25:n päivän kuluttua me tehdään jotain mitä ei olla yhdessä perheenä tehty vielä ikinä: lähdetään meidän ensimmäiselle rantalomalle! Varattiin reissu joskus maaliskuussa ja ollaan laskettu päiviä siitä asti. Kaupunkilomat on ihania ja risteilyt myös, mutta ihan huikeaa päästä nyt ihan kunnolla viikoksi reissuun ja lämpimään. Samalla mä vietän mun ensimmäistä kunnon lomaa sen jälkeen kun aloitin työt reilu vuosi sitten Jevelolla. Ollaan kyllä oltu yhdessä vapaalla muutama päivä kerrallaan välillä, mutta tästä tulee eka ihan oikea loma mitä mulla on ollut aikoihin. Loput lomat lomailen sitten heinäkuussa, mutta kiva tällainen pikkuinen varaslähtö kesään.

Me valittiin matkakohde ja etenkin hotelli vain ja ainoastaan sen perusteella mikä näytti kaikkein mukavimmalta lapsiperheen kannalta. Kriteereinä olivat turvallisuus, helppous ja se että lapsille on paljon kaikkea kivaa. Päädyttiin valitsemaan siis ihan perinteinen pakettimatka oikein kaikilla herkuilla kuten suomenkielisellä lastenkerholla, lentokenttäkuljetuksilla ja muilla. Hotellissa on lapsille trampoliineja, miljoona erilaista uima-allasta ja vesiliukumäkeä ja kiipeilytelinettä, se lastenkerho, leikkipuisto ja vaikka mitä muuta. Tavoitteena on lähinnä rentoutua ja viettää kunnolla aikaa perheen kesken.

Matkakohteeksi valittiin Mallorca, koska siellä sattui olemaan kaikkein kivoimman näköinen hotelli niistä mitä jaksettiin selata.  Espanjaan kuuluva saari tuntui turvalliselta muiden kokemusten perusteella. Myös Tripadvisoria selattiin ja meidän valitsemasta hotellista löytyi ainoastaan tuhansia positiivisia, tuoreita kokemuksia ja tähtien keskiarvokin oli 4,6 eli en usko että ihan vikaan ollaan menty valinnassa. Lontoon reissun hotellista jäi sen verran kökkö maku suuhun että nyt oltiin oikein erityistarkkoina, varsinkin kun lapset ovat tällä kertaa mukana.

Meidän kohde sijaitsee semilähellä Alcudiaa, mutta kuitenkin ihan omassa rauhassaan. Sieltä pääsee helposti myös Mallorcan pääkaupunkiin Palmaan, joka on iso kaupunki hyvine shoppailumahdollisuuksineen. Palmassa ajateltiin käydä mahdollisesti yhtenä päivänä retkellä, mutta muuten keskitytään vaan siihen löhöilyyn, lasten kanssa leikkimiseen ja vapaaseen hengailuun.

25 päivää, se on lyhyempi aika kuin mitä ollaan jo matkaa odotettu, mutta tuntuu silti vielä pitkältä! Nopeasti se varmasti menee, varsinkin kun tässä on vaikka ja mitä äksöniä luvassa joka viikolle. Pakko myöntää että olen kyllä aivan todella täpinöissäni täällä, terveisin olen ollut vain kerran rantalomalla Rodoksella ja olin silloin 10-vuotias.

Oletteko te käyneet Mallorcalla? Suositteletteko jotain kohdetta erityisesti? Parhaita vinkkejä lasten kanssa rantalomailuun?

Osana Indiedaysin ja Kotiuunin kampanjaa päästiin tyttöjen kanssa leipomaan Vaasan Kotiuunin Pullataikinasta teidän valkkaama resepti, eli Puustipopsit! Kampanja sattui sopivasti Zeldan 3v-synttäreiden holleille, ja niin mä päätin ottaa puustipopsit osaksi synttäritarjoiluja, varsinkin kun ne tikkarimaiselta muodoltaan ja hauskoilta koristeluiltaan sopivat täydellisesti teemaan, eli Jali ja Suklaatehdas -elokuvaan.

Kuten varmaan kaikki vanhemmat tietävät, lastenjuhlissa riittää järjestettävää. Leivottavaa on paljon, ja yleensä tarjottavien pitää sopia sekä lasten että aikuisten makuun. Vaasan kotiuunin pullataikina maistuu siltä miltä pullataikinan kuuluukin, ja puustipopsien överihelppo resepti ja toteutustapa olivat tervetullutta vaihtelua sokerimassan kaulimiseen ja pikkutarkkaan leivontaan. Lapset tekivät puustipopsit kaulimista lukuunottamatta melkein kokonaan itse, sillä jokainen työvaihe oli niin iisi.

Sokeria ja kanelia vähän humpsahti reippaammalla kädellä kun tytöt saivat niitä ripotella, mutta enpä ole koskaan kuullut kenenkään valittaneen että pulla olisi liian makeaa tai liian kanelista, hah! Näitä voi hyvin tehdä nopsana tarjottavana joskus jos tulee vaikka kavereita kylään, ja varmasti tulevat olemaan varma kestohitti tulevissakin synttäripaardeissa. Kiva kokeilla jotain vähän uudenlaista ja pirteää.

Kotiuunin Taikinoista löytyy hauskoja video-ohjeita, niin myös puustipopseista. Muita reseptejä joita te ehdotitte edellisessä postauksessa olivat pullavohvelit sekä pullachurrot, ja ainakin niitä churroja on pakko kokeilla kun vappu on jo ensi viikolla. Nyt vaan synttärikiireessä valkattiin nämä puustipopsit, sillä marsipaanimassahahmon muotoilu oli mulle jo niin haastavaa että en uskaltanut enää alkaa kokeilemaan uppopaistamista ensimmäistä kertaa elämässäni. Ensi viikolla ehtii! Mutta kurkatkaa ihmeessä helppo puustipops-ohje alta, jonka Zelda katsoi leipomisen aikana ainakin 35 kertaa uudelleen hauskan musiikin takia. Nyt mulla tulee tuosta musiikista aina mieleen meidän hauska leivontahetki ja lentelevät kanelit.

Loput videot löytyvät tosiaan Vaasanin youtubekanavalta, jos churrot alkoivat himottaa.

Kiitos Vaasan Kotiuunin taikinoille tämän kevään siisteimmistä, helpoimmista ja rennoimmista leivontahetkistä, koko meidän perheeltä. Kotiuunin taikinat toimivat hyvin sekä arjen piristykseen että juhlajärjestelyiden helpotukseen.

Moikka täältä synttärivalmisteluiden keskeltä! Me ollaan Oton kanssa viimeiset kaksi iltaa leivottu, askarreltu ja koristeltu ja rampattu kaupassa hakemassa synttärijuttuja. Nyt ei ole enää tekemättä kuin puustipopsit, yksi helppo kakku ja täytekakun koristelu. Otto on niin ihanasti auttanut mua kaikessa ja leiponut ja askarrellut Willy Wonkan suklaalevyjä ja meillä on ollut hauskaa yhdessä touhuillessa. Vaikka Otto itse järjestäisi synttärit varmaan vähän eri kaliiperissa, tyylillä ”kaupasta pari jätskiä kulhoon ja nomparelleja päälle”, musta on ihanaa että hän ei yhtään tuhahtele mun synttäri-innolle tai jätä mua yksin laittamaan kaikkea.

En mä olisi saanut puoliksikaan yhtä paljoa tehtyä ilman Oton apua. En malta odottaa että päästään näkemään Zeldan ilme huomenna kun kaikki on valmista!

Koska tämä loppuviikko on ollut yhtä hullunmyllyä synttärivalmisteluiden lisäksikin, mä ajattelin näyttää teille kolme kuvaa näiltä päiviltä. Kolme kuvaa jotka ovat niiiiin ME!

1. Yksi pieni elefantti

Näin söi mummun ostamaa myslipatukkaa meidän pieni kolmevuotias eräänä päivänä. Isosiskon vanha norsupuku on kova hitti tällä hetkellä, ja hän hengailee siinä mielellään kotona. Saa nähdä onko huomenna synttärijuhlissa sittenkin päällä norsupuku silinterihatun sijaan.

2. Rainbow cupcakes

Näistä taikinoista syntyi meidän sateenkaarimuffinssit, niiden tekeminen oli aika hauskaa ja yllättävän helppoa! Lopputulos oli aika hauska. Jali ja Suklaatehdas -teemalla saa tarjota melkein mitä vaan kreisiä ja me ollaan Oton kanssa laitettu mielikuvitus likoon näitä miettiessä.

3. Ryhmä rämä Lapsimessuilla

Tänään käytiin piipahtamassa lapsimessuilla kun mä osallistuin Lapsimessujen Olohuoneessa 45:n minuutin paneelikeskusteluun yhdessä muutaman muun äitibloggaajan sekä kirjailija Ronja Salmen kanssa Kirjan ja Ruusun päivän tiimoilta. Oli ihan tosi hauskaa olla mukana keskustelemassa ja mua jännitti yllättävän vähän olla siinä lavalla, äänikään ei oikeastaan tärissyt ekan lauseen jälkeen! Otto ja tytöt kävivät mua välillä kurkkimassa yleisössäkin, vaikka muuten pyörivät kolmestaan touhuamassa. Oli ihan hauskat lapsimessut vaikka en ehtinyt kauheasti kiertelemään, pari juttua kuitenkin tarttui mukaan siinä kymmenen minuutin pikakiertelyn aikana ja niistä lisää myöhemmin. Tytöt olivat aivan onnesta soikeana kun pääsivät messuille ja saivat vielä ilmapallotkin. Kuvassa myös mun uusi tukka, josta lisää heti kun kerkeän!

Huomenna on sitten the juhlapäivä, toivottavasti kaikki menee hyvin eikä kakusta tai mistään muustakaan tule katastrofia. Jännittää vähän, mutta onneksi paikalle tulee vaan rakkaita ystäviä ja sukulaisia, ja kyllä ne tietävät kaikki että meillä on aina kaikki melkeen eikä just. Eiköhän meillä ole rento meininki ja hyvät bailut.

Ihanaa viikonloppua kaikille <3

Meidän pienin rakas täytti tänään jo kolme vuotta. Kolme vuotta on kulunut siitä kun hän yhtäkkiä yllättäen tulla tupsahti maailmaan kolme viikkoa etuajassa, ja otti heti oman paikkansa perheessä. Jokainen perheenjäsen sitä perhettä tottakai muokkaa omalla tavallaan, mutta kuopuksen myötä sen tajusi jotenkin eri tavalla. Esikoislapsi mullistaa koko siihenastisen elämän, mutta kyllä ne nuoremmatkin sitä elämää muuttavat. Ei kukaan ”mene siinä samalla”, eikä mielestäni kuulukaan.

Kuopus on meidän lapsista se pippurisempi, ja nyt kun ikää on sen kolme vuotta, on omaa tahtoakin jo aimo annos. Aina hän on pitänyt hyvin huolen siitä että ottaa oman tilansa, ja nyt on taas menossa sellainen vähän tulisempi vaihe kun tunteet heittelevät laidasta laitaan. Joskus äiti on esimerkiksi maailman hirvein ihminen, kun hän irroittaa jugurttipurkin kannen kokonaan siitä purkista, eikä muista jättää sitä reunasta kiinni. Mutta suurimmaksi osaksi kuopus on silti hyväntuulinen ja huomaavainen ilopilleri.

Tänään, syntymäpäivänsä aamuna hän kipitti herättyään kylppäriin, missä mä olin suihkussa. Lauloin siinä suihkussa hänelle ”Paljon onnea vaan” ja lopuksi vielä kutsuin häntä ”äidin synttärisankariksi”. Kuopus melkein liikuttui kyyneliin (en ole varma osaavatko lapset itkeä onnesta), mutta siis hän totesi niin vilpittömän onnellisella äänellä hymy korvissa ”kiitos äiti kun sinä kutsuit minua synttärisankariksi, se oli niin kauniisti sanottu” että mulla tuli kyllä ainakin suihkussa silmäkulmaan muutakin kuin hanavettä.

Hän sai lahjaksi itse valitsemansa Baby Born pojan, jonka hän nimesi tietysti ”Charlie-Jaliksi”. Hän on hoitanut vauvaaa suurella rakkaudella koko päivän ja illan, ja yöksi hän peitteli sen hellästi nukkumaan rattaisiin, viiksikuvioisella keittiöpyyhkeellä, rapupehmolelu kainalossa.

Tuolla meidän kolmevuotias nyt tuhisee sängyssä tyytyväisenä. Huomenna edessä vapaapäivä, ja viikonloppuna lapsimessut ja synttärit. Kuulemma hänellä on”Hyvä boogie, ja on kivaa olla kolmevuotias.”. Mitäpä siihen lisäämään sen enempää, kuin että olen mä vaan aika hitsin onnellinen siitä että olen saanut kaksi noin mielettömän ihanaa ja rakasta tyttöä. Onnea meidän rakas Zelda kolme vuotta <3

Viime viikonloppuna siivottiin parveke vihdoin talven jäljiltä, ja nyt se alkaa olla kukkia ja jotain torkkuvilttejä/muuta tilpehööriä lukuunottamatta aikalailla valmis. Parveke toimi talven ajan enemmänkin varastona, siellä oli kaikkea mahdollista säilössä, lähinnä pari vanhaa huonekalua meidän syksyn sisustuksen uudistusprojektin jäljiltä. Nyt saatiin aikaiseksi purkaa ne ja viedä pois ja siivota parveke muutenkin kesäkuosiin.

Me ollaan pitkään etsitty partsille kivoja mattoja, ja Ikean sivuilla pyöriessäni mun silmiin osuivat uuden kesämalliston isot harmaakuvioiset muovimatot. Me käytiin ostamassa kaksi kappaletta 180×240 -kokoisia mattoja ja ne riittivät melkein kokonaan peittämään koko meidän partsin lattian, ainoastaan sellainen puolen metrin syvyinen alue jäi sohvan alle piiloon missä ei ole mattoa. Mutta kaikki alueet missä hengaillaan tai kävellään on nyt peitetty mukavalla ja pehmeyttä tuovalla matolla. Kuosi oli ihan täydellinen ja se tuo särmää meidän muuten niin tavalliselle lasitetulle parvekkeelle.

Harmaat polyrottinkihuonekalut on ostettu meidän kaverilta pari vuotta sitten kesällä, ja ne on kyllä olleet tosi helppo pitää puhtaana ja mukavat istua ja hengailla. Niiden kaveriksi nostin parvekkeelle pari bOblesin donitsia* jotka ollaan saatu tytöille blogin kautta. Istumatilaa on ihan tarpeeksi meidän perheelle muutenkin, mutta tytöt tykkäävät heilua ja pomppia noilla ja niistä saa myös oikein kätevät jalkarahit meille aikuisille niin voi ottaa oikein rennosti.

Varsinaista ruokapöytää meillä ei partsilla ole, eikä sinne sellaista oikein mahdukaan sillä kuvista piiloon jäävään osaan tulee kesäksi lasten leikkiteltta, ja sitten siinä on vaan parvekkeen ovi. Me ehkä panostetaan enemmän tähän hengailupuoleen ja syödään sitten vaikka lattialla piknikkeillen taikka ihan vaan keittiössä, ei se ole niin justiinsa.

Meillä kasvaa parvekkeella Oton ja tyttöjen istuttama valkosipulinkynsi, josta siis ehkä pitäisi kasvaa valkosipulia? Ainakin siitä jotain vihreää kasvaa ja se on söpö ja tytöt kastelevat sitä innoissaan. Saapa nähdä mitä siitä tulee! Kuten huomaatte, viherpeukalointi ei ole mun vahvimpia alueita (yhtään), saa siis ihmeessä vinkata mitkä kasvit tai kukat tai ehkä jopa syötävät jutut olisi kaikista helpoimpia ylläpidettäviä partsilla tällaiselle ei-niin-viherpeukalolle.

Huomenna onkin sitten kuopuksen 3v-synttäripäivä <3 Niin vaan kolme vuotta sitten olin Kätilöopistolla itku kurkussa kun ajattelin että Otto joutuu lähtemään kotiin kun ei synnytys ollutkaan käynnistynyt vaikka luulin niin. Enpä tiennyt silloin että ihan muutaman tunnin päästä meidän neiti olisi jo syntynyt.

Ihanaa keskiviikkoiltaa kaikille <3