Joululoman alkajaisiksi mä sain alkaa kunnon pesänrakennuspuuhiin, kun meille saapuivat kotiin viimeinkin loput isommat vauvan tarvikkeet eli sänky, kehto ja syöttötuoli joka myös sitterinä toimii. Nämä vauvan tarvikkeet me saimme bloginäkyvyyttä vastaan Stokkelta vauvalle, ja tulenkin vauvan synnyttyä kertomaan tarvikkeista vielä lisää käyttökokemuksia. Nyt fiilis on seesteinen ja rento, meillä on kaikki valmiina vauvaa varten, kunhan pari päivää sitten ostamani Stokken Flexi Bath -amme ja kylvetystuki vielä saapuvat postissa.

Stokken talomainen Home Bed* on ollut mun salainen haave pidemmän aikaa, oikeastaan siitä asti kun siihen ensimmäisen kerran Pinterestissä törmäsin vuonna 2015. Vasta viime vuonna kun aloin tosissani selailemaan lastentarvikkeita, mä tajusin että ihanan talomaisen sängyn lisäksi Stokkella on sen ympärille rakentuva kokonainen Stokke Home Collection. Se muuntuu Stokkelle ominaiseen tapaan helposti sopivaksi vastasyntyneestä pitkälle lapsuuteen ja jopa teini-ikään asti.

Mä sain tutustua Stokke Home Collectioniin A-T Lastenturvassa, mistä löytyy Stokken koko mieletön valikoima. AT-Lastenturvan personal shopper Laura esitteli mulle asiantuntevasti kuinka vuonna 2015 lanseerattu Home Collection toimii ja mitä kaikkea siihen kuuluu ihanan sängyn lisäksi. Koko setin idea on se, että se sisältää vastasyntyneelle turvallisen pienen pesän, Stokke Home Cradle* -kehdon, jonka paikkaa voi hyvin yksinkertaisesti vaihdella esimerkiksi makuuhuoneen ja olohuoneen välillä. Kehto on mahdollista laittaa sekä pinnasänkyyn, että omien jalasten päälle.

Meillä kehdolle on jalakset olohuoneessa, missä on vauvan ”daybed”. Yöksi kehto on helppoa nostaa pinnasänkyyn, ja näin vauvalla on siellä turvallinen pieni oma pesä joka keinuu hänen omien liikkeidensä tahdissa ja jossa on hyvä nukkua.  Tai jos tulee tunne että vauva on liian kaukana puolen metrin päässä pinnasängyssä, voi kevyet mutta tukevat jalakset nostaa yöksi sängyn ja pinniksen väliin ja kehdon ottaa siihen sivuvaunuksi, se mahtuu tuohonkin väliin juuri passelisti.

Mä rakastan kehdon ja pinnasängyn kaunista valkoista ulkonäköä, ne huokuvat laatua ja kaunista viimeistelyä. Kehdon kankaat ovat pellava-puuvillasekoitetta, ja ne ovat konepestävät. Kehdon mukana tulee patja ja sille sopiva muotoonommeltu lakana. Mahtavaa on myös se, että mikäli on hankkinut myös Stokken Home Collectioniin kuuluvan hoitotason, se muuntuu kehdon jalkojen kanssa nurinpäin käännettynä myöhemmin askartelupöydäksi lapselle. Kätevää! Meillä ei tosin kehdon jalkoihin, pinnasänkyyn ja Stokken omaan lipastoon yhdistettävää hoitotasoa ole koska me tullaan vaihtamaan vaippaa enimmäkseen alakerran pienessä kylppärissä, mutta mikäli meidän pohjapiirros olisi toisenlainen niin tuo olisi ehdottomasti ollut tosi kätevä ratkaisu myös meille.

Itse Stokke Home Bed* on kyllä meidän vauvanurkkauksen ehdoton katseenvangitsija. Rakastan talomaista kehikkoa, johon saa kätevästi ripustettua mobilen tai Stokken omat ihanat kankaat joilla sängystä saa pesämäisemmän. Isokokoinen sänky kestää todella hyvin aikaa, ja on vielä taaperollekin hyvä nukkumapaikka sillä toisen laidan saa irti. Pohja on mahdollista kiinnittää kahteen eri tasoon, ja sänkyyn on saatavilla taaperolle oma turvalaita.

Me saimme Stokkelta myös sänkyyn kuuluvan patjan*, sekä Stokke Home Collection Half Bumperin* eli puoli sänkyä peittävän pinnasuojuksen, ja vielä sänkyä suojaavan lakanan* joka siis hylkii nestettä. Sängyn yläpuolella olevan mobilen mä olen askarrellut itse, ja siitä tulee vielä oma postauksensa tänne blogin puolelle. Musta siitä tuli aika söpö vaikka itse sanonkin! Ihanan eläinviirinauhan taas on tehnyt Emilia, joka askarteli sen mun babyshowereille ihan vaan kartongista ja pyykkinarusta. Se oli niin uskomattoman söpö että oli pakko kiinnittää se tuohon!

En epäile hetkeäkään etteikö vauvalla olisi oikein hyvät oltavat nukkua näissä paikoissa. Sitten kun hän kasvaa liian isoksi kehtoon, on sängyssä paljon tilaa pyöriä ja hyöriä ja tehdä vaikka konttausharjoituksia keskellä yötä. Tykkään kovasti Home Collectionin muuntautumiskykyisyydestä, ja siitä että kokoelman tuotteiden avulla varmasti löytyy jokaiseen ikään sopiva nukkumaratkaisu. Uskon myös että kehdon liikkuvuus rauhoittaa vauvan hellästi uneen pikkuisena.

Saimme Stokkelta myös heidän ehkä kaikkein tunnetuimman tuotteensa, eli Tripp Trapp -syöttötuolin*, ja siihen Newborn setin* ja Baby Setin*. Valitsimme Tripp Trappin raikkaan valkoisessa värissä, ja Newborn setin kankaat* kauniin greigessä värissä, tähtikuviolla koristeltuna. Newborn setin idea on se että vauva pääsee muun perheen tasolle myös ruokailutilanteissa jo ihan vastasyntyneestä asti. Meillä newborn setiä on ollut testaamassa tyttöjen pikkupikkuserkku joka on siinä oikein kivasti viihtynyt nyt 4kk ikäisenä. Newborn setissä lapsi on muiden kanssa ruokapöydässä alusta asti, eikä joudu tihrustamaan lattianrajasta että mitä se muu perhe oikein puuhailee. Settiin kuuluu myös tanko johon voi kiinnittää lelun lapselle ihmeteltäväksi.

*:llä merkityt tuotteet saatu Stokkelta bloginäkyvyyttä vastaan. 

Tripp Trapp kulkee lapsen mukana syntymästä aikuisuuteen saakka, sillä puolivuotiaasta ylöspäin lapsi voi istua siinä baby setin avulla ja harjoitella syömistä, ja hänen kasvaessaan baby setin voi vaihtaa pelkkään turvakaareen ja myöhemmin käyttää tuolia sitten juniorituolina ja ihan normituolina. Tripp Trapp on klassikko joka ei mene koskaan pois muodista, ja niitä löytyy monelta meidän kaveriltakin.

Mä olen tosi tosi tyytyväinen meidän vauvatavaroihin nyt, ja uskon että näillä päästään paremmin kuin hyvin alkuun. Jos jollekin muulle tulee vielä tarvetta, niin sitten täydennetään sen mukaan. Aiemmin ilmestyneet vauvanvaruste -postaukset löydät TÄÄLTÄ.

LAHJAKORTTIKAMPPIS: Saan tarjota teille yhteistyössä A-T Lastenturvan kanssa koodin, jolla saatte yli 200€ normaalihintaisesta verkkokauppaostosta 30€ lahjakortin A-T Lastenturvaan kirjoittamalla ostoskorin vapaamuotoisen viestin kenttään ”SANDWICH”. Saman 30€ lahjakortin 200€ ostosta saa myös Lauralta myymälästä, sopimalla hänelle ilmaisen personal shopper ajan sähköpostitse laura.ruokolainen@lastenturva.fi Lahjakortti on voimassa 3kk ja käy verkkokaupassa ja Lauran kautta myös myymälässä. Kannattaa myös ehdottomasti pyytää tarjousta isommista ostoista Lauralta sähköpostitse, A-T Lastenturva nimittäin tekee kivoja pakettihintoja kaikkiin Stokke-tuotteisiin kun ostaa useamman jutun kerralla.

Miltä vauvanurkkaus ja vauvan tarvikkeet näyttävät teidän silmään? Onko teillä kokemusta Stokke Home Collectionista, miten on toiminut?

Lupailin tuossa ennen joulua että kirjoitan vähän ylös mitä ajatuksia lähiviikkoina häämöttävä synnytys herättää ja miten ajattelin siihen valmistautua. Ihan ensimmäiseksi on pakko sanoa että tuntuu hurjalta, että siihen että vauva on täysiaikainen, on enää kolme viikkoa ja kaksi kokonaista päivää!

Meidän Zelda syntyi tasan täysiaikaisena 37+0, ja Tiara viikolla 35+6 joten aiempia raskauksia katsoen loppumetrit tosiaankin ovat enää edessä. Tietysti ihan kaikki on mahdollista, mutta ainakin neuvolaa ja äitiyspolia lainatakseni ”Olisi ihme jos raskaus kestäisi edes viikolle 38+”. Näin ollen synnytys on viime viikkoina ollut paljonkin mielessä ja vähän vaihtelevilla fiiliksillä.

Yleensä synnytys tulee mieleen kätevästi siinä iltahammaspesun jälkeen, juuri kun pitäisi alkaa miettiä jotain seesteistä mikä saattelee hellästi höyhensaarille. Eli ei ainakaan synnytystä, sillä jos olen ihan rehellinen niin kyllä mua jännittää synnytys ihan pirusti. Kaksi aiempaa on mennyt aivan täydellisesti ja sinänsä mulla on siis hyvät kokemukset synnyttämisestä ja tiedän että osaan kyllä, mutta jostain se jännitys silti kumpuaa. Kai se jännittää että voiko vielä kolmannellakin kerralla synnytys sujua yhtä hyvin, varsinkin kun tämä kolmas raskauskin on yllättänyt sillä miten hyvin kaikki on sujunut.

Mutta ei sinne synnyttämään kannata peläten ja panikoiden lähteä, joten olen yrittänyt käsitellä näitä tunteita ja miettiä mistä se pelko kumpuaa. Kai se nimenomaan on pelkoa vaan siitä että tapahtuu jotain odottamatonta joka on vaaraksi mulle tai vauvalle. Ja sille en oikeastaan voi mitään itse jos jotain odottamatonta tapahtuu. Jos synnytys sujuu kuten kaksi aiempaa, tiedän että pystyn siihen oikein hyvin. Mun täytyy vaan luottaa mun omaan kroppaan ja kuunnella omaa oloani ja tehdä parhaani.

Viime aikoina olen törmännyt myös useampaan matkasynnytyksestä kertoneeseen artikkeliin, ja se on sitten se mun toinen konkreettinen pelkoni: että vauva syntyy kotiin tai autoon. Ensimmäisen synnytykseni kesto oli reilut neljä tuntia, ja toisen synnytykseni kestoksi on merkitty 1,5 tuntia, eli on oletettavaa että tämä kolmaskin minityyppi putkahtaa maailmaan suhteellisen sutjakkaasti.

Kahdella aiemmalla kerralla olen tuntenut varsinaista synnytyskipua vasta avautumisvaiheen viimeisten kahden sentin aikana, ja etenkin viimeksi ne viimeiset kaksi senttiä menivät todella nopeasti. Siksi mä jännitän ihan hulluna että osaanko tällä kertaa tulkita mun kroppaa jo ennen kuin se kova kipu alkaa ja ehditäänkö me ajoissa. Täytyy vain toivoa parasta. Nyt tietysti auttaa se, että mulla EI ole ollut viikolta 25 alkaen säännöllisiä jatkuvia supistuksia kuten viimeksi, eli ehkä jotain voin jo päätellä siitä sitten kun ne säännölliset supistukset alkavat vaikka ne eivät kipeitä olisikaan, tai ainakin voin käydä tarkistamassa tilanteen.

Tällä kertaa mä haluaisin synnyttää ilman kivunlievitystä. Olen kummallakin aiemmalla kerralla saanut epiduraalin juuri siinä viimeisten kahden sentin kohdalla, jolloin se ei ole enää auttanut ollenkaan. Ehkä olisi pitänyt tajuta ottaa spinaalipuudutus, jonka olen kuullut auttavan vielä loppuvaiheessakin. Mutta tosiaan, kun kerran kaksi aiempaakin olen pärjännyt käytännössä ilman kivun lievitystä, niin voisin hyvin nyt jättää sen ahdistavan puudutusvaiheen kokonaan pois ja keskittyä vaan edistämään synnytystä senkin ajan.

Olen miettinyt myös Tens-laitetta, mutta mun pitää lukea siitä vielä enemmän sillä en ole ehtinyt perehtymään siihen että miten se auttaa ja missä vaiheessa. Tai siis ymmärrän sen perusidean, mutta auttaako se ja saako sitä käyttää vielä siinä ihan loppuvaiheessa kun mulla on kivunlievitykselle tarvetta? Jos jollain on kokemusta niin saa mieluusti jakaa!

Haluan pysyä synnytyksessä liikkeellä niin pitkään kuin mahdollista, koska liikkuminen helpottaa kipua ainakin mulla. Ponnistusvaihe kuitenkin tuntuu mulle parhaalta sängyllä. Kaksi aiempaa olen ponnistanut puoli-istuvassa asennossa sängyllä, ja se on toiminut mulla, joten saattaa olla että teen niin tälläkin kerralla. Jos joku muu tuntuu siinä synnytystilanteessa paremmalta, niin sitten mennään sillä. Tiedän kyllä että anatomisesti se ei todellakaan ole se kaikkein paras asento, mutta se tuntuu musta itsestäni turvalliselta ja siinä asennossa olen saanut vauvan ulos jo kaksi kertaa.

Synnytyksen jälkeen haluan pitää vauvaa ihokontaktissa ja rinnalla mahdollisimman pitkään, ja toivon että Otto saa leikata napanuoran kuten tytöiltäkin on leikannut. Viimeksi saatiin olla salissa useampi tunti ihan rauhassa ja imetys lähti hyvin käyntiin siinä ja tuntui tosi luontevalta. Toivoisin myös että saataisiin olla perhehuoneessa jos vain se on mahdollista.

Mä haluaisin kotiutua nopeasti, mieluusti jo 24h kuluttua synnytyksestä, mutta sen ensimmäisen yön haluaisin olla sairaalassa koska se tuntuu turvalliselta että on ammattilaisia siinä ympärillä jos jotain komplikaatiota ilmenee. Zeldan kanssa me taidettiin kotiutua alle 36h synnytyksestä, mikä oli oikein hyvä. Hän syntyi lauantain ja sunnuntain välisenä aamuyönä, ja maanantaina aamupäivällä me lähdettiin jo kotiin. Silloin ei saatu perhehuonetta, mutta onneksi se yksi yö meni aika nopeasti.

Vaikka mua jännittää synnytys niin kovasti sitä myös odotan. Se on ainutlaatuisin hetki ja tilanne maailmassa, eikä mikään voi tuntua yhtä hienolta kuin se kun saa oman lapsen ensi kertaa syliin. Mä odotan malttamattomana että saan nähdä meidän pikkuisen ensimmäistä kertaa ja tuntea kuinka hän tarttuu mua sormesta pikkuisilla sormillaan ja kuinka hän avaa silmät ja ääk en kestä!

Tämän postauksen kirjoittaminen oli sellainen hyvä ajatusten selkiyttäjä mulle itsellekin. Vaikka luultavasti näen vielä ennen synnytystä ainakin painajaisia matkasynnytyksestä ja ties mistä, niin todellisuudessa mä kuitenkin odotan synnytystä ihan hirveän paljon. Ja se ei auta mitään että murehtii etukäteen asioita joihin ei voi vaikuttaa itse. Kannattaa ennemmin keskittyä valmistautumaan siihen mihin voi vaikuttaa, ja luottaa vaan itseensä ja kroppaansa, sekä kätilön ja muun henkilökunnan ammattitaitoon.

Nyt jos siellä on joku jolla on samantyyppisiä kokemuksia kuin mulla, tai olet kokenut hyvin sujuneen matkasynnytyksen tai tiedät jotain Tens-laitteesta tai ihan mitä vaan tulee mieleen niin kommentoikaa ihmeessä!

Vuoden toisiksi viimeisenä päivänä me ajeltiin Oton perheen mökille yökylään, ja vietettiin siellä ihanan rentouttava vuorokausi. Nautittiin hyvästä ruuasta, upeasta merimaisemasta ja saunomisesta oikeassa puusaunassa. Lapsilla oli kokoajan seuraa ja tekemistä, ja oli ihana irtautua hetkeksi kaikesta ja vaan olla.

Paistettiin ulkona makkaraa, ja mä sain päälleni upeat miesten XL-kokoiset toppahousut joille nauraa rätkätin varmaan tunnin. Mahan kohdalta ne olivat pinkeät kuin viulunkieli ja muuten roikkuivat mun päällä ja varmaan kolme mun jalkaa olisi mahtunut yhteen lahkeeseen.

Illalliseksi syötiin ihan uskomattoman hyviä hirviburgereita ja eilen uudenvuodenaattona lapset saivat aamiaiseksi pannukakkuja ja smoothieta. Kerettiin vielä syödä superhyvää bouillabaissea lounaaksi ennen kuin otettiin nokka kohti kotia. Ollaan kyllä syöty koko loma niin hyvin että hieman jännittää astua vaa’alle neuvolassa ensi viikolla. Onneksi mulle on tähän asti tullut ainakin ihan maltillisesti kiloja, ja kuulemma saa tullakin vielä ihan kaikessa rauhassa.

Kotona tehtiin pikasiivous ja sitten meille tulikin jo vieraita uudenvuodenaaton viettoon. Saatiin Oton pikkuserkku perheineen meille illaksi, ja nautiskeltiin hodaribuffetista sekä jäätelöbuffetista, eli sopivan yksinkertaisista tarjottavista jotka maistuvat lapsillekin erityisen hyvin. Kuunneltiin musiikkia, höpötettiin, lapset leikkivät ilmapalloilla ja tanssivat. Meidän vauvakin osallistui uuden vuoden juhlintaan elämöimällä railakkaasti mahassa koko ajan.

Alkuillasta käytiin ampumassa muutama pikkuinen rakettipata ja polttamassa vähän tähtisädetikkuja lasten kanssa. Onnistuttiin kerrankin Oton kanssa molemmat piirtämään tähtisädetikkusydämiä ja sain vielä kuvankin otettua siitä! Ei se ollut vaikeaa kun tiesi mitä teki, kiitos useammassa blogissa olleiden kuvanotto-ohjeiden joita luin innokkaasti etukäteen. Oli kivaa viettää tällainen kunnon lapsiperhe-uv ja ottaa ihan rennosti vaan ja vieläpä mukavassa seurassa.

Lapset saivat vähän valvoa mutta vuoden vaihtumista me juhlittiin silti puolen yön aikaan Oton kanssa kahdestaan, samalla tavalla kuin viitenä aiempanakin uudenvuodenaattona. Yhdessä, rakastuneena ja onnellisena. Olen kyllä niin uskomattoman onnekas, kun sain aloittaa tämänkin vuoden yhdessä Oton ja meidän oman pienen perheen kanssa. Tänä aamuna herättiin myöhään, köllittiin meidän isossa sängyssä varmaan tunti höpöttämässä ja tultiin sen jälkeen alakertaan aamupalalle. Täydellinen aloitus uudelle vuodelle.

Ihanaa vuoden ensimmäistä päivää ja alkanutta vuotta 2017 kaikille!