Pari viikkoa sitten vilautin yhtenä iltana kaapissa lojuneilla akryylimaaleilla ja mustalla tussilla ”taiteilemiani” kuvia, ja lopulta tulin, kiitos teidän, siihen tulokseen että kehtaan ripustaa ne lastenhuoneen seinälle. En kuitenkaan päätynyt ripustamaan kaikkia kuvia, mutta kolme niistä päätyivät Tigerista jo aikoja sitten hankittujen pikkuhyllyjen seuraksi, ja samalla meidän Viljamin Puodista viime vuonna saatu juliste muutti kirjahyllyseinälle. Pieniä muutoksia, mutta jotenkin ainakin omaan silmään huone näyttää taas piristyneeltä, pienikin muutos raikastaa.

Kehykset ostettiin myös Tigerista, hintaa taisi olla 3 euroa kappale eli koko muutoksen hinnaksi tuli hurjat yhdeksän euroa, paitsi jos nuo aiemmin ostetut parin euron hyllyt lasketaan vielä mukaan. Vaikka en pidäkään noita tekemiäni tauluja minään taiteellisina mestariteoksina, musta on kiva ajatella että lastenhuoneessa on kaiken Ikean ja lelujen lisäksi jotain itsetehtyä ja persoonallista, sellaista mitä kenelläkään muulla ei ole.

Sain myös vihdoin yhdistettyä aurinkolasien muotoiset kehykset näiden kaikkien juttujen seuraksi, sillä olen ostanut ne jo varmaan pari vuotta sitten, mutta en ole saanut niitä mitenkään fiksusti esille vaikka ne ovat tosi hauskat. Nyt leikkasin niihin vaan jostain mainoslehtisestä kivat pienet tekstinpätkät ”GOOD MORNING” ja ”Makes you happy” ja mun mielestä niistäkin tuli tosi kivat. Myös arskakehykset ovat Tigerista (käydäänkö me ikinä missään muualla), ja niitä taitaa saada sieltä vieläkin.

Kaikki on aseteltu sopivasti vähän sinnepäin, ei se ole niin tarkkaa ainakaan meillä. En katsonut että taulut menevät viivasuoraan, ihan on silmämääräisesti aseteltu vaan. Sitten kun olin laittanut ne seinään kiinni kysäisin Otolta että no, onkos ne suorassa, hah!

Me vietettiin tänään päivää ihan vaan tyttöjen kesken kun Otto lähti illaksi vielä työpaikan juhliin, mutta meillä oli tyttöjen kanssa aivan ihana päivä. Tämän päivän aikana etenkin roolileikit olivat huipussaan, ja mä pääsin testaamaan niin prinsessan, joulupukin kuin vauvankin roolia. Henkilökohtainen lempparini oli ehdottomasti vauva, joka leikin aikana kasvoi jo vähän lähemmäksi taaperoa. Eläydyin rooliini aivan täysillä ja se oli hauskaa. Että terve vain jos joku naapuri on ihmetellyt miksi mä olen rääkynyt maitoa ja huutanut ”ga-gaaa mammaaaaa”. Lapsista on ihan järjettömän hauskaa kun äiti leikki-itkee ja sitten saa antaa maitoa ja äiti-vauva on hiljaa. Mustakin se oli kyllä aina aika nautinnollista ja helpottavaa jos itkuinen vauva rauhoittui saatuaan maitoa että ymmärrän kyllä täysin meidän lapsia.

Oli kyllä pitkästä aikaa ihana viettää kokonainen päivä vaan kotona verkkareissa ja touhuta lasten kanssa kaikessa rauhassa, ja vielä ihanampaa on ajatella että oikeasti enää ihan muutama viikko kesälomaan. Tällä viikolla säätkin on hellineet että toivo elää sortsikeleistä, ja kaikesta siitä mitä kesän bucketlistiin kirjoitin. Nyt on hyvä fiilis aloitella viikonloppua. Aivan ihanaa viikonloppua kaikille <3

Eilen oli tyttöjen ihkaensimmäinen kevätjuhla. Molemmat tytöt esittivät omien ryhmiensä kanssa ihania lauluesityksiä, ja juhla sujui todella hyvin. Nuorempi ei ihan hirmuisesti vielä laulanut mukana, mutta hän osallistui hienosti heiluttamaan huivia muiden mukana, se oli aika söpöä. Ja iso ja leveä hymy kasvoillaan hän siellä eturivissä seisoi, että ei ainakaan jännittänyt ihan liikaa.

Vanhempi neideistämme sen sijaan oli ihan täysillä mukana lauluissakin ja muisti kaikki liikkeet joita lauluesitykseen kuului. Molempia katsoessa oli kyllä sellainen ylpeyden ja rakkauden myrsky että meinasi tulla itku. Esitysten jälkeen molemmat kävivät viemässä kukat ja pienet lahjat omien ryhmiensä kaikille ohjaajille ja antoivat halit kaikille, ja kiiteltiin tietysti me vanhemmatkin.

En voi sanoin kuvailla miten loistava tuuri meillä on käynyt että ollaan saatu paikat nimenomaan tuosta päiväkodista. Kodinomainen meininki pienine ryhmineen on korvaamattoman arvokasta, etenkin tässä tilanteessa kun tulee luettua hallituksen hienoista ryhmäkoon kasvatuspäätöksistä. Lapsille heidän päiväkotinsa on kuin toinen koti, vaikka he ovatkin siellä vain alle seitsemän tuntia kolmena päivänä viikossa. Se on tärkeä, tuttu ja turvallinen paikka jonne on kiva mennä, ja jonka aikuisiin he selkeästi luottavat ja turvautuvat myös.

Kolmen kuukauden aikana itkuisia aamuja on ollut molemmilla vain yksi. Kuopuksella parin viikon flunssasta aiheutuneen hoitotauon jälkeen, esikoisella siksi että hän luuli että minä olen lähdössä kokonaan pois päiväkodista sanomatta heippa, vaikka menin vaan laittamaan hänen kenkiään hyllyyn, ja olin tulossa tietenkin halimaan ja pusimaan ja toivottamaan mukavaa päiväkotipäivää. Kun aamut sujuvat kivasti, on itselläkin hyvä mieli jättää heidät sinne ja lähteä itse töihin. Myös se luo turvallisuudentunnetta, että tietää että voi koska tahansa soittaa ja kysyä miten menee, ja aina aamulla hoitajat kyselevät miten viikonloppu/edellispäivä on sujunut ja iltapäivällä taas kertovat kattavasti päiväkotipäivän kulusta ja siitä miten lapsilla on sujunut.

Mä tykkään siitä, että tyttöjen päiväkodissa kaikki tuntevat toisensa nimeltä ja jokaiselle tuntuu riittävän aikaa ja syliä. Kun lapsia ei ole liikaa, tai hoitajia liian vähän, on helpompi myös tukea jokaisen yksilöllisiä tarpeita. Huomaan myös kuinka molempien kielellinen kehitys on ottanut räjähdysmäisen kasvupyrähdyksen. Vanhempi neiti kommunikoi jo ihan sujuvasti myös ruotsiksi, ja nuorempikin ymmärtää ruotsiksi suurimman osan puhutuista asioista, ja vastaa ruotsiksi lyhyin lausein tai yksittäisin sanoin. Joissain asioissa ruotsi on vallannut alaa suomelta, mutta tietenkin se suomi edelleen on kummallakin vahvempi.

Paljon on apua varmasti myös siitä että omat tarhakaverit puhuvat pääosin ruotsia. Kaikki päiväkodin lapset ovat aivan ihania, ja ottavat hienosti kaikki mukaan leikkeihin. Musta on ihanaa miten Tiaran ryhmäläiset halivat aamuisin Zeldaakin ja ottavat myös hänet mukaan, vaikka hän on vielä paljon pienempi.

Me ollaan kyllä kaiken puolin todella tyytyväisiä, ja tiedän että lapset menevät ilolla vielä muutaman viikon ajan aamuisin hoitoon ennen kesäloman alkua. Syksyllä on myös kiva palata samaan paikkaan takaisin. Mua pitkään vaivannut asuntokuume on helpottanut, ja oikeastaan vaihtunut peloksi että omg jos meidän pitää muuttaa isompaan asuntoon joskus ennen tyttöjen koulun alkua, koska en haluaisi että tytöt joutuvat vaihtamaan ikinä pois tuosta päiväkodista. Tietenkin asuntoja löytyy varmasti täältäkin missä nyt asutaan, mutta mun kantakaupunkiinmuuttohaaveet on kyllä erittäin ristiriidassa sen kanssa että en haluaisi vaihtaa ikinä päiväkotia. Onneksi näitä asioita ei tarvitse kuitenkaan miettiä nyt, just nyt on hyvä näin.

Me lähdetään viettämään mukavaa iltapäivää Itiksen uudelle leikkiasemalle tyttöjen kanssa! Ihanaa torstaipäivää kaikille <3

Me testattiin tällä viikolla helppoja ja terveellisiä arkiherkkuja, eli itsetehtyjä ”mehujätskejä”, tosin vähän eri tyylillä kuin mun ysärilapsuudessa. Ei pinkkiä ja sokerista mehutiivistettä, vaan lisäaineetonta monihedelmämehua, sekä tuoretta ananasta, mansikoita ja pensasmustikoita. Löydettiin hauskat jätskimuotit Tigerista parilla eurolla ja ryhdyttiin puuhaan. Pilkoin vaan ananaksen pieneksi, ja viipaloin mansikat että ne mahtuivat tasaisesti muotteihin, ja sitten lisäsin muotteihin vuorotellen ananasta, marjoja ja mehua niin kauan että muotit olivat täynnä.

Tiistai-iltana tehdyt jätskit maistuivat herkulta eilen illalla ruuan jälkeen, ja voin vain kuvitella miten raikkaita nämä ovat sitten kun ne oikeat kesähelteet ovat täällä, ja pötkötellään vaikka partsilla ottamassa aurinkoa. Seuraavalla kerralla valkkaan ehkä jotain vielä makurikkaampia pieniä marjoja, kuin pensasmustikoita, ne eivät nimittäin jäätyneinä olleet mitenkään kovin erottuvia siellä kaiken muun seassa, mutta eivät ne kyllä haitanneetkaan. Olen nähnyt netissä monen laittavan kiiviä näihin herkkuihin, ja se voisi kyllä toimia aika hyvin, en vaan itse tiedä uskallanko syödä kun en ole maistanut vuosikausiin, koska ainakin lapsena olin kiiville allerginen.

Lapset tykkäsivät todella paljon ja söivät jäätelönsä hitaasti nautiskellen. Pidettiin arki-illan jäätelökekkerit lastenhuoneessa, jota ennen jätskejä vähän sisustelin niillä mun itse tuhertelemilla ”tauluilla” ja Tigerista ostetuilla talon muotoisilla hyllyillä uuteen uskoon. Ihan hauska pikku muutos, tytöt olivat ainakin innoissaan uudesta tauluseinästään ja Ottokin jopa kehaisi.

Musta on ihanaa keksiä tällaisia pieniä kivoja juttuja meidän arkipäiviin, koska niistä tulee kaikille hyvä mieli. Vähän jotain erityistä ja hauskaa. Tänään meillä ei taida olla lisäpiristykselle tarvetta, sillä työ- ja tarhapäivän jälkeen on vuorossa lasten ensimmäinen kevätjuhla! Mä jännitän jo valmiiksi ihan into piukassa ja lapsetkin olivat aivan täpinöissään. Eilen illalla valittiin mekkoja vaikka kuinka kauan, kaikki mahdolliset kengät kumppareista liian pieniin sandaaleihin piti testata, ja voi jos olisitte nähneet kuinka hartaasti esikoinen valitsi nutturaansa kiinnitettävää pinniä, siinä kesti kauan. Kuulemma ainakin harjoituksissa oli ollut tosi kivaa, toivottavasti tytöillä on juhlassakin mukavaa. En kyllä kestä, mun isot tytöt!

Aivan ihanaa keskiviikkopäivää kaikille <3

Ihana aurinko hellii ulkona, ja fiilis on mahtavan kesäinen. Oton kesäloman alkuun on vielä muutama viikko, ja mulla nyt ei varsinaista lomaa ihan hirveästi tänä kesänä olekaan, mutta ajattelin silti hypätä hetkeksi kesäfiilistelyihin ja sekä suunnitella tulevaa kesää, että muistella viime kesän ihanimpia juttuja. Halusin tehdä tälle kesälle samanlaisen bucketlistin kun tein viime kesänä, koska huomasin että kun mulla oli sellainen lista jolle olin listannut niitä asioita joita haluan tehdä, tuli useammin tehtyä kaikkea hauskaa ja jännää kun ne asiat olivat mielessä.

Tänä kesänä haluan:

Ottaa rennosti. Kesän aikana haluan päästä eroon siitä tunteesta että olen aina väärässä paikassa. Mä olen just oikeassa paikassa silloin kun jossain olen, ja mä olen läsnä siellä, stressaamatta muista asioista.

Nähdä kavereita. Paljon. Kiireiset aikataulut ovat verottaneet kaveriaikaa ihan hulluna, kesällä aion pitää huolen siitä että näen kavereita ja vietän heidän kanssa aikaa niin paljon kuin mahdollista. Onneksi tiedän jo nyt että saan ainakin Rovaniemeltä yhden vanhimmista ystävistäni tänne useammaksi päiväksi.

Juhlia Oton ja Simon viiskymppisiä isosti. Otto ja Tipan kummisetä Simo täyttävät melkein yhtäaikaa 25 vuotta, ja pitävät yhteiset viisikymppiset. Sitä on syytä juhlia isosti!

Grillata usein ja paljon. Kesä ja grilli, ne vaan kuuluvat yhteen. Pitää keksiä paljon uusia grilliherkkuja, ja nauttia vanhoista klassikoista, kuten ribseistä, makkarasta ja pekonituorejuustoherkkusienistä.

Matkustaa Ouluun koko perheen kesken taas vuodeksi venyneen tauon jälkeen. Miten voikin aina käydä niin että meille tulee näin pitkiä taukoja? Ihan hirveä ikävä kaikkia serkuista täteihin ja kavereista isovanhempiin!

Käydä monta kertaa piknikillä ympäri Helsinkiä. Piknikkeily on kesän lempparipuuhia, ja mä haluan viedä tytöt vanhoille kulmilleni Kaivopuistoon piknikille.

Käydä perinteisellä Tukholman  risteilyllä lasten kanssa, tsekkaamassa muumidiscon meiningit ja Tukholman kesän. Ei olla käyty taas hetkeen risteilyllä, lapset odottavat jo ihan hirmuisesti discoilua, buffetia ja Tukholmaa.

Syödä liikaa jäätelöä. No tämä on pysyvä kohta mun kesä bucketlisteissä, koska kesä ja jäätelö.

Käydä torilla ostamassa mansikoita. Viime kesänä käytiin äidin ja lasten kanssa, ja se oli aivan ihanaa. Tänä kesänä on pakko käydä uudelleen, ja vaikka useampaan kertaan.

Käydä Hietalahden torilla kirppistelemässä joku sunnuntai. En ole käynyt Hietsun kirppiksellä vuosikausiin, vaikka rakastin kiertää siellä lapsena joka sunnuntai.

Viettää lasten kanssa rannalla niin monta päivää kuin mahdollista. Onneksi Helsingin upein hiekkaranta löytyy aivan kulman takaa, kunhan vain se aurinko lämmittäisi siihen malliin ettei rannalla tarvitsisi hytistä.

Tanssia ainakin kerran aamuun asti. Vaikka olenkin äiti, mä rakastan edelleen käydä tanssimassa. Haluan edes sen yhden kerran tanssia niin, että kun tulen kotiin niin aurinko nousee jo ja jalkoja särkee. Mä olen yleensä se tylsimys joka lähtee ajoissa kotiin, koska en halua käyttää koko seuraavaa aamua nukkumiseen, kun viikonloput ovat niin lyhyitä että jo yksi ilta pois lasten luota tuntuu pahalta. Kesällä on kuitenkin niin paljon enemmän aikaa, että yksi tanssittu yö ja yksi nukuttu aamu eivät maata kaada.

Olla mahdollisimman paljon ja usein ilman meikkiä. Viime kesänä mun iho oli super hyvässä kunnossa, ja sen jälkeen olen kärsinyt säännöllisen epäsäännöllisesti hirveistä näppyläinvaasioista naamassani. Uskon että aurinko ja meikittömyys yhdessä voisivat olla se paras lääke ihon kunnon parantumiselle, kaiken muun ohella.

Tehdä itse hedelmä-mehujätskejä niin usein että niitä voi syödä joka aamu. Mikä olisikaan raikkaampi tapa aloittaa aamu kuin syödä terveellistä mutta superherkullista mehujätskiä?

Ottaa revanssin ja yllättää Oton kunnon vesisodalla, hänen viime kesäinen ylläri vesipyssyhyökkäyksensä jäi kaihertamaan siihen malliin. Tuo kakkapää jota aviomieheksikin kutsun, yllätti mut viime kesänä ihan puun takaa kauhealla vesipyssyhyökkäyksellä ja kiljuin kuin pikkutyttö. Tänä kesänä pidän huolen että se on Otto joka kiljuu, hah!

Viettää aikaa isovanhempieni kanssa. Vaikka mummun kanssa säännöllisesti soitellaankin, ja nähtiinkin keväällä kun olin työmatkalla Oulussa, on mulla ihan hirveä ikävä molempia isovanhempia.

Mennä Oton kanssa yöuinnille aina kun siihen on mahdollisuus. Viime kesänä käytiin pari kertaa kun mun äiti oli täällä, ja voi itku se oli ihanaa. Yksi mun ihan ehdottoman parhaita muistoja viime kesältä on mun ja Oton ensimmäinen kahdenkeskinen uintireissu ikinä, ja me käytiin viime kesänä sentään myös häämatkalla ja tehtiin vaikka mitä muutakin kivaa.

Käydä Lintsillä, Korkeasaaressa ja kaikissa muissa perinteisissä kesäkohteissa. Nämä täytyy kiertää joka kesä. Ehkä tänä vuonna päästäisiin sinne maailmanpyöräänkin joka jäi viime kesänä kokematta? Kesäkohteista ja lapsiperheen Helsinkivinkeistä tälle kesälle on tulossa oma postauksensa.

Viettää sadepäivän lasten kanssa museokierroksella. Luonnontieteellinen museo ja Kiasma here we come!

Kuvata paljon pieniä videopätkiä meidän kesästä, ja tehdä niistä kesän lopussa yhden pitkän kollaasin. Tämä idea tuntuu jo nyt niin tunteikkaalta että mua melkein itkettää kun ajattelen jo sitä videota. Haluan ikuistaa ne tärkeimmät, rakkaimmat ja onnellisimmat hetket ja katsoa kesän lopussa, miten mieletön kesä meillä on ollut.

Ottaa äkkilähdön jonnekin. En ole koskaan ottanut äkkilähtöä minnekään, se tuntuu jotenkin ihan kreisiltä jutulta. Mutta haluan ehdottomasti kokeilla. Joko viikoksi lasten kanssa, tai pariksi yöksi Oton kanssa kahdestaan jonnekin lähelle.

Käydä brunssilla jossain keskustan ihanassa kesäravintolassa. Mä en ole koskaan ollut brunssilla, jos ei kattavampia pressiaamiaisia lasketa. Mä haluan brunssille!

Katsoa Oton kanssa ihan sikana leffoja iltaisin lasten mentyä nukkumaan. Me ollaan tälläisiä leffojen tuijottelijoita, ja mulla on ikävä sitä kuinka joskus ehdittiin katsoa kolmekin leffaa peräkkäin. Ja ehditään me vieläkin, se on vain järjestelykysymys.

Käydä lenkillä keskellä yötä, kun on vielä valoisaa. Kesäyön juoksulenkit ovat luksusta, jota odotan innolla.

Käydä Stadikalla uimassa. Stadikallakaan ei olla vielä käyty lasten kanssa, se on tuntunut jotenkin turhan hankalalta, kun hiekkaranta löytyy ihan vierestäkin. Mutta Stadikassa on sitä jotain, ihan oma fiiliksensä, ja haluan että lapsetkin pääsevät kokemaan sen.

Pitää lasten kanssa tyttöjen päivän jolloin he saavat päättää kaikesta. Näitä meillä on ollut ennenkin, enkä epäile sekuntiakaan etteikö kesäversiosta tulisi ihan huippu päivä myös. Kesällä kaikki on mahdollista, ja uskon että meidän tytötkin sen tietävät.

Käydä mökillä, ja saunoa puusaunassa. Viime kesän kruunasi loppukesän mökkireissu ja viimeiset helteet. Omaa mökkiä meillä ei ole, mutta onneksi on paljon ystäviä joilta mökkejä löytyy!

Nauttia, elää hetkessä ja luoda niitä parhaita muistoja joita muistellaan vielä vuosien päästä.

Kuten viime kesänä, myös tänä kesänä tämä lista toimii tylsyyspäivien inspiraatiopankkina ja muistutuksena siitä että voi olla spontaani jos siltä tuntuu. En aio noudattaa listaani orjallisesti, enkä ole pettynyt mikäli kohtia jää toteutumatta.

Mulle tuli kyllä nyt niin kesäfiilikset tämän listan myötä että ei mitään järkeä! Onneksi enää muutama viikko ja sitten kesä on tosiaan täällä.

Millaisia kesäsuunnitelmia teillä on? Parhaat kesätekemisvinkkinne?

 

Olen mukana Indiedaysin ja Olympuksen #katumuotiviikot -kampanjassa, johon lähdin innosta hihkuen mukaan! Mä olen seurannut tätä jo klassikoksi muodostunutta kamppista aina aiempina vuosina ihastellen, ja olen niin iloinen että pääsin nyt itsekin osallistumaan, ja kuvaamaan upeita katutyylejä. Aiemmin tämä kampanja on ollut samalla myös kilpailu bloggaajille, mutta tänä vuonna kampanja ottaa askeleen eteenpäin valloittamalla Instagramin, ja nyt bloggaajien lisäksi myös kaikilla teillä lukijoilla on mahdollisuus ottaa osaa tähän kilpailuun, ja voittaa Olympuksen uutuuttaan kiiltelevä Pen E-PL-7 kamera.

Sain kampanjan ajaksi itselleni käyttöön tuon kameran ja 25mm objektiivin, ja tykkään kyllä todella paljon molemmista. Olympuksesta mulla on jo aiempaa kokemusta, eikä tullut ollenkaan yllärinä että tykkään myös tästä Pen E-PL-7:sta. Ihan ekana täytyy sanoa että raikkaan valkoinen väri yhdistettynä vaaleaan nahkaan on erittäin toimiva yhdistelmä, mä olen aina tykännyt valkoisesta teknologiasta. Mutta Pen on paljon muutakin kuin tyylikäs ulkonäkö, se on nopea, tarkka ja kätevä. Penin näyttö kääntyy 180 astetta, joten se soveltuu myös selfiekuvaamiseen loistavasti.

Paras ominaisuus mun mielestä on sisäänrakennettu wi-fi, jolla kuvat saa kamerasta luuriin heti. Sisäänrakennettu wi-fi mahdollistaa myös puhelimen käyttämisen kaukosäätimenä kuvatessa, eli ei tarvitse mitään hankalia ajastuksia jos yrittää ottaa kuvaa itsestään jalustalla, sen kun vain asettelee kameran, itsensä ja napauttaa puhelinta sitten kun kaikki tuntuu olevan kondiksessa kuvaa varten. Pen toimii saumattomasti yhdessä mun puhelimen kanssa, koska kuvat tosiaan saa sinne heti, ilman välikäsiä kuten johtoja tai tietokonetta.

Olympukselle taattuun tyyliin tällä kameralla saa todella tarkkoja kuvia, ja 25mm Zuiko-objektiivi on samanlainen minkä ostin itselleni jo aiemmin keväällä. Valovoimainen, mutta ei tarvitse kävellä kilometrin päähän että saa kokonaisen ihmisen mahtumaan kuvaruutuun kerralla.

Himottaako jo oma kamera? Osallistu ihmeessä #katumuotiviikkoihin Instagramissa, sillä kaikkien osallistuneiden on mahdollisuus voittaa yhteensä kolme Pen E-PL-7 + 25mm objektiivi -settiä. Te voitte osallistua katumuotiviikkoihin julkaisemalla omat kilpailukuvanne hashtagein #katumuotiviikot & @olympussuomi, tai tykkäämällä kampanjatagatuista kuvista. Kuvatkaa itseänne, kavereitanne tai mielettömiä katutyylejä ja julkaiskaa kuva kuvattavan luvalla Instagramissa.

1. palkinto lähtee bloggaajalle/lukijalle, jonka kuva kerää Instagramissa eniten tykkäyksiä
2. palkinto arvotaan kaikkien #katumuotiviikot @olympussuomi kuvan julkaisseiden kesken
3. palkinto arvotaan kaikkien #katumuotiviikot @olympussuomi kuvista tykänneiden kesken

Kaikki katumuotikuvat nostetaan myös #katumuotiviikkojen kampanjasivulle josta myös kilpailun ohjeet ja säännöt löytyvät. Mä olen käynyt jo ihastelemassa ensimmäisiä katutyylejä tuon hashtagin takana, ja kuvannut siis myös ensimmäiset omat katumuotikuvani ever! Mua jännitti kauheasti kysyä kuvattavia mukaan, mutta uskalsin ja näiden tässä postauksessa näkyvien tyylien lisäksi kampanjan aikana tulen julkaisemaan lisää katutyylejä omalla instagram-tililläni, joten seurailkaa @iinalaura tai #katumuotiviikot -hashtagia jos haluatte niitä nähdä.

KIRA / HELSINKI / KALEVANKATU

SILJA / HELSINKI / YRJÖNKATU

Kiitos Kira ja Silja että suostuitte kuvattavaksi!  Osallistukaa ihmeessä kisaan kuvaamalla, jakamalla ja/tai tykkäämällä jos uusi kamera kesäkuvien ottamista varten on himotuslistalla. Ihanaa ja aurinkoista päivää kaikille <3