Tämän vuoden teemana meidän synttärisankarilla oli merirosvot, ihan mielettömän hauska ja monipuolinen teema! Oli ihana lähteä toteuttamaan taas jotain uutta ja erilaista, jota ei aiemmin olla tehty. Jos ei ole jo käynyt ilmi, mä rakastan juhlien järjestämistä ja suunnittelua ihan älyttömästi! Siinä on jotain niin hauskaa, kun pääsee miettimään erilaisia tapoja toteuttaa lapselle tärkeää teemaa.

Me lähestyttiin merirosvoteemaa niiden perinteisten juttujen kautta: pääkalloja, kultakolikoita, mustaa, raitoja, silmälappuja ja huiveja. Synttärisankarille kapteenin hattu ja koukkukäsi. Meiltä löytyi melkein kaikki roolivaatteet jo valmiiksi omasta takaa.  Merirosvokapteenin takki on melkein kolme vuotta sitten Disney Storesta ostetusta Ruuturouvan asusta ja meiltä löytyy raitapaitoja koko perheeltä. Asut oli siis helppoa toteuttaa.

Mä halusin päästä helpolla ja tilasin upean syntymäpäiväkakun Cake O’ Clockista. 20 hengen fantasiakakku maksoi 90 euroa, mikä oli mun mielestä hyvä summa. Vähintään saman verran olisi mennyt jos olisin lähtenyt itse ostamaan juuri tähän kakkuun sopivat simpukkamuotit, koristeströsselit, eri väriset sokerimassat, elintarvikevärit voikreemin värjäykseen ja muut ainekset. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon aikaa mulla olisi mennyt, vaikka lopputulos ei luultavasti olisi ollut lähelläkään tätä. Juhlien järjestäminen oli ihanan stressitöntä, kun juhlapöydän päätähti oli ammattilaisen tehtävänä ja itse sain keskittyä niihin asioihin, joista mä tykkään: koristeluun ja pikkusuolaisiin.

Katsotaan miten käy seuraavissa juhlissa kakun kanssa. Toki jos esim. lapsi itse erityisesti vaikka toivoisi, että leivotaan kakku yhdessä, niin mielelläni sen tekisin yhdessä hänen kanssaan. Se olisi hauskaa ja kakusta tulisi varmasti aivan mahtava. Mutta jos taas lapselle on ihan sama kuka kakun tekee, kunhan on joku kakku, niin sitten se on helppoa ja mukavaa toteuttaa näin. Tämä kakku ainakin löi lapsen ällikällä ja hän oli kovin iloinen hienosta aarrearkusta. Kakku maistui tosi hyvälle ja sitä onneksi jäi vähän jäljelle, niin voidaan herkutella vielä.

Kakun lisäksi meillä oli tarjolla ruisnappi-skageneita, kahta suolaista piirakkaa, rocky roadia vaahtiksilla, pakastekuivatuilla vadelmilla ja suolapähkinöillä sekä mansikoita ja vesimelonia. Ja tietenkin kahvia! Se on aina synttäreiden suosituin tarjottava, heh. Onneksi meillä on nykyään pari termaria niin juhlissa ehtii muutakin kuin seistä keittimen äärellä. Ekoina vuosina Otto vietti aina suurimman osan juhlista keittämässä kahvia keittiössä.

Ohjelmana meillä oli näillä sukulaissynttäreillä lapsille aarrearkkujen etsintää. Aarteenetsintä-tehtävät olivat super hauskoja ja lapsilla kului hyvin aika niiden parissa. Ostettiin siis tällaiset synttäriaarrearkkusetit taannoin Toys’r’usin konkurssimyynnistä muutamalla eurolla, kun tiedettiin synttäreiden tuleva teema. Niissä oli etsintää ja kaikkia askartelujuttuja paperista ja kartongista ja lopuksi kaikille etsijöille palkinnoksi merirosvovärityskirjat ja omat kynäsetit. Meillä ei ole ollut varmaan ikinä niin hiljaista lasten synttäreillä, kuin eilen lasten rauhoittuessa värittämään värityskirjojaan kaikki yhtäaikaa aarteenetsinnän jälkeen. Oltiin kaikki vanhemmat ihan, että mitä tää on!  Pitää siis jatkossakin kehitellä joku tällainen hauska puuha lapsille, jossa ensin saa vähän purkaa energiaa ja sitten voi rauhoittua hetkeksi tekemään jotain vähän rauhallisempaa. Kaikki kyllä osallistuivat niin hienosti ja yhteistyöllä löysivät lopulta aarrearkut.

Oli kyllä aivan ihana synttäreiden täyteinen viikonloppu (lauantaina oltiin sukulaislapsen synttäreillä) ja eilen vielä virpomispäivä ja vaalipäivä. Actionia kerrakseen. Otetaan oikein mielellään vastaan tämä viikko ja pieni pääsiäisloma vähän rauhallisemmissa merkeissä. Aivan ihanaa uutta viikkoa kaikille <3 

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Maldonin kanssa.

Pääsiäinen on sellainen juhla, johon meillä ei kotona oikein ole ollut ruokaperinnettä, ellei suklaamunia lasketa. Ollaan vähän kokeiltu eri juttuja joka vuosi. Tykätään ottaa pääsiäisenä tosi rennosti ja meidän perinteet liittyvät enemmän yhdessä tekemiseen pääsiäisen osalta kuin johonkin tiettyyn ruokalajiin. Juhlaperinteistä tykkäävänä mä olen kuitenkin miettinyt, että olisi ihanaa, jos meidänkin perheellä olisi joku oma pääsiäisen ruokalaji. Joku sellainen ruoka, jota lapset tulisivat aina pääsiäisenä kotiin syömään vielä aikuisenakin. Ihan niinkuin mekin käydään Oton perheen luona pääsiäisaterialla koko perhe joka vuosi.

Mä lähdin kehittämään meille pääsiäisen uutta perinneruokaa satokauden pohjalta. Juuri nyt on meneillään parsa-aika, joten parsa tuntui keväiseltä ja luontevalta valinnalta. Me tykätään koko perhe parsasta yhtä lukuunottamatta ja tähän aikaan vuodessa sitä syödään tässä kodissa paljon. Mutta mitä parsalle kaveriksi? Usein parsan kaverina on suolaisia lihoja ja liha muutenkin kuuluu usein pääsiäispöytään. Halusin kuitenkin kehittää tähän Maldonin kamppikseen jotain erilaista vaihtoehdoksi lihalle. Siksi valitsin parsan kaveriksi lohen. Lohi ja parsa menevät aivan loistavasti yhteen makujen puolesta, varsinkin kun molemmat maustaa laadukkaalla ja autenttisella merisuolalla. Molemmat ovat sellaisia raaka-aineita, jotka ovat parhaimmillaan suolan kanssa, koska suola korostaa niiden upeita makuja.

Maldon-suola valmistetaan Englannin Maldonissa edelleen samoin perinteisin käsityömenetelmin, joita on käytetty jo vuodesta 1882 asti. Maldon-suola on peräisin Blackwater-joesta, joka virtaa Englannissa Maldonin kaupungin läpi. Maldon on pitkäaikainen yhteistyökumppanini, jonka suola on meidän arjessa luontevana osana kaikissa ruokalajeissa, joihin suolaa käytetään. Olen kertonut tarkemmin Maldonin syntytarinasta esimerkiksi viime elokuussa kirjoittaessani rapujuhlista.

Toukokuun alussa suurimmissa Prismoissa ja S-Herkku -myymälöissä tulevat myyntiin nämä kuvissakin näkyvät uudet mahtavat Maldon suola- ja pippurimyllyt. Myllyt ovat uudelleentäytettäviä ja valmistettu kestävästä lasista. Niissä on kaksiportainen karkeuden säätö, jotta suolasta tai pippurista saa joko hienompaa tai karkeampaa, ihan miten ruokalaji vaatii. Juuri tällaisia mä olen kaivannut! Laadukas sormisuola on mulle kaikkein mieluisin suola ruuanlaitossa, mutta mylly helpottaa sen käyttöä aivan älyttömän paljon. 

Tämä resepti valmistuu reilussa puolessa tunnissa, joten se jättää pääsiäisenä aikaa myös kaikelle muulle hauskalle, vaikka juhlava onkin. Ehkä tästä tosiaan voisi tulla meidän pääsiäisen perinneruoka, ainakin lapset jo hyväksyivät idean.

Pääsiäisen uunilohi ja paahdettu parsa (5 aikuisen annosta)

800g MSC-sertifioitua ruodotonta lohifileetä

3 limeä

3 valkosipulinkynttä

Maldon-suolaa

Maldon-mustapippuria

Kourallinen korianteria

Kourallinen ruohosipulia

1-2 kevätsipulia varsineen

500g parsaa

2 rkl Laadukasta oliiviöljyä tai seesamiöljyä

Balsamicoa

Pese limet ja viipaloi kaksi niistä ohuiksi viipaleiksi. Halkaise yksi lime kahtia ja purista mehut lohen päälle. Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet ohuiksi viipaleiksi ja ripottele lohen päälle. Pyöräytä Maldonin myllyistä suolaa ja pippuria oman maun mukaan lohen päälle. Lisää ohuet limeviipaleet ja paista lohta uunissa 200 asteessa 20 minuuttia. Pese parsat, leikkaa puumaiset osat pois ja kuori niitä vähän juuresta, jos ne ovat kovin paksuja. Laita parsat lasivuokaan, kaada päälle pari ruokalusikallista seesamiöljyä (tai oliiviöljyä) ja mausta Maldon-suolalla ja Maldon-mustapippurilla myllystä. Paahda uunissa 200 asteessa 10 minuuttia. Ota parsa ja lohi uunista. Pese ja pilko kevätsipulit ja silppua ruohosipulit. Huuhtele korianterit. Ripottele kypsän lohen päälle reilusti yrttejä ja kevätsipulia. Tarjoile parsan ja balsamicon kanssa. (jos haluat vielä ruokaisamman aterian, tarjoile lisäksi esim. basmati-riisiä, jota meillä on aina lapsille uunilohen kaverina).

Tämän keväisempää annosta on kyllä hankala keksiä, värit ja maut ovat todella kohdallaan, vaikka itse sanonkin! Suosittelen ehdottomasti maistamaan ja saa maistaa vaikka heti, jos ei malta pääsiäiseen asti odottaa. Maldon-suolasta ja muista tuotteista löytyy lisätietoja Maldonin vasta avatuilta suomenkielisiltä nettisivuilta, käykää ihmeessä tutustumassa!

Onko teillä pääsiäisen ruokaperinteitä? Mikä on paras pääsiäisruoka?

Huomenna sinä täytät kuusi vuotta. Olemme tienneet jo vuoden ajan, että tänä keväänä synttäreitäsi juhlitaan merirosvoteemalla. Tiedän jo ensi vuodenkin teeman ja sitä seuraavakin on jo kuulemma puoliksi lukkoon lyöty. Sinä rakastat haaveilla ja suunnitella, aivan kuin minäkin. Näen sinussa paljon itseäni, välillä tuntuu hassulta, miten samaa rataa sinun ajatuksesi kulkevat kuin itselläni samassa iässä. Sinäkin olet huomannut tämän: kun olen muistellut omaa lapsuuttani ääneen, olet todennut, että mehän ollaan äiti ihan samanlaisia. Saan olla maailman kiitollisin siitä, että ainakin tässä vaiheessa elämää äidin muistuttaminen joissain asioissa on sinulle ilon ja ylpeyden aihe.

Olet positiivisin tyyppi kenet tunnen. Kun sait kipsin viime kuussa käteesi temppurata-onnettomuuden jälkeen, keksit heti ainakin kahden käden sormien verran syitä, miksi kipsi oli kiva, hauska ja jännittävä juttu. Myöhemmin tuli pieni turhautuminen: siihen, että ei pääse luisteluharjoituksiin ja siihen, että ei voi pyöräillä, vaikka kadut on jo lakaistu. Käsittelit turhautumista hienosti ja yhdessä mietittiin, miten nopeasti se aika kuitenkin menee. Ja nopeasti se toden totta meneekin, reilun viikon päästä sinun pitäisi taas olla ihan kipsitön tyyppi, entistä ehommalla kädellä varustettuna.

Toivoit syntymäpäivälahjaksi ihan oikeaa luistelupukua jo talvella ja pitäydyit toiveessasi, vaikka et ole päässyt harjoittelemaan yli neljään viikkoon, etkä vielä pääsekään. Ja ihan oikean luistelupuvun sinä myös sait. Olet päättäväinen: kun jotain päätät, sinä myös pysyt siinä päätöksessä, vaikka eteen tulisi haasteita tai hidasteita. Itse olisin varmaan vaihtanut synttärilahjatoiveen luistelupuvusta lapsena ainakin sata kertaa jo johonkin mitä olisin kaupassa nähnyt, varsinkin, jos en edes olisi voinut käyttää pukua harjoituksissa heti. Siinä mielessä me ollaan siis erilaisia. Olet uskomattoman kärsivällinen ja pitkäjänteinen ollaksesi vasta pian kuusivuotias. Tai sitten olin itse vaan tosi ailahtelevainen.

On valtavan suuri etuoikeus saada seurata sinun ja siskojesi kehitystä aitiopaikalta. On myös valtavan suuri etuoikeus saada olla teidän vanhempia. Tuntuu vieläkin aika hämmästyttävältä, että teitä tosiaan on kolme ja me ollaan saatu teidät aikaiseksi. Kolme maailman siisteintä ja rakkainta tyyppiä.

Keskimmäisen paikka ei aina ole se helpoin mahdollinen, mutta sinä handlaat sen loistavasti. Te opetatte toisillenne aivan älyttömän paljon joka päivä. Rakkaudesta, elämästä, jakamisesta, keskustelusta, maailmasta. Sinulla on mahtavat neuvottelutaidot ja se räjähtävän suuri rakkaus, joka teissä kolmessa toisianne kohtaan näkyy, on kaunein asia mitä mun maailmassa on. Toivottavasti se säilyy aina.

Sinä olit meidän perheen game changer ja olet opettanut vanhemmuudesta meille ihan älyttömän paljon. Me otimme toisen lapsen vastaan nuoruuden jäätävällä perusteettomalla itsevarmuudella siitä, että me yhden lapsen jälkeen tasan tiedetään miten vauvat saa nukkumaan ja rauhoittumaan. Opetit, että se ei todellakaan ole kiinni aina siitä, mitä vanhemmat tekevät, vaan jokainen lapsi on yksilö. Vaikka joskus niinä yön pimeinä tunteina vauvavuonna valvoessani ei todellakaan tuntunut siltä, että onpa hienoa valvoa tässä, kun opin olemaan sallivampi ja ymmärtäväisempi ihminen, olen kiitollinen siitä nyt jälkeenpäin. Sinä opetit, että monenlaisista kokemuksista ja aluista voi kasvaa ihan yhtä ihana, onnellinen ja rakkaudentäyteinen perhe. Ja ekan vuoden jälkeen olet nukkunutkin aina hyvin.

Muistan, kuinka ihan vasta olit se pieni hömpppä kaksivuotias, jonka tukan sai juuri ja juuri kiinni ja jolla oli jo silloin lennokkaat jutut. Nyt pikkusiskosi on se perheen pieni hömppä kaksivuotias ja sinä olet jo kuusi. Ensi syksynä aloitat eskarin ja tiedän, että se menee varmasti paremmin kuin hyvin. Ajatus sinusta kevätjuhlassa laulamassa ”Hejdååå, dagis hejdååå” saa mut silti itkemään jo nyt. Ei mennä siihen vielä.

Kiitos kun sinä olet juuri sinä. Kiitos, kun annat aamuhalin joka aamu ja kiitos kun kerrot meille niin paljon sun ajatuksista, haaveista ja tavoitteista. Kiitos, kun me saadaan olla mukana seuraamassa sun kasvua ja kehitystä. Kiitos kaikista kysymyksistä, joista syntyy mahtavia keskusteluita. Kiitos kun olet niin ihana kaveri ja välittävä sisko. Kiitos, kun inspiroit meitä joka päivä sun rohkeudella ja periksiantamattomuudella. Kiitos kun jaksoit kuunnella tämän koko pitkän tekstin kun luin sen sinulle ääneen ja vielä kiitit siitä lopuksi. Paljon onnea äidin ja isin maailman rakkaimmalle kuusivuotiaalle, sä oot ihan paras<3

Onko teillä säästössä sellaisia vaatteita, joita ette juuri nyt voi tai halua käyttää, mutta ette kuitenkaan ole konmarittaneet poiskaan? Sellaisia aarteita, jotka tuovat teille onnea ja iloa, vaikka ette niitä juuri nyt käytä? Mulla on. Mulla on muutama sellainen aarre, jotka ovat niin persoonallisia tai niin täynnä muistoja, että olen säästänyt ne. Osa niistä ei mahdu mulle juuri nyt ja osa niistä on tyyliltään sellaisia, että eivät ehkä juuri nyt istu mulle. Mutta olen säästänyt ne, koska olen ajatellut, että niistä voisi mahdollisesti olla iloa mulle itselleni tai mun lapsille myöhemmin.

Kun mä olin teini-iässä, mun suurimpia aarteita olivat mummulta saadut vanhat korut ja vyöt ja äidin vanha farkkutakki ja Mikki Hiiri -paita, jättimäiset  silmälasit joista irrotin linssit sekä silkkihuivit. Mun äiti oli heittänyt suurimman osan vanhoista vaatteistaan pois ja äidin kengät eivät mahtuneet mulle, sillä hänen jalkansa on kokoa 35 ja mulla 37. Olin kuitenkin niin onnellinen edes niistä muutamista pienestä jutusta, jotka toivat persoonallisuutta mun omaan tyyliin. Silloin toivoin vaan, että äidillä olisi ollut tallessa kaikki ne siistit vaatteet nuoruuden valokuvista, joita aina ihailin (ja joille jossain vaiheessa elämää hihittelin). Päätin silloin teininä, että minähän en koskaan heitä yhtäkään vaatetta pois vaan säästän joka ikisen mun tuleville lapsille.

No, kaikkea en todellakaan ole säästänyt. Hyvin ison osan vaatteista olen laittanut eteenpäin jossain vaiheessa elämää. Joka kerta olen kuitenkin punninnut valintoja hyvin tarkkaan. Ja onneksi olen myös säästänyt muutamia siistejä ja spesiaalimpia juttuja, joista osa on jo tosi vanhoja. Olen pyrkinyt pitämään hyvää huolta mun vaatteista ja asusteista ja toivon, että joskus sitten teini-iässä tai myöhemmin niistä on edes jollekin mun lapsista jotain iloa. Tietenkään en voi olettaa, että he tykkäisivät samanlaisista jutuista kuin itse tykkään tai olen tykännyt ja voihan olla, että he eivät halua niistä mitään. Mutta ainakaan en joudu katumaan myöhemmin sitä, etten ole säästänyt mitään. Esittelen nyt muutaman jutun, joita mulla on tällä hetkellä jemmassa.

1. Batman-kuvioiset Converset

Mä ihailin näitä mun kanssa samassa koulussa olleella tytöllä aina yläkoulussa. Hän oli ostanut ne Lontoosta, joten mulla ei ollut mitään mahiksia saada samanlaisia. Joskus lukion ekalla tai tokalla hän kuitenkin kysyi multa, haluaisinko ostaa ne kengät itselleni. Ja mä todellakin halusin! Ostin batman-conssit samantien, ja edelleen säästelen niitä. Ne on ihan mielettömän siistit ja myös vähän törkeät. En osaa käyttää niitä juuri nyt, mutta ne on ihan megahyväkuntoiset edelleen yli 13 vuotta vanhoiksi kengiksi ja toivon, että joku mun lapsista ilahtuu niistä. Mulla on myös musta-valkoiset pitsikuvioiset Converset jossain tallessa ja niitä säästelen myös.

2. Valko-kultaiset Reebok Classicit

Ostin nämä itse Lontoosta Foot Lockerista vuonna 2007 ja ne olivat silloin siisteimmät kengät i-ki-nä. Selkeä klassikko, jonka uskon tekevän vielä comebackin joku vuosi oikein isosti, niinkuin kaikki klassikkotossut jossain vaiheessa tekevät. Ehkä silloin nämä ovat sopivat jollekin meidän tyypeistä, tai sitten voin käyttää niitä itse. Nämä ovat hyvässä kunnossa, vaikka toki niitä saisi putsata valkoisten lenkkareiden putsausaineilla.

3. Ketjukoristeiset Reebok Classicit

Nämä ovat samaa mallia kuin nuo toisetkin, mutta aavistuksen rokimmat. Näitä en ehkä itse käyttäisi enää, mutta ties vaikka joku lapsista innostuisi niistä teini-iässä. Nämäkin ovat melko hyvässä kunnossa, vaikka puhdistuksen vaatisivat ja narut voisi vaihtaa. Tällaisia ei varmasti tule samanlaisia vastaan jos käyttää vaikka viiden vuoden päästä. Nämäkin on ostettu vuonna 2007.

4. Topshopin maastokuvioinen takki

Ostin tämän takin Tukholmasta vuonna 2013 ja se on ollut aivan super kovassa käytössä joskus. Viimeiset pari vuotta se on enimmäkseen lepäillyt kaapissa, mutta musta se on edelleen ihan törkeän siisti. Tällä hetkellä en osaa yhdistellä sitä mihinkään itse, mutta voi olla, että otan sen itse myöhemmin vielä käyttöön tai sitten annan lapsille käyttöön, jos he joskus haluavat sen.

5. Kokonaan paljeteilla päällystetty mekko

Tämä mekko oli mulla päällä yhdessä Indiedays Inspiration -gaalassa vuonna 2014. Se on ihan älyttömän näyttävä ja tykkään siitä vieläkin ihan hirveästi. Voisin kuvitella joskus laittavani sen vielä päälle, vaikka se joskus ei välttämättä tänä kesänä olekaan.

6. Valkoinen kotelomekko kirjailluilla koristenauhoilla

Ostin tämän mekon meidän keskimmäisen ristiäisiin vajaat kuusi vuotta sitten. Tämä kyllä mahtuu mulle edelleen ja tykkään tästä aivan hirveästi. Hyvä esimerkki klassisesta vaatteesta, joka näyttää ihan yhtä hyvältä vielä kuusi vuotta myöhemminkin.

7. Musta nahkainen hapsuliivi

Ostin tämän liivin 16-vuotiaana, festarit mielessäni. Ja voi jos joskus mun lapseni menevät festareille, tässä on loistava festariasuste jollekin farkkushortsien kaveriksi. Liivi on sellainen lyhyt ja tosi napakka ja se oli mulla aikanaan kovassa käytössä, vaikka en mikään ahkera festarikävijä itse ollutkaan. Meni se hyvin muissakin kesäisissä riennoissa.

8. Punainen pitkä flanellipaita selkäkuviolla

Tämä on yksi mun kaikkien aikojen käytetyimmistä vaatteista! Menee loistavasti niin tunikana kuin jakkunakin. Toimii hyvin monen kokoisena, esim olen käyttänyt tätä 10 kiloa kevyempänä kuin nyt, sekä raskaana ollessa. Nytkin se on mulle aivan sopiva ja viimeksi käytinkin sitä nyt talvella. Klassinen ruutupaita joka menee varmasti vuodesta toiseen.

Näiden lisäksi mä säästän tietysti kaikki tämän hetkiset käytössä olevat vaatekaapin kulmakivet, kuten esim. Guccin laukun ja vyön, Coachin laukun, nahkatakin, Vansit, R-collectionin ja Kenzon colleget ja hupparin, Leviksen 501-farkut ja muut klassikot. Mutta ne tosiaan mulla on itselläni käytössä juuri nyt ja voi olla, että ovat käytössä sittenkin kun lapset ovat aikuisen kokoisia. Ainakin toivon, että ovat.

Toki he saavat niitä silti tulevaisuudessa lainata, jos haluavat. Jemmassa mulla on lisäksi Niken AirForce1:t, muutama iltapuku, hääpuku, korkokenkiä, paljon koruja, vöitä ja muita asusteita sekä huiveja. Osasta voin kuvitella vielä joskus luopuvani, mutta luultavasti ainakin kaikki nykyiset ja tulevat hyväkuntoiset klassikkokenkämallit mä ainakin säästän, sekä juurikin koruja ja vöitä, koska ne eivät vie paljoa tilaa. Hääpuvun säästän myös, lähinnä itselleni muistoksi.

Lasteni tämän hetkistä vaate-innostusta seuraillessa uskon, että he kiittävät mua viiden vuoden kuluttua tästä ratkaisusta. Mutta jos eivät kiitä tai ole yhtään kiinnostuneita, niin voi näitä hyvin laittaa eteenpäin vielä silloinkin. En mä siinä tapauksessa harmittele sitä, että olen turhaan säästänyt, vaan olen tyytyväinen siitä, että heillä oli kuitenkin olemassa se mahdollisuus. Muutamat tarkkaan valitut kengät ja vaatteet eivät vie paljoa tilaa onneksi.

Säästättekö te vanhoja vaatteita tai asusteita muistojen vuoksi itselle tai lapsille, vaikka ette itse juuri nyt käytä? Millaisia vaateaarteita teillä on tallessa?

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Cake O’ Clockin kanssa.

Jo tovi on vierähtänyt meidän hääpäiväbileistä, joita juhlittiin vuoden pimeimpään ja kylmimpään aikaan viime helmikuussa. Juhlista postasin heti, mutta tämä herkkupostaus ajoitettiin vähän sopivampaan ajankohtaan, sillä mukaan tuli myös alekoodi, jonka löydätte tämän postauksen lopusta. Malttakaahan kuitenkin ensin, niin kerron meidän juhlien tarjottavista!

Juhlissa meillä oli ”isona” suolaisena todella runsas salaattibuffet, jonka toteutimme itse. Kaikki muut tarjottavat tulivat espoolaisesta ihanasta Cake O’ Clock -leipomosta. Taisia Cake O’ Clockista laittoi minulle viestiä kun kuuli  meidän lähestyvistä juhlista ja tarjosi mahdollisuutta tehdä kaupallista yhteistyötä. Me ehdottomasti tartuttiin tähän, sillä kun vilkaisin Cake O’ Clockin nettisivuja ja instatiliä, huomasin heti, että Taisia tekee aivan mielettömän kauniita kakkuja. Meillä oli juhlien tiimoilta paljon muutakin järjesteltävää, joten oli ihanaa luovuttaa kakun ja muiden leivonnaisten sekä pikkusuolaisten tekeminen jonkun osaavamman haltuun.

Pikkusuolaisena meillä oli juhlissa tarjolla poro-rieskarullia sekä lohi-ruisnappeja. Molemmat aivan älyttömän herkullisia ja maistuivat kaikille vieraille hyvin alkupaloina sekä myöhemmin illalla pikku välipalana.

Tärkein tarjottava oli tietenkin näyttävä kakku! Lähdettiin suunnittelemaan kakkua Taisian kanssa meidän omien toiveiden pohjalta. Meillä oli toiveena raikas ja hedelmäinen kakku banaanikakkupohjalla, joka näyttäisi iloiselta ja jopa kesäiseltä. Haluttiin tuoda iloa ja valoa pimeän helmikuun keskelle. Cake O’ Clockin kakuissa on aina aitoja makuja, eikä mitään jauheita tai keinotekoisia aromeita, joten kun me haluttiin kakkuun mangoa, kakusta tuli sitten keltainen. Kakku oli siis banaanikakku mangokuorrutteella (jossa oli tuoretta mangososetta seassa) ja mango-valkosuklaa -täytteellä sekä pensasmustikoilla. Vieraita meidän juhlissa oli n. 35-40 (en nyt muista ihan tarkkaa määrää enää), mutta näyttävä ja korkea kakku tosiaan riitti hyvin ja jäi vielä ylikin.

Koristeena kakussa oli aitoja kukkia, jotka oli suojattu niin, että eivät olleet suorassa kosketuksessa kakun kanssa. Tämä usein huolettaa ihmisiä, kun kakuissa käytetään aitoja kukkia, että jos kukista irtoaa jotakin kakkuun. Cake O’ Clockissa käytetään siis aina suojattuja kukkia jotka eivät ole suorassa kontaktissa minkään syötävän kanssa, jolloin niistä ei myöskään tartu mitään.

Meillä oli kakun lisäksi myös aivan ihania vaniljakeksejä mangomarmeladilla sekä sokerimassakuorrutteella, joihin oli painettu meidän nimet sekä 5V koska ollaan oltu 5 vuotta naimisissa. Keksit oli koristeltu ruusukullalla. Lisäksi oli aivan ihania mini cupcakeja, joissa oli sama banaanikakkupohja, sekä omena-kaneli-vaahterasiirappipursotus. Ne olivat aivan mielettömän hyviä, voisin ottaa niitä kaikkiin juhliin joita ikinä järjestän tulevaisuudessa. Niin olivat tosin kaikki muutkin tarjottavat. 

Cake O’ Clockin sivuilta löytyy paljon erilaisia kakkuvaihtoehtoja ja ideoita, mutta kakkuja tehdään myös täysin asiakkaan toiveiden pohjalta. Eli esimerkiksi tätä meidän kakkupohjavaihtoehtoa ei sivuilta löytynyt, mutta sekin onnistui. Jos on siis jotain omia erityistoiveita, niin niitä toteutetaan Cake O’ Clockissa oikein mielellään. Myös erikoisruokavaliot on mahdollista ottaa huomioon tarjottavissa, ja valmiina vaihtoehtona jo löytyy gluteeniton kakkupohja.

Me oltiin niin tyytyväisiä meidän hääpäiväbileiden tarjottaviin, että tilasin (eli ostin täyteen hintaan) nyt meidän keskimmäisen synttäreille synttärikakunkin Cake O’ Clockista. Cake O’ Clockissa mun mielestä hinnat ja laatu todellakin kohtaavat, tai laatu jopa ylittää hinnan. Mekin kun yleensä järkätään teemasynttäreitä, niin on kivaa, kun joku oikeasti osaava tekee kakun valmiiksi, eikä mun tarvitse stressata siitä sen enempää. Kannattaa käydä tutustumassa Cake O’Clockin hinnastoon, joka on mahtavan avoin! Mua ainakin aina harmittaa, jos selkeä hinnasto puuttuu, kun silloin kuluja on vaikea arvioida. Cake O’Clockin sivuilla on hyvin selkeä hinnasto. Jos siis on isompia juhlia nyt keväällä tai kesällä tulossa ja on tarvetta ylioppilasjuhlakakulle tai rippijuhlien tarjottaville, tai haluat ihan vaan päästä synttäritarjottavien kanssa helpolla, nyt kannattaa hyödyntää alekoodia ja tehdä tavallistakin edullisempi tilaus.

10% ALEKOODI CAKE O’CLOCKIIN:

Nyt saatte 10% alennuksen huhtikuun aikana tehdyistä tilauksista Cake O’Clockista mainitsemalla tilauksessa ”IINAN BLOGI”. Tilauksen voi tehdä sekä suoraan sivuilta tilauslomakkeella että ottamalla yhteyttä sähköpostitse info(at)cakeoclock.fi

Suuri kiitos vielä Taisialle ja Cake O’Clockille. Laadukkailla tarjottavilla oli todella suuri rooli siinä, että meidän juhlat onnistuivat niin hienosti. Ei tarvinnut ollenkaan stressata kakuista tai leivonnaisista, vaan saatiin näyttävät ja herkulliset ruuat minimaalisella vaivalla. Cake O’Clockista huomaa, että työtä tehdään rakkaudesta ja täydellä sydämellä!

Ihanaa torstai-iltaa kaikille <3