Vuosikatsaus 2017 – koko vuosi pähkinänkuoressa

31.12.2017
14

Perinteisen vuosikatsauksen aika on koittanut jälleen, onhan tänään vuoden viimeinen päivä. Tämä vuosi on ollut kyllä meidän elämän mullistavin vuosi sitten vuoden 2011, jolloin ihastuttiin, rakastuttiin, muutettiin yhteen ja saatiin esikoinen. Ei tämä vuosi ehkä ihan niin paljon ole elämää muuttanut, mutta suuria asioita on tapahtunut, suuria tunteita on tunnettu ja osaltaan vuosi on tuntunut välillä vähän vuoristoradalta. On väliin onneksi mahtunut sitä tasaista arkeakin. On aika käydä vuosi tapahtumineen läpi kuukausi kuukaudelta, ja löydätte myös tekstistä postaukset mainittuihin tapahtumiin liittyen, mikäli haluatte käydä lukemassa tai jotain on mennyt ohi.

TAMMIKUU

Vuosi alkoi masun kasvattelulla, ja olo alkoi olla jo aika tuhti! Raskausviikolla 35 mulla alkoivat jälleen jokailtaiset kipeät ja säännölliset supistukset, joita kelloteltiin ja jännitettiin että kuinka aikaisin meidän kuopus päättää tulla ulos mahasta. Vähän siinä jo säikähdettiinkin, mutta lopulta ne supistukset siitä rauhoittuivat. Olin aivan varma että hän syntyisi tammikuun puolella, mutta ei, hän viihtyi mahassa niin loistavasti että köllötteli siellä kaikessa rauhassa, vaikka supistuksia aiheuttikin. Vastattiin Oton kanssa videolla ja blogissa teidän kysymyksiin. Vietettiin aivan ihanaa talvipäivää Kaivarissa, kirjoitin kirjeen vauvalle, ja hän saavutti täysiaikaisuuden tammikuun loppupuolella. Olin ollut pidempään raskaana kuin koskaan aiemmin, kun keskimmäinenkin saavutti täysiaikaisuuden vain parilla tunnilla juuri ja juuri.

HELMIKUU

Helmikuun ensimmäisellä viikolla aloin olla jo tosi malttamaton, mutta niin vain saavutin viikot 38+0 ja vauva vain viihtyi mahassa. Lopulta helmikuun 6. päivä klo 17.30 raskausviikolla 38+4 mulla meni yhtäkkiä vedet, ja siitä sitten lähdettiinkin pikaisesti synnyttämään. Paria tuntia myöhemmin neiti olikin jo maailmassa, ja ikuisuudelta tuntunut raskaus oli muisto vain. Ottokin kirjoitti oman synnytyskertomuksensa, ja vietettiin ihania ensimmäisiä päiviä ja viikkoja vauvan kanssa kotona vauvakuplassa. Uskaltauduin kirjoittamaan palautumisesta raskauden jälkeen, kun synnytyksestä oli kulunut pari viikkoa. Kolmannella kerralla palautuminen tuntui olevan aavistuksen hitaampaa kuin aiemmin.

MAALISKUU

Alkukuusta meidän vauvalla oli tiheän imun kausi, ja kirjoitinkin imetyksen alkutaipaleesta. Vauva täytti kuukauden, ja mä aloin pikkuhiljaa etsimään itseäni maitoisten imetysrintsikoiden, virttyneiden raskauskolttujen ja löllyvän mahanahkan keskeltä. Saatiin nähdä vauvan ensimmäinen tarkoituksellinen hymy, ja se oli niin sydämet sulattava että en kestä! Otto palasi pariksi kuukaudeksi ennen vanhempainvapaata töihin, ja mä jäin vauvan kanssa kahdestaan kotiin. Loppukuusta saitte arvuutella nimeä juuri ennen meidän kastejuhlaa, ja muutama liippasi aika läheltä!

HUHTIKUU

Aprillipäivänä vietettiin meidän kuopuksen kastejuhlaa joka oli aivan ihana, vaikka hän ei yhtään itse kastetilanteesta nauttinutkaan. Nyt kun katsoo meidän aurinkoista vauvelia, niin naurattaa kuinka hän karjui koko kastehetken ajan. Vauva täytti kaksi kuukautta, ja keskimmäinen täytti neljä vuotta. Pääsiäiseksi ajettiin Ouluun mun tädille, sillä Otto aloitti ensin kesäloman, ja sen jälkeen puolen vuoden vanhempainvapaan, josta hän kirjoitti ajatuksia blogiin. Vietettiin Oulussa loma-arkea ja piipahdettiin päiväreissulla Haaparannalla. Monia askarrutti kuinka sujui pitkä automatka pienen vauvan kanssa, ja mä kerroin.

TOUKOKUU

Juhlittiin vappua, ja lähdettiin Tukholman risteilylle koko perhe. Oli niin parasta vaan saada olla yhdessä kaikki viisi. Alkukuusta jaoin epäsuosittuja mielipiteitä, ja kerroin miltä kolmen lapsen vanhemmuus on maistunut siihen asti. Tähän voisin muuten tehdä piakkoin päivitystä, kun kolmen lapsen vanhemmuutta alkaa olla takana vähän pidempi aika kuin se kolme kuukautta, mitä silloin. Kiinnostaisiko teitä? Kuopus täytti jo kolme kuukautta, ja alettiin löytää jonkinlaista päivärytmiä mistä iloitsin kovasti. Toukokuu tuntui olevan tapahtumia täynnä, ja juhlia varsinkin: juhlittiin nimittäin keskimmäistä Star Wars 4v-synttäreillä, ja blogikin täytti jo kuusi vuotta. Saatiin meidän terassi vihdoinkin valmiiksi kun Otto ahkeroi pihalla, juhlittiin äitienpäivää lasten äitienpäivähaastattelulla, ja jaoin kymmenen fb:n profiilikuvaa kymmenen vuoden ajalta. Kuukauden kohokohta taisi kaikkien muiden huikeiden tapahtumien lisäksi olla kuitenkin se kun me päästiin tapaamaan ROBINIA! Ja halaamaan Robinia, ja se kehui mun paitaa. Mä en vieläkään kestä, pakko nipistää itseäni että uskon todeksi. Tai siis tytöthän sitä fanittaa meillä… Jep. Vierailtiin myös Turussa, ja kirjoitin imetyksen ihanuudesta.

KESÄKUU

Kuun alussa kuopus täytti neljä kuukautta, ja käytiin myös neuvolassa. Sain niin paljon kysymyksiä siitä, millaista on blogata työkseen, että päätin listata ylös kokonaisen työviikon bloggaajana. Lähdettiin Ouluun, käytiin Vauhtipuistossa ja juhlittiin Oton synttäreitä käymällä kahdestaan syömässä eka kertaa kuopuksen syntymän jälkeen. Muisteltiin myös sitä maagista päivää, joka oli vuotta aiemmin muuttanut meidän elämän, eli päivää jolloin olin tehnyt positiivisen raskaustestin. Kirjoitin myös painavaa asiaa törmättyäni fb:ssä perheväkivaltaa koskevaan keskusteluun, ja keveämpää hömppää eli #vainvauvajuttuja.

HEINÄKUU

Alkukuusta kirjoittelin siitä, miten parisuhteen saa toimimaan kun lapsia on kolme. Tehtiin kesän eka mökkireissu lähistölle, ja päästiin uimaan. Kuopus täytti viisi kuukautta, ja käytiin myös kesän perinteinen Lintsireissu. Ostettiin eskarilaiselle oma puhelin, ja kirjoitin postauksen siitä, miksi koimme sen tarpeelliseksi jo nyt. Puhelimesta on muuten ollut paljon iloa, ja monella eskarikaverilla alkaa olla myös puhelimia, joilla yhteyttä pidetään ja leikkitreffejä sovitaan kätevästi myös lomalla. Vietettiin ihanaa mökkielämää meren rannalla Oton perheen mökillä, käytiin eka kertaa vauvan kanssa veneilemässä, ja tehtiin ihana päiväretki tunnelmalliseen Mathildedaliin. Loppukuusta ajeltiin taas Ouluun, ja päästiin nauttimaan kunnon helteestä. Otto summasi ajatuksiaan vanhempainvapaasta, jota oli heinäkuussa takana muutama kuukausi. Aloitettiin sormiruokailu kuopuksen kanssa, ja hihiteltiin meidän nukutusrutiineille, joihin kuului paljon kikatusta.

ELOKUU

Vertailin kaikkien kolmen lapsen vauvakuvia toisiinsa, ja heti kuun alussa juhlittiin rakkaiden ystävien häitä Suomenlinnassa, mistä heti seuraavana päivänä lähdettiin odotetulle reissulle autolla Ruotsiin. Piipahdettiin Kolmårdenissa ja Tukholmassa, ja tein reissusta myös videon. Vietettiin kuopuksen puolivuotisjuhlia, ja juuri ennen puolivuotispäiväänsä hän oppi nousemaan konttausasentoon. No, ei se konttausasento mitään, kuun puolivälin jälkeen hän nousi sitten seisomaan aivan itse ja ihmettelin rivakkaa liikkeellelähtöä. Kirjoitin oman varsin tiukan mielipiteeni rokottamisesta, samalla kun jaoin vähän neuvolakuulumisia. Tyttöjä haastateltiin kesästä videolle ennen esikoisen ensimmäistä eskaripäivää. Eskarin aloitus ja dagikseen palaaminen toivat mieleen myös ajatuksia meidän perheen kaksikielisyydestä. Elokuussa blogista löytyi myös Oton hauskoja ”asukuvia” ja kertoilin siitä, kuinka olin aloittanut treenaamisen personal trainerin kanssa.

SYYSKUU

Kuopus täytti jo seitsemän kuukautta, ja kirjoitin blogiin siitä, kuinka olen muuttunut äitinä näiden kuuden vuoden aikana. Syyskuu on meillä synttäreiden kuukausi, ja täytin ensin itse 26, minkä jälkeen esikoinen täytti kuusi. Hänelle pidettiin hänen toiveidensa mukaiset huikeat yksisarvissynttärit, joita ennen Otto sai vihdoinkin jatkettua meidän lattiaprojektia kunnolla. Pohdin blogissa sitä, kuinka puhutaan lasten kuullen, ja listasin kuopuksen tärkeitä ensimmäisiä juttuja. Loppukuusta risteiltiin taas, sillä me päästiin mukaan Skidit Risteilylle. Kirjoitin myös ajatuksia siitä, saako lapsi vaikuttaa omaan tyylinsä, sekä ajatuksia kolmen lapsen kanssa reissaamisesta ja shoppailusta. 

LOKAKUU

Nautittiin vanhempainvapaan kuplasta vielä alkukuussa, ja suunniteltiin syyslomaa Oulussa, ja matkaa jonnekin kauemmas vielä vanhempainvapaan lopuksi. Kuopus täytti kahdeksan kuukautta. Kirjoitin toisen osan #vainvauvajuttuja ja jaoin ennen-jälkeen -kuvia kolmen kuukauden treenien tuloksista. Lapsiperhearki puhututti reippaasti, kun yritin kannustaa perheitä jakamaan positiivisia kokemuksia omasta arjestaan. Muistin vuotta aiemmin tekemäni postauksen siitä, mitä aioin tehdä vauva-aikana toisin kuin aiemmin, ja palasin näihin ajatuksiin käyden läpi sitä, miten kaikki sitten todellisuudessa menikään. Vauva-ajan turhat ja tarpeelliset tarvikkeet pääsivät tarkempaan syyniin, ja käytiin hakemassa oma Halloween-kurpitsa ihan oikealta kurpitsatilalta. Osallistuin myös #Metoo-kampanjaan jakaen omia kokemuksiani, ja Otto kertoi vanhempainvapaan kuulumisia, kun viimeinen kuukausi oli meneillään. Loppukuusta me lähdettiin Ouluun ja saatiin surullisia uutisia, mun mummu voi niin huonosti että viimeiset päivät olivat käsillä. Vietettiin paljon aikaa sairaalassa, ja pidin taukoa blogista. Onneksi saatiin viettää mun mummun kanssa vielä aikaa niin paljon kuin pystyttiin. Kuun lopussa palattiin epätietoisina ja haikein mielin takaisin Helsinkiin, kun Otolla alkoivat työt vanhempainvapaan jälkeen, eikä voitu jäädä enää pidemmäksi aikaa.

MARRASKUU

Ei ehditty olla kuin viikko kotona, kun saatiin ne surulliset uutiset joita pelättiin, mun rakas mummu oli menehtynyt. Tuntuu vieläkin hurjalta ja pahalta kirjoittaa nuo sanat, enkä voi uskoa sitä todeksi. Kirjoitin blogissa myös siitä, kuinka puhua surusta lapsille. Vaikka suru oli läsnä, elettiin me sitä normiarkeakin, kuopus täytti yhdeksän kuukautta ja juhlittiin Oton seitsemättä Isänpäivää, jolloin kirjoitin ajatuksia hänestä isänä. Meidän vaaleanpunainen sohva täytti vuoden, ja kirjoitin siitä, onko arka sohvan väri kannattanut lapsiperheessä. Nostalgisoin jakamalla kymmenen huvittavaa kuvaa ja tilannetta lapsuudestani, ja kerroin mikä on ollut meidän lapsiperheen paras hankinta ikinä. Otto palasi töihin, ja kerroin ensimmäisestä aamusta kahdestaan vauvan kanssa sen jälkeen, kun meidän vaaleanpunainen vauvakupla oli puhjennut. Rakkauslasit olivat silmillä siitä huolimatta, ja kirjoitin siitä millaista on, kun tietää että vierellä on just tasan oikea ihminen. Otto ahkeroi blogissa kahden postauksen verran: hän kirjoitti pelottavasta Spiderman & Elsa -youtubeilmiöstä, ja vastasi omaan ottomaiseen tapaansa 17 lauseeseen, ”joita ei koskaan kuule vanhemman suusta.” 

JOULUKUU

Tämä kuukausi on ollut todella intensiivinen ja vaihtelua täynnä, mutta ihan huikea lopetus tälle vuoristoratavuodelle! Alkukuusta nautittiin upeasta lumesta ja käytiin pulkkailemassa, siitä oli hyvä aloittaa joulun odotus. Juhlittiin Itsenäisyyspäivää ja samalla 10-kuukautista kuopusta, ja jaoin 100 ihanaa asiaa 100-vuotiaasta Suomesta. Kaikki huomio keskittyi joulun odotukseen ja jouluisiin juttuihin muutenkin, enkä tässä kuussa kirjoittanut niin paljoa mitään hirveän vakavaa. Tavallaan se oli kyllä hyväkin, loka- ja marraskuussa tuli kirjoitettua niin paljon surusta ja vaikeuksista, että tällainen pirteä joulukalenterihömppä on tehnyt ainakin itselleni todella hyvää! Kirjoitin kuitenkin kirjeen meidän perheelle jouluaatoksi kymmenen vuoden päähän, ja mun mielestä siitä tuli ihana muisto. Tehtiin myös pitkästä aikaa videota yhdessä koko perhe, kun jaoin viimeisessä kalenteriluukussa meidän joulutervehdyksen videolla. Meidän jouluaatto oli I-H-A-N-A vaikka itse sanonkin, ja se löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Huh, mikä vuosi. Se on mennyt niin nopeasti, on tapahtunut niin paljon, on ollut niin paljon tunteita, muutoksia ja huippuhetkiä. Lupauksia en aio tehdä mutta mulla on yksi toive ensi vuodelle: tasaista perhearkea ja aikaa läheisten kanssa niin paljon kuin mahdollista. Ja että meidän perhe ja läheiset saisivat olla terveenä ja voida hyvin. Se on paljon toivottu, mutta ei voi muuta kuin pitää peukkuja pystyssä että toive toteutuu.

Ihanaa ja mielettömän upeaa uutta vuotta 2018 kaikille teille ja kiitos hurjasti vertaistuesta, vinkeistä, kauniista sanoista ja ihanista kohtaamisista joita teidän kanssa on tänä vuonna ollut <3 Kertokaa ihmeessä, jos joku postaus on jäänyt teille erityisesti mieleen, tai jos teillä on jotain toiveita ensi vuodelle blogin suhteen!


Vuosikooste 2013

31.12.2013
46

En voi uskoa että istun tässä nyt sohvalla, kahden lapsen äitinä kirjoittamassa juuri tätä postausta! Vuosi sitten me elettiin hyvin kiireistä aikaa, odotettiin toista vauvaa syntyväksi keväällä ja olin juuri aloittamassa bloggaamisen uudessa blogikodissani, Kideblogeissa. Vauvan syntymään tuntui olevan vielä ikuisuus sillä olin vasta ohittanut puolivälin jouluaaton tietämillä, mutta masu oli jo iso ja ihana. Vuosi on kulunut nopeammin kuin kaikki edelliset yhteensä ja tässä sitä nyt tosiaan istutaan! Nyt on aika muistella kuluneen vuoden tärkeimpiä hetkiä ja mä varoitan jo etukäteen että postauksesta on tulossa vähintään yhtä pitkä kuin edeltäjistään. Keräsin myös tuttuun tapaan jokaisen kuukauden lempparipostaukset linkkeineen joita tuli huikeat 36 kappaletta, jos joku haluaa käydä muistelemassa enemmänkin!

tammikuuTammikuu alkoi Kideblogien lanseerauspippaloilla Tampereella, missä sain ihanien Kide-naisten lisäksi tavata teitä mahtavia lukijoita. Niiden bileiden jälkeen oli hyvä ja rento fiilis aloittaa bloggaaminen uudessa osoitteessa. Hektinen kuukausi jatkui Natali K:n valokuvauksilla, joissa toimin mallina möhömasuni kanssa. Tammikuussa otin myös elämäni ensimmäiset ripsipidennykset, joista tykkäsin! Ramppaamiset ympäri ämpäri vaativat veronsa, ja loppukuusta jouduin vuodelepoon todella rajujen ennenaikaisten supisteluiden vuoksi. Mun äiti matkusti Oulusta tänne meidän avuksi kun Otto kävi töissä ja mä en saanut edes nostaa Tiaraa jolla raukalla oli tammikuussa vasta vuosi ja kolme kuukautta ikää.

Tammikuun lempipostaukset:

helmikuuHelmikuussa vuodelepo jatkui ja olo alkoi olla jo aika tukala. Supistukset eivät missään vaiheessa hellittäneet vaan jatkuivat päivästä toiseen tammikuusta synnytykseen asti, mutta jotenkin niihinkin vain turtui ja käytiin jopa juhlistamassa meidän vuosipäivää Oton kanssa ravintolaillallisella, vaikka se olikin aika raskasta ja näytin varmasti vaappuvalta ankalta kun yritin kävellä mahdollisimman hitaasti keskustassa ettei supistelisi. Karomuru kävi myös morjenstamassa meitä Helmikuussa Topiaksen kanssa, ja Tiara selkeästikin oli oppinut sanomaan kau-isi kun olin tehnyt siitä ihan kuvankin. Ihana Tipa♥

Helmikuun lempipostaukset:

maaliskuuMaaliskuussa maha oli jo niin valtava ja olo niin tuskainen, että mielessä siinsi aika pitkälti pelkästään se synnytys jota kovasti odottelin, vaikka laskettuun aikaan olikin vielä pari kuukautta. Pakkasin sairaalakassin valmiiksi ja lepäilin paljon, sillä halusin tietysti pitää vauvan mahdollisimman pitkään turvassa masussa kasvamassa. Saatiin meidän Mountain Buggyt ostetuksi ja niiden myötä ajatus kahdesta mukulasta jotenkin konkretisoitui entisestään. Tipa muutti pinniksestä isojen tyttöjen sänkyyn ja muutos sujui alusta asti tosi helposti ja mukavasti, ilman sen suurempia yöhankaluuksia.

Maaliskuun lempipostaukset:

huhtikuuHuhtikuussa kerettiin juuri juhlia Babyshowereita viikkoa ennen kuin se synnytys sitten käynnistyi täsmällisesti tasan täysiaikaisena 37+0 ja Zelda syntyi ruhtinaallisen puolentoista tunnin uurastuksen tuotoksena. Zeldan syntymä herkisti kyllä meidän koko perheen ja oli aivan uskomattoman ihana kokemus, vaikka tietysti kaikista ihaninta oli saada uusi pikkuinen tyyppi sielta sairaalasta kotiin ja alkaa opetella uutta arkea kahden pikkuisen murun kanssa. Tiara otti uuden tulokkaan vastaan paremmin kuin hyvin ja oli selvästi ylpeä isosisko! Otto piti reilusti isyyslomaa ja me nautittiin yhdessäolosta täysin rinnoin, huhtikuu oli kerrassaan ihan mieletön kuukausi.

Huhtikuun lempipostaukset:

toukokuuToukokuussa Oton isyysloma jatkui vielä ja siihen päälle Otto taisi kesälomaillakin eli saatiin tosissaan nauttia uudesta arjesta yhdessä. Siihen kerkesi jo tottua niin ihanasti että vähän kirpaisi sitten kun Otto palasi töihin ja olinkin päivät yksin lasten kanssa, mutta onneksi meillä asuu paljon kavereita lähellä ja kevään tullen oli mahtavaa viettää päiviä rauhassa ulkona isompien lasten leikkiessä ja Zeldan nukkuessa. Mä olin tosi iloinen ja helpottunut siitä että Zeldan kanssa imetys lähti sujumaan heti alusta lähtien ja kirjoitinkin aiheesta täällä!

Toukokuun lempipostaukset:

kesäkuuAlkukuusta käytiin Oton serkun ylppäreissä, ja juhlat jatkuivat kun kesäkuussa juhlittiin myös meidän Zelduskan ristiäisiä ja nautittiin parista kesälomaviikosta. Kevät ja alkukesä olikin niin ihanaa lomailua syksyn ja talven hulluun duuniputkeen verrattuna! Onneksi osattiin silloin nauttia ja kerätä aurinkoa ja hyvää fiilistä varastoon, noita päiviä on niin ihana muistella. Käytiin Korkeasaaressa, Snadistadissa ja vietettiin Oton synttäreitä. Tuttikuva symboloi tuossa hienoa saavutusta, eli Tiaran tutista luopumista joka sujui yllättävän kivuttomasti sekin.

Kesäkuun lempipostaukset:

heinäkuuHeinäkuussa meillä loppui lomailu, mutta onneksi ihania ja lämpimiä kesäpäiviä riitti silti. Käytiin Pilvin ja Janin upeissa häissä tyttöjen kanssa ja tavattiin muutenkin paljon ystäviä. Heinäkuussa osallistuin myös A Beautiful Body -haasteeseen, mitä pidän edelleenkin ihan mahtavana haasteena vaikka aikaa siitä on kulunut jo kauan. Se oli jotain uutta ja erilaista, jotain sellaista mitä blogimaailmassa ei ennen ole nähty. Heinäkuussa Zelda alkoi kiinnostua yhä enemmän isosiskonsa touhuista ja näiden kahden kikattelua oli ihan parasta päästä seuraamaan.

Heinäkuun lempipostaukset:

elokuuElokuussa Otolla oli vielä yksi kesälomaviikko joka tuli tosi tarpeeseen! Me ulkoiltiin, käytiin Linnanmäellä koko perhe ja odotettiin tulevaa Tukholmanristeilyä kuin kuuta nousevaa, olihan se meidän perheen eka yhteinen pikku ulkomaanmatka. Elokuussa hamstrasin Mini Rodinin uutuuksia ja katse oli omankin kaapin kohdalla jo tulevassa syksyssä, blogissa taisi olla aika paljon vaateasiaa ellen ihan väärin muista ja sen lisäksi myös Otto postasi yhden kirjoituksen joka sai aikaan hurjan kommenttivyöryn.

Elokuun lempipostaukset:

syyskuuElo-/syyskuun vaihteessa me sitten käytiin siellä risteilyllä ja reissu sujui aivan nappiin. Syötiin herkkuruokia ja shoppailtiin sydämemme kyllyydestä ja Tiara kävi tietenkin Muumidiscossa tanssimassa ja muistelee kaiholla tuota discoa vieläkin. Kenties joku toinen kaksivuotias muumifani vei tyttäremme sydämen kun niin kovasti Tipa haikailee sen perään? Loppukuusta olikin sitten sekä mun 22v-, että Tiaran 2v -synttärit joita juhlistettiin perheen ja ystävien kesken meillä kotona. Karo ihana tuli meille Seinäjoelta, ja tavattiin joukko maailman parhaimpia blogimammoja illallisen ja bileillan merkeissä. Ilta oli ihan superhauska, näitä lisää jooko?!

Syyskuun lempipostaukset:

lokakuuLokakuussa pääsin kokemaan huikeita juttuja blogikollegojeni kanssa, kun juhlittiin BB-talossa kymmenen huipputyypin kanssa ja päästiin Big Brotherin finaaliin Karon kanssa. Istuminen Frederikin vieressä oli kyllä kokemus, hahha! Ilmat alkoivat kylmenemään ja päästiin ottamaan talvihaalarit kaapista esille. Zelda alkoi harjoittelemaan konttausasentoa ja syömään kiinteitä ruokia. Lokakuu on jäänyt mieleen kiireisen loppuvuoden alkuna ja mukavien kokemusten kuukautena.

Lokakuun lempipostaukset:

marraskuuMarraskuussa vietettiin Oton kolmatta isänpäivää perheen kesken herkutellen. Kuun puolivälissä olivat odotetut Indiedays Inspiration awardsit joissa sain tavata ihan huippuja tyyppejä, kavereiden lisäksi tapasin mm. ruotsalaisen huippubloggaaja Andreas Wijkin. Mä oon edelleenkin huikean otettu ehdokkuudestani ja kymmenen parhaan joukkoon pääsystäni, en olisi ikinä osannu edes haaveilla tälläisestä pari vuotta sitten kun bloggaamisen aloitin. Loppukuusta olikin sitten kaikenlaisia pressijuttuja, sekä tietenkin joulukadun avajaiset joissa käytiin ihmettelemässä pukkia ja kulkuetta lasten kanssa.

Marraskuun lempipostaukset:

joulukuuJoulukuussa blogissani oli blogihistoriani ensimmäinen joulukalenteri ja postauksia enemmän kuin koskaan. Saatiin viimein hääkutsuja lähetettyä vaikka osa uupuu vieläkin, hyi meitä laiskureita! Tytöt ja minä oltiin vuorotellen kipeänä ja valvottuja öitä siunaantui vuoden loppuun enemmän kuin laki sallii, mutta joulua juhlittiin kuitenkin hyvillä mielin ja uuteen vuoteen on hyvä lähteä viime yönä hyvin nukutuilla yöunilla jotka päättyivät herätykseen vasta kello 8.30.

Joulukuun lempipostaukset:

Kulunut vuosi on ollut ihan huikea. Mä en uskonut että voi tulla vuotta 2012 parempaa vuotta, mutta perskutarallaa se taisi sittenkin olla mahdollista! Sen lisäksi että meidän pieni perheemme täydentyi maailman suloisimmalla pikku tulokkaalla, tämä vuosi on ollut myös todella antoisa bloggaamisen saralta. Olen viihtynyt Kideissä loistavasti ja en malta odottaa miten upeita juttuja ensi vuonna on luvassa!

Tarkoitus ei ole ikinä jämähtää paikoilleen vaan kasvaa ja kehittyä, kaikilla elämän osa-alueilla. Kuluneena vuonna blogin kävijämäärät ovat lähestulkoon triplaantuneet edellisvuodesta!  Kiitos teille kaikille mahtaville tyypeille, jotka seuraatte blogiani ja joiden kanssa ollaan jaettu niin iloja kuin harmituksia, mahtavia vinkkejä ja ihan parhaita kommelluksia. Toivottavasti ensi vuosi tuo tullessaan paljon kaikkea ihanaa!

Tänään on luvassa uudenvuoden juhlintaa, ensin perheen kesken ja myöhemmin kavereiden seurassa. Uudenvuoden postausta ja muita juttuja luvassa heti ensi vuonna, hahaa. Mahtavaa, onnellista ja rakkaudentäyteistä uutta vuotta teille kaikille♥

Jäikö teillä mieleen jokin oma suosikkipostaus tältä vuodelta, mikä? Mitkä olivat teidän tähtihetkiänne vuonna 2013? Mitä odotatte ensi vuodelta?


Viimeisiä viedään 2012!

31.12.2012
1
Mä olen käynyt koko päivän läpi kuluneen vuoden kuvia ja tapahtumia ja saanut viimeinkin jonkinasteista koostetta aikaiseksi! Viime tammikuussa en vielä pahemmin kollaaseja osannut tehdä, mutta *täältä* voi käydä lukemassa samantyylisen koostepostauksen vuodesta 2011! Mä olen koonnut jokaiselta kuukaudelta kuvakollaasin ja tärkeimmät tapahtumat sekä linkin mun mielestä sen kuukauden kivoimpaan/mieleenpainuneimpaan/itselleni tärkeimpään postaukseen jos joku muukin haluaa käydä lukemassa vanhempia juttuja vielä! Mutta sen pidemmittä puheitta voisinkin käydä itse asiaan.
Tammikuussa alkoi tietysti uusi vuosi, jota me juhlittiin ihan perheen kesken kotona hyvää ruokaa syöden ja käytiin ampumassa muutama pikku raketti. Lunta ei ollut uutenavuotena vielä ollenkaan, vähän toista kuin 2013 tammikuussa tulee olemaan! Tiaralla oli ikää nelisen kuukautta tammikuun tienoilla ja silloin meillä oli sujuneet yöunet kivasti jo pidemmän aikaa ja neiti maisteli jonkinverran jo kiinteitäkin. Tammikuussa myös neidin kummitäti Netta vieraili meillä ja taidettiinpa me muitakin kavereita morjenstaa aika ahkeraan. Tammikuulta mun lempparipostaus on *tämä* Oton omin kätösin värkkäämä postaus kun se oli niin ihana!
Helmikuussa me alettiin käymään vauvakerhossa ja tutustuttiin muihinkin vauvaperheisiin. Helmikuussa oli myös satanut jo viimeinkin lunta ja me ulkoiltiin ahkeraan mm. vaunulenkkien muodossa kun Tiara ei vielä aivan ollut puistoiluiässä. Äiti tuli myöskin meille Mörkön kanssa, Mörkö oli silloin pahasti loukkaantunut kun toinen koira hyökkäsi sen kimppuun ja koiraherran henki oli ihan hiuskarvan varassa. Mua itkettää kun vain ajattelenkin sitä miten surkeana meidän pikku-Mörkö oli. Onneksi puolentoista kuukauden supertehohoito ja lähemmäs kymmenen lääkärikäyntiä ja leikkausta auttoivat ja nykyään Mörkö on taas oma terve ja pirteä itsensä! Tiara myös kasvoi hurjaa tahtia ja me uskaltauduttiin jopa Oton kanssa lähtemään uloskin kun käytiin Kaislan ja Simon kanssa baarissa vähän tanssimassa. Ainiin, ja olihan meillä se vuosipäiväkin murun kanssa! En ikinä unohda tuota Oton tekemää ihanaa korttia joka kuvassakin näkyy, mitähän se keksii seuravaaksi vuosipäiväksi joka pian jo häämöttää? Helmikuun lempipostauksena mulla on *tämä* koska oli niin hauska katsoa postauksen lopussa olevaa videota missä Tipa-neiti on vielä ihan pikkuinen!
Maaliskuussa me käytiin edelleen tiuhaan vauvakerhossa ja Mörkö ja äiti olivat meillä koska Mörkön hoito oli vielä kesken. Eipä me taidettu kauheasti tehdä mitään helmikuun jutuista poikkeavaa, ulkoiltiin,  käytiin syömässä ja ihmeteltiin Tiaran uusia taitoja. Maaliskuussa muistan myös olleen naistenpäivän jolloin Otto jopa toi mulle kukkia (mutta unohdin tietenkin kukkakuvan pois tuosta kollaasista, hmph!). Maaliskuulta haluan nostaa esille *tämän* ruokapostauksen, nuo reseptit on nimittäin edelleen meillä luottoresepteinä ja pitäisikin pitkästä aikaa kokeilla taas vaikkapa sitruunaista makkarapaellaa. Namskis!
Huhtikuussa Tiaran kummitäti Emmis tuli meille kyläilemään Rovaniemeltä ja me vietettiin Emmiksen kanssa tyttöjen iltaa ulkona. Emmiksen ja Tiaran kanssa matkattiin myös Ouluun junalla ja mua jännitti junamatkan sujuminen tosi paljon! Onneksi Tiara jaksoi hyvin koko matkan ja vietettiin mukava viikko Oulussa kavereita, sukulaisia ja blogin kautta tutuksi tulleita äitejä moikkaillen. Huhtikuussa ilmat alkoivat jo lämmetä todenteolla ja kerkesin nauttia ensimmäisen ihanan suklaisen irtojäätelönkin jo ennen Vappua kun oltiin vaunulenkillä Aurinkolahden rannassa. Tiara myös oppi istumaan Oulun reissun aikana ilman tukea ja sekös oli neidistä (ja isistä ja äidistä) maailman mahtavin taito! Huhtikuun tunnelmat tiivistettynä kivasti *tähän*  huvittavalla otsikolla varustettuun postaukseen joka suorastaan huokuu ainakin mun mielestä kevätfiilistä!
 Toukokuussa oli ihan paras sää ja ihanan lämmintä. Vappua juhlittiin piknikillä Tiaran, Oton ja neidin kummitädin Nonan kanssa Esplanadin puistossa ja syötiin ihania piknik-sapuskoita. Jarnokin vieraili toukokuussa meillä pariin otteeseen ja kahviteltiin Kampissa kera pinkkien cupcakejen. Toukokuussa sain viettää myös mun ihan ensimmäistä oikeaa äitienpäivää joka sujui aivan ihanissa merkeissä. Käytiin Oton ja Tiaran kanssa Amarillossa syömässä ja sain murulta lahjaksi tuon ihanan pinkin Guessin laukun kesä-asuja piristämään. But I’m a human not a sandwich vietti 1-vuotissynttäreitään myöskin pian Vapun jälkeen ja blogissa oli toivepostausviikko, jonka postauksista valitsinkin yhden toukokuun lemppariksi; nimittäin *tämän* päiväni videoina -postauksen joka on tuona ihanana äitienpäivänä kuvattu!
Kesäkuussa me juhlittiin Oton 22-vuotissynttäreitä, jotka mä järkkäsin yllärinä muruselle. Vietettiin kyllä superhauska ilta mahtavassa seurassa ja mun tekemä (vähän rumanpuoleinen) vadelma-daim-lime-juustokakkukin kelpasi kaikille. Kesäkuussa ei pahemmin tainnut hellepäiviä olla yhtä lukuunottamatta jolloin pinkaistiinkin heti ulos ottamaan aurinkoa! Otolla oli kesäkuussa parin viikon kesäloma ja suunnattiinkin pian synttäreiden jälkeen juhannuksenviettoon Ouluun yhdessä koko perhe. Tiarakin pääsi ekaa kertaa lentokoneen kyytiin ja matka sujui todella mukavasti ilman ongelmia vaikka etukäteen jännittikin! Oulussa ihana blogikollegani Neea toteutti mulle kokonaisvaltaisen tukkaremontin ja Neean aikaansaamassa värissä olenkin viihtynyt siitä asti erittäin hyvin. Juhannuksena oltiin ensin mun tädin mökillä grillailemassa yhdessä ja sieltä mentiin piipahtamaan Tiaran kummitädin Netan luona. Muuten niin mukavaa juhannusta ja reissua varjosti mun sitkeääkin sitkeämpi flunssa ja siihen liittynyt kamala nuha. Miten voikin sairastua keskellä kesää niin ärhäkkään flunssaan? Kesäkuun lempparipostaukseksi valitsin *tämän* hiuspostauksen, koska oon vaan vieläkin niin hurjan tyytyväinen näihin hiuksiin! Kiitos Neea!
Heinäkuussa me ulkoiltiin, ulkoiltiin ja ulkoiltiin. Oltiin rannalla, puistossa, parvekkeella, pihalla ja piipahdettiinpa me perheen kesken Skideillä Festareillakin kuuntelemassa vähän Kengurumeininkiä. Tiara seisoi jo hienosti tukea vasten kun oli taidon juhannuksen tienoilla oppinut. Käytiin Espoossa Tipan kummisedän luona grillailemassa eräänä sateisena lauantaina yhdessä koko perhe ja syötiin muistaakseni super nameja maisseja, pihvejä, makkaroita ja itsetehtyjä Hampurilaisia. Tulipa ikävä kesää ja grillaamista! Tiara sai kastaa varpaansa ekaa kertaa meriveteen eikä diggaillut ollenkaan. Pitää kokeilla ensi kesänä uudelleen, tosin silloin saatan itse verhoutua hieman peittävämpään uima-asuun (jos uskaltaudun ollenkaan riisumaan kokovartalotelttaa) kuin viime kesänä kun ensi vuonna samaan aikaan mulla on tulokkaan synnytyksestä vasta muutama hassu kuukausi! Heinäkuun tunnelmat tiivistyi kivasti mun mielestä *tähän* postaukseen joka on nimeltään Kesän kivoin päivä.
Elokuussa äiti, Mörkö ja mun serkku tulivat Oulusta meille ja me kierrettiin Helsingin nähtävyyksiä yhdessä. Tai no käytiin ainakin Linnanmäellä ja Korkeasaaressa pyörimässä. Tiaralle katseltiin jo välikausivaatteita ja voi että se oli suloinen tuossa haalarissa. Elokuussa muistan kärsineeni kolmen päivän järkyttävästä migreenistä, joka onneksi meni sitten ohi. Oisinpa vaan tiennyt mitä seuraava kuukausi tuo tullessaan (ei ainakaan helpotusta migreeneihin nimittäin)! Saatiin ihan maailman parhaita uutisia juuri ennen kuunvaihdetta, meille tuli nimittäin puhelu että tämä nykyinen asunto on meidän! Käytiin laittamassa nimet papereihin ja aloitettiin marraskuisen muuton odottelu oikein iloisella ja malttamattomalla mielellä. Vanha kämppä alkoi tuntua surkealta ja pieneltä loukolta kun tiesi mitä oli luvassa, vaikka oikeastihan sekin oli ihan kiva ja hyvä asunto. Isopieni neiti Tirriäinen täytti elokuun aikana 11 kuukautta ja kirjoittelin lukijan toiveesta kuukausipostauksen ”Tiaran näkökulmasta”, valitsin sen elokuun postaukseksi koska mun mielestä se oli kivan erilainen! Tiaran kerrontaa luettavissa siis *täällä*!
Syyskuu olikin sitten mullistuksien kuukausi, kuten varmaan tuosta keskimmäisestä kuvasta kollaasissa huomaa. Raskaustestinähän mulla toimi tosiaan tuollainen superhalpa liuskatesti Citymarketista, mä nimittäin olin aivan varma että rahojani tuhlaan turhaan kun testiä ostin mutta suureksi ilokseni testi olikin positiivinen! Mä soitin hysteerisen iloisen puhelun Otolle kesken sen työpäivän ja me hihitettiin varmaan kymmenen minuuttia putkeen puhelimessa. Tuntui että olen niin onnellinen että halkean! Raskausoireet ilmaantuivat mulle vasta syyskuun loppupuolella onneksi, joten ennen sitä saatiin rauhassa juhlia Tiaran 1-vuotissynttärit ja mun omat synttärit ennen kuin järjetön väsymys, pahoinvointi ja päänsärky alkoivat. Syyskuussa käytiin myös ensimmäisessä neuvolassa ja varhaisultrassa kurkkimassa masutyyppiä jolla silloin oli kokoa 1cm! Mun mielestäni syyskuun kohokohtiin kuului myös osallistuminen kantokiertueelle ja Tula-kantorepun testaileminen erilaisissa paikoissa ja tilanteissa. Tuon viikon ansiosta päätin että uutta tulokasta varten meillekin hommataan oma Tula (ja päätöksestä mainitsin täälläkin, vaikken vielä silloin paljastanutkaan plussanneeni juuri samana päivänä)! Syyskuun kohokohta oli kyllä plussatestin lisäksi tietysti Tiaran syntymäpäivät joista kertovan postauksen valitsin lemppariksi, sen voi lukea *täällä*!
 Lokakuussa mä kärsin migreenistä, väsymyksestä ja ällöttävästä olosta lähestulkoon 24/7 joten sen takia jäi postailukin aivan hävettävän vähälle. Äiti oli onneksi mulla apuna täällä Helsingissä pahimman väsyvaiheen ajan, muuten ei varmasti olisi muutostakaan tullut yhtään mitään! Pakkailtiin, siivottiin, ostettiin uusi sohva ja käytiin katsomassa vihdoin tätä asuntoa joka valmistui viikkoa ennen muuttoa. Lokakuussa kasvattelin masua jo kovaa vauhtia, vasemman yläkulman masukuva on ensimmäinen jonka otin ja se on muistaakseni otettu ihan lokakuun ekalla viikolla (en yhtään nyt osaa hahmottaa mikä rv mulla on silloin ollut) ja tuo toinen masukollaasi on otettu sitten np-ultran jälkeen eli 12:lla viikolla. Aika huima ero masujen koossa?! Lokakuun postauksia oli niin vähän ettei valinnanvaraa kauheasti ollut mutta mä koin itselleni tärkeimmäksi tuon lyhyen ja ytimekkään paljastuspostauksen jossa kerroin että meille tulee toinen vauva. Sen voi lukea *täällä*!
Marraskuu kului uutta kotia sisustellessa ja valmistautuessa jo kovaa vauhtia joulun tuloon torttujen, pipareiden, joulukoristeiden ja  joulukulkueen merkeissä. Värkkäsin joululahjatoivelistaa ja valikoin joulukoristeita Stockmannilla. Marraskuussa huono olokin alkoi pikkuhiljaa helpottaa ja alkoi tuntua siltä että ehkä raskaudesta voi jopa nauttiakin taas pikkuisen! Vauva alkoi liikkumaan hurjaa vauhtia ja  marraskuu menikin odotellessa että myös Otto tuntee pikkuisen liikkeet. Vauva on niin kova vellomaan että ei sitä kauaa tarvinnut odotella ja ennen kuun loppua oli tyyppi monottanut tulevaa isiäänkin moneen otteeseen! Marraskuussa kävin juhlistamassa neidin kummitädin syntymäpäivää ravintola Iguanassa ja kirjoitin kärkkään mielipidekirjoituksen vihaisten lintujen tuomisesta perinteikkääseen joulukulkueeseen. Kaikin puolin tapahtumarikas kuukausi! Marraskuun postaukseksi valitsin *tämän* postauksen jossa uskalsin vähän enemmänkin kertoilla uudesta raskaudesta.
Joulukuussa mun olo on ollut ehdottomasti parempi kuin moneen kuukauteen, mikä on tehnyt kaikesta paljon helpompaa. Olen jaksanut laittaa kotia joulua varten, leikkiä ja ulkoilla Tiaran kanssa ja kirjoitella tännekin enemmän. Saatiin viettää aivan ihana joulu perheen kesken, syödä herkullista jouluruokaa ja pisteenä i:n päälle ollaan vietetty yhteistä lomaa viimeiset yhdeksän päivää. Joulukuu on ollut kyllä aivan ihana, kuten koko kulunut vuosikin. Parasta tässä vuodessa on ollut seurata tuon maailman ihanimman pienen neidin kasvua ja kehitystä, ei sitä voi edes aavistaakaan etukäteen miten ihanaa on kun on oma lapsi. Ja upeaa on tietysti myös kasvatella masua toistamiseen ja valmistautua pikkusisaruksen syntymään. Mä olen onnellinen, kiitollinen ja iloinen kaikesta mitä tänä vuonna ollaan saatu kokea. Toivottavasti ensi vuodesta tulee vähintään yhtä hyvä ja onnellinen kuin tästäkin! Ensi vuodelta mä odotan tietenkin tulevan vauvan syntymää, mutta myös rutkasti uusia haasteita, mahdollisuuksia ja tuttavuuksia blogimaailmassa ja sen lisäksi esitän varovaisen toiveen että ensi kesänä säät olisivat tämän vuotisia paremmat!
Mitä teillä on jäänyt mieleen tästä vuodesta? Mikä oli parasta, mikä ei niin mukavaa? Mitä odotatte ensi vuodelta?