Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Visit Ålandin kanssa.

Me lähdettiin viime viikon lauantaina aamulla aikaisin kohti Turkua, ja autolla suoraan laivaan. LViking Linen laiva vei meidät Maarianhaminaan minisyyslomalle. Mä en ollut koskaan ennen käynyt Ahvenanmaalla, eivätkä olleet meidän lapsetkaan, joten tämä oli aivan uusi kokemus! Laivamatka meni niin nopeasti, hassua, kun on tottunut menemään aina Helsingistä laivalla Tukholmaan, jolloin matka Ahvenanmaan läpi Tukholmaan on tietysti paljon pidempi. Nyt laiva lähti aamulla ennen yhdeksää, ja kahdelta oltiin jo Ahvenanmaalla.

Ensimmäisenä me kirjauduttiin sisään hotelliimme Park Alandiaan, joka oli aivan älyttömän ihana ja kaunis hotelli ihan Maarianhaminan keskustassa. Me yövyttiin upeassa sviitissä, jossa oli upea kahden hengen kylpyamme ja erillinen makuuhuone. Päästiin myös kurkkaamaan Park Alandian normihuoneeseen, ja tilava ja kaunis oli sekin. Meidän perhe olisi mahtunut loistavasti myös tavalliseen huoneeseen, jossa oli parisänky ja vuodesohva. Kuopus sai hotellilta matkasängyn ihanilla lakanoilla pedattuna.

 

Meidän reissu oli täynnä Visit Ålandin meille järjesteämää hauskaa ohjelmaa, ja ihan ekana lähdettiin vierailemaan Grannasin omenatilalla. Päästiin näkemään upeat omenatarhat täynnä kauniita ja kypsiä omenoita, ja saatiin kuulla kaikenlaista ihanaa omenoiden tuotannosta ja tilan pitämisestä. Lapset poimivat omenat suoraan puusta syötäväksi, ja mukaan meille lykättiin vielä suuri laatikollinen omenoita, omenamehua ja hyvää mieltä. Paikalle remontoidaan juuri aivan upeaa kahvilaa, johon päästiin myös tutustumaan. Koko paikka ja sen omistajat olivat niin sydämellisiä ja ihania ihmisiä, että saatiin kyllä todella hyvä ensivaikutelma Ahvenanmaasta heti alkuun.

Grannasin omenatilalta matka jatkui Käringsundin kalastajakylään, jossa on kuvattu mm. Astrid Lindgrenin Saariston lapset -sarjaa. Kalastajakylä oli juuri sellainen, kuin mikä mielikuva mulla on Ahvenanmaasta ollutkin. Upean idyllisiä puurakennuksia vedessä, kauniita maisemia ja rauhaa. Käringsundissa on myös villieläinsafari, leirintäalue ja vierasvenesatama.

Lauantain ohjelmassa oli vielä Käringsundin lähellä sijaitseva mahtava perhepuisto Smart Park. Smart Park on yleensä auki vain kesällä, mutta tänä vuonna se avataan myös syyslomaviikon ajaksi. Smart Parkissa on laajat ulkotilat, joissa on karuselleja, leikkipuisto, kiipeilylinna, keinuja, sähköautoja ja vaikka mitä muuta. Kesällä Smart Parkista löytää myös ihania kotieläimiä, joita saa paijailla ja halia, veneitä ja ihan kaikkea mahdollista. Siellä olisi voinut viettää ihan koko päivän, tai vaikka kaksi. Smart Parkilla on myös sisätilat, joissa oli paljon lisää tekemistä.

Pomppulinnoja, interaktiivista hiekkaa, sekä ylösalaisin -seikkailu, joka sekoittaa aisteja ja saa katon näyttämään lattialta! Paljon hauskaa tekemistä sekä lapsille että aikuisille. Paikalla on myös kahvila ja kauppa, jossa on mm. paljon ahvenanmaalaisen Plaston klassikkoleluja myynnissä. Lapset laskivat innoissaan myös Plaston rekka-auton mallista tehdystä liukumäestä.

Illastettiin lauantaina Park Alandia -hotellin ravintolassa, jossa oli todella herkullista ruokaa ja hyvä palvelu. Hurjan pitkän päivän jälkeen me mentiin helpoimman kautta, ja valittiin ruuaksi ravintolan hampurilaiset. Nappivalinta! Jälkiruuaksi lapset ottivat jäätelöä kinuskikastikkeella ja tuoreilla marjoilla, ja me otettiin Oton kanssa Ahvenanmaan pannukakut. Aivan superhyvää, ja ihan erilaista kun odotin.

Sunnuntaiaamuna nukuttiin rauhassa, ja käytiin aamiaisella hotellin ravintolassa. Tykkäsin kovasti siitä, miten Park Alandia -hotellissa suurin osa aamupalatuotteista oli paikallisilta tuottajilta ihan läheltä. Juustot, jugurtit, leikkeleet, vihannekset ja hedelmät, kaikki oli lähituotantoa. Ja herkullista sellaista!

Sulateltiin hetki ruokia, ja lapset kävivät kylvyssä meidän sviitin upeassa kylpyammeessa. Kylvyn jälkeen olikin loogisesti oiva hetki lähteä uimareissulle Mariebadin seikkailukylpylään. Mariebad sijaitsi aivan lähellä meidän hotellia, meren rannassa. Kylpylässä on paljon erilaisia altaita, kolme liukumäkeä (joista yksi kiertää rakennuksen ulkopuolella, IIK!), sekä upea ulkoallas mielettömällä näköalalla. Kylpylässä pääsee myös uimaan suoraan meressä halutessaan, mutta me ei oltu ihan niin hurjia, ulkoallas riitti lasten kanssa. Tilat olivat tosi siistit ja viihtyisät, ja pukuhuone oli juuri sopivan kokoinen lasten kanssa, ei tarvinnut pelätä, että taapero menee hukkaan.

Me lounastettiin Mariebadin Thai Orchidissa, jossa oli herkullista thairuokaa, sekä perus kahvilaruokaa kuten panineja. Ruoka valmistettiin alusta loppuun asti itse, ja yllätyinkin siitä, miten laadukasta thairuokaa voi olla miljöössä, joka muistutti vain tavallista uimahallin kahvilaa. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan, sillä hinta-laatusuhde oli todellakin kohdallaan.

Viimeisenä kohteena meillä oli upea Merenkulkumuseo, josta en tiennyt etukäteen mitään. Meillä meinasi loppua aika kesken, sillä museossa oli niin paljon nähtävää ja tehtävää. Lapsille on museossa Rubyn Aarrejahti, jossa etsitään Rubya ja vastataan erilaisiin kysymyksiin. Täytettyään aarrejahti-lappusen, sai lopuksi valita itselleen aarteen ja osallistua arvontaan. Museossa on todella upeita juttuja esillä, ja vaikka me ei olla esimerkiksi mitenkään erityisen kovia veneilijöitä tai mitään muutakaan, niin meillekin museossa oli ihan hurjasti kiinnostavia juttuja. Rör&Gör -pisteillä pääsee itse kokeilemaan kaikkia. Lapset kiipesivät pelastuslauttaan, ohjasivat simulaattorilla risteilyalusta, värittivät merimiestatuointeja ja harjoittelivat solmuja. Ihan mahtavan toiminallinen ja mielenkiintoinen museo.

Sunnuntaina iltapäivällä oli sitten aika ajaa auto jälleen laivan kyytiin, ja ottaa nokka kohti Turkua. Oltiin Turussa illalla kahdeksalta, ja siitä ajeltiin yöksi kotiin. Älyttömän intensiivinen, mielenkiintoinen ja hauska reissu, josta me kaikki nautittiin aivan täysillä. Lapset juttelivat eri paikoissa ahvenanmaalaisten kanssa sujuvasti ruotsiksi, ja nauttivat kun saivat käyttää toista äidinkieltään pääkielenä.

Ahvenanmaa yllätti mut monipuolisuudellaan ja 24h reissun jälkeen jäi olo, että meillä olisi ollut vielä niin paljon nähtävää ja koettavaa. Neljän päivän syyslomareissu voisi olla juuri sopiva Ahvenanmaan tutkimiseen, tai sitten kunnon kesäreissu. Joka tapauksessa Ahvenanmaalla on hurjasti tekemistä koko perheelle, oli vuodenaika mikä hyvänsä. Tykkään siitä, miten kaikkiin paikkoihin on lyhyt matka, ja kaikki on siinä lähellä. Kaikkea ympäröi upea sininen meri. Ahvenanmaalaiset olivat hurjan sydämellisiä ja ihania kaikki, ja me viihdyttiin loistavasti. Ahvenanmaalle on pakko päästä pian uudelleen!

Visit Ålandin sivuilta voi lukea lisää Ahvenanmaasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista, lasten kanssa ja ilman. Aivan ihana paikka ja ihana reissu. Mä niin nautin matkustamisesta Oton ja lasten kanssa, kun me osataan reissussa puhaltaa yhteen hiileen ihan yhtä hyvin kuin kotonakin. Vaikka tekemistä oli paljon, meillä oli koko ajan hauska ja rento meininki. Kiitos Visit Åland mahtavasta minisyyslomasta!

Eilen juhlittiin Ottoa meillä kotona ihanalla isolla ystäväporukalla meidän terassilla! Teemana oli tyttöjen toiveiden mukaan kukat, ja me käytiinkin keräämässä luonnonkukkia koristeeksi, ja kakunkin koristelin kukilla. Lasten piti askarrella myös kukkakoristeita, joita oltaisiin ripustettu, mutta tässä lomamoodissa se vähän jäi, ja lopulta kukkateema ei ollutkaan niin suuressa osassa. Mutta sen sijaan meillä oli keskimmäisen kummisedältään lahjaksi saama saippuakuplakone, mahtava tunnelma,  hyvää ruokaa, musiikkia ja valoja ja viirinauhoja.

Meillä oli niin rento ja kiva ilta yhdessä, ja oli mahtavaa nähdä ystäviä. Otolla alkoi samalla eilen kesäloma, ja tätä on todellakin odotettu. Eiliset juhlat olivat ehkä paras tapa ikinä aloittaa loma! Grilli oli kuumana lähes koko illan, ja sen lisäksi tarjolla oli mun tekemää päärynä-valkosuklaakakkua, jonka tein tällä Annin uunissa -blogin ohjeella 1,5-kertaisena.Kakku oli ihan super mehevää ja herkullista vaikka itse sanonkin, ja helppo tehdä.

Eilen oli melko tuulista, mutta onneksi aurinko paistoi ja paviljonki vähän antoi tuulen suojaa. Istuskeltiin koko iltapäivä ja lta pihalla, ja lasten mentyä nukkumaan me lähdettiin vielä jatkamaan vähäksi aikaa porukalla keskustan tuntumaan. Oton sisko jäi tänne valvomaan pienten unta, ja kaikki olivat nukkuneet sikeästi. Sen verran kesyjä ollaan, että lähdettiin jo melko pian puolen yön jälkeen Subwayn kautta taksilla kotiin Oton kanssa, mutta ihan mahtava ilta oli kyllä, ja just meille sopiva. Saadaan kyllä olla kiitollisia kaikista ihanista ihmisistä joita meillä on ympärillä, ja olen hurjan kiitollinen myös siitä, että Otto on mun vierellä.

Mä muistan vieläkin ekat Oton synttärit joita juhlittiin yhdessä meidän ensimmäisessä yhteisessä kodissa, Otto täytti silloin 21 vuotta. Tavallaan tuntuu että ne juhlat oli ihan vasta eilen, vaikka oikeasti niistä on jo seitsemän vuotta ja niin moni asia on muuttunut. Tärkeimmät jutut on kuitenkin säilyneet juuri sellaisena kuin ne olivat silloin: edelleen seitsemän vuoden jälkeen mä saan perhosia mahaan kun katson Ottoa, ja joka ikinen päivä me rakastetaan toisiamme vielä ainakin triljoona kertaa enemmän. Ällösöpöä tai  vaan ällöä, mutta ei se mitään. Jokainen hetki jonka saan kulkea Oton kanssa on mulle maailman arvokkain. Se kaikki, mitä me ollaan yhdessä rakennettu näiden vuosien aikana on jotain, mitä en koskaan osannut edes unelmoida pääseväni kokemaan. Onnea Otto 28v ja maailman suurin kiitos siitä, että saan olla sun vaimo joka päivä <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarketin kanssa.

Nyt tapahtuu jotain jännittävää, nimittäin tässä tulee mun seitsemänvuotisen blogihistoriani ensimmäinen kokkailuvideo! Me kuvattiin videolle, kun kokkailtiin yhdessä koko perhe savulohi-mansikkasalaattia, ja juteltiin vähän arkiruokailuista. Me vertailtiin Oton kanssa meidän perheen arkiruokatottumuksia oman lapsuutemme arkiruokiin, ja juteltiin lasten kanssa siitä, millaisesta ruuasta he pitävät. Lapset olivat innolla kokkailuissa mukana, kuten yleensäkin, ja uskon että se mukaan ottaminen on yksi valttikortti siinä, miten innostetaan lapsia maistamaan uusia makuja.

Inspiraation reseptiin löysin Pinterestistä, kuten niin monet muutkin inspiroivat reseptit. Toinen super ruokainspiraation lähde, on K-Supermarketin uusi Ruokareviiri -sivusto. Videolla kerron vähän tarkemminkin meidän ruokaostoksista ja ruokainspiraation hakemisesta, mutta K-Supermarket on yksi meidän suosikkikaupoista, koska siellä on niin mukava henkillökunta, ja ihana K-Ruoka -lehti, josta olen löytänyt monet hyvät reseptit vuosien varrella.  Kaupan henkilökunta muistaa meidät, vaikka muutettiin pari vuotta sitten vähän kauemmaksi, eikä käydä siellä enää aivan joka päivä. Sinne on kuitenkin aina mukava mennä ostoksille, ja tutkimaan uusia ihania tuotteita. Mulle on tärkeää että kauppa on tuttu, siisti, helppo kierrellä ja selkeä niin, että tuotteet löytyvät helposti.

K-Supermarket haluaa haastaa suomalaiset laajentamaan ruokareviiriään, ja siksi he ovat avanneet tämän uuden Ruokareviiri-sivuston, sekä siellä ilmestyvän huikean Ruokareviirin laajentajat -realitysarjan. Sarjassa erilaiset vieraat kokkailevat vähän erikoisempia ruokia, ja siitä voi saada mahtavaa inspiraatiota niin kesäkeittiöön kun arkipöperöihinkin! Mä tykkään tosi paljon ruokaohjelmista, ja nautin kyllä myös tämän kokkailuvideon tekemisestä. Ehkä joskus vuonna 2050 löydän itsestäni oman elämäni Gordon Ramsayn ja mullekin tulee oma ruokaohjelma? Se vasta olisi siistiä! Lisätään haavelistalle.

LUKIJAKILPAILU: Voita 50€ lahjakortti K-ryhmän kauppoihin!

Mitä itsellesi uutta arkiruokaa olet kokannut viimeksi, tai mitä haluaisit kokata? Käykää ihmeessä kurkkimassa inspiraatiota Ruokareviiri-sivustolta! Vastaa kommenttiboksiin, ja olet mukana 50€ K-Ryhmän lahjakortin arvonnassa! Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Osallistumisaikaa on 25.5. klo 22.00 asti. Kilpailun tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ.

Savulohi-mansikkasalaatin ohje löytyy videolta, sekä videon kuvauksesta YouTubesta. Jos tykkäsit videosta, niin käy ihmeessä tilaamassa mun Iinalaura -kanava, ja peukuta videota. Mä teen tosi mielelläni videoita, mutta toki haluan myös tuottaa sellaista sisältöä, joka ilahduttaa teitä.

Onnea kisaan, ja toivottavasti maistuu jos uskalsitte testata reseptiä!

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä McVitie’sin kanssa.

Tänään sain juhlia jo seitsemättä äitienpäivääni (paitsi jos lasketaan ensimmäisen raskausajan äitienpäivä, sitten tämä oli kahdeksas). Aamu alkoi jo perinteeksi muodostuneella äitienpäivän brunssilla, jonka Otto ja tytöt valmistivat sillä aikaa kun mä sain rauhassa nukkua pitkään (tai siis pötkötellä sängyssä siihen asti että kuulin että on valmista). Mä olen vähän huono nukkumaan pitkään, kun yleensä herään ihan viimeistään kahdeksalta, mutta oli kyllä silti ihanaa pötkötellä sängyssä ja herätä uuteen päivään ihan kaikessa rauhassa, ja juuri silloin kun itsestä siltä tuntui.

Meidän perheessä äitienpäivää juhlistetaan melko samalla kaavalla joka vuosi. Äitienpäivä on mulle ilon täyteinen päivä, ja myös tärkeä päivä. Ennen kaikkea se on kuitenkin tärkeä päivä lapsille, sillä lapset rakastavat pieniä yllätyksiä, ja sitä kuinka saavat yllättää äidin äitienpäivänä itsetehdyillä korteilla tai lahjoilla, kukilla ja leipomuksilla. He olivat kihertäneet koko alkuviikon jo, ja juksuttivat muka mua etukäteen kuinka ei ole kuulemma päiväkodissa tai eskarissa askarreltu mitään tällä viikolla. On ihanaa katsoa sitä lasten iloa ja riemua, kun saavat antaa itse tekemänsä jutut äidille. Ja on myös ihana lukea heidän ajatuksia äidistä, ne ovat yleensä aika osuvia ja hauskoja.

Mä en kaipaa äitienpäivänä mitään erityiskohtelua, mutta se yhteinen brunssi tai aamiainen on ihana juttu, joka monesti muutenkin kuuluu meidän sunnuntaiaamuihin. On ihanaa istua rauhassa yhdessä pöydän ääreen, ja herkutella oikein pitkän kaavan mukaan. Otto yllätti mut tänä vuonna Maria Veitolan uudella kirjalla, ja mä olin niin otettu! Se on sellainen kirja jonka oon halunnut lukea, ja en osannut odottaa mitään lahjaa niin se oli kyllä täydellinen yllätys ihan puskista. Otto ja lapset kokkasivat runsaan aamiaisen, ja herkkujälkkäriksi vielä valmistivat valkosuklaa- rocky roadia.

Mä olen mukana tässä McVitiesin Digestivekeksi-kamppiksessa, ja mä tiesin heti mitä kekseistä teen (jos ei vaihtoehtona ollut vaan syödä niitä kilokaupalla valkohomejuuston & viikunahillon kanssa, ja ei ollut, höh). Mä halusin tehdä rocky roadia, jossa on mukana Digestive-keksejä. Tai siis toivoin, että Otto ja lapset tekevät.  Rocky road on sopivan helppo ja nopea resepti lasten kanssa yhdessä tehtäväksi, ja ennen kaikkea se on järjettömän herkullisen makuista. Rocky Road on siitä kiva, että sen voi periaatteessa tehdä mistä tahansa. Yleensä mä kuitenkin kaipaan siihen jotain rouskuvaa, ja jotain raikasta, kuten marjaa tai hedelmää sekaan. Tässä tulee meidän äitienpäivä-rocky roadin resepti:

Resepti: Valkosuklaa -Rocky Road Digestive-kekseillä & kuivatuilla mansikoilla

400g valkosuklaata

8kpl McVitie’s Digestive-keksejä

1,5dl suolapähkinöitä

1dl minivaahtokarkkeja

100g pakastekuivattua mansikkaa

Sulata suklaa mikrossa tai vesihauteessa. Murskaa keksit sopivan kokoisiksi paloiksi käsin. Sekoita valkosuklaasulan joukkoon (jätä kaikkia ainesosia pikkuisen koristelua varten) Digestive-keksimuru, pähkinät, minivaahtokarkit ja pakastekuivatut mansikat. Laita neliskanttiseen vuokaan leivinpaperi alle, ja kaada rocky road -massa sinne n. 1-1,5cm paksuiseksi levyksi. Ripottele päälle vielä loput Digestive-keksimurusta, pähkinöistä, minivaahtokarkeista ja pakastekuivatuista mansikoista. Anna jähmettyä n. 1h pakastimessa, tai pari tuntia jääkaapissa. Leikkaa neliön muotoisiksi paloiksi & tarjoile sun lempparityypeille.

McVitie’s Digestivekeksit ovat niitä aitoja ja alkuperäisiä Digestive-keksejä ja ne keksi vuonna 1892 McVitie’s & Price yrityksen työntekijä nimeltä Alezander Grant. Yli satavuotiaan keksin nimi on alun perin tullut leivinjauheesta, jonka piti muka aktivoida ruuansulatusta. Vaikka asia ei lopulta ollutkaan ihan niin, Digestive-nimi jäi pysyvästi käyttöön, samoin kuin alkuperäinen resepti, jonka mukaan keksit vielä tänäkin päivänä valmistetaan. McVitie’sin sivuilta löytyy runsaasti herkullisia ja monipuolisia reseptejä, myös niitä juustokakkuohjeita, joiden pohjiin Digestive-keksejä myös usein käytetään.

Ihanan aamiaisbrunssin jälkeen mun äitienpäivä jatkui itse asiassa samalla kaavalla kuin viime vuonnakin: suunnattiin appiukon luokse syömään mielettömän hyvää ruokaa. Sitten lähdettiin vielä Kirsikkapuistoon kuvaamaan nyt kun kirsikankukat ovat kauneimmillaan. Kuvamateriaalia saatte nähdä ensi viikolla, toivottavasti niistä tuli ihania, kun en ehtinyt vielä katsomaan. Äidilleni olen tietenkin myös soittanut onnittelut videopuhelulla tyttöjen kanssa, ja lahjan lähettänyt. Käytiin myös Oton äidin haudalla, kuten aina juhlapäivinä.. Ihana, rakkauden täyteinen äitienpäivä, enkä parempaa olisi voinut edes toivoa. Kiitos Otolle ja meidän tytöille ihanasta juhlapäivästä, ja kiitos mun rakkaalle äidille siitä, että saan näitä ihania äitienpäiviä itsekin täällä viettää. Toivottavasti teillä on ollut ihana äitienpäivä myös!

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Evergreenin kanssa.

Olen usein puhunut blogissa arjen pienten hyvin valintojen puolesta, ja koen niistä puhumisen myös vaikuttajana olevan jossain määrin oma velvollisuuteni. Joku on muuten joskus kysynyt, mistä termi ”vaikuttaja” tulee, ja ihmetellyt mikä tekee minusta vaikuttajan. Termillä tarkoitetaan kaikkia omissa kanavissaan esillä olevia, kuten instagrammaajia, tubettajia, bloggaajia & muita mielipidevaikuttajia. Tyyppejä, joilla on oma seuraajakunta. Koirakin voi olla vaikuttaja, ja moni koira onkin instassa mua suositumpi. Se on ihan alan yleistermi, jota käytetään. Vaikuttaja kattaa vähän paremmin sen mitä esimerkiksi itse teen, koska olenhan aktiivinen monessa muussakin paikassa kuin vain blogissa. No juu, ei vaikuttamisesta sen enempää, nyt palataan takaisin pieniin hyviin valintoihin.

11.4. vietettiin suomalaisten laskennallista maapallon ylikulutuspäivää, eli päivää jona olemme kuluttaneet koko vuoden luonnonvarat. Jos kaikki maailman kansalaiset eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa, jotta luonnonvarat riittäisivät. Suomi on maailman 18. eniten luonnonvaroja kuluttava maa, ja se ei ole listasijoitus, josta  voisi olla kovin ylpeä. Juuri siksi on ihan tavattoman tärkeää, että puhutaan parempien valintojen tekemisestä. Itse en kuitenkaan usko syyllistämisen voimaan, vaan uskon että ne kestävät paremmat ratkaisut tehdään silloin, kun ne on tehty mahdollisimman helpoksi ja mukavaksi. Kun tutustuu niihin pieniin, kestäviin ratkaisuihin, on helpompaa tehdä myös niitä isompia kestäviä valintoja.

Monilla pienillä arjen teoilla voi pienentää omaa luonnonvarojen kulutustaan ilman että elämä olennaisesti hankaloituu. Oikeastaan juuri päin vastoin: monet ekoteot jopa helpottavat arkea. Hedelmät kannattaa pakata kaupassa aina kestohedelmäpussiin, tai vähintäänkin biohajoavaan pussiin, jonka voi vielä uudelleen käyttää biojätepussina. Ruokaostoksia varten kannattaa aina olla mukana kestokassi, jos toinenkin. Niissä ostokset on muuten paljon helpompi kantaa, kun niissä on tasainen pohja ja tukevat kahvat.

Kasvisruoka on ekologisempaa, ja jo edes 1-2 kasvisruokapäivää viikossa tekee suuren muutoksen omaan hiilijalanjälkeen (ja omaan oloon). Itse tykkään ruuassa myös satokausiajattelusta: suosin aina kauden kasviksia ja hedelmiä, ja parhaani mukaan lähellä tuotettua, jotta mun pöperöitä ei turhaan tarvitse turhaan kuskata ympäriinsä. Kauden vihannekset maistuvat tuoreelta ja aromikkaalta, koska ne ovat aina juuri silloin parhaimmillaan.

Yksi helppo ja pieni hyvä valinta, jolla kuitenkin on iso merkitys, on vaihtaa tuliaisviinit luomulaatuisiin. Kun mennään esimerkiksi ystäville tai sukulaisille kylään, helppo tuliainen on laadukas luomuviini, kuten espanjalainen tumman marjainen Evergreen Monastrell punaviini, tai kuivan herukkainen ja limettinen chileläinen Evergreen Sauvignon Blanc valkoviini. Evergreenin luomuviinien tuotantoketju on kokonaisuudessaan luomusertifioitu, joten niitä voi nautiskella hyvällä omallatunnolla. Evergreen-viinejä myydään litran palautettavissa muovipulloissa, joten ne on helppo ottaa mukaan ystävälle lähtiessä, tai vaikka mökkireissulle. Ei tarvitse pelätä että pullo hajoaa laukkuun matkalla.

Mä olen vasta aivan muutaman viime vuoden aikana tutustunut viineihin, ja oppinut nauttimaan silloin tällöin lasillisen ruuan kanssa tai juhlatilaisuuksissa.  Silloin kun ruokaan on panostettu, tai kun mennään jonkun luo syömään ja viiniä on tarjolla, on mukavaa kruunata upea ateria siihen sopivalla viinillä. Evergreen Sauvignon Blanc sopii mun makuhermoille, sillä siinä on ihanan pehmeä maku, ja kuiva valkkari on muutenkin enemmän mun juttu, kuin makea. Sauvignon Blanc sopii erityisen hyvin salaatin, tai vähärasvaisen kalan kaveriksi. Mä nautiskelen sitä mielelläni lasillisen juustojen ja viikunahillon kaverina, mutta en olekaan viiniasiantuntija. Sen kuitenkin tiedän, että se on herkullista!

Evergreenillä on litran punaviinin ja valkoviinin lisäksi valikoimassaan myös 3l Evergreen Merlot -punaviini, 0,75l Organic Seco kuohuviini, sekä kuiva ja puolikuiva luomu omenasiideri. Valikoimaan voi tutustua paremmin kampanjasivulla.

Huom! Koska kyseessä on alkoholia koskeva kaupallinen yhteistyö, alkoholia koskevia kommentteja ei ole sallittua julkaista alkoholilainsäädännön nojalla. Ethän siis kommentoi alkoholia ollenkaan. Juustoja, kuvien tunnelmaa, tai mitä tahansa yleistä saa kommentoida jos siltä tuntuu, ja ne kommentit voi julkaista.

Ihanaa päivää kaikille <3