Luukku 1. Lasten valitsemat joulukoristeet 2022

01.12.2022

Tervetuloa vuoden 2022 blogijoulukalenterin pariin! Nyt onkin meneillään juhlavuosi, sillä tämä on jo KYMMENES kerta kun teen blogijoulukalenterin!  Tänäkin vuonna tulet löytämään joulukalenterista jouluista sisältöä aattoon asti. Blogijoulukalenteirn tekeminen on aina mun vuoden kohokohtia, koska rakastan niin paljon joulua ja rakastan tarjota jouluisaa inspiraatiota muillekin joulun alla. Kalenterista löydät DIY-juttuja, ruoka- ja leivontaohjeita, koristeita ja sekä pohdintaa liittyen joulun viettoon. Uusi luukku ilmestyy joka aamu klo 05.00!

Ensimmäinen luukku sisältää tuttuun tapaan meidän lasten tälle vuodelle valitsemat joulukoristeet. Meillä on lasten kanssa joulukoristeperinne, jonka mukaisesti tänäkin vuonna meidän lapset saivat valita jokainen yhden uuden koristeen meidän joulukuuseen.

Kertauksen vuoksi kerron, että meidän joulukoristeperinteen ideana on siis se, että joka vuosi lapset saavat valita yhden uuden koristeen siihen asti, että muuttavat omilleen asumaan. Sitten he saavat muutossa mukaansa kaikki ne itse valitut koristeet, niin ei ole ainakaan ihan tyhjä joulukuusi sitten! Esikoiselle onkin kertynyt jo hurja määrä koristeita ja kaikilla lapsilla tulee olemaan kiva ja erityinen oma kokoelma sitten aikuisena. Kaikkien lasten kohdalla ollaan aloitettu koristeiden kerääminen vauvavuonna siitä, että he ovat saaneet oman syntymävuotensa Weisteen ”Baby’s first Christmas” -pallon, ja näin myös viime vuonna meidän 21-babylle ostettiin tuo pallo. Tänä vuonna hän pääsi valitsemaan itse ensimmäisen koristeen.

Taaperon valitsema joulukoriste 2022:

Hän valitsi hyvin pitkään ja hartaasti omaa koristettaan, mutta lopulta hän päätyi valitsemaan pinkin kylpyankan näköisen koristeen. Valitettavasti hän pudotti koristeen lattialle ripustaessaan sitä kuuseen ja siltä meni nokka rikki. Ripustettiin se kuitenkin paikoilleen väliaikaisesti, pitää korvata se vielä uudella ehjällä ennen joulua. Taaperon mielestä ankka sanoo ”kotkot” ja hän kutsuu sitä nimellä ”kakka”. Kyllähän ankka ja kakka kieltämättä kuulostavat hieman samalta.

5-vuotiaan valitsema joulukoriste 2022:

Tänä vuonna myös 5-vuotias valitsi koristetta pitkään ja hartaasti. Hänen kanssa käytiin yhteensä neljä kertaa katselemassa joulukoristeita marraskuun aikana, ennen kuin hän lopulta päätti minkä halusi. Hän päätyi tänä vuonna valitsemaan suloisen koiran, joka on kaakaomukissa. Huomaan selkeän teeman, sillä myös viime vuonna hän päätyi koira-aiheiseen koristeeseen.

9-vuotiaan valitsema joulukoriste 2022:

Meidän 9-vuotias oli varsin suoraviivainen koristevalinnassaan. Hän päätyi valitsemaan kauniin lasisen hunajapurkin, joka ihastutti minuakin. Se on ihana lisä meidän joulukuuseen!

11-vuotiaan valitsema joulukoriste 2022:

Heti kun näin Starbucksin pahvimukia muistuttavan joulukoristeen, olin melko varma, että joku meidän lapsista päätyy valitsemaan. En siis varsinaisesti yllättynyt, että esikoinen iski silmänsä siihen heti ja päätyi valitsemaan sen, vaikka tarjolla oli paljon muitakin kauniita koristeita. Tumman vihreä muki sopii upeasti yhteen joulukuusen kanssa.


Mitä meille kuuluu juuri nyt? | Arkikuulumisia

28.11.2022

Instagramin puolella tuli puhetta vanhoista kunnon kuulumispostauksissa tuossa tovi sitten, ja ehdotin silloin, että voisin tehdä aina silloin tällöin blogin puolelle niitä. Nykyisin kuulumisia tulee useammin kerrottua Instagramissa, mutta siellä ne tulee kerrottua aina lyhyemmin ja kenties pinnallisemmin. Moni kertoi kaipaavansa hitaampia postauksia, ajatuksia ja pohdiskelua ja ihan random höpöttelyä. Joten täältä pesee viime aikojen arkikuulumisia blogipostauksena!

Vietettiin toissa viikonloppuna esikoisen 11-vuotissynttäreitä auttamattomasti myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Mun äiti oli meillä käymässä Oulusta siksi. Äiti oli ollut meillä viimeksi kesälomalla, joten olihan tässä jo hetki ehtinyt vierähtää näkemisestä. Onneksi äiti on tulossa meille myös jouluksi, niin tällä kertaa tapaamisten väli ei ehdi karata niin pitkäksi. Ollaan soiteltu kuitenkin videopuheluita harva se päivä myös tässä välissä, joten esimerkiksi taaperolle mummu on yhtä tuttu kuin kaikki muutkin perheenjäsenet. Heti kun mummu ja armas tulivat tänne, hän oli menossa mummun syliin. Mun äiti yöpyi meillä vajaan viikon ja oli kyllä kivaa, kun hän oli täällä.

Päästiin myös Oton kanssa käymään treffeillä kolmatta kertaa sitten taaperon syntymän, kun äiti oli lasten kanssa. Meillä ei ole ihan hirveästi lähipiirissä ihmisiä, jotka uskaltaisivat hoitaa pientä vauvaa tai taaperoakaan, joten ollaan näin pienen kanssa lähinnä sen varassa milloin mun äiti on täällä. Isompia lapsia saadaan kyllä helposti hoitoon ja ollaan kiitollisia siitäkin. Onneksi tiedetään, että taaperokin kasvaa nopeasti ja pian me päästään taas treffeille vaikka kerran kuussa, jos halutaan. Ollaan nautittu hurjasti siitä, että ollaan oltu niin tiiviisti yhdessä vauvan ja taaperon kanssa ja onneksi yhteistä aikaa on iltaisin hänen mentyä nukkumaan myös. Mutta kyllä näin vuoden ja pian neljän kuukauden jälkeen teki todella hyvää päästä taas hetkeksi olemaan ihan vain Iina ja Otto, eikä äiti ja pappa.

Tuli muuten pappasta mieleen, että taapero on ensimmäinen meidän lapsista, joka sanoo heti alusta asti Ottoa nimellä pappa. Muut sanoivat tai sanovat edelleen ensisijaisesti isi. Mutta taapero on nyt napannut pappan käyttöön. Luulen, että siihen vaikuttaa myös se, että koskaan aiemmin Otto ei ole voinut olla kotona hoitovapaalla lapsen kanssa silloin, kun on ollut se kriittinen vaihe puheenkehityksessä, kun kaikki nämä tärkeät ensisanat opitaan. Nyt kun Otto on taaperon kanssa kotona, hänkin ymmärtää jo paljon enemmän ruotsia ja sanoja tulee myös ruotsiksi.

Taapero on viime aikoina oppinut taas paljon uusia sanoja ja veikkaan, että sanoja tulee ehkä parikymmentä. Tällä viikolla on opittu mm. ”kakku”, ”kotkot” ja se aiemmin mainittu ”pappa”. Perhesanoista: siskojen nimistä hän osaa edelleen vain yhden (jota käyttää kaikista) ja sitten on ne vanhat tutut ”äiti” ja ”mummu”, jotka hän on osannut tosi pitkään. Muuten tulee esimerkiksi ”Titta” (katso), ”Kiitti”, ”Kukka”, ”Kakka”, ”Nakki”, ”Nam”, ”Apa” (napa), ”Nenä”, ”Pupu”, ”mijaa” (kissa), ”haa-haa” (koira), ”Pyy” (lehmä), ”Tissi/Tissiä”, ”Jajja” eli vauva, ”Joo”, ”Ei”, ”Tää on?” ja ”Tätä!” (haluan tätä), ”brrrr” eli auto ja ”Räyh” eli kaikki murisevat eläimet. Hän vastaa tosi ahkerasti kaikkiin kysymyksiin joko joo tai ei ja tuntuu ymmärtävän tosi paljon puhetta. Hän toimii yleensä ohjeiden mukaan, esim. vie roskan roskikseen pyydettäessä, tai vaatteen pyykkikoneeseen, tai tuo pyydetyn lelun tai hakee mukin kaapista. Hän rakastaa tanssia ja musiikkia ja on ihan hurmaava tyyppi.

Nukkumishommat on tosin olleet vähän haastavia taas viime aikoina, vaikka pari kuukautta oli mennyt jo super hyvin ja saatu nukuttua kokonaisia öitä taaperon kanssa. Väsy alkoi vähän painaa, kun nyt oli ollut tosi katkonaista noin viikon ajan. Muutama viime yö on onneksi ollut jo paljon helpompi, joten toivotaan kovasti, että on kyse ohimenevästä vaiheesta vain. Ehkä hampaita, ehkä jotain muuta? No, onneksi meitä on tässä kaksi jakamassa univelkaa, niin ei kummallakaan ehdi mennä niin kohtuuttoman suureksi. Aina toinen herää ja toinen saa levätä. Viime yönäkin taapero tuli lopulta viereen nukkumaan, mutta nukkui siinä heräämättä loppuyön ja noustiin vasta kuuden jälkeen ylös.

Ollaan ihmetelty lasten kanssa Helsinkiin satanutta upeaa lumipeitettä ja ulkoiltu. Käytiin Fallkullassa katsomassa eläimiä, kun meidän 5-vuotiaalla oli ylimääräinen vapaapäivä dagiksesta. Siellä ei ollut melkein ketään ja päästiin ihan lähelle lehmiä, poneja, pupuja ja vuohia. Lapset olivat haltioissaan ja ihmeteltiin hassua vuohea, joka ei millään halunnut pysyä omassa karsinassaan vaan hyppäsi samaan aitaukseen pupun kanssa. Se nauratti meitä kaikkia kovasti. Taapero on ollut aivan ihmeissään ja  innoissaan lumesta ja lumileikeistä.

Tuntuu ihan hullulta, että tällä viikolla on jo joulukuu! Vastahan tämä syksy alkoi ja kohta on jouluaatto. Mutta en voi sanoa ettenkö odottaisi super innolla joululomaa. Etenkin meidän isommilla lapsilla on jo niin valtavan paljon kaikkia omia juttuja ja kavereita (mikä on tietysti aivan ihanaa), että heitä on oikeasti välillä ihan ikävä! Tottakai joka päivä jutellaan päivästä ja halataan ja syödään yhdessä iltaruoka ja viikonloppuisin ja iltaisin hengataan yhdessä usein silloin kun he eivät ole kavereilla tai harrastuksissa. Mutta on todellakin ikävä sellaista rauhallista joululomaa, että löhötään yhdessä yökkäreissä, katsotaan sarjoja tai leffoja, syödään herkkuja ja pelataan lautapelejä monta päivää vailla mitään menoja minnekään. Siitä tulee niin ihanaa!

Vastauksena otsikon kysymykseen: Meille kuuluu juuri nyt tosi hyvää. Eletään innostavaa aikaa, kun samalla suunnitellaan ensi vuotta ja paketoidaan tätä vanhaa kasaan. Nautitaan joulun odotuksesta ja toisistamme, nautitaan siitä, että Otto saa olla kotona taaperon kanssa. Vähän väsyttää välillä, mutta se on ihan ok. Tuetaan toisiamme ja rentoudutaan iltaisin, koska iltaisin taapero onneksi nukahtaa salamannopeasti oman unilauluja laulavan saukko-unilelunsa kanssa.

Ihanaa viikon alkua kaikille ja laittakaa ihmeessä IG:ssä palautetta, että oliko kiva lukea välillä kuulumisia tällaisessa pidemmässä tekstiformaatissa, eikä nopeina ja katoavina storyina.


Vegaaninen puolukka-kinuskijuustokakku

24.11.2022

Vietettiin pari kuukautta myöhässä esikoisen synttäreitä viime viikolla ja leivoin juhliin vegaanista puolukka-kinuskijuustokakkua. Idean kakkuun sain ihanan @iidanmatkassa -Iidan instatililtä, missä hän oli juuri jakanut ohjeen puolukkakinuskijuustokakkuun. Ohje kuulosti niin herkulliselta, että alkoi suunnilleen kuola valua. Meille oli tulossa kuitenkin myös vegaanivieraita, joten halusin kokeilla onnistuisinko tekemään kakun täysin vegaanisena. Ja onnistuihan se, ja kakku sai vielä runsaasti kehujakin!

Eniten mua jännitti kinuskin tekeminen, koska en ollut varma sopisiko käyttämäni tuote kuumennettavaksi (sopi se) ja millainen lopputuloksesta tulisi. Kaikki meni kuitenkin mainiosti ja kakusta oli mahtava! Kyseessä ei tietty ole juustokakku, koska siinä ei vegaanisena ole juustoa. Oikea nimi olisi varmaankin hyydykekakku, mutta ainakaan itse en kyllä ikinä etsi googlesta hyydykekakkua silloin kun ajattelen juustokakkua, niin laitoin sen nyt tuohon nimeenkin ihan googlaussyistä. Tein alkuperäisen ohjeen 1,5-kertaisena, jotta riitti meidän isolle juhlaporukalle.

Vegaaninen puolukka-kinuskijuustokakku (n. 15-20 hlölle)

POHJA
300 g kaura- tai digestive-keksejä
150 g vegaanista leivontamargariinia

TÄYTE
300 g maustamatonta vegaanista tuore”juustoa” esim Oatly
300 g Oddlygood Bake & Dessert Vanilla -”rahkaa”
3/4 dl sokeria
200g jäisiä puolukoita
3 dl Oddlygood Baking Vispiä 
4 dl puolukkamehua
2 pussia Dr. Oetker Vegegel-jauhetta

KINUSKI

3 dl Oddlygood Baking Vispiä
2,5 dl fariinisokeria
1 tl suolaa
2 pussia Dr. Oetker Vegegel-jauhetta

1. Murskaa keksit esim. minigrip-pussissa ja sulata margariini. Sekoita. 

2. Laita leivinpaperi noin 24cm irtopohjavuoan pohjalle ja painele keksiseos siihen tasaisesti. Laita pohja jääkaappiin. 

3. Vatkaa Oddlygood Vispi. Sekoita tuorejuusto ja bake & dessert siihen vatkaimella. 

4. Lisää Vegegel-jauheet kylmään puolukkamehuun ja kuumenna, kunnes seos on kiiltävää ja paksua. 

5. Kaada ohuena nauhana täytteen joukkoon samalla vatkaten.

6. Kääntele täytteen joukkoon jäiset puolukat. Kaada täyte pohjan päälle ja levitä tasaiseksi. Laita kakku jääkaappiin hyytymään (2-3h).

7. Laita Oddlygood Vispi, vegegel ja fariinisokeri kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä noin kaksi minuuttia. Lusikoi kuumana hyytyneen juustokakun päälle kiilteeksi ja hyydytä vielä 1-2h jääkaapissa.  Koristele jäisillä puolukoilla. 

Kakku oli kyllä niin herkullista! Ja juteltiin yhden juhlavieraan kanssa siitä, miten yllättäen juuri juustokakut/hyydykekakut on niitä, jotka on tosi helppoa toteuttaa vegaanisena, vaikka toisin voisi luulla, koska niissä on yleensä paljon maitotuotteita. Puolukan maku peitti hyvin vegaanisten maitotuotteiden korvikkeiden makua, ja kinuski oli ihan taivaallista!


Kerrossängyllä jaettu huone: sängyt päällekkäin, enemmän lattiatilaa

09.11.2022

Kuten moni varmasti tietää, meidän kodissa asuu kuusi ihmistä, mutta meillä on vain kolme makuuhuonetta. Koululaiset ovat tänne muuton jälkeen nukkuneet yhteisessä huoneessa, jossa kummallakin oli oma puoli, mutta ei kuitenkaan mitään tilanjakajaa. Kesän aikana lapset alkoivat haaveilla, että ostaisimme Kallax-hyllyn Ikeasta. Hyllyllä huonetta saisi hieman jaettua ja kumpikin voisi maalata oman puolen seinät haluamallaan värillä. Aloimme mittailemaan ja suunnittelemaan ja tulimme siihen tulokseen, että jos jaamme huoneen hyllyllä, mutta pidämme muuten kalusteet samalla tavalla, kummallekin jäisi ihan todella vähän lattiatilaa. Niinpä aloimme miettimään muita ratkaisuja, miten yhdestä huoneesta saadaan kaksi. Törmäsin elokuun alussa Pinterestissä hauskaan ideaan: huoneen jakaminen kerrossängyllä. Näin lattiatilaa jäisi yhden sängyn verran enemmän. Ja innostuimme kaikki tästä nerokkaasta ideasta! Se oli meille hyvä tapa saada yksi huone jaettua kahdeksi huoneeksi.

Alkusyksy makusteltiin ideaa, mietittiin järkevintä toteutustapaa ja materiaaleja. Halusimme rakentaa sängyn ympärille väliseinät niin, että toinen puoli näkyy vain toiselta puolelta ja toinen toiselta puolelta. Näin lapset saisivat mahdollisimman paljon omaa tilaa kuitenkin yhden huoneen sisällä. Pikkuhiljaa meille alkoi hahmottua, että rakennamme alasängyn toiselle sivulle väliseinän liimapuulevyistä ja yläsängyn toiselle puolelle valoa läpi päästävän rimaseinän mäntyrimoista. Sängyksi valikoitui yksinkertainen ja kaunis Ikean puinen Mydal, jonka patjakoko on 90×200.

12 neliön huoneesta kaksi 8,5 neliön huonetta

Huoneen koko on n. 3,3 metriä kertaa 3,6 metriä, mikä tarkoittaa yhteensä 11,98 neliötä. Kun huoneen jakaa sängyllä kahtia, kummallekin jää sängyn viereen lattiatilaa 1,3 x 3,6 metriä. Kun sängyn laskee mukaan kummankin oman huoneen mittoihin, molemmille jää ikiomaa tilaa n. 8,5 neliötä, mikä on kuitenkin ihan hyvä määrä. Toki huoneista tuli kompaktit, mutta kuitenkin niihin mahtuu kaikki tarvittava: sänky, oma vaatekaappi, työpöytä ja tuoli sekä säilytystilaa seinälle.  Lisäksi sängyn päätyyn jää runsaasti vielä yhteistä tilaa, johon voi tehdä esimerkiksi rentoutumis- ja lukunurkan.

Väliseinä kerrossänkyyn

Pohdimme alemman väliseinän tekemiseen erilaisia ratkaisuja, kuten vanerilevyä ja erilaisia liimapuulevyjä. Mielessä kävi myös jokin yksinkertaisempi ratkaisu, kuten verhot. Minä olin kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että kun nyt lähdetään jakamaan huonetta kahtia, niin tehdään se sitten kerralla kunnolla, niin, että kummallakin on oikeasti omaa seinää siinä välissä. Päädyimme mäntypuiseen kotimaiseen Lamboard-liimapuulevyyn, jonka sävy oli täydellinen match mäntyisen Mydal-kerrossängyn kanssa. Sängyn vasemmalle sivulle tuli kaksi 60×200-liimapuulevyä ja yksi 40×200 kokoinen liimapuulevy, sängyn päätyyn kaksi 60×200-kokoista, joista toinen sahattiin kapeammaksi. Sängyn oikealle sivulle rimaseinän kaveriksi tuli vielä yksi 60×200-liimapuulevy, jotta ilme oli selkeä ja yhtenäinen.

Rimaseinä kerrossängyn yläsänkyyn

Koska huoneessa on ikkuna vain yhdellä seinällä, oli selvää, että huoneen jakajan täytyy päästää myös valoa läpi. Näin marraskuussa on muutenkin todella harmaata ja pimeää, eikä huone kylve juurikaan valossa, mutta silloin kun valoa on, sen pitää tulla molemmille puolille huonetta. Siksi valitsimme ylemmäksi väliseinäksi rimaseinän. Rimat tilasin Hattulan Puu -nimisestä kotimaisesta puufirmasta Porvoosta, jonka löysin ihan vaan googlaamalla. Soitin sinne aamulla yhdeksän maissa ja tein tilauksen ja kello 14 saatiin hakea valmiiksi sahatut rimat. Tosi mukava palvelu ja rimat olivat todella siistejä ja laadukkaita.

Valitsimme 21×21 milliset rimat, jotka olivat sopivan kapeita. Rimojen väleihin jätimme 1,5x riman kokoisen välin, jotta valoa pääsee mahd. paljon läpi. Emme halunneet liian suuria välejä, jolloin seinästä näkisi liikaa toiseen huoneeseen, tai liian pieniä välejä, jolloin valo jää vain toiseen huoneeseen. Alkuperäisen ohjeen rimaseinään löysin Valeäidin blogista. Heidän kotonaan on upea rimaseinä olohuoneessa! Meidän seinän toteutus oli hieman yksinkertaisempi, koska rimaseinän korkeus on alle metrin, jolloin tukipuita ei tarvita niin kuin koko huoneen korkuisessa rimaseinässä. Mutta kannattaa ehdottomasti kurkata Insinöörin tekemät yksityiskohtaiset ohjeet ja materiaalilistaus, niistä sai hyvin käsityksen siitä, miten homma pitää hoitaa.

Kerrossänky huoneen jakajana

Tarvikkeet ja hinnat:

1 Ikea Mydal-kerrossänky tarvikkeineen (249€)

Kuusi 18x600x2000 kokoista liimapuulevyä (30-40€/kpl yhteensä n. 180-240€)

Yksi 18x400x2000 kokoinen liimapuulevy (25-30€/kpl)

45 kappaletta 21×21 kokoisia halutun väliseinän korkuisia rimoja (Meillä kaikkien mittatilausrimojen hinnaksi tuli 140€)

2 kappaletta 21x21x2000 kokoisia rimoja

Pistosaha

2 puristinta (voi olla enemmänkin)

Ruuvinväännin

Kulmarautoja (ainakin 20kpl)

Erikokoisia puuruuveja (rimaseinään 90kpl 3,5×30 ruuveja rimoille ja vielä ainakin 10kpl rimaseinän kiinnitykseen kattoon ja sänkyyn). Ruuveihin ja kulmarautoihin meni n. 10-15€

BUDJETTI:  yhteensä suunnilleen tilanjakajan materiaaleihin: 249+210+26+140+12= 637€.

Meiltä sattui löytymään onneksi kaikki tarvittavat työkalut pistosahasta puristimiin ja ruuvinvääntimeen, mutta jos ei itseltä löydy, niin niitä voi vuokrata melko edullisesti esimerkiksi Clas Ohlsonilta.

Tilanjakaja-kerrossängyn yksinkertainen kuvallinen rakennusohje:

1. Kokoa kerrossänky  muuten ohjeen mukaisesti, mutta jätä portaat sekä portaiden puolella olevan yläsängyn ylälaita asentamatta paikoilleen. 

2. Aseta kerrossänky paikoilleen ja kiinnitä seinään ohjeen mukaisesti.

3. Kiinnitä ensimmäinen liimapuulevy kulmaraudoilla tukevasti sängyn runkoon! Huom! Liimapuulevyn alareunaan kannattaa laittaa pieniä huopatassuja tiheästi, levyt ovat painavia ja voivat naarmuttaa lattian, jos paino lepää suoraan sen päällä. 

4. Kiinnitä toinen liimapuulevy kulmaraudoilla samoin kuin ensimmäinenkin, nyt huopatassut voi jättää pois. 

5. Ylimmäksi tulee kapeampi 40×200 kokoinen liimapuulevy. Sahaa kolmanteen liimapuulevyyn sopivan kokoinen  kulkuaukko yläsänkyyn pistosahalla. Hio sahatut kohdat. 

6. Kiinnitä kolmas liimapuulevy kulmaraudoilla tukevasti edellisten jatkoksi. 

7. Kiinnitä sängyn päätyyn 60×200 kokoinen liimapuulevy niin, että levyä tulee yli vasemmalta sivulta n. 10cm. Tähän tulee kiinni yläsängyn tikkaiden toinen sivu. Sahaa kolmas liimapuulevy kapeammaksi, jotta se istuu sängyn reunan kanssa hyvin. Hio sahattu reuna. Muista huopatassut levyn alaosaan!

8. Kiinnitä viides liimapuulevy tukevasti sängyn päätyyn. Muista huopatassut!

9. Sitten on aika käydä rimaseinän kimppuun. Mittaa sopiva väli rimoille, asettele rimat paikoilleen ylä- ja alariman väliin (käytä aina rimojen välissä sopivaa mittapalaa, ja tee välillä tarkistusmittauksia). Ruuvaa rimat paikoilleen ensin toisesta reunasta ja sitten toisesta. 

10. Kiinnitä rimaseinä yläsängyn toisen reunan laitaan, sängyn runkoon ja kattoon tukevasti kulmaraudoilla. 

11. Sahaa viimeinen liimapuulevy sopivan kokoiseksi peittämään Mydal-sängyn alkuperäisen laidan.

12. Kiinnitä lopuksi viimeinen liimapuulevy sängynlaidan peitoksi tukevasti kulmaraudoilla. 

13. Rakenna tikkaat yläsänkyyn sängystä yli jääneiden toisen puolen laitojen paloista. Kokeile yläsängyn omistajan kanssa sopiva väli tikkaille, jotta kiipeäminen sänkyyn ja sieltä pois on helppoa. Kiinnitä tikkaat tukevasti liimapuulevyn läpi sänkyyn ja sängyn päätylevyyn.

Huom! Päätylevyn ja sivussa olevien liimapuulevyjen väliin jää n. 1,5cm rako toiselle sivulle, joka menee piiloon, kun tikkaiden toinen tukipuu kiinnitetään siihen. Tämän raon voi myös välttää ostamalla pidempiä ja kalliimpia 3300mm pitkiä liimapuulevyjä ja sahaamalla ne tismalleen oikean kokoisiksi. Silloin tikkaat voi kiinnittää toiselta puolelta suoraan päätylevyyn ja lopputulos on siistimpi. Se tulee kuitenkin huomattavasti kalliimmaksi ja myös hävikkipuuta jää silloin todella paljon. Meille lopputuloksen ei tarvinnut olla täydellinen, joten mentiin sillä vaihtoehdolla, joka tuli edullisemmaksi.

Huoneen jakaminen ja sisustaminen

Sänkyjen jako meni lapsilla todella kivuttomasti. Toinen halusi ehdottomasti yläsänkyyn ja toinen taas oli innoissaan pesämäisestä alasängystä. Kummallekin oli ihan sama kumpi saa ikkunallisen puolen, joten mentiin itse sen pohjalta, kummalle puolelle oli järkevämpää laittaa yläsänky.

Ostimme huoneisiin lisäksi Ikeasta uudet vaatekaapit, joissa on liukuovet. Kummallekin tuli 117cm leveä oma liukuovikaappi huoneiden päätyseinille. Kaapeissa ja kaappien päällä on runsaasti säilytystilaa. Toiselle tuli nyt meidän vanha Ikean Vittsjö-työpöytä, joka on sopivan kapea ja siro. Toisella taas on huoneessaan väliaikaisesti meidän piano alakerrasta. Pianon paikalle tuli joulun ajaksi joulukuusi ja lapsi halusi siksi aikaa pianon omaan huoneeseen, jotta voi soitella paljon. Sitten, kun piano lähtee takaisin omalle paikalleen, laitamme sen tilalle työpöydän. Voi tosin olla, että piano siirtyy jo aiemmin meidän makkariin, jos kiva ja sopiva työpöytä löytyy.

Sänkyjen päädyssä on tosiaankin nyt lasten yhteistä tilaa, kun purimme siitä vanhat vaatekaapit pois. Tähän yhteiseen tilaan on nyt laitettu meidän 5-vuotiaan vanha pehmustettu säilytyspenkki, sekä muutamia Ikean Eket-seinähyllyjä, joita ostimme käytettynä Torista. Tämä päätyseinän tila tulee varmasti elämään ja kehittymään, kuten huoneet myös. Mitään ei vielä ole kalusteiden suhteen lyöty lukkoon, muuta kuin itse sänky sekä ne vaatekaapit. Jaan mielelläni lisää kuvia huoneesta sitten, kun sisustus on lopullisesti valmis.

Koululaiset ovat omiin huoneisiinsa aivan super tyytyväisiä ja ovat niiden valmistumisesta asti kiitelleet meitä päivittäin. Se on ollut ihanaa! Lopputuloksesta tuli parempi ja enemmän ”omat huoneet” kuin he osasivat edes haaveilla. Niin kauan kuin lapset ovat tähän ratkaisuun tyytyväisiä, niin tällä mennään. Jos joskus tulee tilanne, että he kaipaavat enemmän omaa tilaa ja ovea, jonka voi laittaa kiinni, niin sitten mietitään uudelleen sen pohjalta, mitä tehdään.

Mun mielestä on mielenkiintoista ja hauskaakin pyöritellä olemassaolevia kalusteita ja neliöitä ja miettiä uusia innovatiivisia ratkaisuja. Se on aina ollut meidän juttu, josta me nautimme. Rakastamme tätä kotia ja haluaisimme asua tässä niin pitkään kuin mahdollista, koska se palvelee meidän tarpeita todella hyvin kaikin puolin. Toivottavasti tästä ohjeesta on iloa jollekin, joka on kenties samanlaisessa tilanteessa.  Ja multa saa aina kysyä, mikäli kaipaa neuvoja tai lisätietoa!


Terassilasitus syksyllä ja talvella, mitä hyötyä on asentaa lasitukset loppuvuodesta?

30.10.2022

Kaupallinen yhteistyö: Lumon Oy

Syksy on todella saapunut ja melkein kaikki lehdetkin ovat jo lähteneet puista. Vaan eipä ole tarvinnut haravoida terassin lasitettua osaa, ai että! Se on edelleen ihanan kutsuva ja käytettävissä kuten ennenkin. Meidän piha on täysin puiden ympäröimä joka puolelta, joten haravoitavaa riittää koko perheelle. Se, että yksi 12 neliön alue jää Lumon lasituksen ansiosta nyt täysin ilman lehtiä on jo todella iso helpotus. Ja on ollut ihanaa, kun terassilla on voinut hengailla vielä tälläkin viikolla mukavan lämpimissä tunnelmissa neule päällä ja villasukat jalassa. Meidän lasitus on asennettu ehkä perinteiseen tapaan kesällä, mutta tiesitkö, että terassilasituksen voi asentaa myös syksyllä tai talvella ja se on jopa kannattavaa silloin? Minä en tiennyt, mutta nyt kerron teille lisää sen hyödyistä.

Kuten tässä heti ekana fiilistelin, niin terassilasitus suojaa terassia ja kalusteita syksyn ja talven sääilmiöiltä, sateilta ja roskilta. Jos ottaa lasituksen mukana vielä terassin katonkin Lumonilta, niin ei käy yhtä huonosti kuin meille, että alkusyksyn järkyttävän voimakas raekuuro rei’itti meidän vanhan alkuperäisen terassin valokatteen aivan reikäjuustoksi. 

Olisi kannattanut meidänkin suosiolla ottaa samalla uusi katto terassille Lumonilta kesän alussa kun otettiin lasitus, mutta ei meillä käynyt mielessäkään, että näin voisi käydä! Nyt meillä onkin kovasti harkinnassa, jos vielä vaihtaisi valokatteen tilalle Lumonin lasikaton. Ei nimittäin kovin montaa kertaa haluta joutua tilanteeseen, jossa kate on täynnä reikiä ja vesittää täysin upean terassilasituksen hyödyt.

Lasitetulta terassilta ei tarvitse siirtää kalusteita talvisäilöön, vaan päinvastoin: sen voi sisustaa ihanaksi syksyiseksi tai talviseksi tilaksi, jossa voi aurinkoisina päivinä edelleen nautiskella päiväkahvit vaikka viltin (ja halutessaan lämmittimen) kanssa. Meillä on siellä myös villasukkakori, niin voi ottaa lämmittävät sukat jalkaan. Lasitetulla terassilla tarkenee vallan mainiosti vielä ja lämpötilassa on selkeä ero verrattuna lasien ulkopuoliseen terassiin.

Sateisina päivinä lasiterassilla voi edelleen pelata kuivana jalkapalloa lasten kanssa ja nauttia samalla sateen ropinasta. Ja nyt talveksi ajateltiin mahdollisesti nostaa meidän ilmatäytteinen poreallas lasiterassille. Se ei ole ollut kovassa käytössä, kun mekin ollaan ehdottomasti haluttu säästää energiaa. Mutta voisi sen lämmittää ehkäpä jouluaatoksi, haaveilen ihanista jouluporeista toivottavasti kauniin lumisen maiseman ympäröimänä. HUOM! Jos poreallasta lämmittää lasiterassilla, on tärkeää pitää lasit auki, jotta ilmanvaihto toimii ja lasit eivät mene huuruun ja jäädy! Mutta nyt menen jo vähän asioiden edelle. 

Me ollaan ainakin oltu vähän laiskoja muutenkin kalusteiden talvisäilömisessä, joten terassilasitus helpottaa meidän elämää tosi paljon, kun niitä ei tarvitse siirrellä. Pihassa on yllättävän paljon huolehdittavaa ympäri vuoden ja jokainen pienikin helpotus on meille oikein toivottu! Lasituksella on iso vaikutus asumismukavuuteen ja se pidentää terassin käyttöaikaa parhaimmillaan jopa muutamalla kuukaudella niin syksyllä kuin keväälläkin. Meidän kompaktissa suurperheen kodissa se lisätila on todella arvostettua.

Olemme olleet erittäin tyytyväisiä terassin tuomaan lisätilaan, kuten olen kertonutkin. Mutta etenkin tämänhetkistä maailmantilannetta ja talvea 2022 ajatellen terassilasituksella on yksi aivan huikea hyöty, jota ei tajuttu edes etukäteen: lasiterassi voi auttaa säästämään energiaa. Se toimii puskurialueena kodin sisätilan ja ulkoilman välillä, joten se voi tuoda säästöä myös lämmityskuluissa. Siihen kuinka paljon säästöä kertyy vaikuttaa toki moni asia, kuten rakennuksen ikä, lasitetun tilan koko, ilmansuunnat sekä lasituksen sijainti suhteessa rakennukseen. Lasituksen tyyppi on ratkaiseva tekijä, eli onko terassi valmiiksi katettu kuten meillä, vai sisältyykö lasitukseen myös lasikatto.

Vaikka meidän valokate ei ehkä eristä niin tehokkaasti kuin lasikatto, niin meillä ei esimerkiksi vieläkään ole alakerrassa edes lämmitys päällä, koska meillä on mukavan lämmintä edelleen. Ei tarvita sisällä villasukkiakaan vaan normaalit sisävaatteet riittää. Lasiterassin lisäksi siihen toki vaikuttaa se, että meillä on moderni ja energiatehokas kivitalo, joka varastoi hyvin lämpöä. Mutta ei siitä lasituksesta ainakaan haittaa ole meillekään!

Kivitalosta tuli muuten mieleen, että lasituksessa on vielä kolmaskin kiistaton hyöty ympäri vuoden: se suojaa rakennuksen julkisivua sään vaikutuksilta ja vähentää siten remontin tarvetta. Mitä isompi alue on lasitettuna, sitä enemmän julkisivua on suojattuna. 

Jos teillä on ollut terassilasituksen hankinta mielessä, niin nyt on oikein hyvä hetki laittaa Lumonille viestiä ja tilata ilmainen suunnittelu- ja kustannusarviokäynti, joka ei sido mihinkään. Käynnin aikana saa hinta-arvion lasituksen hankinnalle ja pääsee kuulemaan lisää Lumonin erilaisista lasitusvaihtoehdoista. Kannattaa myös lukea Lumonin sivuilta lisää lasituksen hyödyistä, siellä on todella kattavasti tietoa ja paljon inspiraatiokuvia erilaisista terasseista.