Otto lähti viikonlopuksi Topiaksen polttareihin Turun lähelle, ja me tytöt jäätiin tänne kotiin. Ei ollakaan pitkään aikaan vietetty tyttöjen viikonloppua, viimeksi silloin kun Otto oli Zeldan kummisedän polttareissa viime kesänä Virossa ja Latviassa. Vaikka aina olen kaikkein mieluiten yhdessä Oton kanssa kun saan valita, niin oli tämä tämmöinen ”tyttöjen viikonloppukin” ihan hauska, sillä nyt ollaan nähty viikonloppuna paljon kavereita ihan kaikessa rauhassa. En tarkoita etteikö Oton kanssakin voisi nähdä kavereita rauhassa, ehdottomasti voi, mutta se on erilaista, kun silloin ollaan yleensä isommalla porukalla (obviously, kun puolisot lisätään mukaan niin tulee jo neljä henkeä). Välillä on ihanaa vaihtelua olla jonkun kaverin kanssa ”kahdestaan” jos lapsia ei lasketa.

Eilen meille tuli jo aamulla ihana Maria lapsineen, ja suunnattiin heti ekana leikkipuistoon. Sitten haettiin kaupasta lounastarpeita, ja tultiin meille kokkaamaan. Lapsilla meni leikit hurjan hyvin yhteen, ja vauvojen päikkäriaikaan ehdittiin jopa juoda kupit kahvia kuumana ja höpötellä täysin keskeytyksettä. Kuinka loistavaa että meidän taaperon ja Marian vauvan unet olivat ihan yhtäaikaa. Me tehtiin vielä illallinenkin yhdessä, ja pian sitten olikin jo iltapuuhien aika. Me tosin innostuttiin illalla tyttöjen kanssa lukemaan yhtä kirjastosta lainattua kirjaa, jossa on kaikkia jännempiä suomalaisia sanoja, sekä tavallisempiakin sanoja (Sen sadan sortin sanakirja), ja siellä oli myös sellainen hauska aukeama jonka avulla oli helppo kehitellä omia satuja. Me vaan röhnötettiin sohvalla keksimässä satuja, ja tytöt menivät vasta ysin maissa eilen nukkumaan. Ihana ilta!

Illalla mä tein työjuttuja siihen asti että menin nukkumaan, ja uni tulikin pitkän päivän jälkeen salamannopeasti. Taisin akun vähentymisestä päätellen jälleen kerran nukahtaa niin että BookBeat jäi vaan auki mun naaman viereen loistamaan valoa. No, ei se ole niin justiinsa.

Heräsin tänään aamulla jo ennen lapsia, ja aloitin tekemään tätä postausta. Ihanaa kun sai rauhassa aloittaa ennen kun lapset heräsivät. Lapset katsoivat hetken aikaa aamupiirrettyjä, ja nyt isommat alkoivat yhteistyöllä tyhjentämään astianpesukonetta ja mun on aika siirtyä seuraavaan ohjelmanumeroon: lupasin lapsille tänään aamiaiseksi banaanilettuja, vaahterasiirappia ja mansikoita. NAM! Taidetaan laittaa lempparibiisit soimaan ja pitää pienimuotoinen aamudisko samalla kun tehdään yksisarvislettuja yhdessä. Kuopuksella on ihan omat muovailuvahamuottien järjestelyleikit menossa tässä keittiön lattialla, ja hän on vielä autuaan tietämätön pian syötävästä herkkuaamiaisesta.

Loppupäivän ohjelmassa on lisää kavereiden näkemistä, ja sitten kun Otto tulee niin me (taas) grillataa, ah! Ehkä illalla voisi vielä piipahtaa kahlaamassa, jos tänäänkin on lämmin päivä.

Ihanaa sunnuntaita kaikille, ootte ihania <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarketin kanssa.

Nyt tapahtuu jotain jännittävää, nimittäin tässä tulee mun seitsemänvuotisen blogihistoriani ensimmäinen kokkailuvideo! Me kuvattiin videolle, kun kokkailtiin yhdessä koko perhe savulohi-mansikkasalaattia, ja juteltiin vähän arkiruokailuista. Me vertailtiin Oton kanssa meidän perheen arkiruokatottumuksia oman lapsuutemme arkiruokiin, ja juteltiin lasten kanssa siitä, millaisesta ruuasta he pitävät. Lapset olivat innolla kokkailuissa mukana, kuten yleensäkin, ja uskon että se mukaan ottaminen on yksi valttikortti siinä, miten innostetaan lapsia maistamaan uusia makuja.

Inspiraation reseptiin löysin Pinterestistä, kuten niin monet muutkin inspiroivat reseptit. Toinen super ruokainspiraation lähde, on K-Supermarketin uusi Ruokareviiri -sivusto. Videolla kerron vähän tarkemminkin meidän ruokaostoksista ja ruokainspiraation hakemisesta, mutta K-Supermarket on yksi meidän suosikkikaupoista, koska siellä on niin mukava henkillökunta, ja ihana K-Ruoka -lehti, josta olen löytänyt monet hyvät reseptit vuosien varrella.  Kaupan henkilökunta muistaa meidät, vaikka muutettiin pari vuotta sitten vähän kauemmaksi, eikä käydä siellä enää aivan joka päivä. Sinne on kuitenkin aina mukava mennä ostoksille, ja tutkimaan uusia ihania tuotteita. Mulle on tärkeää että kauppa on tuttu, siisti, helppo kierrellä ja selkeä niin, että tuotteet löytyvät helposti.

K-Supermarket haluaa haastaa suomalaiset laajentamaan ruokareviiriään, ja siksi he ovat avanneet tämän uuden Ruokareviiri-sivuston, sekä siellä ilmestyvän huikean Ruokareviirin laajentajat -realitysarjan. Sarjassa erilaiset vieraat kokkailevat vähän erikoisempia ruokia, ja siitä voi saada mahtavaa inspiraatiota niin kesäkeittiöön kun arkipöperöihinkin! Mä tykkään tosi paljon ruokaohjelmista, ja nautin kyllä myös tämän kokkailuvideon tekemisestä. Ehkä joskus vuonna 2050 löydän itsestäni oman elämäni Gordon Ramsayn ja mullekin tulee oma ruokaohjelma? Se vasta olisi siistiä! Lisätään haavelistalle.

LUKIJAKILPAILU: Voita 50€ lahjakortti K-ryhmän kauppoihin!

Mitä itsellesi uutta arkiruokaa olet kokannut viimeksi, tai mitä haluaisit kokata? Käykää ihmeessä kurkkimassa inspiraatiota Ruokareviiri-sivustolta! Vastaa kommenttiboksiin, ja olet mukana 50€ K-Ryhmän lahjakortin arvonnassa! Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Osallistumisaikaa on 25.5. klo 22.00 asti. Kilpailun tarkemmat säännöt löydät TÄÄLTÄ.

Savulohi-mansikkasalaatin ohje löytyy videolta, sekä videon kuvauksesta YouTubesta. Jos tykkäsit videosta, niin käy ihmeessä tilaamassa mun Iinalaura -kanava, ja peukuta videota. Mä teen tosi mielelläni videoita, mutta toki haluan myös tuottaa sellaista sisältöä, joka ilahduttaa teitä.

Onnea kisaan, ja toivottavasti maistuu jos uskalsitte testata reseptiä!

En vaan kertakaikkiaan käsitä miten upeat säät meillä on ollut jo toista viikkoa. Niin mielettömän kaunista, lämmintä ja ihanaa. Näiden parin viikon aikana on saatu jo nauttia enemmän hellepäivistä, kuin viime vuonna koko kesänä. Me ollaan suunnilleen vietetty kaikki aika vaan ulkona, paitsi yhtenä päivänä kun oli ihan hirveästi töitä ja deadlinet puskivat päälle. Parasta on se, että vielä illalla eskari- ja työpäivän jälkeen on lämmintä, ja voi lähteä esimerkiksi rannalle chillailemaan ja upottamaan varpaita veteen.

Uimaan ei vielä uskaltauduttu luonnonvesiin, mutta eilen käytiin Aurinkolahden rannalla hengailemassa hiekalla, heittelemässä frisbeetä ja myöskin vähän kahlaamassa, ilman uikkareita tosin (ei kuitenkaan alasti oltu kuten kuvista huomaa). Merivesi ei ole se kaikkein nopeimmin lämpenevä uintivesi, ja mietinkin että jos lämpöä vielä riittää, niin lähdetään käymään Vantaan puolella Kuusijärvellä tai Silvolassa, siellä taitaa olla vähän lämpimämpi meininki (kertokaa jos ootte käyneet, että oliko jo lämmin vesi?).

Aurinkolahden ranta on kyllä ehdottomasti yksi Helsingin kauneimpia paikkoja, ja sellainen joka kesän lemppari. Viime kesänä tosin me ei käyty siellä kertaakaan – koska säät & pieni vauva & mukavuudenhalu. Viime kesänä uitiin joka kerta järvessä, koska järvivesi nyt vaan oli lämpimämpää, helpommin tavoitettavissa kun oltiin esim. mökillä, ja järven rannalla tuulee yleensä vähemmän. Eli Aurinkolahden ranta on kaikkien paitsi yhden kesän lemppari, heh. Ehkä tänä kesänä vietetään siellä taas enemmän aikaa, kun vauvasta on tullut taapero, ja ainakin näiden parin viikon perusteella pidän toivon kipinää yllä, että tämä kesä olisi se THE kesä kun Suomessakin oikeasti tuntuu kesältä, eikä tarvitse joka päivä tuijotella surkuhupaisia Suomen kesä -meemejä FB-feedissä. Koska osaa se Suomen kesä joskus olla ihana ja upeakin, esim. just nyt.

Jonkun jäljen se viime kesä kuitenkin jätti, koska musta on jokaisena kauniina hellepäivänä tuntunut, että teen suorastaan rikoksen jos en vietä jokaista valoisaa minuuttia ulkona! Tuntuuko teistäkin samalta, että on ihan pakko ottaa kaikki irti näistä upeista hetkistä, kun ei tiedä kauanko ne kestää? Onneksi töitä on helppo tehdä omalla pihallakin, kun voi hengailla aurinkotuolissa näpyttelemässä samalla kun taapero nukkuu vaunuissa, ja tän viikon palaverit ja tapaamisetkin on osittain onnistuneet ulkona. Parasta!

Tää viikko on ollut tosi hyvää jatkumoa viime viikolle, ja oon ihan täynnä intoa ja suunnitelmia. Vaikka kesällä tahti hetkeksi hidastuu, niin loppuvuodeksi on tiedossa jo vaikka mitä siistiä. Tosi ihanaa että ennen kesää on jo tiedossa paljon kaikkea loppuvuodeksi, eikä kesällä tarvitse yhtään miettiä näin yrittäjänä, että uskaltaako siitä kesästä nauttia, vai pitääkö stressata loppuvuoden hommien riittämistä. Ei tarvitse, kalenteri näyttää oikein lupaavalta. Saan kyllä olla kiitollinen siitä, että työtä ja upeita ihmisiä ympärillä riittää.

Huomenna esikosella on viimeinen uimakoulupäivä eskarin aikana, ja sen jälkeen hän saa kivan yllärin mitä on toivonut jo tosi pitkään. Edessä on kiva viikonloppu, kivoja suunnitelmia kaveriperheiden kanssa ja toivottavasti myös lisää aurinkoa ja lämpöä. Pidän ainakin peukkuja pystyssä! Uskomatonta, että eskaria on enää kaksi viikkoa jäljellä, ja sitten meidän esikoisesta tulee ekaluokkalainen. Ihan hullua. Mutta totta se on, kahden viikon päästä lapset jäävät pitkälle kesälomalle, ja me aletaan virittäytyä kesämoodiin pikkuhiljaa koko perhe.

Pakko oli laittaa tähän loppuun vielä kuva kolmen vuoden takaa kesältä 2015: katsokaa miten pieniä meidän isot tytöt on silloin olleet! Mä en kestä, miten paljon he ovat kasvaneet, ja miten tuohon väliin on tullut tuollainen yksi taaperotyyppi lisää. Siisteimmät tyypit ikinä. Otto otti ihan vahingossa samanlaisen kuvan, ja kun selasin näitä uusia kuvia ja näin tuon ylläolevan, niin muistin heti tuon vanhan kuvan ja piti etsiä se.

Ihanaa iltaa kaikille <3

En ole hetkeen päivittänyt meidän taaperon kuulumisia imetyspostausta lukuun ottamatta, joten ajattelin että olisi hauska kirjoittaa vähän hänestäkin välillä! Tiedän että monet teistä ovat suunnilleen samanikäisten taaperoiden vanhempia, ja on hauskaa lukea saman ikäisten lasten kuulumisia, kuin mitä itsellä on. Meidän kuopukselle taitoja ja ihania juttuja on tullut rutkasti lisää siitä kun viimeksi kirjoitin, ja tuntuu että hän on kehittynyt ihan hurjasti viimeisten viikkojen aikana. Hän on nykyään ihan selvästi taapero eikä vauva, vaikka mulle hän onkin varmasti ikuisesti äidin vauva.

Meidän pihalle muutti viime viikolla hiekkalaatikko, ja sen jälkeen kuopus ei ole paljoa sisällä aikaa viettänyt. Hän kertakaikkiaan rakastaa hiekkalaatikolla leikkimistä, ja voisi istua siinä koko päivän, joka päivä. Keinut jää aivan kakkoseksi jos puistosta löytyy hiekkalaatikko, ja meidän pihallakin se on suuri hitti. Hän ei vielä tee itse hiekkakakkuja, mutta rakastaa laittaa hiekkaa ämpäriin, ja pois ämpäristä lapiolla. Vaikka ei aina olisikaan hiekkalaatikkoa tarjolla, niin pikkukivet ajavat saman asian. Hän on aivan toista maata kuin meidän esikoinen, joka yksivuotiaana nosti hiekkalaatikolla kädet pystyyn ja kiljui ällötyksestä hiekkaa kohtaan. Kuopus on aina valmiina upottamaan sormet multaan, hiekkaan, pikkukiviin tai vaikka jugurttiin. Kunhan vaan saa tuntea sormilla ja läträtä, se on lempipuuhaa.

Meidän 1v ei kovin mielellään tule sisälle jos on kerran päässyt ulos (paitsi jos sisällä on tarjolla ruokaa). Autolta kotiin siirtyminen on esimerkiksi aikaavievää, sillä usein hän karkailee, tai heittäytyy sylissä äänekkääksi spagetiksi joutuessaan sisätiloja kohti. Mutta ollaan me aina sisään päästy, ja onhan se nyt tosi hienoa että hän tykkää olla ulkona raikkaassa ilmassa. Puistossa hän tykkää myös keinua ja laskea liukumäkeä, vaikka valitseekin yleensä sen hiekkalaatikon. Hän kiipeää itse jo liukumäkeen, jos alimmainen porras on tarpeeksi matalalla, että hän yltää. Hän myös laskisi itse alas, mutta ihan en vielä uskalla päästää.

Taaperosta on kehittynyt varsin tarkkasilmäinen, ja liikkeellä ollessa hän bongaa jokaisen koiran, vaikka nämä olisivat kilometrin päässä ja näkyisivät vaan pienenä pisteenä. Koiran nähdessään hän aina huutaa hau, ja ison koiran nähdessään hän sanoo ”muuuuuu”. Monet muutkin eläimet sanovat ”muuuu” isojen koirien ja lehmien lisäksi, kuten ketut, oravat ja mäyrät. Kissat sentään sanovat ”miau” ja linnut sanovat ”titutii”. Lintuja hän bongailee myös ulkona mielellään, ja kutsuu iloisesti ”TITTU! TITTU!”. Juuri tällä viikolla naapurin parvekkeen kaiteella oli pikkulintu, ja taapero innoissaan osoitteli sinne ja huusi tittua. Naapuria pihalla hieman hymyilytti.

Puhetta tulee todella paljon ja koko ajan enemmän, ja hän myös toistaa jo perässä monet asiat mitä me sanotaan, sekä ymmärtää oikein hyvin mitä hänelle sanotaan. Oltiin juuri vähän aikaa sitten ystäväperheen kanssa puistossa, ja perheen parivuotias tyttö kysyi meidän kuopukselta, että ”Annatko minulle tuon ämpärin ja lapion?” (joilla taapero silloin itse leikki) ja meidän taapero vastasi että ”joo” ja ojensi ne hänelle, sekä vielä sanoi itse perään ”tiitti” eli kiitti. Hän vastaa kaikkeen mitä hänelle sanotaan, ja ainakin onnistuu kuulostamaan tosi pätevältä ja siltä, että tietäisi tasan mistä puhutaan.

Ruoka maistuu hänelle edelleen erittäin hyvin, ja hän onkin usein vailla jotain keittiössä. Hän hakee aina lusikan ruokailuvälinelaatikosta, menee se kädessään jääkaapin oveen roikkumaan ja rynkyttämään ja huutelee ”Mammiaaaa. Nämä, nämä. Tiitti, tiitti.” Yritetään silti pitää kiinni viidestä ruokailukerrasta päivässä, sekä pastilleista heti ruuan jälkeen. Hän on tarkka siitä että ovet ja laatikot suljetaan, ja käykin aina laittamassa vessan oven, portaiden turvaportin ja kaikki keittön laatikot kiinni, kun isommat tytöt eivät ole ihan niin tarkkoja niistä. Lempiruokia on riisi, lohi, avokado, maustamaton jugurtti, maissi ja tomaatti, niitä hän söisi vaikka koko ajan. Hän ei pidä hirveästi lihasta eikä perunasta, ja ne päätyvätkin usein lattialle. Hän kuitenkin maistaa ihanan ennakkoluulottomasti kaikkea, ja usein maistaa toisenkin kerran vaikka ensiksi irvistäisi.

Ulkoilun lisäksi hän tykkää edelleen tosi paljon kirjojen lukemisesta, ja jaksaa selata ja kuunnella vaikka kymmenen kirjaa putkeen. Hän sanoittaa innoissaan kirjojen sisältöä, ja kyselee välillä ”toi? toi?” eli varmaankin että ”Mikä toi on?”. Sitten kerrotaan, ja joskus hän myös toistaa perässä heti uuden sanan. Eläimet ja numerokirjat on lemppareita, ja numerokirjasta hän näyttää ”ykki kakki” eli yksi kaksi.

Sanoja tulee varmaankin n. pari sataa, ja joka päivä uusia. Jotkut unohtuvat, mutta pysyvästi käytössä on varmaankin se n. pari sataa sanaa. Hän on jo reilun kuukauden (?) ehkä kauemminkin puhunut kahden sanan lauseita, kuten ”hejää isi” (herää isi), ”Oova ittuu” (Nova istuu) ”menee kiikkaa” ”mennään keinumaan” ja ”Ei oo”. Aika yksinkertaisiahan nuo lauseet vielä ovat, mutta kommunikointi sujuu meiltä kuitenkin hurjan hyvin, kun pääsääntöisesti on helppo ymmärtää mitä taapero haluaa. Hänellä on  nyt sellainen selostamisvaihe päällä, ja hän selostaa kaikkia tekemisiään koko ajan, ja toteaa aina tyytyväisenä ”noin” ja ”näin” ja ”nonni” kun puuhastelee.

Hänellä on kaksi tärkeää pehmolelua, suositun huoltoasemaketjun maskottiapina nimeltä ”Apsi”, jota hän myös kutsuu ihan oikein apsiksi suhahtavalla ässällä, sekä Ikean panda-pehmo, jonka kanssa hän nukkuu aina yöt. Apina seuraa päivisin joka paikkaan, ja pandan hän ottaa aina illalla sängyssä kainaloon, ja alkaa nukkumaan. Hän nukkuu edelleen isosiskojen kanssa, ja se sujuu edelleen hyvin. Sinne hän jää aina sänkyyn tyytyväisenä pandapehmonsa kanssa, ja hetken höpöttelyn jälkeen alkaa nukkumaan, ja nukkuu aamuun asti.

Meidän taapero on ihan mahti tyyppi, ja huokaillaan kyllä koko perhe joka päivä miten ihana hän on, niinkuin meidän isommat tytötkin ovat. Toisiaan isosiskot eivät ehkä ihastele yhtä antaumuksella kuin pikkusiskoaan, mutta yhtä ihania ja rakkaita ovat kaikki kolme, ja onneksi me vanhemmat hoidetaan tämä ihastelu- ja kehumispuoli kaikkien osalta<3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Lifen kanssa, ja on osa vuottani Lifen ambassadorina.

Meidän Kreikan matka lähestyy, ja kävinkin tuossa vähän aikaa sitten Lifessa konsultaatiossa hakemassa vähän tarpeellisia tuotteita, joiden avulla voi valmistautua matkaan entistäkin paremmin. Meidän perheestä löytyy niin aurinkoihottumaan taipuvaista, pisamaista kuin pikkuistakin, joten on tärkeää suojata iho mahdollisimman hyvin haitalliselta UV-säteilyltä. Kreikassa tulee olemaan todella kuuma silloin kun me matkustetaan, eikä auringolta voi välttyä kuin pysymällä sisällä, mitä me ei tietenkään haluta tehdä. Life-myymälästä sain jälleen todella asiantuntevaa palvelua, ja jokaisen meidän perheenjäsenen tarpeisiin sopivat tuotteet matkalle mukaan.

Kuinka välttää aurinkoihottuma ja auringossa palaminen

Jo silloin kun matkustin äidin kanssa rantalomalle Kreikkaan viisitoista vuotta sitten, äiti tiesi kertoa, että beetakaroteenilla hankitaan kaunis rusketus, ja vältetään herkän ihon palaminen. Me popsittiin beetakaroteenia muutama viikko ennen reissua, ja täytyy sanoa että enpä koskaan ole ollut niin ruskea kuin sen reissun jälkeen. Silloin en myöskään palanut ollenkaan, vaikka se oli ensimmäinen kertani ulkomailla, eikä ihoni ollut koskaan saanut niin paljon aurinkoa kuin silloin. Aurinkoihottumaa sen sijaan sain silloin ensimmäistä kertaa elämässäni, käsivarsiin. Sain aurinkoihottumaa myös meidän Mallorcan reissulla käsivarsiin, ja kovasti haluaisin välttää sen nyt tällä kolmannella kerralla kun lähden aurinkoon.

Me ollaan alettu nyt syömään Life Aurinko Plus -beetakaroteenivalmistetta, tosi hyvissä ajoin ennen matkaa juuri siksi, että en tällä kertaa saisi aurinkoihottumaa. Sitä voi alkaa syömään pari kuukauttakin ennen reissua, jolloin vahva beetakaroteeni yhdessä lykopeenin ja tärkeiden vitamiinien ja hivenaineiden kanssa antaa iholle kauniin kullanruskean sävyn. Beetakaroteeni on siis porkkanoidenkin sisältämä A-vitamiinin esiaste. Life Aurinko Plus-valmisteen A-vitamiini, sinkki ja C-vitamiini edistävät ihon kunnon pysymistä normaalina auringon paisteessa. Valmiste ei kuitenkaan todellakaan korvaa aurinkosuojavoidetta, eli yksin se ei riitä suojaksi, vaan oikeat aurinkosuojavoiteet ovat ehdottoman tärkeitä.

Miksi aurinkovoiteet luonnonkosmetiikkapuolelta

Aurinkosuojavoiteiden antama aurinkosuoja voidaan tuottaa kahdella eri tavalla: joko kemiallisesti tai fysikaalisesti, tosin jotkut tuotteet sisältävät molemmat suojat. Kemialliset aurinkosuojafiltterit toimivat imemällä itseensä UV-säteitä, kun taas fysikaaliset suojat heijastavat UV-säteitä pois iholta. Kemialliset aurinkosuojat saattavat sisältää sellaisia UV-filttereitä, kemikaaleja ja nanoteknologiaa, joiden pitkäaikaisvaikutuksia ja ei ole voitu vielä tutkia riittävästi. 

Merkittävin ero kemiallisten aurinkosuojien ja luonnonkosmetiikan aurinkosuojatuotteiden välillä on se, että jälkimmäisissä ei käytetä lainkaan ympäristölle ja/tai terveydelle mahdollisesti haitallista nanoteknologiaa, tai muita keholle haitallisia kemikaaleja. Luonnonkosmetiikan aurinkosuojatuotteista tehdään tehokkaita käyttämällä hyvin siedettyjä ja turvallisia mineraalifilttereitä, joilla iholle saadaan turvallinen ja tehokas suoja säteilyä vastaan. 

Matkaa varten meillä on käytössä Lifesta saatavat Algamaris-aurinkosuojatuotteet. Algamariksen valikoimasta löytyy monta mahtavaa tuotetta, joista meillä on testissä kasvojen oma Algamaris SK 50+ aurinkosuojavoide, Algamaris SK 50+ aurinkosuoja -spray, sekä SK 30 aurinkosuojavoide. Tuo SK 30 -voide on kotimaassa ollutkin jo käytössä meillä, kun helle on hellinyt niin ihanasti tällä viikolla. Voide tuntuu tehokkaalta, ja se on helppo pestä iholta illalla pois esimerkiksi Konjac-sienellä kevyesti hieromalla.

 Aurinkovoide taaperolle & UV-säteiltä suojautuminen etelän auringossa

Lapsille käytetään aurinkosuojakerrointa 50+ koko reissun ajan, sekä tietenkin suojataan ihoa myös vaatteilla. Lasten iholle meillä on Lifesta oma lapsille tarkoitettu Algamaris 50+ aurinkosuojavoide, joka on sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, eikä sisällä haitallisia ainesosia. Se on myös veden kestävä, mutta silti täytyy pitää huoli että voidetta on aina riittävästi iholla. Ollaan ostamassa myös UV-suojavaatteet taaperolle, ja lisäksi hänellä on useampi leveälierinen aurinkohattu, jotka suojaavat niskaa ja kasvoja hyvin. Koko kroppaa ei kuitenkaan vaatteillakaan saa piiloon, ja oikean aurinkosuojavoiteen valinta onkin ehdottoman tärkeää.

Aurinkoa saaneen ihon helliminen ja viilennys

Vaikka iho ei palaisikaan, on tärkeää pitää huoli riittävästä kosteutuksesta ja viilennyksestä hellepäivinä. Ihoa on hyvä kosteuttaa esimerkiksi tuoksuttomalla Life Body & Soul -vartalovoiteella (jota voi muuten pitää vaikka jääkaapissa hellepäivinä, niin saa ihanaa viilennystä iholle), tai Life Body & Soul -arganöljyllä, joka kosteuttaa ihoa super tehokkaasti. Mikäli iho punoittaa auringossa oleskelun jälkeen, sitä on hyvä helliä Life Aloe Vera -geelillä, tai Life Aloe Vera -suihkeella. Molemmat on valmistettu Meksikossa luomuvalvonnan alaisuudessa (Aloecorp ja ÖKO) viljellyistä Aloe-kasveista. Geeli ei sisällä parabeenejä eikä mineraaliöljyjä.

Toivon kovasti, että kukaan meidän perheestä ei pala reissun aikana, ja uskon että ollaan ainakin melko hyvin suojauduttu palamista vastaan näillä eväillä. Tärkeintä on kuitenkin se hyvä suojautuminen vaatteilla ja hatuilla, sekä varjoon hakeutuminen. Mun käsityksen mukaan meidän hotellissa on ainakin osa lasten altaista katettu jollain tavalla, että pienet pääsevät varjoon leikin tiimellyksessäkin.

Vatsapöpöjen ehkäisy matkustaessa

Vielä on tuoreessa muistissa tämän kevään vatsatauti, ja se on kyllä viimeinen juttu mitä ihanalle, kovasti odotetulle aurinkolomalle kaipaa. Matkalle mukaan lähtevät Lifesta Balanssi-maitohappobakteerit, sekä lapsille Bioteekin Junior Probiootit, joita he ovat syöneetkin koko kevään. Mä en uskaltaisi edes lähteä reissuun ilman maitohappobakteereja, sillä kaikissa maissa on erilainen bakteerikanta, ja on tärkeää suojata vatsaa niillä hyvillä bakteereilla.

Tavallisten maitohappobakteerien lisäksi varaudutaan pahimpaan Lifen uudenlaisella Sporebiotic -valmisteella, jossa maitohappobakteerit ovat itiömuodossa (!!!). ”Itiöiden kyky selvitä toimintakykyisinä erilaisista olosuhteista on täysin omaa luokkaansa. Itiömuodossa bakteeri on tavallaan horroksessa ja muodostaa suojakseen erittäin vahvan kuoren kalsiumista ja aminohapoista. Tämän suojakuoren ansiosta itiöt kestävät erinomaisesti olosuhteita, jotka tavallisesti heikentävät bakteerien elinvoimaisuutta: lämpötilanvaihteluita, pitkäaikaista säilytystä ja happamia olosuhteita (esim. mahahapot).

Itiö ”tunnistaa” optimaaliset kosteus-, pH- ja lämpöolosuhteet, jolloin se sulattaa kuorensa ja aktivoituu.” (lähde: Life). Sporebioticia voi syödä säännöllisesti, tai sitten kuuriluontoisesti esimerkiksi vatsapöpön iskiessä. Mä niin toivon, että tätä pakettia ei tarvitse avata reissulla! Lisäksi sain testiin Pycnogenol Strong-valmisteteen näin pahimpaan allergia-aikaan, ja toivon saavani siitä apua siitepölyallergian oireisiin luonnollisesti.

ALEKOODI LIFE-TUOTTEISIIN

Muistuttelen teitä koko vuoden kestävästä huikeasta alekoodista: Koodilla sandwich saatte 20% alennuksen kaikista kaikista normaalihintaisista Lifen oman Life-tuotesarjan tuotteista vuoden loppuun saakka. Koodi on voimassa sekä Lifen verkkokaupassa, että Lifen kaikissa myymälöissä koko tämän vuoden ajan. Lifen oma tuotevalikoima on todella kattava, tässä postauksessa kerrottujen tuotteiden lisäksi siihen kuuluu yli 60 muuta tuotetta, kuten luonnonkosmetiikkaa. 

HINTADIEETTI-TARJOUSKAMPANJA LIFE-MYYMÄLÖISSÄ:

Life-myymälöissä ja verkossa on tällä viikolla meneillään Hintadieetti-kampanja, minkä ajan Lifessa on monia isoja tarjouksia joka päivä! Koko Hintadieetti -tarjousviikon ajan (14.-20.5.) tarjouskampanjassa on alennuksessa  postauksessa mainitut Balanssi, Aloe Verat sekä Arganöljy. Life Aurinko Plus on torstaista (17.5.) eteenpäin tarjouksessa. 

Nyt me sitten vaan odotellaan lomaa, syödään beetakaroteenia ja nautitaan näistä uskomattomista helteistä täällä Suomessa. Ehkä nämä jatkuvatkin sinne asti että ollaan lähdössä lomalle? Se vasta olisi paras kesä! Ihanaa iltaa kaikille <3