En ole vielä ottanut mitään joulukoristeita esiin, mutta pikkuhiljaa olen huomannut alkavani katselemaan joulujuttuja taas Pinterestistä. Ilokseni olen bongannut myös jo useammat tunnelmavalot, ja muutaman blogipostauksenkin niistä, joten päätin, että nyt on erittäin hyvä hetki kaivaa ekat omatkin ledivalot esille! Mitään muuta jouluisaa meillä ei vielä ole, ja todellakin juhlitaan tässä nyt halloweenitkin ensin ja nautitaan kurpitsoista. Mutta voin kertoa, että tuli ihan hykerryttävän hyvä fiilis makuuhuoneen kutsuvan lämpimästä tunnelmasta, tällainen jouluhullu kun olen. Ulos en vielä ole laittanut tunnelmavaloja, mutta varmaan sitten marraskuun puolella ripustetaan nekin. Tosin meillä on siellä kyllä aina paviljongissa sellaiset kesäisemmät valot, joita ei olla vielä otettu pois. Ne näyttävät ihanan tunnelmalliselta iltaisin.

Ostettiin keväällä meille isompi ”parisuhdepeitto” parisänkyyn, ja meillä on ollut tähän asti siihen vain kaksi pussilakanaa, pellavaisia molemmat. Ollaan vaihdeltu niitä kahta tässä nyt reilut puoli vuotta, ja päätettiin ostaa vihdoinkin kolmas, kun löydettiin Ikeasta ihana 100% kestävämmin valmistetusta puuvillasta tehty flanellinen pussilakanasetti. Me ollaan tosi tarkkoja lakanoiden materiaaleista, koska niiden on vaan pakko tuntua hyvältä nukkuessa. Flanelli on ihanan pehmeää ja lämmintä, ihan täydellinen tähän talveen. Musta on tärkeää, että sänky on sellainen kutsuva ja pehmeä, ja sinne on ihanaa vaan käpertyä illalla.

Me ollaan nukuttu kesän ajan meidän vanhoilla kevyillä yhden hengen peitoilla, mutta tuossa pari viikkoa sitten kun viileni, vaihdettiin takaisin tähän jättipeittoon. Meillä ei ole vielä lämmitykset päällä, joten ulkona viilentyessä myös makkarissa oli melko viileää. Nyt on tietty ollut taas lämpimämpää kun ulkonakin on päivisin se 15 astetta, joten nyt me ollaan välillä vähän hikoiltu tuolla flanellin alla. Mutta voin vaan kuvitella miten ihanaa sinne on käpertyä jonkun kirpeän pakkaspäivän jälkeen, jos sellaisia meille suodaan tänä talvena.

En ole ihan varma, mutta luulen että tämä on ensimmäinen ruudullinen sisustus-asia ikinä, jonka olen kotiini ostanut. En tiedä miksi? En ole koskaan erityisemmin mielestäni vältellyt ruutuja, eikä mulla ole ainakaan koskaan ollut mitään negatiivista mielipidettä niistä, mutta en vaan ole koskaan tullut ostaneeksi ks. kuosia ennen. Nyt kun katson noita lakanoita, mietin vaan, että miksi en ennen ole ihastunut näihin, nämähän ovat aivan ihanat! Mulla on vaatteissakin paljon ruutukuosia, niin miksi ei koskaan ennen sisustuksessa? En kyllä tiedä. Mutta olen iloinen, että ostin näin ”rohkeat” lakanat, kun meillä on muuten aika rauhallisia ja yksivärisiä lakanoita aikuisille. Lasten lakanoissa sitten taas paljon kuosia ja väriä.

On meillä jouluvalojen lisäksi tietty toinenkin aavistuksen jouluisa juttu jo kotona: huonekuusi. Mun edellinen huonekuusi kuukahti heinä-elokuun helteillä jostain syystä, vaikka hoidin sitä ihan samalla tavalla kuin siihenkin asti. Olen ikävöinyt sitä, kun se oli mun pitkäikäisin huonekasvi ikinä, se oli meillä melkein vuoden ajan, viime syksystä asti. Nyt ostin sitten uuden huonekuusen, kun huomasin niitä tulleen myös Ikeaan. Me oltiin siellä pitkästä aikaa ostamassa parempia astioita jätteiden lajitteluun täällä kotona, ja samalla sitten löytyi tuo pussilakana ja huonekuusi.

Iskeekö teihin ruutukuosi sisustuksessa? Joko teillä on tunnelmavalot laitettuna?

*Postauksessa esiteltävä sänky on saatu Gefferiltä bloginäkyvyyttä vastaan.

Muistatteko kun esittelin koululaisen työpisteen, ja höpöttelin kuinka huone on sitten valmis, kunhan hänen mittatilauksena tehty sänkynsä valmistuu? No siinä kävikin niin, että meillä meni kaikki aivan uusiksi. Mittatilauksena tehty sänky ei siltikään mahtunut huoneeseen, sillä se meni YHDEN sentin verran liian pitkälle. Voitteko kuvitella, yhden sentin. Olin kai mitannut huonosti vahingossa, kun katsoin ihan että se nippa nappa mahtuu. Päädyttiin sitten siihen, että koululainen muuttaa takaisin vanhaan huoneeseensa, jossa hän nukkui yksin ennen kuin hän ja siskonsa halusivat muuttaa nukkumaan yhteen. Siellä sängyn ja ovenkarmin väliin jää kaksi senttiä tilaa, eli juuri sopivasti.

Muutettiin pari viikkoa sitten kaikki koululaisen tavarat siihen toiseen huoneeseen, ja alettiin järjestellä. Pienemmät tyypit muuttivat sitten kaksistaan siihen huoneeseen, josta alunperin piti tulla koululaisen huone, sillä sinne mahtui onneksi hyvin pieni kerrossänky, sekä pinnasänky. Tai no ei nyt hyvin, mutta mahtui. Pian varmaankin luovutaan onneksi pinnasängystä, ja kuopus muuttaa alasänkyyn, niin huoneeseen tulee reippaasti lisää tilaa. Mutta nyt palataan takaisin koululaisen huoneeseen.

Sinne siis siirtyi tismalleen sama työpiste, joka oltiin jo laitettu vanhaan huoneeseen. Tauluhyllyä ei lähdetty siirtämään, vaan hän sai nyt sitten omaksi taulukseen huoneessa valmiina olleen Mrs. Mighetton. Suurin muutos tuli tosiaankin hänen uudesta parvisängystään, jonka me saimme Gefferiltä.

Gefferin massiivipuiset talosängyt valmistetaan Tanskassa, käsittelemättömästä männystä. Kun sänky tuli sisään, samalla tuli myös ihana puhtaan puun tuoksu. Siitä en sentään saa migreeniä, hah. Sänky huokuu laatua ja luontoa, ja se ylitti kaikki meidän toivomukset. Me tilattiin sänky siis koossa 90×190, eli kymmenen senttiä standardisänkyä lyhyempänä. Jos mietitte patjakokoa, niin me saatiin tähän kuitenkin 200cm pitkä patja mahtumaan täysin ongelmitta.  Sänkyjä voi tilata juuri itselle sopivassa koossa (jos osaa mitata, toisin kuin minä), ja esimerkiksi sänkyä voi tilata myös korkeampana tai matalampana, tai leveämpänä tai kapeampana. Gefferillä on monta erilaista mallia talosängyistä, myös perusmallia, laidoilla ja jaloilla ja ilman löytyy, sekä kerrossänkyä.

Meidän valitsema sänky on melko suuri pieneen huoneeseen, kertovathan sen jo mitatkin ja se, että tilaa jäi 2cm sängyn ja ovenkarmin väliin. Mutta sänky on ihana, ja parvisängyn korkeus tuo myös tilaa. Sängyn alla on paljon tilaa sekä säilyttää leluja että leikkiä, ja tehdä vaikka majoja. Huoneen säilytysratkaisut on mietitty niin, että esim. Fabelabin lelusäkkejä (myös aikanaan saatu Gefferiltä) on helppoa siirtää, ja niiden tilalle rakennella vaikka barbietalo tai se maja. Pienet lapset rakastavat koloja ja matalia tiloja, joihin voi tehdä omia salaisia piilopaikkoja.

Koululaisen pienikokoinen koulupöytä jättää myös leikkitilaa ikkunan eteen lapsen mittapuulla ihan sopivasti, ja toisaalta usein leikit levittyvät myös aulaan (jossa on legohylly ja kaikki ehjät legorakennelmat), sekä pikkusiskojen huoneeseen, jossa on iso kirjahylly ja kaikki loput legot.

Me haluttiin esikoiselle iso sänky, koska se kestää aikaa. Tulevaisuudessa, kun muutetaan isompaan kotiin, on parvisängyn alle mahdollista tehdä vaikka lukunurkkaus tai tila kaveripatjalle yökyläilyjä varten. Ja jos koululainen jossain vaiheessa alkaa kokemaan sängyn liian ”lapselliseksi”, on meillä onneksi kaksi äärimmäisen innokasta pikkusiskoa jonossa valmiina muuttamaan sänkyyn.

Esikoiselle oli iso juttu saada ihan oma huone ja muutos on sujunut tosi hienosti kaikin puolin. Hän on saanut tehdä huoneesta itsensä näköisen, ja on oikein tyytyväinen siihen, miltä siellä nyt näyttää. Sehän on kaikkein tärkeintä. Seuraavana projektina onkin sitten naapurihuone, kunhan tosiaan se pinnasänky lähtee sieltä pois. Sitten me rakennellaan sinne ihana oma lukunurkkaus kaikille tytöille, ja mietitään huoneen järjestystä muutenkin uusiksi.

Viime viikkoina blogeissa on pyörinyt Julia Toivolan alulle laittama haaste, miltä bloggaajien kodeissa näyttää just nyt. Miltä näyttää silloin, kun kotia ei ole stailattu siistimmäksi, ei leluja kerätty seesteistä tunnelmaa varten, eikä keittiöstä nostettu kaikkia ylimääräisiä tavaroita kaappeihin tyhjien tasojen saavuttamiseksi. Vaikka meidän koti näkyy sellaisena kuin se on aika paljon Instagram storiesin puolella, niin tänne blogiin harvoin eksyy niitä arkirealistisia kotikuvia. Niinpä päätin itsekin ottaa osaa tähän haasteeseen, joten tervetuloa meidän kotiin ihan tavallisena arkipäivänä.

Meidän kotona kengät on hyvin harvoin siististi kenkähyllyissä, sillä tuo yksi reilut 80cm pitkä tyyppi käy muutaman kerran päivässä järjestelemässä ne uudelleen. Hänen mielestään sopiva järjestys kengille on hieman erilainen, kuin äidin ja isin mielestä. Olohuone on yleensä täynnä duploja, sillä niillä leikkiminen on parasta, mitä taapero tällä hetkellä tietää. Niistä riittää hupia myös isosiskoille, vaikka kahdestaan isot tytöt enemmän leikkivätkin pikkulegoilla. Kirjat on kirjakorissa aina hujanhajan, ja niitä luetaan ahkerasti. Sohva kaipaisi taas uutta pesua tekstiilipesurilla, joka on tällä hetkellä naapurilla lainassa.

Meillä on aina portailla tavaraa odottamassa yläkertaan viemistä. Joskus ne odottavat siinä portaalla muutaman päivänkin, kun kukaan ei vaan muista tarttua niihin kävellessään ylös. Rakas mieheni tykkää ripusta portaiden ritilälle pyyhkeen käytyään suihkussa – tapa jota en käsitä, koska ihan yhtä lyhyt matka olisi viedä se pyyhe edes alakerran kylppärin naulakkoon!

Otto taas inhoaa sitä, että meillä on yleensä aina keittiössä epämääräisiä pahvilaatikoita.  Joskus jos olen mukana jossain esim. ruokakamppiksessa, saan ison pahvilaatikollisen sitä tuotetta, jota tarvitsisin siis yleensä 1 tai maksimissaan kaksi pakettia. Joskus saan tuotteet jo kuukausia ennen kuin kampanjan toteutuksen yksityiskohdat ovat selvillä, ja joudun säilömään näitä pahvilaatikoita vaikka kuinka kauan, koska en voi käyttää tuotteita, kun tarvitsen niitä vielä. Mulla on iso kaapillinen näitä varten, mutta yleensä sekin on ihan täynnä, ja ne eksyvät myös pöydälle.

Yleensä lahjoitan lopulta ylijääneet tuotteet kavereille tai hyväntekeväisyyteen, koska usein niitä on jopa niin paljon, että ei itse ehdittäisi käyttää kaikkea ennen kuin ne menevät jo vanhaksi. Aikana jolloin turhaa hävikkiä on todellakin syytä välttää, olisi ehkä yritystenkin hyvä miettiä, että kuinka paljon niitä tuotteita lähetetään. Mulle paras vaihtoehto on, että käyn itse ostamassa kampanjaan tarvittavat tuotteet, niin silloin ei tarvitse säilöä mitään pitkiä aikoja, eikä miettiä mihin saisi annettua kaiken ylimääräisen.

Oton pelinurkka/työpiste/koulunurkka harvoin näkyy blogissa. Mutta siellä se on meidän alakerrassa portaiden alla, ja se on hyvinkin esillä ihan joka päivä. Vielä joskus tulevaisuudessa Otolla on meidän omassa talossa oma peliluola, ja hän voi sinne laittaa vaikka kolme näyttöä vierekkäin ja kaikki mahdolliset konsolit ja pömpelit ja pöytäkoneet ja läppärit esille. Nyt hän on joutunut tyytymään tällaiseen kompaktimpaan ratkaisuun, ja onkin siihen onneksi ihan tyytyväinen.

Mä oon joskus kuullut joidenkin keskustelevan, ”kuinka hirveitä tällaiset puolisoiden tietokonenurkat on, ja kuinka he eivät anna omalle puolisolleen lupaa tehdä sellaista kotiin”. Mun mielestä se on vähän ikävää, koska kyllä ainakin meidän koti on tasapuolisesti meidän molempien. Vaikka mä en itse tuota pelinurkkausta laittaisi pystyyn jos yksin asuisin, niin se ei tarkoita, etteikö Otolla todellakin olisi oikeus rakentaa sellainen meidän yhteiseen kotiin. Ei Ottokaan varmaan laittaisi vaaterekkiä ja meikkipöytää, jos yksin asuisi.

Lapset nukkuvat vielä toistaiseksi kaikki kolme samassa huoneessa, kun esikoiselle tilattu sänky ei ole vielä valmistunut. Hänen koululaisen työpisteensä sijaitsee siis leikkihuoneessa. Kunhan hänen oma sänkynsä valmistuu, keskimmäinen ja taapero saavat jakaa kerrossängyn, ja toiseen lastenhuoneeseen tulee rutkasti lisää tilaa, kun taaperon iso pinnasänky lähtee pois.

Nukkumahuoneen, eli tulevan keskimmäisen ja kuopuksen huoneen, leluhyllykön kolme laatikkoa on karkuteillä. Ne jäivät siivouksen jälkeen tyhjiksi, ja lainasin niitä kirppiskamojen lajittelua varten. Nyt ne ovat jemmassa portaiden alla. Luulen, että keksitään tuon korkean hyllykön tilalle joku parempi ja pienempi säilytysratkaisu, kun kunnon läpikäynnin jälkeen tarpeellisia tavaroita jäikin jäljelle niin paljon vähemmän.

Leikkihuoneessa, eli tulevassa koululaisen huoneessa on lelut levällään barbieleikin ja kuopuksen nukkeleikin jäljiltä. Siellä kyllä on kaikille tavaroille oma paikka, mutta tavarat eivät vaan ole löytäneet lattialta paikoilleen, vaikka ei leikkikään enää näytä olevan kesken.

Yläkerran aula ei näy täällä juuri koskaan, syy: se on ihan kesken. Se on tila, jossa on aukkoja joka puolella, ja suurin pätkä kokonaista seinää löytyy tuon legohyllyn takaa. Tuossa hyllyssä on isojen tyttöjen koottuna pidettyt Lego Friendsit, loput löytyvät sekamelskana kahdesta jättimäisestä sängynaluslaatikosta nukkumahuoneesta. Tässä aulassa he aina istuvat ja leikkivät pitkiä leikkejä pikkulegoillaan. Nyt siinä on jostain syystä vielä junaradan palat ja taaperokärrykin. Tuo sama kärry on kulkenut meillä esikoisen vauva-ajasta asti. Kai se pitää säästää vieläkin, niin saa joku tytöistä antaa isona mahdolliselle omalle lapselleen, jos meille joskus lapsenlapsia siunaantuu.

Huomatkaa myös valoboksi, jossa on edelleen keskimmäisen toissavuotisten star wars 4v-synttäreiden jäljiltä lasten hieman muokkaama teksti. Se on jäänyt vähälle käytölle viimeisen puolentoista vuoden aikana näköjään.

Meidän makkarissa on liikaa tuoleja, tuuletin esillä ja epämääräinen vaateläjä Oton isoisän vanhassa keinutuolissa. Sängyn takana piilossa ovat edelleen ne laminaatit, jotka on tulossa tuohon juuri esiteltyyn aulaan, kunhan vain saisi aikaiseksi. Kyllä, taas on vuosi vierähtänyt. Mutta hei, hiljaa hyvä tulee. Niin kauan kun ei meitä itseä häiritse liikaa, niin ei sen tarvitse häiritä ketään muutakaan. Mehän täällä asutaan.

Mä rakastan meidän kotia, se näyttää ja tuntuu ihan meiltä. Täällä on kodikasta, täällä voi olla oma itsensä. Täällä on ihan parasta asua. Se on vieläkin vähän kesken, ja tulee varmasti olemaan aina vähän kesken, mutta se ei meitä haittaa. Täällä on hyvä olla. Vaikka tiedän jo nyt, että me tullaan vielä muuttamaan täältä isompaan joskus, mä rakastan silti tätä kotia. Tämä on paras koti, jossa me ollaan koskaan asuttu.

Esittelin meidän terassia tuossa huhtikuun lopussa kun lumet lähtivät. Terassi on pikkuhiljaa tässä alkukesän aikana muotoutunut enemmän meidän tarpeita vastaavaksi, ja nyt sieltä löytyy myös se kauan kaivattu PORTTI, joka estää taaperon karkailemisen, halleluja! Se oli niin kaivattu kaveri, vaikka tietty nyt kun sitä ei enää ole, tulee vähemmän askelia itselle, kun ei tarvitse koko ajan ryntäillä 1-vuotiaan tutkimusmatkailijan perään.

Jotta taapero viihtyy terdellä, on siihen hankittu hänelle viihdykkeitä. Meidän pihalla ei ole tilaa millekään jättimäisille kiipeilytelineille tai leikkimökeille, vaikka sellaiset ihanat olisivatkin. Mutta me ollaan kuitenkin laitettu pihalle pieni hiekkalaatikko, ja oma vauvakeinu. Lisäksi meillä on terassilla vaihtelevasti telttaa, bObleseita ja muita leluja, jotka toimivat sekä sisällä että ulkona. Terassilla voi hyvin leikkiä myös nukeilla, barbieilla, poneilla ja muilla.

Hiekkalaatikko on muovinen, ja toimisi myös uima-altaana, mutta meillä se on hiekkalaatikkokäytössä ja uima-allas on erikseen.  Hiekkikseen tuli mukana suojapeite. Tämä hiekkalaatikko veti sisäänsä 3x 25kg säkillistä hiekkaa, ja niillä ollaan hyvin pärjätty, vaikka mini hyvin usein intoutuukin viskomaan hiekkaa ympäriinsä. Onneksi terassi on helppo lakaista, eikä se hiekka varpaanvälissä niin vaarallista ole, kun pääasia on, että minityyppi viihtyy.

Vauvakeinussa hän viihtyy, mutta ei ihan niin hyvin kuin puistojen tukevammissa keinuissa. En tiedä mikä siinä on, että tuo kevyempi muovikeinu ei viihdytä niin pitkään. Hän usein haluaa keinumaan, mutta sitten hetken istuskeltuaan haluaa heti pois. Puistossa hän taas voisi keinua vaikka kolme tuntia jos antaisin. Ehkä me keksitään tuohon joku toinen keinuratkaisu, esimerkiksi sellainen hämähäkkikeinu, jossa kaikki lapset voisivat keinua yhdessä.

Pari kuukautta sitten suunnittelin innoissani meidän pihalle istutuslaatikkoa ja yhteisiä istutuspuuhia lasten kanssa. Kuinka syötäisiin sitten oman pihan antimia jotka on itse omin kätösin kasvatettu. Suunnittelun asteelle se jäi. Tämä on ehdottomasti kyllä se mun heikko kohta, ostin tomaattipensaan/puun ja sekin kuukahti alkukesän helteillä heti, vaikka omasta mielestäni kastelin kunnolla ja tarpeeksi.

Heräsin myös oikeasti siihen todellisuuteen, että istutuslaatikko on todellakin aivan turha meille, kun me kuitenkin ollaan tänä kesänä reissussa monta viikkoa yhteensä. Kuka niitä sitten olisi kastellut sillä aikaa? Ei voi naapurillekaan sysätä kasteluvastuuta kovin moneksi viikoksi, vaikka joku parin päivän reissu vielä menisikin. Me ei vaan tällä hetkellä olla tarpeeksi kotona, että ehdittäisiin huolehtia minikasvimaasta. Ja se on vaan hyväksyttävä. En tiedä tullaanko koskaan olemaan sellainen perhe jolta se onnistuu, kun meillä on kuitenkin sukua ympäri Suomen ja kovasti tykätään reissata muutenkin.

Toisaalta oli ihan hyvä huomata tämä, ja hyvä että ei ehditty pystyttää mitään istutuksia tuohon pihalle ennen kuin tämä tajuttiin. Ei kaikkien perheiden tarvitse tehdä kaikkia juttuja, vaan priorisoidaan ne itselle tärkeimmät ja keskitytään niihin. Meillä voiton vie ainakin toistaiseksi Oulu (ja muut matkat). Onneksi Oulussa päästään nauttimaan mun tädin pihan salaateista ja yrteistä, nam!

Meidän pihalla hyvin hengissä pysyvät timantti-Tuijat, joita on tällä hetkellä neljä kappaletta. Ehkä me hankitaan lisää Tuijia jos kaivataan lisää vihreyttä. Niitä on monia erilaisia, ja ne taitavat kaikki olla juuri meidän kaltaisille ihmisille sopivia. Kestävät kuumaa, kylmää, kuivaa ja märkää kaikkia yhtä hyvin.

Ollaan oltu pihalla tosi paljon ja grillattu joka viikko ainakin pari kertaa tänä kesänä. Vaikka me ei istutus-ihmisiä ollakaan, niin terassityyppejä ollaan todellakin, ja viihdytään ulkona hurjan hyvin. Siksi olen iloinen, että ollaan panostettu terassiin paljon. Tällä viikolla meidän terassi täyttyy perjantaina ihmisistä, kun juhlistetaan Ottoa! En malta odottaa juhlapäivää, siitä tulee varmasti niin kivaa. Täytyy toivoa, että säät säilyvät yhtä kauniina kuin tähänkin asti.

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Elloksen kanssa.

Vielä pari viikkoa sitten näytti siltä, että kesä on vielä kaukana hamassa tulevaisuudessa, jos sielläkään. Nyt sää on kuitenkin ihan toinen: tällä viikolla on ollut parina päivänä jopa yli 15 astetta lämmintä! Sehän on lämpimämpää kuin usein varsinaiseen kesäaikaan täällä Suomessa, haha. Eli voisi melkein ajatella kesän jo alkaneen, jos on oikein optimisti. Ja minähän olen! Nyt ei kuitenkaan ollut tarkoitus analysoida mun luonteenpiirteitä eikä säätä, vaan keskittyä meidän ihanaan uusittuun terassiin! Siellä on jäljellä vanhasta lookista oikeastaan vain paviljonki sekä koristevalot, ja kaikki muu on laitettu uuteen uskoon.

Viime kesänä me kaivattiin terassille ruokailuryhmää, sillä meillä oli kyllä grilli, mutta ei kunnollista pöytää jolla olisi mahtunut ruokailemaan. Me siirryttiin niin nopeasti lasitetusta parvekkeesta isoon terassipihaan (unohtamatta sitä että oli käsillä vauvavuosi), että viime kesänä kalustehankinnat jäivät puolitiehen. Tänä keväänä haluttiin tehdä terassi valmiiksi, koska viime kesänäkin vietettiin siinä paljon aikaa, ja haluttiin että voidaan tänä kesänä viihtyä siellä vieläkin helpommin ja mukavammin. Vanhoista kalusteista ei kuitenkaan olla luovuttu, ne ovat nykyään meidän parvekkeella, jonne ne sopivatkin paremmin.

Terassin uudet kalusteet

Ihan ekana hankittiin uusi ruokailuryhmä. Sen kaveriksi kaivattiin kuitenkin löhöilytilaa, ja lasten omien pihatuolien kaveriksi  valitsin Elloksen upeasta Garden-valikoimasta ihanan Hillerstorp Jet Set aurinkovuoteen, sekä siihen kuuluvan Jet Set pehmusteen, joka tekee tuolista ihanan ylellisen ja muhkean. Siinä kelpaa pötkötellä aurinkoisina päivinä lukemassa kirjaa tai tekemässä töitä taaperon päiväuniaikaan, ai että. Silloin kun hän on hereillä, ei oikein ehdi pötköttelemään, mutta täytyy toivoa että hän nukkuu piiiitkät päiväunensa vielä kesäaikaankin. Luulen että haetaan vielä parvekkeelta meidän kaksi nojatuolia tähän terassille, niin on entistä enemmän löhöilytilaa, ja niillä voi myös istuskella ruokailemassa, jos on isompi porukka kerralla syömässä. Parvekkeelle jää sitten vielä sohva, sohvapöytä ja pari jakkaraa saunan jälkeistä vilvoittelua varten.

Ihanan aurinkovuoteen kruunaa vielä pellavainen Geena-torkkupeite, jonka myös valitsin Elloksen valikoimasta. Pellavatorkkupeitto on ihanan vilpoisa ja mukava kesällä, eikä hiosta. Se saa lämmittää kesäiltana, kun istuskellaan terassilla kauniiden Ellos Home valoköynnöksen kauniiden tunnelmavalojen loisteessa.

Terassin suunnitelmat

Me haluttiin terassista ennen kaikkea viihtyisä, sellainen että meidän perheellä on siinä mukavaa olla, ja sellainen että siinä on kiva istua iltaa ystävien ja sukulaisten kanssa grillaamassa, ja seuraamassa lasten touhuja. Lapsille on terassille tulossa vielä vaikka mitä kivaa. Viime kesänä meillä oli trampoliini (joka oli hoidossa meillä tyttöjen sokeriserkuilta heidän piharemontin ajan), tänä kesänä saa nähdä mitä laitetaan. Lasten toiveissa on ainakin hiekkalaatikko ja liukumäki, sekä pieni kahluuallas. Se on varma että mukava terassista tulee.

Koko perheen yhteinen projekti meillä tulee olemaan istutuslaatikko, ja omien kasvisten kasvattaminen. Saa nähdä mitä siitä tulee, kun me reissataan ja touhutaan paljon kesällä. Ehkä naapuri käy reissun ajan kastelemassa? Se vaan olisi ihan huikeaa, jos saisi nautiskella oman pienen istutuslaatikon antimia. Tiedän jo valmiiksi, että lapset olisivat siitä hurjan iloisia ja ylpeitä, ja niin olisin mäkin. Me ei olla vielä ostettu istutuslaatikkoa, mutta laitettiin jo pihalle pari timantti-tuijaa lisää, ja ostettiin muutama ruukkuneilikka.

Me nautitaan ihan suunnattoman paljon grillailusta ja pitkistä grilli-illallisista, ja nyt meillä on niille kunnolla tilaa. Ihan parasta, tuntuu niin ihanalta, että nyt meillä on vihdoin meidän unelmien terassi, joka on kesällä kuin yksi suuri huone lisää. Vielä kun saadaan portti paikoilleen ettei taapero karkaile, ja kaikki kasvit sekä lasten jutut valmiiksi, on terassi vihdoin kokonaan valmis. On siinä ollut projektia, mutta toisaalta on ollut tosi hyvä myös kokeilla erilaisia juttuja.

Kokemukset Ellos ulkokalusteista

Elloksen upeasta ulkokalustevalikoimasta oli tosi vaikea valita suosikkeja, sillä niitä on niin PALJON! Mä tykkään siitä, että Ellokselta löytyy niin paljon sellaista, mitä ei muualta saa. Mulle tuli myös vähän yllätyksenä se, että Elloksella on niin laaja valikoima ulkokalusteita ja pihajuttuja muutenkin. Ellos Homen oma ulkokalustevalikoima on tosi laaja, ja lisäksi on vielä monia muita laatumerkkejä saman katon alla. Arvostan myös todella paljon sitä, miten Elloksella panostetaan läpinäkyvyyteen ja eettisyyteen, ja tuodaan tiedot helposti esiin verkkosivuille asiakkaiden silmille. Samanlaista fiksua vastuullisuutta toivoisi kaikilta verkkokaupoilta, oli kyseessä sisustus tai vaatteet tai mikä tahansa.

Me ollaan super tyytyväisiä meidän terassiin, ja vielä ihanampi siitä tulee kunhan kaikki kasvillisuus pääsee täyteen loistoonsa, ja lasten ilo täyttää terassin aamusta iltaan. Millaisia terassi- tai parvekesuunnitelmia teillä on tälle kesälle?