Eilen mulla oli aikamoinen hulinapäivä kun olin liikkeellä aamun puoli ysistä kolmeen asti iltapäivällä. Kuvasin koko päivän itseasiassa videolle, ja nyt mulla on n. 40 videopätkää jotka pitäisi editoida yhdeksi pötköksi. Mä teen sen mahdollisimman pian, nyt meillä alkaa kuitenkin olla edessä vielä hulinaviikonloppukin. Huomenna mennään Oton kanssa syömään ja leffaan ja juhlistetaan mun 25v -syntymäpäivää etukäteen, sillä sunnuntaina, oikeana päivänä, meillä on Tiaran 5v-synttärijuhlat. Lauantai menee synttäreille leipoessa ja siivotessa ja koristellessa, ja sunnuntai sitten juhliessa. Neiti-kohta-5v on täällä aaaivan täpinöissään, ja kieltämättä mäkin olen ihan innoissani vaikka hommat koristeiden hankintaa lukuun ottamatta ovatkin vielä aika alkutekijöissään.

Kuvat: Reetta Ekström

Jotenkin nämä synttärit tuli ihan puskista ja yhtäkkiä pitäisi kehitellä jotain juhlamenuakin! Eiköhän me saada kuitenkin hyvät tarjottavat aikaiseksi, viime vuosien juhlissa on testattu jo monta hyvää reseptiä ja pitää vaan valkata niistä parhaat. Synttäreiden teemana meillä on aina yhtä tyylikäs ja simppeli My Little Pony neidin toiveiden mukaan.

Nämä kuvat on napannut Life Is Beautiful -blogin Reetta, ja mä olin ihan hämmästynyt että hän sai musta näin onnistuneita kuvia! Siis Reetta on tosi lahjakas asukuvaaja ja myös asukuvattava, mutta lähinnä se hämmästytti kun itsellä on ollut taas niin nuutunut ja turvonnut olo viime viikkoina, että en olisi pitkän päivän ja pikakuvausten jälkeen uskonut saavani tällaisia kuvia käsiini. Positiivisesti yllätyin siis, näistä tuli sellainen fiilis että ei tilanne ehkä niin paha ole kuin mitä itsestä iltaisin Oton teepaita päällä sohvalla maatessa tuntuu, hahha.

Meillä oli Reetan kanssa superkivaa pr-toimiston kauneuslounaalla, ja sen jälkeen istahdettiin vielä Starbucks’iin Pumpkin Spice Lattelle kun mä olin niin poikki ja tuli harjoitussupistuksia. Suunnilleen röhnötin puolimakaavassa asennossa kahvilan penkillä, mutta hauskaa oli. Lisää meidän päivästä sitten tulevalla My Day -videolla, mutta kiitos vielä Reetalle ihanasta seurasta ja näistä kuvista!

Takki Sheinside* / Paita H&M / Hame H&M / Kengät ZARA / Laukku Coach / Laukkutupsu ZARA / *saatu blogin kautta.

Asu oli kokonaan ei-mammapuolelta, tosin venyvää trikoota kuitenkin. Ja päästä varpaisiin mustaa, siitä tulee aina skarppi olo ja ehkä vähän liikaakin olen nyt siihen väriin turvautunut. Huomenna ajattelin etsiä itselleni jotain muun väristä päällepantavaa kun mennään ehkä johonkin kauppoihinkin ennen leffaa ja ruokaa. Leffaksi valittiin muuten Bridget Jones’s Baby, enkä malta odottaa! Mä olen lukenut sen uusimman Bridget Jones -kirjan, jonka juoni poikkeaa tästä leffasta ihan täysin, mutta hauska päästä katsomaan mitä Bridget tällä kertaa sekoilee ja vielä mulle ajankohtaisen vauva-aiheen ympärillä. Ihanaa kun syntymäpäiväni kunniaksi sain Oton kerrankin suostumaan katsomaan rom-comia, ne ovat meillä tosi harvinaista herkkua.

Mulla on ollut kyllä tosi kiva viikko vaikka paljon onkin ollut touhua. Tänään mun äiti vielä tuli meille pitkästä aikaa ja tytöt olivat aivan intona, viimeksi he ovat nähneet mummuaan heinäkuussa kun oltiin Oulussa. Mukana menossa on tietenkin myös koiraherra Armas, joka nukkuu mun kainalossa tässä sohvalla. Ihana saada tuollainen tuhiseva karvakaverikin pitkästä aikaa meille.

Mitäs tykkäätte asusta? Hot or not? Mahtia alkavaa viikonloppua kaikille <3

 

Me syödään Oton kanssa joka ilta yhdessä iltapalaa, yleensä ruisleipää, samalla kun katsotaan Netflixistä sarjoja. Se on meidän yhteinen iltarutiini, jonka aikana voi rentoutua ja nauttia yhdessäolosta ja jutella ja heittää tyhmää läppää. Siksi lähdin innolla mukaan Vaasan Ohut Herkku -kampanjaan, joka oli kuin meille tehty. Siinä me päästiin testaamaan Vaasanin uusia Ruispalat Ohut Herkku -leipiä, jotka ovat nimensä mukaisesti ihanan ohuita ja joista löytyy ruisleivälle tyypillistä ihanaa sitkoisuutta hieman tavallista enemmän.

Lapsiperheen arjessa ne parisuhdehetket löytyvät arkipäivästä, kun ei välttämättä ole joka viikko mahdollisuutta, halua tai jaksamista lähteä yhdessä seinäkiipeilemään, fine dining -ravintolaan tai viikonloppumatkalle. Arkipäivän onnessa se parisuhde rakentuu, ja siinä iso tekijä on nimenomaan yhdessä tekemisellä ja toisen huomioimisella. Me tehdään usein yhdessä ruokaa, mutta ruuanlaitto tapahtuu yleensä tietenkin silloin kun lapsetkin ovat hereillä ja he ovat siinä usein mukana. Se on sellaista koko perhettä yhdistävää puuhastelua. Iltapalan laittaminen sen sijaan on sitä meidän kahdenkeskistä aikaa.

Mä uskon että voin kiittää osaksi iltapalahetkiä siitä että meidän parisuhde edelleen pian kuuden vuoden ja kolmen lapsen jälkeen voi näin hyvin. Iltapalaa tehdessä, siinä ruisleipää rapsakaksi paahtaessa, on aikaa jutella päivän tapahtumista tai ihan mistä tahansa ikinä haluaakaan. Parisuhteet usein alkavat voida huonosti siinä vaiheessa kun toista ei enää tunne. Ei tiedä mikä häntä kiinnostaa, mikä pelottaa, mistä hän haaveilee, eikä enää tiedä miten tekisi toisen onnelliseksi. Se ongelma on helppo korjata sillä että huomioi toista, antaa sen jakamattoman huomion ja on kiinnostunut siitä mitä toinen haluaa sanoa, ihan joka päivä.

Iltapalaa tehdessä ei ole häiritsemässä puhelimet ja iPadit, vaan silloin ollaan läsnä, voidellaan leipää, pilkotaan leivän päällisiä ja keitetään teetä. Niiden lomassa ajatuskin kulkee kun ei ole liian haastavaa, ja voi oikeasti keskittyä siihen mitä toisella on sanottavana. Vaikka se hetki ei ole pitkä, kestää ehkä kymmenen minuuttia tai vartin, sillä on iso merkitys. Näin pienellä jutulla voi estää toista ajautumasta kauaksi itsestä.

Meillä usein höpötys jatkuu vielä iltapalan valmistumisen jälkeenkin, ja Netflix saa odottaa. Mutta vaikka ei jatkuisikaan, on se vartti tehnyt paljon. Ilman sitä mä en tietäisi puoliakaan siitä mitä olen näiden vuosien aikana miehestäni oppinut. Miettikääpä sitä, että kuudessa vuodessa niistä minuuteista on tullut 547,5 tuntia eli yhteensä 22,81 vuorokautta. Eli yli kolme viikkoa jakamatonta huomiota ja keskustelua puolisoiden välillä yhteensä. Sillä on iso merkitys.

Vaasanin uudesta Ruispalat Ohut Herkku -leivästä tuli meidän iltojen suosikki. Toinen ihastui siihen paahdettuna ja super ohuena ja rapsakkana, toinen tykkää sitkoisesta rakenteesta paahtamattomana. Leipä on lisäaineeton ja runsaskuituinen, ja maistuu aivan älyttömän hyvälle. Kannattaa maistaa!

Yhteistyössä Vaasan.

Tykkäättekö te syödä iltapalaa yhdessä puolison kanssa? Mahtavaa päivää kaikille!

Takana on raskausviikko 17 ja se oli oma muistutuksensa siitä että raskaus se vaan jaksaa aina yllättää kummallisilla oireilla, joista kerron videolla lisää. Videolla mukana myös meidän tytöt kertomassa omia näkemyksiään pikkusisaruksen nimeämisestä ja siitä miten ollaan hyviä isosiskoja! Aika ihania ajatuksia heillä, täytyy sanoa jo näin etukäteen, mua ainakin meinasi hymyilyttää ja naurattaa heidän höpötyksensä. TÄSSÄ vielä suora linkki videoon mikäli se ei upotettuna näy tuossa alla.

Viime viikolla vaivannut puutuminen on onneksi helpottanut paremman työskentelyasennon ja venyttelyiden ansiosta, eikä mua enää vaivaa mikään. Olen maailman kiitollisin fysioterapeutille joka neuvoi mulle hyvät perusliikkeet joilla saan niskaa ja hartioita venytettyä ja veren kiertämään kunnolla raajoissa. Raskausaika on niin hassu, sillä silloin voi tulla mitä kummallisimpia vaivoja. Niitä ei mitenkään osaisi yhdistää raskauteen, mutta sitten ne kuitenkin liittyvät siihen jollain tapaa.

Itselläni ei onneksi ole ollut esimerkiksi hampaiden reikiintymistä, mutta miettikää että raskaus esimerkiksi muuttaa syljen koostumusta ja voi aiheuttaa reikiä. Ja näkö voi huonontua imetysaikana! Ja raskauteen voi liittyä myös esimerkiksi suonenvetoja, vaikka niitä ei muuten normaalisti olisikaan. Ihan outoa. Tämä raajan puutuminen raskausaikana oli itselleni kyllä sieltä oudoimmasta päästä.

17+0

Tässäpä mahakuva raskausviikolta 17, ei se eroa kauheasti edellisviikon kuvasta mielestäni. Ihan kuin kasvu olisi hetkeksi pysähtynyt tai jotain, vaikka kyllä kai se tyyppi siellä kasvaa. Ehkä se turvotus alkaa vaan vihdoin väistyä oikean mahan tieltä, ja siksi kasvu ei näytä niin suurelta. Pitää varmaankin tuossa puolivälissä vaikka tehdä vertailua siitä että miten se mahan muoto on kasvanut ja muuttunut tässä alkaen viikosta 14, ihan vielä en viitsi kun vasta neljä viikkoa mahakuvien ottamista takana kun en heti ihan alussa vielä aloittanut. Ihan pian ollaankin siellä raskauden puolivälissä, ja jos oikeastaan mun edellisiä kahta raskautta katsotaan niin ajallisesti se puoliväli alkaa olla jo nyt, kun kummatkin ovat kestäneet max. toinen alle 36 ja toinen tasan 37 viikkoa. Hullua ajatella, että saman verran aikaa mitä viime toukokuun puolivälistä on kulunut, olisi enää siihen että pieni bebis on jo meillä sylissä, iik!

Mun täytyy alkaa valmistautumaan pikkuhiljaa päiväkodin vanhempainiltaan, sitä ennen on vielä ruoka laitettavana ja vähän pitää keretä halimaan ja pusimaan tyttöjäkin kun siellä vanhempainillassa menee varmaan melkeinpä koko ilta. Mutta tosiaan, kuten videollakin sanoin niin toivokaa ihmeessä joko videon kommenttiboksiin tai tänne postauksen kommenttiosioon, millaisia videoita haluaisitte mun kuvaavan Oton kanssa, niin me kuvataan. Oton kanssa kahdestaan on hauskaa kuvata ja tekin kovasti siitä yhteisvideosta ilmeisesti tykkäsitte, niin voitais hyvin tehdä niitä lisää.

Ihanaa tiistai-iltaa kaikille <3

Olen mukana Libressen Surprise -kampanjassa, jonka tarkoituksena oli inspiroida meitä yllättämään läheisiä arjen keskellä pienillä kivoilla jutuilla. Kun aloin miettimään kenet yllättäisin, heti ekana mulle tuli mieleen Netta, Tiaran kummitäti ja yksi mun vanhimmista kavereista. Ei siis mua vanhempi, vaan ystävyyssuhde on yksi pisimmistä joita mulla on. Me ollaan asuttu jo yli kuusi vuotta satojen kilometrien päässä toisistamme, mutta ystävyys ei ole hävinnyt minnekään, ja edelleenkin, satojen kilometrien välimatkasta huolimatta Netta on yksi mun läheisimmistä ystävistä ja yksi eniten arjessa läsnä olevista ihmisistä, kiitos puhelimen ja whatsappin.

Me puhutaan useampana päivänä viikossa puhelimessa, yleensä aamuisin kun mä kävelen päiväkodilta kotiin tekemään töitä, ja Netta kävelee ehkä töihin tai kouluun. Tätä me ollaan tehty siitä asti kun tutustuttiin lukion ekalla, silloin vaan kummatkin käveltiin ulkona koiran kanssa ja puhuttiin puhelimessa. Mä olen iloinen että vaikka välimatkaa on tullut ja nähdään nykyään vain muutaman kuukauden välein, on tämä ihana tapa säilynyt. Ystävät ovat korvaamattoman arvokkaita, ja etenkin ne ystävät joille voi puhua ihan mistä tahansa, milloin tahansa.

Halusin yllättää Netan, kiitoksena ja piristyksenä näin syksyn tullen. Yllätysten ei tarvitse olla isoja, kun jo pienikin kiva juttu riittää tuomaan hymyn kasvoille. Puhelimessa höpöttelyn lisäksi meillä oli ennen tapana lukea yhdessä cosmoa, horoskooppeja ja kaikkea muuta mikä nyt teinityttöjä kiinnosti. Ajattelin että pieni nostalgiapläjäys olisi paikallaan, ja kasasin Netalle postipakettiiin cosmon, lempparisuklaata ja pienen kortin sekä paketillisen Libressejä, joissa on mukana vielä yllärilahja. Eilen Netta soittikin iloisena, ja kiitti paketista. Ja luki mulle horoskoopin.

Pitäisi tehdä näin useamminkin arjessa, yllättää läheisiä pienillä kivoilla jutuilla. Sen tietää itsekin miten kivaa on saada vaikka postikortti tai spontaani kahvikutsu kaverilta. Liian usein arjessa unohtuu, miten helposti voi tehdä toisen iloiseksi. Toisen ilahduttamisesta tulee aina itsellekin hyvä mieli.

Libresse haluaa omalta osaltaan myös tuoda pieniä iloisia yllätyksiä arkeen, ja niinpä jokaisen Libresse-paketin mukana on Libresse Surprise -kampanjan ajan kiva pieni yllärilahja, kuten esimerkiksi pompuloita, kasvonaamio tai pinnejä. Pakkauksissa on myös koodeja, joita keräämällä voi osallistua kampanjasivulla muiden palkintojen arvontaan, jossa on erittäin hyvät voittomahdollisuudet. Musta tämä on ihan huippu idea, koska yleensä silloin kun Libressejä tarvitsee, saattaa mieliala olla matalalla. Pieni yllätyslahja on omiaan piristämään juuri silloin!

Kannattaa tutustua kamppikseen, kokeilla yllättää omakin läheinen arjessa jollain kivalla pienellä jutulla. Siitä tulee oikeasti tosi hyvä mieli! Libresse Surprise –kampanjasivun arvonta sisältää lisää pieniä kivoja palkintoja, sekä lahjakortteja, ja tosiaan niitä on jaossa suuret määrät. Kilpailuun osallistut siis keräämällä Libresse Surprise -paketista koodin ja lisäämällä sen kampanjasivun arvontaan.

Yhteistyössä:

Mitä ylläreitä te keksisitte ystäville tai muille läheisille?

Huh kun kello on jo paljon! Meillä on ollut oikein kunnon hulinalauantai, kun ensin alkoi esikoisen sirkuskoulu, sen jälkeen mentiin Helsinki Design Weekin lasten viikonloppuun Kattilahallille, ja pikaisen kotona syömässä pyörähtämisen jälkeen ajeltiin vielä kavereille Espooseen illaksi kylään. Onneksi kaikki oli kivaa tekemistä, ei ollenkaan haitannut. Sirkuskoulu sujui tosi hyvin ja tunnin jälkeen oli yksi äärimmäisen onnellinen ja innostunut pieni oppilas, joka koko päivän esitteli oppimiaan liikkeitä, myös mummulle Ouluun videopuhelun välityksellä.

Helsinki Design Weekin Lasten viikonloppu on siis tänään ja huomenna Sörkässä Kattilahallilla, ja siellä on lapsille ihan superisti kaikkea hauskaa tekemistä askartelusta legorakenteluun ja satutelttaan. Meidän tytöt kiersivät melkein kaikki askartelupisteet siellä ja tykkäsivät kovasti. Kansallismuseon pisteellä he askartelivat itselleen makeat lasit, ja toisella pisteellä piirsivät unelmiensa astioita. Paikalla oli paljon porukkaa mutta ei liikaa, kaikki lapset pääsivät heti tekemään jotain eikä tarvinnut jonotella. Kattilahallilla oli myös mieletön legorakennuspaikka missä oli varmaan enemmän legoja kuin missään muualla Suomessa. Siellä lapset saivat rakentaa mitä mieleen ikinä juolahti, tai kokeilla haastavampia arkkitehtuurisia luomuksia.

Aikuisille paikalla on tietysti myös Little Market -myyntitapahtuma, jossa oli tänäkin vuonna esillä vaikka mitä ihanaa. Tsekkasin Mainiot, Lilla Companyn ja Mu ka va Minin, ja ihastelin kaikkea. Paljon hyviä tarjouksia tutuilta pieniltä vaate- ja sisustusmerkeiltä ja kaupoilta.

Mulle täysin uusi tuttavuus oli virolainen Mimi Disain, jonka toisen perustajan, Merilin Neeringin, kanssa mä jämähdin höpöttämään varmaan puoleksi tunniksi. En ollut koskaan aiemmin tosiaan kyseisestä merkistä kuullut, mutta se näytti heti ihan meidän tyyliseltä. Ihastuin merkin Virossa suunniteltuihin ja valmistettuihin lastenvaatteisiin joissa oli juuri sellaisia muhun kolahtavia kuoseja ja värejä. Mimi Disain on kolme vuotta sitten kahden virolaisen äidin perustama ihana merkki, joka muuttui kuulemma nopeasti harrastuksesta työksi.

Vaatteita saa ostettua heidän omasta verkkokaupasta ja tapahtumassa he olivat tutustumassa Suomen markkinoihin, tavoitteena on kuulemma laajentaa myyntiä tännekin päin suomalaisille jälleenmyyjille. Toistaiseksi vaatteita voi kuitenkin ostaa Suomeen heidän omasta verkkokaupastaan. Mimi Disainilla on myös liike Tallinnassa, ja hinnatkin ovat varsin edullisia. Esimerkiksi vauvan housuilla oli hintaa 15 euroa ja bodylla 16 euroa, mitkä ovat varsin kohtuullisia hintoja ainakin minun mielestäni laadukkaasta pienen firman design-tuotteesta.

*Hengarit, body, housut ja kuolalappu saatu blogin kautta.

Ihastuin erityisesti graafiseen pingviinikuosiin ja olin ostamassa meidän minille kelta-musta-valkoisia pingviinihousuja, mutta Merilin antoikin mulle koko setin mukaan testattavaksi, mikä yllätti mut täysin. Oli myös hauskaa että me oltiin melkein samoilla viikoilla raskaana! Mä ihan herkistyin ihanista pingviineistä ja ehdottomasti halusin nostaa laadukkaat naapurimaassa valmistetut ja suunnitellut vaatteet esiin täällä blogissa, vaikka ei mitään sellaista edes sovittu. Ihania lastenvaatteita ei voi olla tarjolla liikaa, ja jos saan heille yhdenkin uuden asiakkaan niin olen onnellinen. Aivan ihana firma jonka takana on kaksi äärimmäisen mukavaa äitiä! Tosiaan he ovat Little Marketissa myös huomenna sunnuntaina, jos ihastuitte pingviineihin mun tavoin niin käykää ihmeessä tsekkaamassa, vaatteita oli myös isommille lapsille paljon ihanissa kuoseissa ja ajankohtaisissa malleissa.

Tänään hain myös postista keskiviikkona tilaamani Gugguun collegehaalarin vauvalle, joka otin siis mustassa värissä whiteberry-vetskarilla. Haalari on i-ha-na! Onneksi tänään sain vähän keltaistakin vauvalle, muuten kaikki näytti niin synkältä ja mustalta, vaikka eihän tuossa ole vasta kuin muutama vaate joihin rakenneultran jällkeen tulee yhdistymään paaljon kirkkaita värejä ja kuoseja. Lisäksi ennakkotilasin Gugguulta vauvalle ihanan merinovillapipon myöskin whiteberry-värissä, mutta siinä toimitusaika on muutaman viikon joten sitä saa vielä odotella. Onneksi ei ole kiire kun pipon käyttäjäkin syntyy vasta ensi vuoden puolella.

Gugguun haalarin ja Mimi Disainin ihanuuksien lisäksi vauvalla on jo yksi toinen body (wau!) sekä yhdet housut (mega wau!), ja maailman ihanin Vimman kankaasta mun lukijan itse tekemä tuttinauha, jonka sain häneltä lukijaillassa.

Ilta vietettiin tosiaan ystävien luona Espoossa ja oli aivan ihanaa, meidän neidit pääsivät pitämään sylissä kolmikuista vauvaa ja riehumaan isompien kavereiden kanssa ulkona ja sisällä. Ja me aikuiset saatiin pölöttää aikuisten juttuja juoda hyvää kahvia ja syödä vähän kääretorttua, nami. Ihan paras lauantai kyllä! Huomenna otetaan varmaankin vähän rauhallisemmin kun tänään hiihdettiin ympäri PK-seutua. Mahtia lauantai-iltaa kaikille, terveisin Iina joka menee tekemään iltapalaleivät ja alkaa sen jälkeen koisimaan.