Kun Emilia ja Topias tulivat meille tällä viikolla, mua alkoi melkein heti naurattaa, koska Emilialla oli päällä ihan samanlainen asu mintunvihreänä, joka omasta vaatekaapistani löytyi vanhan roosan värisenä. Siis oikeasti, meidän vaatekappaleet olivat miltei identtiset keskenään mutta vain eriväriset. Sovittiin heti siinä että otetaan asukuvat meidän samisteluasuista, koska oli niin hauska sattuma. Ollaan siis kummatkin ostettu nää vaatteet täysin tietämättä toisistamme ja ihan eri aikaan, aika hauskaa.

Ostin vanhan roosan värisen pitsitopin joskus heti synnytyksen jälkeen ja ajattelin että se on kesäksi kiva. Sitten kun toppi saapui postissa kotiin, se olikin niin kinttana mun synnyttäneelle kropalle isommasta koosta huolimatta, että ajattelin etten voisi ikinä käyttää sitä. Taisin kuitenkin luovuttaa liian aikaisin, sillä oikeasti sille omalle kropalle pitää vaan antaa aikaa palautua. Nyt toppi menee mulle aivan helposti ja ei näytä enää makkarankuorelta, vaikka en ole muuttanut mitään elintapoja tai liikkunut tavallista enemmän synnytyksen jälkeen. Siinä vain kestää mulla hetki että kroppa palautuu, mikä on täysin normaalia ja ok. Edelleenkin mulla on jonkin verran raskauskiloja jäljellä, mutta nyt kuitenkin tuntuu jo omalta itseltä eikä enää täysin vieraalta.

Tyllihame oli mulla niin kovassa käytössä raskausaikana, että heti raskauden jälkeen musta tuntui että olen aivan kyllästynyt siihen. Nyt kevään aikana olen kuitenkin ”löytänyt” sen uudelleen, kun olen nähnyt monilla muilla niin kivoja tyllihameasuja päällä, ja kaupatkin ovat näitä hameita juuri nyt pullollaan. Tyllihame on ihanan monikäyttöinen, collegen ja tennareiden kanssa sen saa puettua rennommasti ja ihan arkeenkin sopivaksi, ja sitten taas pitsitoppi ja korkkarit muuttavat sen juhlavaatteeksi. Varmasti kesän monikäyttöisin hame, ja tyllihameet on vieläpä aika edullisiakin näyttävyyteen nähden.

Toppi H&M / Hame Zara / Kengät Asos / Kello Daniel Wellington (saatu)

Oon vieläkin ihan hirmu tyytyväinen tähän mun hiekanvaaleaan tukkaan, koska sen kanssa fiilis on niin paljon raikkaampi kuin ruskeassa tukassa. Tää on tällainen hyvä kesätukka ja näyttää kivalta monen asun kanssa. Samoiten kuin kirkkaanpunaisen huulipunan kanssa, mun on ehdottomasti käytettävä sitä useammin, niinkuin Skamin Noora kakkoskaudella. Nyt ajauduin ihan sivuraiteille tämän huulipunan kanssa, näissä kuvissa mulla on vain nuden väristä mattahuulikiiltoa.

Koskakohan mä kyllästyn tähän pastellivaaleanpunaiseen? Ollaan naurettu niin paljon Oton kanssa sille, kuinka paljon tätä väriä meidän koko perheen vaatekaapista löytyy. Voitaisiin kaikki sulautua meidän olkkarin sohvaan, Otollakin on vanhan roosan väriset collegesortsit ja t-paita, kaikilla kolmella tytöllä ja mulla löytyy myös vaatekaapista vaikka mitä tässä värissä ihan päästä varpaisiin, arskoista kenkiin. Joku kerta on pakko vielä ottaa kuva missä koko perhe sulautuu sohvaan, siitä tulee niin höpön näköinen!

Ihanaa viikonloppua kaikille<3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Dronningholmin kanssa.

Me haluttiin Oton kanssa yllättää päiväkotiuransa päättänyt esikoinen, ja leivottiin hänelle eskarilaisen oma kakku Dronningholmin uusia Täyttiksiä hyödyntäen. Täyttis on täysin uudenlainen leivontatäyte, jota voi käyttää kakkuihin, piirakoihin tai vaikka kääretorttuun. Täyttistä voi käyttää sellaisenaan, uunissa paistettuna (esim. piirakassa) tai sekoittaa vaikkapa kermavaahtoon, rahkaan tai tuorejuustoon. Täyttistä löytyy kolmea eri makua, ja tässä meidän eskarilaisen kääriskakussa hyödynnettiin raikasta Dronningholm Täyttis sitruunatäytettä. Muut makuvaihtoehdot ovat täyteläinen Dronningholm Täyttis mustikkatäyte ja lempeä Dronningholm vadelmatäyte.

En ollut koskaan aikaisemmin valmistanut itse kääretorttua (ajatella, en edes köksäntunneilla aikoinaan!) ja se oli mulle siis aivan uusi juttu. Mutta yllättävän helppoahan tuo kääretortun valmistaminen oli, ja vieläpä sen muuntaminen kakuksi. Reseptissä on monta vaihetta mutta kaikki onnistuu ihan helposti vaikka viekin aavistuksen verran aikaa. Meidän perhe rakastui tähän raikkaaseen kakkuun ja tästä voi tulla meidän tän kesän hitti, sillä kirpeys ja raikkaus sopivat niin ihanasti kesään.

ESKARILAISEN SITRUS-KÄÄRISKAKKU

Aktiivinen valmistusaika n. 1,5h + 3h jääkaapissa

Kääretorttupohja:

4 munaa
2dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta

Täytteeksi Käärikseen: 

2 purkkia  Dronningholm Täyttis Sitruunatäyte (jos haluat kakusta aavistuksen vähemmän kirpsakkaa, sekoita yksi purkki sitruunatäytettä ja 200g vaniljatuorejuustoa keskenään)

Kakun täyte:

4 liivatelehteä
3dl vispikermaa
1 limen raastettu kuori ja mehu
300g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl maitoa
2dl sokeria

Koristeeksi:

2dl vispikermaa
kourallinen mansikoita viipaloituna
marenkeja

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet keskenään, ja sekoita muna-sokerivaahdon joukkoon. Kaada leivinpaperin päälle uunipellille ja paista uunissa 200 asteessa keskitasolla n. 8 minuuttia. Kaada kypsä pohja heti sokeroidun leivinpaperin päälle ja irroita toinen paperi varovaisesti. Levitä Dronningholm Täyttis sitruunatäyte jäähtyneelle käärispohjalle, ja rullaa kääröksi. Jätä käärö odottelemaan, ja vuoraa iso pyöreä kulho tuorekelmulla. Leikkaa käärö noin sentin paksuisiksi paloiksi, ja painele ne kelmutettuun kulhoon pohjaksi ja reunoiksi.

Valmista täyte. Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Vatkaa kerma. Pese lime, raasta kuori ja purista mehu. Vatkaa keskenään sekaisin tuorejuusto, kuoriraaste, maito ja sokeri. Liota puristetut liivatelehdet kiehuvaan limemehuun, ja kaada ohuena nauhana muiden aineiden sekaan hyvin sekoittaen. Kaada täyte kääretorttukulhoon ja peitä kakku kelmulla. Nosta jääkaappiin hyytymään väh. kolmeksi tunniksi.

Koristele kakku vatkatulla kermalla, mansikoilla ja marengeilla, tai haluamillasi herkuilla ja tarjoile kylmän ja raikkaan mehun kanssa. NAM!

LUKIJAKILPAILU: Mikä on sun lemppari kääretortturesepti jota tuunaisit Täyttiksellä? Jaa oma ideasi ja osallistut Dronningholm Täyttis -tuotepaketin arvontaan! Kisan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ. 

Yhteistyössä Dronningholm.

Herkullista päivää kaikille <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä JYMYn kanssa.

Pidempään blogiani lukeneet tietävät varmasti, että meidän perheessä tykätään jäätelöstä. Jäätelö on luultavasti meillä eniten syöty herkku, ja näin kesän korvalla sen kulutus lisääntyy entisestään. Meillä herkuttelee jäätelöllä niin lapset kuin aikuisetkin, ja tämä jäätelörakkaus taitaa tulla meillä jo ihan geeniperintönä: lähestulkoon aina kun käydään Oton perheen luona kylässä, saadaan jälkkäriksi jäätelöä. Koska se on hyvää, helppoa, raikasta ja kaikki tykkäävät siitä. Jäätelöön ei voi kyllästyä, ja sitä löytyy aina pakkasesta.

JYMY jäätelöön tutustuin ensimmäistä kertaa juurikin Oton perheen luona, sillä yksi JYMYn perustajista on Oton perhetuttuja. Minulla onkin ollut kunnia tavata persoona tämän herkullisen jäätelöbrändin takana, ja kuulla ihan ilman välikäsiä huikeat tarinat uusien makujen synnystä, ja kommellukset siitä kuinka on metsästetty puhtaita luomusitruunoita Italiasta. Vaikka varmasti ilman tätä yhteyttäkin pitäisin JYMYn jäätelöistä, voitte varmaan arvata että nykyisin ostan kaupasta useimmin juuri JYMYä. Tuntuu hyvältä ostaa tuttua merkkiä jonka luomujäätelöiden tietää omakohtaisesti olevan valmistettu suurella sydämellä Suomessa, puhtaista ja kaikkein laadukkaimmista raaka-aineista.

JYMYn valikoimaan kuuluu sekä onnellisten lehmien maidosta valmistettuja kermajäätelöitä, että kaksi vegaanista uutuusmakua, JYMY Minttusuklaa ja JYMY Kaksi marjaa, jotka ovat kaurapohjaisia ja yhteistyössä vegaanien kanssa kehitettyjä. JYMYjäätelöiden maito tulee todellakin onnellisilta lehmiltä, he nimittäin saavat käyskennellä avaralla niityllä vapaasti tai valoisassa pihatossa, herkuttelevat itse tuotetulla luomuruualla ja käyvät lypsyllä silloin kun heistä siltä tuntuu. Jäätelöt valmistetaan Aurassa, vain muutaman kilometrin päässä luomutilalta, josta maito toimitetaan jäätelötehtaalle aina tuoreena ja vastalypsettynä. Jäätelö valmistetaan aina käsityönä.

Meillä kotona jäätelö sopii herkuksi tilanteeseen kuin tilanteeseen, mutta ekstrasuuren nautinnon siitä saa kun varastaa aikuisten kesken pienen oman herkkuhetken illalla lasten nukahdettua. Kaikessa hiljaisuudessa on ihana avata purkillinen jäätelöä, nostaa jalat ylös ja jutella hetki tai katsella vaikka Netflixiä samalla kun lusikoi herkkua suoraan purkista. Sellainen pieni aikuisten salainen jäätelöhetki.

Kaikki JYMY-jäätelöt ovat puhtaita single-makuja joita voi yhdistellä mielin määrin oman makunsa mukaan. Mun mielestä kiva yhdistelmä tulee esimerkiksi eri marjajäätelöistä – mansikasta, puolukasta ja mustikasta. Otto rakastaa Lakritsi-JYMYä, ja nyt tämän kamppiksen myötä hän ihastui myös sitruunaan. Lakritsista ja sitruunasta saa myös aika näyttävän kontrastin, ja herkullisen yhdistelmän vaikka kuumaan hellepäivään. Tai miltä kuulostaisi raikas raparperi-vanilja -yhdistelmä?

 Yksittäin mä tykkään herkutella erityisesti Suklaa- ja Cafe Latte -JYMYillä. Se fiilis kun istahtaa pitkän päivän jälkeen alas ja avaa purkillisen täyteläisen kermaista Cafe Latte -jäätelöä, ai että. Kaikki JYMYt maistuvat hyvin sekä yksin että yhdessä, vaikka mulla omat lempparini onkin. Rakastan sitä miten jokaiseen jäätelöön on aivan selvästi saatu vangittua juuri se maku mikä sen kuuluukin olla. Raparperi maistuu ihan oikealta aidolta raparperilta, ja vaniljajäätelöstä huokuu täyteläinen Madagaskarin luomuvanilja.

Ollaan maisteltu kaikki JYMY-maut läpi ja ei ollut kyllä yhtäkään josta ei oltaisi tykätty. Ja täytyy sanoa että myöskin nämä vegaaniset uutuusmaut menivät tällaiselle sekaanille ihan täydestä. Jos en tietäisi niin en ollenkaan arvaisi että kyseessä on kaurapohjainen vegaanijäätelö. Kiitos siis vegaaneille joiden kanssa yhdessä JYMY on jätskimaut kehittänyt: olette todellakin onnistuneet!

Suomalaisethan kuluttavat koko maailmassa eniten jäätelöä per asukas, ja sen kyllä huomaa myös jäätelön laadussa. Puhdas väri- ja lisäaineeton suomalainen JYMY luomujäätelö maistuu raikkaalta ja ihanalta, ja sitä kelpaa hyvin tarjota hienommillekin vieraille. Suosittelen muuten maistamaan JYMY Mänty -jäätelöä, se on Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi kehitetty uutuusmaku joka varmasti jakaa mielipiteitä. Mä tykkäsin kovasti, se on tosi erilainen ja jännittävä maku.

Muun mielestä on loistavaa että Suomesta löytyy tällainen kaikkia omia arvojani vastaava sympaattinen pieni jäätelötehdas, joka sen lisäksi että tekee kaiken eettisesti, tuottaa vieläpä maailman parasta jätskiä. GO JYMY!

LUKIJAKILPAILU: Millaisen jäätelöannoksen sä yhdistelisit JYMY-jäätelöistä? Vastanneiden kesken arvotaan 3 kpl 30 €:n arvoista lahjakorttia, joilla voi ostaa JYMY-jäätelöä. Jaa oma vastauksesi kommenttikenttikenttään ja muista jättää sähköpostiosoitteesi, sillä voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Arvonta päättyy 4.6.2017 klo 22.00. Onnea arvontaan kaikille! Arvonnan tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ. 

Yhteistyössä JYMY.

Tykkäättekö te herkutella jäätelöllä? Mikä JYMY-mauista kuulosti teistä parhaalta, tai onko teillä joku oma JYMY-suosikki?

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Adlibriksen kanssa.

Bloggaajana mulla tulee otettua ihan hullu määrä kuvia joka viikko, parhaimmillaan kuvaan satoja kuvia päivässä. Usein kuvat kuitenkin unohtuvat kovalevyn syövereihin, ja muistoja tulee selattua lähinnä silloin kun FB muistuttaa niistä. Monet ihanan arkiset, mutta ihanat kuvat myöskin jäävät muiden kuvien varjoon, ja unohdan ne kokonaan. Se on harmi. Muutama viikko sitten sain kuitenkin itselleni Adlibriksestä Fujifilm INSTAX Mini 70 -polaroidkameran, ja se on ollut hurjan kovassa käytössä siitä asti.

Miksi Polaroid-kamera digiaikakaudella? Koska digikuvia saa otettua miljoona, niissä voi hakea aina sitä täydellistä hetkeä ja tunnelmaa. Polaroid-kuvat ovat rehellisiä, ihan kuin omassa lapsuudessani. Niitä otetaan yksi kerrallaan, ja ne näyttävät juuri siltä kuin se hetki oikeasti näytti. Heti tulostuvat kuvat ovat täynnä tunnelmaa ja aitoa meininkiä, ja ne ovat myös yksi tämän hetken trendikkäimpiä sisustuselementtejä esimerkiksi teräsristikkoon ripustettuina.

Fujifilm INSTAX Mini 70 -kamera on kevyt ja ihan syötävän söpö polaroidkamera, jossa on kätevä rannehihna ja LCD-näyttö josta näkee jäljellä olevien kuvien määrän. Kameraa on helppo käyttää ja olenkin antanut myös lasten kuvata sillä paloja arjesta. Vaikka kamera on koko perheen lemppari, ollaan myös keksitty mahtava käyttötarkoitus sille: tallennetaan sillä Oton vanhempainvapaa hauskoiksi arkisiksi muistoiksi. Otto kuvaa paljon kuvia mun blogiin, mutta niihin on aina tarkat ohjeet ja vaatimukset. Instaxilla kuvatessa hän saa ottaa juuri sellaisia kuvia omasta arjestaan kuin haluaa.

Fujifilmin INSTAX Mini 70 -kameroita saa kuudessa eri värissä, miltä kuulostaisi esimerkiksi suloisen pinkki kamera? Mä tykkään tästä kamerasta ihan hulluna, ja se saa kyllä ehdottomasti tulla mukaan kaikille meidän kesän reissuille. Fujifilmin instant color film ‘instax mini’ on edullista, ja yhdessä paketissa tulee kaksi kymmenen kuvan filmiä. Näin digiaikakaudella 20 kuvaa kuulostaa ihan hurjan vähältä, mutta siihen saa kuulkaa mahtumaan vaikka mitä mielettömiä hetkiä, kuten kuvista näkyy. Adlibrikseltä saa myös kameroiden ja filmien lisäksi albumeita jotka on tehty juuri näille kuville, niin ne saa helposti sinne selattavaksi jos ei halua ripustaa niitä sisustuselementiksi esille.

Adlibris on varmasti kaikille tunnettu paremmin netin laajimman valikoiman omaavana kirjakauppana, mutta siellä on ihan hurjan paljon kaikkea muutakin. Sieltä löytyvät parhaiden kirjalahjojen lisäksi myös muut lahjat kevään juhliin. INSTAX -kamerahan on ihan huikea lahja vaikka hääparille – sen avulla häämatka tallentuu ihaniin paperisiin kuviin, tai ylioppilaalle jolla on edessä elämänsä kesä.

Sain valita itselleni kaksi kirjaa tämän huikean kameran kaveriksi, ja nappasin itselleni Nasty Gal -verkkokaupan perustajan Sophia Amoruson kirjoittaman Nasty Galaxyn, sekä Jenni Petäsen ja  Lettikirjan joka on ollut meillä tyttöjen suuri lemppari. Suosittelen kumpaakin: Nasty Galaxy on inspiroivaa luettavaa ja sisältää uskomattoman kauniita ja mahtavia kuvia. Lettikirjasta taas saa kaikki juhla- ja arkikampaukset opeteltua helposti, terveisin Iina joka oppi tekemään kalanruotoletin kahdessa minuutissa kirjan avulla, vaikka ei aiemmin ole koskaan hiffannut sen tekniikkaa edes opetusvideoilta.

ALEKOODI:

Saan jakaa teille mahtavan 10% alekoodin Adlibriksen verkkokauppaan, jolla saatte hankittua lahjat muille tai ihan vaikka itsellenne vielä edullisemmin. Kampanjakoodilla BUTIMHU10, saat 10% alennusta koko valikoimasta. Tarjous on voimassa 30.6.2017 saakka.

Yhteistyössä Adlibris. 

Ihanaa päivää kaikille!

Jo raskausaikana meidän tytöt olivat vahvasti mukana pienen pikkusiskonsa odotuksessa. Joka päivä he kyselivät vauvasta ja miten vauva voi ja kävivät paijaamassa mahaa ja kokeilemassa potkuja. Tiesin että he tulevat olemaan maailman ihanimpia isosiskoja uudelle tulokkaalle, mutta en tietenkään voinut etukäteen aavistaakaan miten uskomattoman ihana suhde vauvalle ja isosisaruksille kehittyisikään. Aikaa meidän Novan syntymästä on kulunut vasta kolme kuukautta, mutta ihan alusta asti hän on tuntunut siltä kuin olisi aina ollut osa meidän perhettä.

Raskausaikana ehkä meidän keskimmäinen huomioi enemmän mahaa ja kyseli enemmän kysymyksiä, mikä toki saattoi liittyä ikäänkin. Vauvajutut kiinnostivat hurjan paljon. Esikoinen oli silloin ehkä vähän pidättyväisempi eikä ihan niin paljoa kiinnittänyt asiaan huomiota kuin keskimmäinen, vaikka molemmat innoissaan olivatkin. Jotenkin silloin oletin että näin jatkuisi myös sitten kun Nova syntyy.

Mutta vauvan synnyttyä onkin ollut vähän toisinpäin. Molemmat toki huomioivat Novaa ja leikittävät ja halivat ja pusivat ja haluavat pitää sylissä, mutta 1,5 vuotta vanhempi esikoinen on se joka vielä enemmän haluaa auttaa vauvan hoidossa.

Hän heti ensimmäisenä aamulla herättyään haluaa vauvan syliin ja auttaa aina vaipanvaihdossa. Automatkoilla hän on se joka jututtaa Novaa takapenkillä ettei vauvelilla mene hermo jos sattuu olemaan hereillä, ja sillä aikaa kun mä laitan pyykkejä kuivumaan, esikoinen lukee vauvalle kuvakirjaa. Hän osaa pukea vauvalle sukat, ja muistaa ulkoa kaikki lempparilorut ja laulut joilla hän viihdyttää pikkutyyppiä.

Musta on ihana seurata tätä sisarussuhteen kehittymistä ihan aitiopaikalta. Etukäteen mietin että millainenkohan sisarussuhteesta muodostuu esikoisen ja kuopuksen välille, kun ikäeroa on viisi ja puoli vuotta ja he ovat vielä pitkään aivan eri elämänvaiheissa. Mulle itselleni ainoana lapsena sisaruus muutenkin on edelleen uusi asia siinä mielessä, että olen saanut seurata läheltä vasta meidän esikoisen ja keskimmäisen kasvamista tiiviiksi parivaljakoksi.

Ennen Novaa mulla on ollut kokemusta vain 1,5v:n ikäerosta hyvine ja huonoine puolineen. Jännitin kuitenkin ihan turhaan. Tuleehan reilummalla ikäerolla sisarussuhteesta erilainen kuin meidän tiiviillä tehokaksikolla, mutta se ei missään nimessä ole huono asia – erilainen vain.

Näin lyhyen ajan jälkeen en tietenkään voi tietää miten tulee olemaan tulevaisuudessa. Ehkä viiden vuoden päästä esiteiniä esikoista ärsyttää viisivuotias pikkusisko, joka tulee kutsumatta huoneeseen kun kaverit on kylässä. Tai sitten hän rakastaa viedä pikkusiskonsa ulos leikkimään, ja opettaa häntä lukemaan. Tai ehkä molempia?

Eihän sitä vielä voi tietää. Mutta juuri nyt on aivan ihana seurata kuinka isosisko saa pikkusiskon heti nauramaan, ja kuinka pikkusisko tarraa kiinni isomman kaulaan ja painaa päänsä tämän rintaa vasten. On myös ihanaa seurata miten ylpeä isosisko on vauvan uusista taidoista ja kasvamisesta.

Keskimmäisellä ja kuopuksella on aivan oma sisarussuhteensa, joka kehittyy kokoajan. Siitä pitää tehdä ihan oma postauksensa kunhan saan heistäkin napattua yhtä ihanat kuvat <3

Ihanaa helatorstaita kaikille <3