Viikon arkikuva 4/52

02.02.2020

Tässä kuvassa mä teen ruokaa ja mun seurana on pikkumarakatti, jota kuopukseksikin kutsutaan. Jos joku on keittiössä laittamassa ruokaa, siellä on myös hän. Hän on aina ollut kiinnostunut osallistumaan ruuanlaittoon, mutta nykyisin hän osallistuu siihen a i n a. Kun joku sanoo, että ”mä rupeen laittaa ruokaa”, salamana kuuluu ”mä tuun auttamaan!”. Se on pääosin ihanaa. Tykkään tehdä yhdessä ruokaa ja antaa hänen osallistua, vaikka joskus siitä vähän ekstrasotkua tai ekstrahitautta tuleekin. Hän on kyllä kasvanutkin siihen, että on mukana keittiössä.

Niin kauan kun hän on osannut istua, hän on istunut meidän keittiön tasolla silloin, kun ollaan laitettu ruokaa. Vauvana hän tuli siihen imeskelemään jotain vihanneksia tai lelua, jos ei ruuanlaiton aikaan viihtynyt itsekseen lattialla tai missään muuallakaan. 1-vuotiaana alkoi osallistumaan ruuanlaittoon sillä valkosipulinkynsien kuorimisella. Ei mene enää kauan, niin hänkin yltää hyvin jakkaralta kokkailemaan. Vaikka tykkään kyllä, kun siinä työtasolla hän on sopivasti pusuetäisyydellä.

Aina löytyy joku sopiva pikkuhomma, jonka voi melkein 3-vuotiaalle antaa. Sellaisia hommia mitä hän tekee keittiössä on esim. kuoriminen (valkosipuli ja sipulit) maustaminen, sekoittaminen, ainesten lisääminen, munien rikkominen ja eri juttujen etsiminen esim. jääkaapista. Hän myös pesee vihannekset ja kattaa pöydän mielellään ja on aina valmiina auttamaan tiskikoneen tyhjennyksessä. Ihanaa huomata, miten nopeasti taidot karttuvat kun antaa vaan harjoitella. Esim. munien rikkominen onnistuu nykyään niin hienosti, eikä yhtään tipu kuoren murusia ruokaan.

Ruuanlaitto on sellainen meidän oma juttu aina arkipäivinä, se pieni hetki kun laitetaan yhdessä ruokaa dagispäivän jälkeen. Isompien kanssa yleensä kokataan ja leivotaan enemmän viikonloppuisin, mutta kuopuksen juttu on tämä arkikokkaus. Samalla tulee vaihdettua päivän kuulumiset, vastattua kaikkiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin (joita tässä iässä on pal-jon) ja hihiteltyä yhteisille hassuille jutuille. Ei sen arkisen läsnäolon tarvitse tämän kummoisempaa olla. Eivät meidän lapset kaipaa mitään suurta ja ihmeellistä, vaan sitä, että ollaan ja tehdään yhdessä, ihan sama mitä.

Jotenkin osaan suhtautua tähän kokkailuun paljon rennommin nyt, kuin meidän isompien ollessa samassa iässä. Silloin tuntui joskus vähän hankalaltakin se, jos he halusivat (arkena) osallistua ruuanlaittoon. Nykyään ei ole niin tulenpalava kiire saada kaikkia arkiaskareita tehtyä mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Ehkä on hiffannut senkin, että vaikka kaikilla olisi jo kiljuva nälkä, niin voi napata vaikka mandariinin, niin jaksaa odotella ruokaa sen ruuanlaiton ajan. Ja varmasti myös leppoisampi elämänrytmi yrittäjänä auttaa tässä suhtautumisessa. Silloin meidän elämäntilanne oli paljon kuormittavampi, kun mulla oli kaksi työtä, ei ollut autoa ja Ottokaan ei voinut tehdä etäpäiviä. Ei silloin tarvinnutkaan pystyä kaikkeen, tehtiin parhaamme siinä tilanteessa, mikä silloin meillä oli. Onneksi isot ovat kuitenkin saaneet osallistua viikonloppuisin ja jostain ovat löytäneet suuren rakkauden leipomistakin kohtaan, vaikka me vanhemmat ei siinä mitään virtuooseja ollakaan. He saavat aina halutessaan leipoa ja kokeilla uutta.

Mä rakastan niitä kliseisiä pikkutauluja, joissa lukee ”XXX keittiö on kodin sydän”. Paitsi haluaisin meille sellaisen, jossa lukisi ”Hyttisten keittiö on kodin sydän”. Koska se on meidän kaikkien keittiö ihan yhtä lailla, eikä vaan mun. Ehkä lapset voisivat maalata mulle sellaisen äitienpäivälahjaksi, vinkvink Otto, kerrankin olen vinkkeineni ajoissa!

Tykkäättekö te laittaa (pienten) lasten kanssa ruokaa? Mitä kaikkea lapset saavat tehdä keittiössä?


Jyväbroilerin patahaaste: Kanaa ja 40 valkosipulinkynttä kaura-riisipedillä

31.03.2018

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Jyväbroilerin kanssa.

Mä en ollut koskaan kokannut itse pataruokia, mutta kun saatiin pari joulua sitten Oton perheeltä joululahjaksi valurautapata & pata-reseptikirja, mä aloin opettelemaan yhdessä Oton kanssa. Kokkaillaan pataa yleensä viikonloppuisin, kun on aikaa haudutella pitkään uunissa. Pataruuat on siitä ihania, että niiden valmistelussa ei yleensä kestä kovinkaan kauaa. Vaikka kypsennys ottaa oman aikansa, se ei vaadi aktiivista kokkailua, vaan sen ajan voi käyttää kaikkeen muuhun kivaan! Aika pitkään ollaan menty sellaisella vuorotteluperiaatteella, että joka toinen kerta Otto kokkaa jotain uutta pataa, ja joka toinen kerta minä.

Ollaan kokeiltu vaikka mitä patoja, mutta yksi juttu meillä on vielä ollut kokeilematta: kokonaisen broilerin paahtaminen padassa. Mut haastettiin Jyväbroilerin patahaasteeseen, ja mä lähdin innoissani mukaan, koska olen todellakin tykästynyt patojen kokkailuun tässä puolentoista vuoden aikana, mitä ollaan pata omistettu, ja tässä tuli oiva tilaisuus kokeilla kokonaisen broilerin paistamista ihan itse!

Jyväbroileri haastoi mut jakamaan mun lemppari kanapadan reseptin,  ja jotta haaste olisi oikeasti haaste, reseptissä piti olla mukana kauraa. Ensin meinasi mennä vähän sormi suuhun, sillä kaurasta en ole tainnut tehdä muuta kuin puuroa, tai leipomuksia. Joskus ostanut kaurafraichea tacojen kaveriksi, kun vegaanikaveri on ollut meillä syömässä. Kaura aiheutti päänvaivaa, mutta lopputuloksen maistettuani olen super iloinen että kokkasin nimenomaan kauraa käyttäen, sillä kauran pehmeä maku sopi täydellisesti broilerin kaveriksi!

Ihan ekana selasin läpi sen appiukolta lahjaksi saadun pataruokakirjan. Siellähän oli vaikka mitä herkkuja. Lähdin kehittelemään omaa versiota kirjan reseptistä niin, että korvasin kirjan reseptistä lisäkkeen kaura-riisisekoituksella ja lisämausteilla. Ja sanon vaan, että se vei kielen mennessään. 40 valkosipulinkynttä (Kyllä, 40!!) voi kuulostaa paljolta, mutta vakuutan, että ne tekevät tästä ruuasta aivan suussasulavan. Tätä ei tosin ehkä kannata syödä juuri ennen ekoja treffejä jonkun kanssa, tai juuri ennen työhaastattelua. Mutta rento viikonloppu kotona? Ehdottomasti.

Kanaa ja 40 valkosipulinkynttä kaura-riisipedillä (alkuperäinen resepti Meri-Tuuli Lindströmin Pataruokaa -kirjasta)

1 Jyväbroiler n.1,1kg Naturelli Kokonainen Broileri

100g voita huoneenlämpöisenä

1 sitruuna

40 valkosipulinkynttä eli n. 4-5 valkosipulia

kourallinen tuoretta timjamia

suolaa ja mustapippuria

Kaura-riisipeti:

2,5 dl kaura-riisisekoitusta

2 salottisipulia

4dl vettä

1dl valkoviiniä

50g parmankinkkua

Padan esivalmistelut:

Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen. Ota broileri pois pakkauksesta. Huuhtele broileri sisältä ja ulkoa kylmän veden alla, ja kuivaa hellästi talouspaperilla painellen. Avaa kanan lihan ja nahan väliin taskut sormilla vatsaontelon reunan kautta, aina rintafileen etuosaan saakka. Avaa reunan kautta myös tasku reisipalojen päälle. Ripottele kanan vatsaonteloon pari teelusikallista suolaa. Hiero puolet voista nahan ja lihan väliin, ja aavistus broilerin pintaan. Laita loput pataan. 

Pese sitruuna hyvin, ja leikkaa sitruuna pituussuunnassa lohkoiksi. Työnnä pari lohkoa kanan sisälle ja laita loput pataan. Käännä siivet ympäri kanan taakse. Suolaa ja pippuroi broilerin pinta.

Kuori valkosipulin kynnet ja laita kymmenen niistä kanan sisään.

Kaura-riisipedin esivalmistelu:

Kuori ja pilko salottisipulit. Kaada padan pohjalle kaura-riisisekoitus sekä pieneksi silputtu parmankinkku. Lisää sekaan myös loput valkosipulinkynnet ja salottisipulit. Pyörittele niitä voissa. Jätä keskelle sopiva syvennys kanaa varten.

Padan kokoaminen ja kypsennys:

Aseta täytetty broileri kaura-riisipedille. Kaada pohjalle vesi ja valkoviini. Peitä kannella ja nosta uunin keskitasolle 150 asteeseen. Paahda broileria uunissa n. 1,5 tunnin ajan. Ota viimeisen vartin ajaksi kansi pois ja nosta lämpötila 200 asteeseen grillivastuksia käyttäen. Anna broilerin pinnan paahtua ruskeaksi.

Tarjoile pata tuoreen timjamin kanssa. Kaura-riisipedistä tulee ihan mielettömän makuinen kun se imee itseensä kaiken nesteen ja valkosipulin uunissa. Kertakaikkisen herkullinen pata, ehkä mun tähänastinen lemppari! Broileri oli ihanan mehevää ja maukasta, eikä ihmekään: voilla ja valkosipulilla ei oikein voi epäonnistua.

JYVÄBROILERIN PATAHAASTE: OSALLISTU JA VOITA LE CREUSET -KLASSIKKOPATA (ARVO 250€)

Jaa oma kanapatareseptisi Instagramissa hashtagilla #kanapatahaaste tai lähetä se Jyväbroilerille Facebookissa viestillä, ja osallistut Le Creuset -padan arvontaan. Muista että haasteessa sinun pitää yhdistää kanapataasi kauraa jossain muodossa, edes hyppysellinen. Voit käyttää mielikuvitusta: kaura voi olla reseptissä hiutaleina, jyvinä, jauhoina tai vaikka kaurakerman tai kaurafraichen muodossa. Klassikkopata on arvokas ja käytännöllinen esine keittiössä, joka tekee kokkaamisesta helppoa. Muista tykätä Jyväbroilerin FB-sivusta ja seuraa @jyvabroileri -tiliä Instagramissa, jotta voit osallistua kisaan. Molemmat ovat täynnä toinen toistaan herkullisempia broilerireseptejä, niin arkeen kuin juhlaankin. Osallistua voi 8.4 asti ja voittajaan ollaan henkilökohtasesti yhteydessä.Arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ.

Onnea kisaan kaikille! Ja hei kertokaa ihmeessä muutenkin teidän lemppari patareseptejä, mä kokeilen mielelläni uusia herkullisia patoja!