Näin eilen pitkästä aikaa kaveriani Katria, johon olen tutustunut blogin kautta, ja napattiin samalla asukuvia, kun käytiin lounaalla Citycenterin Fafa’sissa. Asukuvatreffit tuttujen bloggaajien kanssa on jotain mihin pitäisi ryhtyä useammin, mutta talvella se ainakin itsellä aina ”jää”. On helpompaa vaan ajaa Oton kanssa suoraan autolla kivalle kuvauspaikalle, kun pääsee sitten heti autoon lämmittelemään kuvien nappaamisen jälkeen. Onneksi ulkona lumet sulavat kovaa vauhtia, ja kohta asukuvien ottaminen on taas paljon helpompaa, kun päälle ei tarvitse vetää untuvamakuupussia joka kerta kun astuu ovesta ulos. Sitten ehkä tulee enemmänkin sovittua asukuvaustreffejä, kun ei tarvitse miettiä äkkiä autoon pujahtamista.

Kuvat: Katri Määttänen Edit: Meitsi

Untuvamakuupussista puheenollen, mulle taitaa kyllä tulla sitä aika kova ikävä, kun sen pakkaan pian muiden talvikamppeiden kanssa kesäksi varastoon. Se on ollut niin ihanan lämmin, rento ja kaikkiin asuihin sopiva. Sen alle on voinut pukea oikeasti vaikka yökkärit kauppareissulle ilman että kukaan huomaa, kun se on niin pitkä. Se on ollut sellainen ihana turvavaate, jonka kanssa ei voi mennä pieleen. Ja nyt se pitäisi hyvästellä kesän ajaksi, ja miettiä tilalle joku toinen takki.

Mun monta vuotta sitten blogin kautta saatu tekonahkatakki vetelee viimeisiään. Olisinpa jo silloin osannut kiinnittää huomiota paremmin laatuun määrän sijaan, ja sijoittanut klassikkoon.  Sillon kuitenkin iloitsin vaan siitä että sain kivannäköisen takin. Vaikka takki ei ollut mikään megalaadukas, olen kuitenkin käyttänyt sitä nelisen vuotta, joten ehkä se on kuitenkin palvellut ihan hyvin alkuperäänsä nähden. Seuraavan tekonahka (tai ekonahka) -takin toivon kestävän tytöille saakka, jahka raaskin luopua siitä edes vanhuksena, mä kun aion olla myös badass mummeli. Mutta ehkä sitten perinnönjaossa joku sen saa mun jälkeen.

Kuvat: Katri Määttänen / Edit: Meitsi

Jos siis teillä on vinkkejä ihanista ja laadukkaista biker-(eko/teko)nahkatakeista (jos löytyisi mahdollisimman eettinen ja ekologinen vaihtoehto), niin vinkatkaa ihmeessä. Unelmien vaatekaappia rakentaessa haluan tehdä parempia valintoja. Esimerkiksi nyt kun olen ostamassa uutta takkia, voin tehdä sen päätöksen että en juokse ketjuliikkeeseen ja osta ekaa kivaa trendikästä muovitakkia, vaan punnitsen ostopäätöstä tarkkaan, ja satsaan laadukkaaseen takkiin, jota voin käyttää hyvällä omallatunnolla vuodesta toiseen. Olen miettinyt koko talven, että keväällä satsaan kunnon bikertakkiin, koska se on yksi monikäyttöisimpiä vaatteita mitä löytyy, ainakin itselleni. 15-vuotiaasta asti olen käyttänyt nahkatakkia, ja tiedän että sille tulee aina olemaan paikka mun unelmien vaatekaapissa.

Tämän asun farkkuminihame on löytö Oulun reissulta, ja kauluspaita taas PR-toimistolta pelastettu mallikappale, kun se oli jo ”vanhaa mallistoa” ja lähdössä eteenpäin. Molemmat on ihan mun lemppareita. Farkkumini on sellainen klassikko, jonka kanssa voi pukea melkein mitä vaan, ja se on täydellinen lisä vaatekaappiin. Odotan niin paljon kesää, että saan pukea sen paljaiden säärien ja tennareiden kanssa!

Takki Adidas | Paita Gina Tricot | Hame Gina Tricot | Kengät Vans | Laukku Rebecca Minkoff | Vyö Gucci | Laukkukoru Coach

Kuvat: Katri Määttänen / Edit: Meitsi

Tämä on varmaan viimeinen asu ennen ensi talvea takissa, yhyy! Mutta ehkä seuraavassa asussa pääsen jo esittelemään uutta takkilöytöä? Ainakin toivon niin. Olisi ihanaa löytää sellainen hyvän mielen kevättakki, niin kuin tämä takki on ollut talvella, ja tulee varmasti olemaan monena tulevaisuuden talvena myös.

Ihanaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Jyväbroilerin kanssa.

Mä en ollut koskaan kokannut itse pataruokia, mutta kun saatiin pari joulua sitten Oton perheeltä joululahjaksi valurautapata & pata-reseptikirja, mä aloin opettelemaan yhdessä Oton kanssa. Kokkaillaan pataa yleensä viikonloppuisin, kun on aikaa haudutella pitkään uunissa. Pataruuat on siitä ihania, että niiden valmistelussa ei yleensä kestä kovinkaan kauaa. Vaikka kypsennys ottaa oman aikansa, se ei vaadi aktiivista kokkailua, vaan sen ajan voi käyttää kaikkeen muuhun kivaan! Aika pitkään ollaan menty sellaisella vuorotteluperiaatteella, että joka toinen kerta Otto kokkaa jotain uutta pataa, ja joka toinen kerta minä.

Ollaan kokeiltu vaikka mitä patoja, mutta yksi juttu meillä on vielä ollut kokeilematta: kokonaisen broilerin paahtaminen padassa. Mut haastettiin Jyväbroilerin patahaasteeseen, ja mä lähdin innoissani mukaan, koska olen todellakin tykästynyt patojen kokkailuun tässä puolentoista vuoden aikana, mitä ollaan pata omistettu, ja tässä tuli oiva tilaisuus kokeilla kokonaisen broilerin paistamista ihan itse!

Jyväbroileri haastoi mut jakamaan mun lemppari kanapadan reseptin,  ja jotta haaste olisi oikeasti haaste, reseptissä piti olla mukana kauraa. Ensin meinasi mennä vähän sormi suuhun, sillä kaurasta en ole tainnut tehdä muuta kuin puuroa, tai leipomuksia. Joskus ostanut kaurafraichea tacojen kaveriksi, kun vegaanikaveri on ollut meillä syömässä. Kaura aiheutti päänvaivaa, mutta lopputuloksen maistettuani olen super iloinen että kokkasin nimenomaan kauraa käyttäen, sillä kauran pehmeä maku sopi täydellisesti broilerin kaveriksi!

Ihan ekana selasin läpi sen appiukolta lahjaksi saadun pataruokakirjan. Siellähän oli vaikka mitä herkkuja. Lähdin kehittelemään omaa versiota kirjan reseptistä niin, että korvasin kirjan reseptistä lisäkkeen kaura-riisisekoituksella ja lisämausteilla. Ja sanon vaan, että se vei kielen mennessään. 40 valkosipulinkynttä (Kyllä, 40!!) voi kuulostaa paljolta, mutta vakuutan, että ne tekevät tästä ruuasta aivan suussasulavan. Tätä ei tosin ehkä kannata syödä juuri ennen ekoja treffejä jonkun kanssa, tai juuri ennen työhaastattelua. Mutta rento viikonloppu kotona? Ehdottomasti.

Kanaa ja 40 valkosipulinkynttä kaura-riisipedillä (alkuperäinen resepti Meri-Tuuli Lindströmin Pataruokaa -kirjasta)

1 Jyväbroiler n.1,1kg Naturelli Kokonainen Broileri

100g voita huoneenlämpöisenä

1 sitruuna

40 valkosipulinkynttä eli n. 4-5 valkosipulia

kourallinen tuoretta timjamia

suolaa ja mustapippuria

Kaura-riisipeti:

2,5 dl kaura-riisisekoitusta

2 salottisipulia

4dl vettä

1dl valkoviiniä

50g parmankinkkua

Padan esivalmistelut:

Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen. Ota broileri pois pakkauksesta. Huuhtele broileri sisältä ja ulkoa kylmän veden alla, ja kuivaa hellästi talouspaperilla painellen. Avaa kanan lihan ja nahan väliin taskut sormilla vatsaontelon reunan kautta, aina rintafileen etuosaan saakka. Avaa reunan kautta myös tasku reisipalojen päälle. Ripottele kanan vatsaonteloon pari teelusikallista suolaa. Hiero puolet voista nahan ja lihan väliin, ja aavistus broilerin pintaan. Laita loput pataan. 

Pese sitruuna hyvin, ja leikkaa sitruuna pituussuunnassa lohkoiksi. Työnnä pari lohkoa kanan sisälle ja laita loput pataan. Käännä siivet ympäri kanan taakse. Suolaa ja pippuroi broilerin pinta.

Kuori valkosipulin kynnet ja laita kymmenen niistä kanan sisään.

Kaura-riisipedin esivalmistelu:

Kuori ja pilko salottisipulit. Kaada padan pohjalle kaura-riisisekoitus sekä pieneksi silputtu parmankinkku. Lisää sekaan myös loput valkosipulinkynnet ja salottisipulit. Pyörittele niitä voissa. Jätä keskelle sopiva syvennys kanaa varten.

Padan kokoaminen ja kypsennys:

Aseta täytetty broileri kaura-riisipedille. Kaada pohjalle vesi ja valkoviini. Peitä kannella ja nosta uunin keskitasolle 150 asteeseen. Paahda broileria uunissa n. 1,5 tunnin ajan. Ota viimeisen vartin ajaksi kansi pois ja nosta lämpötila 200 asteeseen grillivastuksia käyttäen. Anna broilerin pinnan paahtua ruskeaksi.

Tarjoile pata tuoreen timjamin kanssa. Kaura-riisipedistä tulee ihan mielettömän makuinen kun se imee itseensä kaiken nesteen ja valkosipulin uunissa. Kertakaikkisen herkullinen pata, ehkä mun tähänastinen lemppari! Broileri oli ihanan mehevää ja maukasta, eikä ihmekään: voilla ja valkosipulilla ei oikein voi epäonnistua.

JYVÄBROILERIN PATAHAASTE: OSALLISTU JA VOITA LE CREUSET -KLASSIKKOPATA (ARVO 250€)

Jaa oma kanapatareseptisi Instagramissa hashtagilla #kanapatahaaste tai lähetä se Jyväbroilerille Facebookissa viestillä, ja osallistut Le Creuset -padan arvontaan. Muista että haasteessa sinun pitää yhdistää kanapataasi kauraa jossain muodossa, edes hyppysellinen. Voit käyttää mielikuvitusta: kaura voi olla reseptissä hiutaleina, jyvinä, jauhoina tai vaikka kaurakerman tai kaurafraichen muodossa. Klassikkopata on arvokas ja käytännöllinen esine keittiössä, joka tekee kokkaamisesta helppoa. Muista tykätä Jyväbroilerin FB-sivusta ja seuraa @jyvabroileri -tiliä Instagramissa, jotta voit osallistua kisaan. Molemmat ovat täynnä toinen toistaan herkullisempia broilerireseptejä, niin arkeen kuin juhlaankin. Osallistua voi 8.4 asti ja voittajaan ollaan henkilökohtasesti yhteydessä.Arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ.

Onnea kisaan kaikille! Ja hei kertokaa ihmeessä muutenkin teidän lemppari patareseptejä, mä kokeilen mielelläni uusia herkullisia patoja! 

Kokeiltiin viikonloppuna tehdä itse hedelmäistä salsaa kaveriksi nachoille, kun kaivattiin niin kovasti jotain raikasta, joka olisi täynnä makua. Etsin Pinterestistä erilaisia ideoita hakusanoilla ”helppo tarjottava illanistujaisiin”, ja löytämieni ohjeiden pohjalta syntyi tämä raikas ananassalsa, joka on tehty tuoreista aineksista. Meillä ei kyllä ollut mitään illanistujaisia, mutta etsittiin sellaista helppoa naposteltavaa, ja tiesin että noilla sanoilla sitä varmasti löytyy. Helppoa naposteltavaa tämä todellakin oli.

Ananassalsa maistuu ihan järkyttävän hyvälle, ja me vedettiin sitä ihan hullu satsi nachojen kanssa. Tulipahan ainakin se puoli kiloa päivässä kasviksia -suositus täyteen, tosin ne nachot olisi voinut jättää vähän vähemmälle. Mutta kerrankos sitä. Sitäpaitsi nämä kaksi olivat ihan mahtava match, ja täydellinen iltapala Netflixiä katsellessa naposteltavaksi.

Koverrettuun ananakseen annosteltuna tästä tulisi loistava tarjottava illanistujaisiin, ja näyttäväkin vielä! Miten olisi vaikka sellaiset rantabileet keskellä talvea sisällä kotona? Meillä ei kyllä taida mitään kotibileitä olla ihan lähiaikoina, mutta ehkä sitten nelikymppisenä muistan tämän reseptin kotibileiden tullen, ja kaivan sen täältä blogista, haha! Sellainen pieni varoituksen sananen muuten, että salsaa tulee ihan hullu määrä, ja kaikki ei tosiaankaan mahdu tuon ananaksen sisään kuten kuvassa. Iso kulho on siis tarpeen ananaksen kaveriksi.

Raikas & hedelmäinen ananassalsa nachoille

5 tomaattia

1 makea ja kypsä ananas

1 punasipuli

1 punainen tai oranssi paprika

1 punainen chili siemenineen (poista siemenet jos haluat vähemmän tulista)

(korianteria jos tykkäät siitä)

Pese vihannekset ja poista kannat ja muut kovat osat. Vedä silppurilla tomaatit, sipulit, chilit ja paprikat ihan pieneksi silpuksi. Halkaise ananas, poista kova keskiosa ja koverra toinen puoli ananaksesta tyhjäksi ”kupiksi”. Silppua myös kaikki ananaksen hedelmäliha, ja lisää muiden ainesten joukkoon. (tässä vaiheessa myös silppua ja lisää korianteri niin halutessasi). Mausta suolalla ja pippurilla, ja tarjoile koverretun ananaksen sisältä nachojen kanssa. Terveellisempänä vaihtoehtona voi hyvin kokeilla ruisnachoja, tai vaikka itse tehtyjä nachoja.

Me ollaan aivan rakastuneita tähän reseptiin, ja aiotaan tehdä tätä myös tänään iltapalaksi. Se on vaan niin raikasta ja hyvää, ja valmistuu kymmenessä minuutissa. Jos on siis helppo tarjottava illanistujaisiin hakusessa, niin tässä on ainakin meidän mielestä tosi hyvä vaihtoehto.

Ihanaa ja maukasta viikonloppua kaikille <3

Ihanaa Tapaninpäivän iltaa kaikille! Pieni tauko tietokoneesta teki aika hyvää intensiivisen joulukuun postaustahdin jälkeen. Jouluaatto oli ihana, juuri niin kuin toivoimme, vaikka eihän me kommelluksiltakaan vältytty. Ja arvatkaa mitä: joulupukki tuli liian aikaisin tänäkin vuonna! Vaikka oli eri pukki, siis miten voi olla, että meidän pukit on aina etuajassa?? Onneksi oltiin tehty hyvä päätös syödä vasta pukin käynnin jälkeen, niin ei tullut kiire ruokailla.

Aattoaamuna meillä oli kaikki kinkun kastiketta lukuunottamatta valmiina, ja mä keittelin sen heti siinä aamuseiskalta valmiiksi. Koko aamu mentiin rennolla meiningillä, katseltiin Joulupukin Kuumalinjaa, Lumiukkoa ja luettiin lasten aattoaamun paketeista saamia kirjoja. Aamutossut olivat hitti ihan niin kuin ounastelinkin, ja ovat olleet pikkutyypeillä jalassa siitä asti kun he saivat ne. Varmaan lähtisivät uloskin niissä jos mahdollista, haha.

Puolen päivän aikaan syötiin perinteinen riisipuurolounas kanelilla ja sokerilla tietenkin, oli niin hyvää. Riisipuuroa voisi kyllä syödä useamminkin kuin vain jouluaattona. Mietin tätä samaa joka joulu, ja silti teen sitä kuitenkin seuraavan kerran vasta seuraavana jouluna. Ei vaan tule ikinä mieleen tehdä sitä, mutta sitten kun jouluna syö sitä niin muistaa taas miten uskomattoman herkullista joku niinkin yksinkertainen ruoka voi olla.

Lounaan jälkeen saatiin Oton perhe tänne meidän seuraksi, ja sitten alkoikin olla jo innostus ihan käsinkosketeltavissa, kun pukkia oltiin odotettu jo koko päivä. Melko nopeasti se pukki siitä tulikin sitten, ja laulettiin pukille tietenkin ”Joulupukkii Joulupukkii”. Pukki rupatteli ja oli oikein mukava meille kaikille, ja toi hirveän kasan lahjoja, kun meitä oli niin iso porukka. Hän ei meinannut itse mahtua ovesta sisään kun kaikki säkit olivat tiellä meidän pienessä tuulikaapissa, voi pukkiparkaa. Onneksi hän pääsi sitten kuitenkin sisään. Lapset saivat avata yhdet paketit heti ennen ruokailua, ja loppuja ei edes jaettu ennen ruokaa.

Pukin käynnin jälkeen alettiinkin siis valmistelemaan jouluruokailua, ja meillä oli niiiiiin herkulliset tarjoilut tänä vuonna vaikka itse sanonkin. Kalapöytä pullisteli mitä ihanammista herkuista, ja tuntui niin hyvältä saada kaikkia niitä ruokia, mitä en viime vuonna voinut raskauden takia syödä. Syötiin oikein pitkän kaavan mukaan, ja nautittiin kaikista herkuista. Lapsetkin jaksoivat yllättävän hyvin keskittyä ruokailuun ja maistoivat niin mätiä kuin graavilohtakin, (silliä eivät halunneet, minkä ymmärän hyvin, sillien hienouden olen itsekin ymmärtänyt vasta aivan viime vuosina) vaikka lahjat oli vielä jakamatta.

Lahjat jaettiin, ja kaikki saivat vaikka mitä kivoja juttuja joista on iloa. Mä sain kaikkea älyttömän ihanaa, osaa olen vilauttanut insta storiesin puolellakin, ja siellä kantsii muutenkin seurailla, jos haluaa nähdä muutakin kuin blogin harkittuja kuvia. Siellä näkyy ihan sitä perus hömppää mitä elämä pitää sisällään.

Jouluaattoilta kului lasten leluja kasaillessa, Oton veljen itsetekemää herkullisen sitruksista glögiä maistellessa, ja jälkkäriksi syötiin vielä Oton siskon tekemää puolukka-parfaitia, ja mun tekemää piparihyydykekakkua puolukkakastikkeella. Lapset nukahtivat samantien kun vihdoin malttoivat mennä nukkumaan kivan ja pitkän päivän jälkeen.

Nämä kaksi päivää ollaan öllötelty mukavuusvaatteissa vaan, ja vietetty perheaikaa legojen leffojen ja monopolin parissa. Ja tietysti ollaan myös luettu paljon kirjoja, itsekin kerkesin eilen uppoutua hyvin kirjan pariin, ja jopa nukkua pienet päiväunet, mitä olen tehnyt viimeksi keväällä kun meillä oli vatsatauti. Päiväunet oli ihan luksusta!

Nyt mennään ottamaan erä monopolia, ja illalla suunnataan mun isotädille kyläilemään Espooseen. Ihana, rento joululoma takana. Ja onneksi lapsilla on vielä melkein kaksi viikkoa lomaa jäljellä, ja mekin päästään lomailun makuun uudelleen heti viikonloppuna, kun Otolla on koko ensi viikko vapaata. Parasta!

Ihanaa Tapaninpäivää kaikille ja kiitos ihanista jouluntoivotuksista ja viesteistä mitä olette laittaneet <3

Olen saanut hurjasti kysymyksiä meidän bataatti-vuohenjuustolaatikon ohjeesta, ja tässä se nyt tulee, pahoittelut siitä että ohje jäi aavistuksen viime tippaan. Kuvamateriaali on postauksessa viime joululta, sillä meillä on laatikoiden paistopäivä vasta juuri tänään, kun luukku on jo ilmestynyt. Mutta toivottavasti ohje puhuu puolestaan! Me haluttiin joku supermaukas laatikko, ja vähän sellainen freesimpi kaveri klassikkolaatikoille, ja tämä bataatti-vuohenjuustolaatikko on monen vuoden maisteluiden ja erilaisten testailuiden tulos. Ensimmäinen ”uusi” joululaatikko, joka pääsee tokan kerran juuri samanlaisena meidän joulupöytään.

Bataatti-vuohenjuustolaatikossa on pehmeä maku, ja se on pähkinäkuorrutuksensa ansiosta ainakin mun mielestä tosi näyttävä ruoka, se tuo ihanaa vaihtelua joulupöytään. Vuohenjuusto on yksi meidän lemppariaineksia ruuanlaitossa, mutta laatikko toimii hyvin myös ilman sitä, silloin se on vähän makeampi, sillä vuohenjuusto itsessään on aika suolaista.

Bataatti-vuohenjuustolaatikko jouluksi

1kg bataattia

6 porkkanaa

(tai 1kg valmista bataattisosetta)

2 kananmunaa

1dl maitoa

1-2rkl voita

1/2tl suolaa

1pkt murustuvaa vuohenjuustoa

Pinnalle:

1ps pekaanipähkinöitä

1/2 dl ruokokidesokeria

40g voita

1 1/2 rkl vehnäjauhoa

cayennepippuria

suolaa

Kuori ja paloittele porkkanat ja bataatit suolalla maustetussa vedessä. Soseuta. Lisää soseen joukkoon munat, maito, voi ja suola, sekä pieneksi murustettu vuohenjuusto. Murskaa puolet pähkinöistä, ja sekoita pähkinämuru sokerin, voin ja jauhon kanssa ”crumbleksi”. Levitä seosta soseen pinnalle pieninä nokareina. Koristele kokonaisilla pekaanipähkinöillä, ja ripottele pinnalle cayennepippuria ja suolaa sopivasti. Paista uunissa keskitasolla n. tunnin verran 150 asteessa.  

Hurjaa, viimeistä viedään. Huomenna ilmestyy vielä joulukalenterin viimeinen, perinteinen luukku, tuttuun tapaan klo 06.00! Tsekatkaa ihmeessä se jossain vaiheessa. Nyt toivotan tsemppiä kaikille jotka meidän tapaan hääräävät tänään jouluaskareissa, tai muuten ovat sen tarpeessa. Huomenna on joulu, ihanaaa!!