Ostin tuossa vähän ennen joulua itselleni Over The Knee -bootsit, eli tuttavallisemmin OTK-bootsit.  Olen harkinnut niitä jo monta vuotta, mutta olen jotenkin aiemmin kokenut ne liian övereinä, ehkä siksi että olen ollut niin paljon epävarmempi pukeutujana. Kyllähän ne voivat olla tosi överit, laitapa saappaisiin platform-korot, nyöritettävä varsi ja kantajalle päälle napaan asti avonainen yläosa ja olematon alaosa.  Silloin ne ovat varmaan överit. Mutta saappaitakin on erilaisia, nämä jotka nyt ostin ovat hillittyä mustaa tekomokkaa, maltillisella korolla ja terävähköllä kärjellä.

Mä olen yhdistänyt niitä sekä hameiden että housujen tai legginssien kanssa. Kaikkein eniten tarkka olen ollut siitä, että pidän yläosan yksinkertaisena, kun jaloissa on kuitenkin aika huomiotaherättävät kengät. Mä tykkään näistä saappaista tosi paljon, sillä niillä on hyvä kävellä ja olen ne jalassa ollut töissäkin (farkuissa ja neuleessa).

Ainoa miinus kenkiin tulee siitä että mun kilometrikoiville ne ovat hädintuskin ylipolven saappaat. Polven yläreuna jää näkyviin, ja mun mielestä pituus ei ole ehkä se kaikkein imartelevin. Siksi usein yhdistän saappaat vielä ylipolven sukkiin, jos olen liikkeellä hameessa, sillä muuten varsi näyttää jotenkin vaan liian lyhyeltä mun silmään. Haaveilin juuri siitä että saappaan varsi nousisi edes 1/3 reiteen asti mutta nämä(kin) useiden muiden kokelemieni lisäksi jäivät himppusen liian lyhyiksi.

Yhdistin saappaat mun lempparimekkoon joka bannerissakin vilkkuu, sekä vyöhön jonka olen ostanut jo joskus lukioaikoina. Jotenkin tuo mekko kaipasi vähän ryhdistystä näin talvella. Mun mielestä asu oli kivan boheemi, vähän erilainen kuin mitä yleensä pidän. Meikin ja hiukset yritin pitää mahdollisimman raikkaana, ja luotin punaiseen huulipunaan. Näin jälkeenpäin vaan harmittaa että ei ollut joululahjaksi saamaani laukkua vielä näiden kuvien aikaan, se olisi nimittäin sopinut tähän asuun täydellisesti!

Takki Sheinside* / Mekko BIKBOK / Vyö H&M / Saappaat Nelly.com / Kello Marc by Marc Jacobs* / Koru Marc by Marc Jacobs / Sukat H&M / Laukku Coach / *saatu blogin kautta.

Mitä mieltä OTK-bootseista? Hot or not? Löytyykö teidän kaapeista?

EDIT: Tajusin tuossa juuri että Vuoden viimeinen asu kuulostaa aika dramaattiselta, haha! En aio siis kulkea tässä asussa vuoden viimeisiä kolmea päivää, mutta tämä jäänee viimeiseksi asupostaukseksi blogissa vuoden 2015 puolella.

Niin ihanaa hiljentyä joulun viettoon ihan rauhassa! Kuluneet pari päivää ollaan öllötelty kotivaatteissa, luettu kirjoja, syöty kinkkua niin että napa ruskaa ja leikitty ja pelattu uusilla jutuilla. Käytiin myös Oton tädin luona kylässä ja syömässä Tapaninpäivän lounas.

Joululahjapeleistä varsinkin Junior Alias on noussut nopeasti meidän pelisuosikiksi, etenkin kun esikoinen osoittautui ihan mestariksi siinä pelissä, päihittää mut ja Oton selittämisessä ihan 6-0. Jotenkin 4-vuotiaalla on taito selittää mahdollisimman selkeästi mutta kuitenkin nopeasti ja yksinkertaisesti kaikki sanat, me aikuiset ollaan liian monimutkaisia.

Kuopus sen sijaan viihdyttää ihanilla vastauksillaan ja täydellisellä piittaamattomuudellaan pelin kulusta tai voittamisesta. Hän vastaa ihan mitä mieleen juolahtaa, ja selityksistä ja hänen vastauksistaan tulee välillä aika hauskoja yhdistelmiä. Silti tuntuu että nuorempi neiti on yhtäkkiä kasvanut parissa päivässä ainakin puoli vuotta, hän on oppinut L-kirjaimen ja alkanut käyttää aiemmin oppimaansa S-kirjainta. On niin outoa, kun on tottunut siihen että toinen kuulostaa miltä kuulostaa, samalta kuin minä pienenä, ja yhtäkkiä hän alkaakin puhumaan ihan tavallisesti ärrää lukuunottamatta. Joka päivä hän on vähemmän ja vähemmän vauva, vaikka aina mun vauva onkin.

Ollaan katseltu leffoja ja vaan oltu ja ulkoiltu, niin parasta. Ihanaa on myös ajatella että vielä seuraavat kolme viikkoa me saadaan Oton kanssa viettää joka viikko pitkä viikonloppu yhdessä, se tekee oikeasti tosi paljon ja auttaa varmasti jaksamaan koko kevään. Ja sekin on kiva että auringonvalo lisääntyy tästä viikosta eteenpäin ainakin minuutin joka päivä (tai jotain sinne päin), ja kolmen viikon kuluttua sitä valoa on jo melkein puoli tuntia enemmän päivässä.

Meillä on ollut mahtava joulu, ja on ihanaa kun Armas ja mun äitikin ovat olleet pitkästä aikaa täällä. Tytöillä oli mummuaan tosi tosi kova ikävä, ja he ovatkin nyt olleet tosi iloisia siitä että mummu on vihdoin täällä.

Tämä hiljentyminen, todellinen joulunviettoon rauhoittuminen on tehnyt niin hyvää touhukkaan syksyn jälkeen. Näiden päivien jälkeen on hyvä käynnistellä pian vaihtuva vuosi vähän rennompaan tahtiin ja uudella puhdilla. Tytöt ovat lomalla ensi viikon päiväkodista, joten heillekin tulee nyt vähän pidempi joululomatauko ja varmasti loman jälkeen menevät jo ihan innoissaan hoitoon.

Mä lähden tänään viettämään tyttöjeniltaa Julian kanssa ja odotan sitä jo tosi innolla! Ihan huippua päästä vähän ulos, kun en ole moneen kuukauteen käynyt missään! Mennään jonnekin Tapsan Tansseihin ja pidetään hauska ilta.

Ihanaa Tapaninpäivää kaikille <3

Moikka! Huhhuh mikä viikonloppu etten sano! Perjantaina hoidettiin viimeiset jouluostokset Oton kanssa, kun Oton ihana täti tuli katsomaan meidän tyttöjä siksi aikaa. Saatiin melkein kaikki tehtyä onneksi, ja illalla ajeltiin keskustasta rättipoikkipuhkiväsyneinä kotiin. Eilen oli ihan mielettömän ihana sää päivällä, oli mahtavaa nähdä aurinkoakin pitkästä aikaa, vaikka tänään taas satoi. Pääsin eka kertaa ulkoiluttamaan mun uusia Ray Banin Clubmastereitakin kun arska vihdoin näyttäytyi.

Takki H&M / T-Paita Gina Tricot / Hame H&M / Aurinkolasit Ray Ban / Sukat H&M / Kengät Nike / Laukku Marc by Marc Jacobs / Kaulakoru Marc by Marc Jacobs

Iltapäivällä tehtiin vielä joulun ruokaostokset, ja illalla olikin meidän esikoisen ensimmäinen tanssiesitys jonne hän onneksi pääsi vaikka alkuun näytti siltä että ei mitenkään voisi mennä kun oli niin kovasti kipeä.

Tanssiesitys sujui mahtavan hienosti ja vaikka katsomo oli loppuunmyyty ja paikalla satoja ihmisiä ei meidän pikkusintti jännittänyt ollenkaan. Hän veti aivan täysillä sekä kenraaliharjoituksen että esityksen, ja vielä yhteisen lopputanssin joka oli Antti Tuiskun Keinutaan. Kuvasin kaikki tanssit videolle joten kuvia mulla ei itse tansseista ole vaan nämä ovat kaikki esitysten välistä!

Olipa kyllä ihanaa olla katsomassa tanssinäytöstä, viimeksi olen ollut tanssikoulun näytöksessä silloin kun vielä itse tanssin 16-vuotiaana. Muistan kuinka ihanan kutkuttavan jännittävää se oli ja samaa ihanaa jännitystä oli aistittavissa meidänkin pikkuneidissä.

Kuopuskin jaksoi katsoa kaikki esitykset hienosti ja huudahteli välillä että ”Hyvä Tipa hyvä Tipa!”.  Ai että, oon kyllä niin ylpeä meidän tytöistä. Tiara tanssi ihan superhienosti! Ehkä ensi keväänä me Oton kanssa paimennetaan backstagella jo molempia neitejä, jos kuopuskin aloittaa tanssin niinkuin hän itse on ainakin kovasti suunnitellut.

Eilisilta ja osa yöstä vietettiin eilen paketoiden Oton kanssa, mutta ei saatu kaikkea valmiiksi. Pitäisi vielä jatkaa tänään jos vain jaksetaan! Tänään me jouduttiin sitten uudelleen lääkäriin kun Tipalla tuli korvat kipeäksi, ja korvatulehdushan siellä oli flunssan jälkitautina. Tosi inhottavaa! Mutta onneksi ei sentään mitään sen pahempaa, toivottavasti lääke puree nopeasti ja päästään nauttimaan joulusta terveenä koko perhe.

Jouluun on enää neljä yötä, ja joulukalenteria jäljellä enää neljä luukkua! Huomenna on ainakin luvassa tosi herkullinen luukku, sen voin kertoa. Pysykää siis kuulolla! Hyvää yötä ihanat <3

Helou! Keskiviikon kunniaksi on aika lyödä vähän faktoja tiskiin, ja jaan siis itsestäni kahdeksan aiemmin jakamatonta faktaa. Uskokaa tai älkää, vaikka olenkin tehnyt jo kaksi tällaista neljä- ja puolivuotisen blogihistoriani aikana – niitä faktoja löytyy lisää. Hassujakin. Ehkä sellaisia joita ette olisi uskoneet? Tai sitten olisitte, mä en tiedä. Kertokaa mulle, ja kertokaa jos teillä on jotain samoja juttuja kuin mulla!

1. Luen kaikkein eniten poliittisia blogeja.

Mua kiinnostaa sekä kotimaan asiat, että Suomen ulkopolitiikka ja politiikka koko maailman mittakaavassa. Poliittisten blogien lisäksi seuraan useita kotimaisia ja ulkomaisia uutis- ja ajankohtaissivustoja. Mulla on kova tarve olla perillä maailman asioista, ja yritän seurata mahdollisimman monia eri lähteitä saadakseni mahdollisimman puolueetonta ja rehellistä informaatiota.

2. En voi kuoria raakoja juureksia tai perunoita ilman kumihanskoja, koska olen niille allerginen.

Siksi Otto yleensä hoitaa meillä kuorimisen, ja mä vaan keskityn sitten nauttimaan ihanasta paistetusta perunasta, porkkanasta ja bataatista.

3. Olen muuttanut elämäni aikana melkein 15 kertaa, joista kahdeksan kertaa sen jälkeen kun täytin 16.

Ennen näitä reilua kolmea nykyisessä asunnossa vietettyä vuotta en asunut missään vuosikausiin vajaata vuotta pidempään. Hetkittäin tuntui vaikealta juurtua, kun oli tottunut muuttamaan usein. Nyt olen niin juurtunut tähän asuntoon, että muutto tuntuu ajatuksena ihan raastavalta, vaikka lisätilalle olisi tarvetta jo nyt.

4. Torkutan vartin joka arkiaamu ennen kuin nousen ylös.

Kikka on kuitenkin se, että olen asettanut herätyskellon soimaan ekan kerran aina varttia ennenkuin mun pitää nousta. Niin ehdin nuokkua vartin tiukasti Oton kainalossa, ja joudun vasta sitten nousemaan. Öisin me pyöritään miten sattuu eikä nukuta missään lusikassa, mutta aamuisin on kiva kömpiä siihen kainaloon hetkeksi. Lähtee aamu kivemmin käyntiin.  Sen jälkeen on ihan parasta nousta yhdessä pöllämystyneen mieheni kanssa, joka ei aamulla puhu yhden käden sormilla laskettavaa määrää enempää sanoja. Hän on mun aamuörmy.

5. Nukun kuulemma aina keskellä sänkyä

Kysyin Otolta tätä kirjoittaessani, että mikä fakta hänellä tulee musta ekana mieleen. ”No sulla on aina pakottava tarve nukkua ihan keskellä sänkyä niin että mulle jää joku hikinen pari senttiä reunasta tilaa”.. Hahah, mulla ilmeisesti vähän ruusuisemmat fiilikset meidän yöunista kuin Otolla. Minkäs minä sille voin että nukahdan aina ekana ja sitten vaan etsin mukavan asennon ja nukun siinä.

6. Olen ihan koukussa Marja Hintikka Liveen

Siis ihan mahtava, olen katsonut jokaisen jakson ja vaan ajatellut, kuin paljon helpommalla olisin ehkä itseni raskaus- ja vauva-aikoina päästänyt jos olisin silloin katsonut tätä. Jokaikisessä jaksossa tärkeä aihe, ja juuri sitä avointa keskustelua ja tabujen murtamista mitä vauvavuoden ja raskausajan ajankohtaisiin asioihin on kaivattukin. Jos ette ole katsoneet niin katsokaa Yle Areenasta, siellä on kaikki tähän asti ilmestyneet jaksot!

7. En osaa vieläkään käyttää Snapchatia kunnolla ja seuraan siellä neljää ihmistä

En koskaan muista katsoa onko sinne tullut mitään, kun aina vaan nopeasti päivitän sinne jonkun pienen videopätkän. Ehkä vähän noloa tunnustaa kun mun pitäisi bloggaajana olla perillä myös kaikista somejutuista. Kyllä mä sinne videoita laitan, mutta en osaa mitään snapchat-kikkoja ja teen sitä vaan omalla tyylillä.

8. Kerään ihan hullun määrän kuitteja lompakkoon aina ennenkuin tyhjennän sen

Siis en ostele mitenkään ylipaljon asioita, mutta mulla saattaa vahingossa mennä kuukausia etten tyhjennä kuitteja lompakosta. Sitten se on lopulta niin täynnä että en saa koko lompakkoa kassalla auki kun pitäisi maksaa vaan taistelen vaikka kuinka kauan kun joku kuitti on vetoketjun välissä. Yleensä tämä sattuu juuri silloin kun takana olisi muutenkin jonoa. Nolo ja ärsyttävä tapa! Mutta en vaan muista tyhjentää niitä, enkä koskaan heitä niitä samantien poiskaan.

Onko kellään teistä samoja tapoja tai faktoja, vai olenko mä ainoa? Kertokaa teidän omia hassuja tai outoja tai muuten vaan mielenkiintoisia faktoja!

Päivän asu / Takki Sheinside* / Body H&M / Farkut Gina Tricot / Kengät Primark / Laukku Marc by Marc Jacobs / Kello Marc by Marc Jacobs* / *saatu blogin kautta

Nämä rakkaat tyypit ja tämä päivä<3

Ensilunta me ei saatu ainakaan vielä, mutta sitäkin enemmän rakkautta, hyvää ruokaa, yhdessäoloa ja höpötystä. Rosvoa ja poliisia, leffalauantaita ja herkkuja. Viimein käytiin vuokraamassa se Helinä-keiju ja Mikä-Mikä-Maan hirviö, joka yritettiin jo viime joululomalla käydä katsomassa leffassa mutta ei päästy. Ei se ainakaan yhtään pelottava ollut, ja tämä oli Minion-leffaa lukuunottamatta ensimmäinen jonka kuopuskin jaksoi katsoa alusta loppuun asti.

Syötiin herkullisen täyteläistä kirsikkatomaatti-pecorino -pastaa, ja illaksi on varattuna Oton kainalo, huipulta vaikuttava Luokkakokous-leffa sekä purkillinen Utter peanut butter clutter Ben & Jerry’siä. Mikäs sen parempaa! Ihan parasta akkujen latailua ja rentoa yhdessäoloa, niinkuin lauantaina kuuluukin.

Huomenna mennään katsomaan joulukadun avajaiset ja piipahtamaan pikkujoulujuhlissa ennen niitä. Tytöt ovat jo ihan intsinä kun pääsevät tapaamaan joulupukkia, ja kieltämättä niin olen mäkin. Kyllä niissä avajaisissa vaan aina on se oma tunnelmansa, vaikka se tungos aina onkin vähän ahdistavaa kahden pienen kanssa. Mutta tänä vuonna nämä kaksi pientä ovatkin jo vähän isompia pieniä onneksi, ja tänä vuonna ei tarvitse lähteä rattaiden kanssa sinne pyörimään vaan on helpompi liikkua.

Hyvää yötä ihanat ja kauniita unia teille kaikille <3