempipostaukset:

• Voiko maksavaa asiakasta kohdella näin?
• Synnytyskertomus
• Toivepostaus: Palautuminen toisen raskauden jälkeen

Toukokuussa Oton isyysloma jatkui vielä ja siihen päälle Otto taisi kesälomaillakin eli saatiin tosissaan nauttia uudesta arjesta yhdessä. Siihen kerkesi jo tottua niin ihanasti että vähän kirpaisi sitten kun Otto palasi töihin ja olinkin päivät yksin lasten kanssa, mutta onneksi meillä asuu paljon kavereita lähellä ja kevään tullen oli mahtavaa viettää päiviä rauhassa ulkona isompien lasten leikkiessä ja Zeldan nukkuessa. Mä olin tosi iloinen ja helpottunut siitä että Zeldan kanssa imetys lähti sujumaan heti alusta lähtien ja kirjoitinkin aiheesta täällä!

Toukokuun lempipostaukset:

• Toinen kerta toden sanoo (Oton postaus)
• But I’m a human not a sandwich kaksi vuotta
• Toivepostaus: palautuminen toisen raskauden jälkeen osa 2

Alkukuusta käytiin Oton serkun ylppäreissä, ja juhlat jatkuivat kun kesäkuussa juhlittiin myös meidän Zelduskan ristiäisiä ja nautittiin parista kesälomaviikosta. Kevät ja alkukesä olikin niin ihanaa lomailua syksyn ja talven hulluun duuniputkeen verrattuna! Onneksi osattiin silloin nauttia ja kerätä aurinkoa ja hyvää fiilistä varastoon, noita päiviä on niin ihana muistella. Käytiin Korkeasaaressa, Snadistadissa ja vietettiin Oton synttäreitä. Tuttikuva symboloi tuossa hienoa saavutusta, eli Tiaran tutista luopumista joka sujui yllättävän kivuttomasti sekin.

Kesäkuun lempipostaukset:

• Tapaus nimeltä tutti
• Zelda Alva Alessandra
• Tarina nimen takaa

Heinäkuussa meillä loppui lomailu, mutta onneksi ihania ja lämpimiä kesäpäiviä riitti silti. Käytiin Pilvin ja Janin upeissa häissä tyttöjen kanssa ja tavattiin muutenkin paljon ystäviä. Heinäkuussa osallistuin myös A Beautiful Body -haasteeseen, mitä pidän edelleenkin ihan mahtavana haasteena vaikka aikaa siitä on kulunut jo kauan. Se oli jotain uutta ja erilaista, jotain sellaista mitä blogimaailmassa ei ennen ole nähty. Heinäkuussa Zelda alkoi kiinnostua yhä enemmän isosiskonsa touhuista ja näiden kahden kikattelua oli ihan parasta päästä seuraamaan.

Heinäkuun lempipostaukset:

• Uhmatuhma on saapunut meillekin
• Toivepostaus: Vanhempien päihteiden käyttö
• A beautiful body

Elokuussa Otolla oli vielä yksi kesälomaviikko joka tuli tosi tarpeeseen! Me ulkoiltiin, käytiin Linnanmäellä koko perhe ja odotettiin tulevaa Tukholmanristeilyä kuin kuuta nousevaa, olihan se meidän perheen eka yhteinen pikku ulkomaanmatka. Elokuussa hamstrasin Mini Rodinin uutuuksia ja katse oli omankin kaapin kohdalla jo tulevassa syksyssä, blogissa taisi olla aika paljon vaateasiaa ellen ihan väärin muista ja sen lisäksi myös Otto postasi yhden kirjoituksen joka sai aikaan hurjan kommenttivyöryn.

Elokuun lempipostaukset:

• Mitä ja miten meillä luetaan
• Onnettomat suomalaiset
• Lapsuuteni seikkailut eli miksi meillä on Wii pölyttymässä (Otto postaa)

Elo-/syyskuun vaihteessa me sitten käytiin siellä risteilyllä ja reissu sujui aivan nappiin. Syötiin herkkuruokia ja shoppailtiin sydämemme kyllyydestä ja Tiara kävi tietenkin Muumidiscossa tanssimassa ja muistelee kaiholla tuota discoa vieläkin. Kenties joku toinen kaksivuotias muumifani vei tyttäremme sydämen kun niin kovasti Tipa haikailee sen perään? Loppukuusta olikin sitten sekä mun 22v-, että Tiaran 2v -synttärit joita juhlistettiin perheen ja ystävien kesken meillä kotona. Karo ihana tuli meille Seinäjoelta, ja tavattiin joukko maailman parhaimpia blogimammoja illallisen ja bileillan merkeissä. Ilta oli ihan superhauska, näitä lisää jooko?!

Syyskuun lempipostaukset:

• Laivalla lapsiperheenä
• Bloggaaminen behind the scenes
• Kaksivuotiaan tahtoa ja taitoja

Lokakuussa pääsin kokemaan huikeita juttuja blogikollegojeni kanssa, kun juhlittiin BB-talossa kymmenen huipputyypin kanssa ja päästiin Big Brotherin finaaliin Karon kanssa. Istuminen Frederikin vieressä oli kyllä kokemus, hahha! Ilmat alkoivat kylmenemään ja päästiin ottamaan talvihaalarit kaapista esille. Zelda alkoi harjoittelemaan konttausasentoa ja syömään kiinteitä ruokia. Lokakuu on jäänyt mieleen kiireisen loppuvuoden alkuna ja mukavien kokemusten kuukautena.

Lokakuun lempipostaukset:

• Noi ei taida ihan mahtua
• BB-partyt
• Blogi-identiteetin tarkastelua

Marraskuussa vietettiin Oton kolmatta isänpäivää perheen kesken herkutellen. Kuun puolivälissä olivat odotetut Indiedays Inspiration awardsit joissa sain tavata ihan huippuja tyyppejä, kavereiden lisäksi tapasin mm. ruotsalaisen huippubloggaaja Andreas Wijkin. Mä oon edelleenkin huikean otettu ehdokkuudestani ja kymmenen parhaan joukkoon pääsystäni, en olisi ikinä osannu edes haaveilla tälläisestä pari vuotta sitten kun bloggaamisen aloitin. Loppukuusta olikin sitten kaikenlaisia pressijuttuja, sekä tietenkin joulukadun avajaiset joissa käytiin ihmettelemässä pukkia ja kulkuetta lasten kanssa.

Marraskuun lempipostaukset:

• Isänpäivän kuvatulva
• Mitä kuuluu palautumiselle?
• Videovastauksia osa 1 parisuhde

Joulukuussa blogissani oli blogihistoriani ensimmäinen joulukalenteri ja postauksia enemmän kuin koskaan. Saatiin viimein hääkutsuja lähetettyä vaikka osa uupuu vieläkin, hyi meitä laiskureita! Tytöt ja minä oltiin vuorotellen kipeänä ja valvottuja öitä siunaantui vuoden loppuun enemmän kuin laki sallii, mutta joulua juhlittiin kuitenkin hyvillä mielin ja uuteen vuoteen on hyvä lähteä viime yönä hyvin nukutuilla yöunilla jotka päättyivät herätykseen vasta kello 8.30.

Joulukuun lempipostaukset:

• Joulukalenteri luukku 12
• Joulukalenteri luukku 17
• Meidän joulu kuvina

Kulunut vuosi on ollut ihan huikea. Mä en uskonut että voi tulla vuotta 2012 parempaa vuotta, mutta perskutarallaa se taisi sittenkin olla mahdollista! Sen lisäksi että meidän pieni perheemme täydentyi maailman suloisimmalla pikku tulokkaalla, tämä vuosi on ollut myös todella antoisa bloggaamisen saralta. Olen viihtynyt Kideissä loistavasti ja en malta odottaa miten upeita juttuja ensi vuonna on luvassa!

Tarkoitus ei ole ikinä jämähtää paikoilleen vaan kasvaa ja kehittyä, kaikilla elämän osa-alueilla. Kuluneena vuonna blogin kävijämäärät ovat lähestulkoon triplaantuneet edellisvuodesta!  Kiitos teille kaikille mahtaville tyypeille, jotka seuraatte blogiani ja joiden kanssa ollaan jaettu niin iloja kuin harmituksia, mahtavia vinkkejä ja ihan parhaita kommelluksia. Toivottavasti ensi vuosi tuo tullessaan paljon kaikkea ihanaa!

Tänään on luvassa uudenvuoden juhlintaa, ensin perheen kesken ja myöhemmin kavereiden seurassa. Uudenvuoden postausta ja muita juttuja luvassa heti ensi vuonna, hahaa. Mahtavaa, onnellista ja rakkaudentäyteistä uutta vuotta teille kaikille♥

Jäikö teillä mieleen jokin oma suosikkipostaus tältä vuodelta, mikä? Mitkä olivat teidän tähtihetkiänne vuonna 2013? Mitä odotatte ensi vuodelta?

Hei kaikille ja ihanaa vuotta 2013! Täällä sitä nyt ollaan, Kideblogeissa kirjoittamassa! Mitä tykkäätte blogin uudesta ulkoasusta? Mun mielestä tää on selkeä ja paljon parempi alusta mun kuvan ja värintäyteisille postauksille kuin aiempi ulkoasu kuvallisine bannereineen. Ihanaa aloittaa uusi blogivuosi puhtaalta pöydältä ja uudella ulkoasulla. Tyyli ei kuitenkaan tule muuttumaan postauksissa vaikka osoite onkin muuttunut, joten nyt jatkuu tuttuun tapaan aivan mun normaaleilla höpinöillä!

Me aloitettiin uudenvuoden juhlinta kokkaamalla Oton kanssa samaa meksikolaistyylistä salaattia kuin viime vuonna ja sen kaveriksi tehtiin savuporopiirakkaa. Syötiin yhdessä koko perhe hyvä ateria ennen kuin sitten suunnattiin Oton kanssa uudenvuoden viettoon meidän ystävien Karon ja Jonsun luokse Espooseen. Tiara jäi kiltisti nukkumaan omaan sänkyynsä ja mun äiti tänne sen ja Mörkön kanssa. Oli mahtavaa nähdä kaikkia kavereita pitkästä aikaa ja meillä olikin tosi mukava ilta. Istuskeltiin ja kuunneltiin hyvää musiikkia, mä nauroin kun toiset pelasi juomapeliä ja ne mokaili kokoajan ja nautiskelin pipareita ja konvehteja. Kahdentoista aikaan suunnattiin jollekin kentälle ampumaan raketteja missä oli paljon muitakin ihmisiä ja paleltiin hyisevän vesisateisessa säässä.

Kahdeltatoista pussattiin Oton kanssa, kun tuli sekunnilleen tasan kaksi vuotta meidän ekasta pususta! Musta on ihanaa että ollaan tavattu ensimmäistä kertaa Oton kanssa juuri uudenvuoden aattona, se tuo aina oman romanttisen lisänsä jo muutenkin tavallisuudesta poikkeavaan ja kivaan päivään. Silti tuntuu hurjalta että samaan aikaan siitä on jo kaksi vuotta kun tavattiin mutta kuitenkin vain kaksi vuotta! Niin paljon on tapahtunut näiden kahden vuoden aikana ja silti aika on kulunut kuin siivillä ja tuntuu hurjalta ajatella että näin suuria juttuja on tapahtunut näinkin lyhyessä ajassa. Onnellisempi en voisi olla, ja toivon että meille tulee vielä ainakin 200 yhtä ihanaa yhteistä vuotta!

Tervetuloa myös tänne Kideblogeihin lukemaan mun blogia! Mä kirjoittelen tämän viikon aikana mahdollisesti vielä jonkinmoista esittelytekstiä itsestäni, jos vaikka joku sattuisi uutena eksymään lukemaan meidän juttuja täältä. Nyt on kuitenkin riennettävä suihkuun, tänään olisi nimittäin meno ripsipidennysaikaa varaamaan ja hoitamaan muita juoksevia asioita. Ihanaa alkanutta vuotta kaikille vielä kerran!.