Heippa! Näin sunnuntain kunniaksi ajattelin toteuttaa ensimmäisen toivepostauksen joita toivoitte. Kuten otsikosta voikin ehkä päätellä, kirjoitan tällä kertaa siitä mitä samaa ja mitä erilaista on meidän kahdessa ihanassa naperossa ja meidän tavassa hoitaa heitä. Tietysti suurimmaksi osaksi koitetaan hoitaa molempia tyttöjä samoin periaattein, mutta on joitakin asioita jotka väistämättä aiheuttavat eroja koko vauva-aikaan.

Suurimpana erona kasvatuksessa on se että Zeldaa mä imetän kun taas Tiara oli melkein alusta asti korvikevauva ennenaikaisuutensa ja pienen kokonsa vuoksi. Molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa enkä koe toista huonommaksi, vaikka tietenkin imetyksen puolesta puhuvat sen antamat terveyshyödyt. Tiaran kanssa oli todella helppoa kun Ottokin saattoi syöttää niin yöllä kuin päivälläkin pullosta. Zeldan kanssa taas melkeinpä ainoa ruuanlähde olen minä, muutaman kerran Zelda on saanut pumpattua maitoa pullosta mutta pullo ei nauti kovinkaan suurta suosiota meidän pienemmän neidin mielessä joten 99,9% ajasta Zeldaa syötän minä.

Varmasti imetyksestä johtuen, Zelda on aikapaljon mun perään. Nyt kun ikää on tullut lisää se pari kuukautta ja hän ei ole enää vastasyntynyt, Zeldalle on tärkeää että äiti on lähettyvillä ja jos iskee hätä niin silloin hän yleensä rauhoittuu vaan mun sylissä. Tiara oli alusta asti ihan isin tyttö, aina rauhoittui nopeammin Oton sylissä ja nykyäänkin vielä Tiara on ihan Oton tyttö vaikka varmaan äitikin on ihan kiva hänen mielestään kun usein kertoo kuinka äiti on rakas ja ihana. Mä veikkaan että Zeldakin kun tuosta kasvaa vielä sinne puolenvuoden ikään ja päästään aloittamaan kiinteät niin sitten Ottokin saa suuremman roolin kun syöttäminen ei ole enää vain äidin juttu joten tästä en ota mitään paineita.

Imetys vaikuttaa tietysti myös yöuniin ja vieläpä aika paljonkin. Tiara alkoi kolmen kuukauden iässä nukkumaan 9-12h mittaisia kokonaisia yöunia mutta siihen asti hän oli heräillyt suunnilleen kolmen tunnin välein syömään koska alussa häntä piti pienen koon vuoksi herättää tasan kolmen tunnin välein syömään että paino saatiin nousemaan. Tiarakin onneksi aina nukahti heti syötön jälkeen, vaikka syöttöjä olikin niin tiuhaan. Korvike täyttää masua paremmin kuin rintamaito joten mä en usko että Zelda tulee nukkumaan yhtä pitkiä pätkiä ennen kuin me aloitetaan kiinteät. Mutta Zelda taas on synnäriltä asti nukkunut n. 5-6h mittaisen pätkän ja herännyt vain 1-2 kertaa yössä syömään enkä koe sitä ollenkaan rankaksi koska en missään vaiheessa ole joutunut valvomaan yöllä vaan tytsy jatkaa aina heti uniaan.

Olen siitä todella onnellinen että molemmat tytöt ovat aina olleet hyviä nukkumaan ja toivon että näin on myös jatkossa! Tiara nukkui alusta asti yönsä pinnasängyssä ja silloin kun hän vielä söi öisin niin aina jompikumpi meistä nousi lämmittämään pulloa ja toinen sitten syötti. Zelda taas nukkuu mun vieressä ja mä en usein edes itse herää kunnolla siihen kun Zelda syö. Mä koen olevani nyt paljon pirteämpi kuin silloin kun Tiara oli ihan pieni koska kyllä se pullonlämmitys oli paljon hankalampaa öisin kuin imetys ja siinä aina katkesi kunnolla yöunet kun taas nyt havahdun vain hetkeksi siihen että Zelda ähertää nälissään ja sitten jatkan unia.

En tiedä johtuuko hyvien yöunien aiheuttamasta pirteydestä vai siitä että esikoinen vaatii jo muutakin täytettä päiviin kuin sohvalla möllöttelyn ja silmiin tuijottelun, mutta Zeldan kanssa ollaan oltu heti alusta asti paljon menevämpiä kuin Tiaran. Tiaran kanssa meillä usein oli ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana montakin päivää jolloin vain makoiltiin yhdessä sohvalla tai sängyllä ja ehkä käytiin vaunukävelyllä jos oltiin oikein meneväisellä tuulella. Zelda taas on ihan parin viikon ikäisestä ollut mukana niin leikkipuistossa kuin missä tahansa muuallakin. Ei me Tiarankaan kanssa pelkästään kotona völlätty mutta kuitenkin oltiin aikapaljon rauhassa omissa oloissamme ennen kuin uskaltauduttiin vauvakerhoon Tiaran ollessa jo neljän kuukauden ikäinen.

Tiaran kanssa oli ihanan rauhallista ja kiireetöntä, oli aikaa tuijotella pienen neidin tuhinaa loputtomiin ja loikoilla yhdessä vaikka koko päivä Oton ollessa töissä. Zeldan kanssa me otetaan rennosti yleensä silloin kun Tiara on päikkäreillä tai jo yöunilla, kun muuten menoa ja vilskettä kyllä riittää eikä kauheasti ole aikaa rentoiluun. Zelda on kuitenkin saanut paljon läheisyyttä koska imetykset ovat ihania läheisyystankkaushetkiä kiireen keskellä, ja koska Zelda on ollut paljon Tulan kyydissä esimerkiksi kauppareissuilla, kävelyillä ja ihan pienenä kotonakin. Täytyy muuten sanoa että Tula + tuplarattaat on autottomalle perheelle aivan loistava yhdistelmä kun käy tekemässä viikon ruokaostokset kerralla; kauppareissun päätteeksi toinen muksu reppuun ja näin on ruhtinaallisesti tilaa rattaissa ostoksille!

Näitä edellämainittuja juttuja lukuunottamatta me ollaan yritetty toimia mahdollisimman samalla tavalla Zeldan kuin Tiarankin kanssa. Antaa läheisyyttä ja aikaa, leikkiä, lorutella ja laulella. Zeldakin on tottunut jo pienenä kirjojen lukemiseen kuten Tiara koska usein lueskelen Tiaralle kirjaa ja Zelda kuuntelee myös siinä vieressä. Joskus myös luen kirjaa Tipalle samalla kun imetän Zeldaa. Zelda on myös tottunut sekä ruotsin kieleen että suomen kieleen jo pienestä kun Otto on puhunut ruotsia sekä Tiaralle että Zeldalle. Jännää nähdä miten Zeldan kielellinen kehitys sitten eroaa Tiaran kehityksestä, koska Zeldalle on puhuttu synnäriltä asti ruotsia ja Tiaralle vasta paljon vanhempana.

Molemmat tytöt ovat luonteeltaan perustyytyväisiä ja rauhallisia, eivätkä pienestä hermostu. Kumpikaan ei ole koskaan inhonnut pukemista tai vaipanvaihtoa ja molemmat ovat aina olleet kovia syömään paitsi Tiara nykyään vähän vähemmän mutta se taitaa kuulua ikään. Neuvolakortteja vertaillessa huomaa ettei verrattavaa kauheasti ole, molemmista kirjoitetut tekstit alkavat yleensä aina sanoilla ”tyytyväinen, rauhallinen, suloinen…” tms. Se on neitien kehityksessä erilaista, että Zelda on kasvanut Tiaraa nopeammin koska Zeldan paino ei tippunut paljoa alussa toisin kuin siskollaan. Ja olihan meidän gasellisääri-Zelda siskoaan viisi senttiä pidempikin syntyessään.

Mä oon huomannut myös että kaikki tähänastiset taidot kuten esimerkiksi hymyileminen, nyrkkien löytyminen ja jokeltelu ovat Zeldalla tulleet suunnilleen paria viikkoa aiemmin kuin Tiaralla, johtuen varmasti siitä että Zelda oli syntyessään ollut sen viikon verran kauemmin kohdussa kasvamassa kuin siskonsa. Ei sitä turhaan sanota että yksi kohdussa vietetty päivä vastaa kahta kohdun ulkopuolella vietettyä. Mutta eipä noilla taidoilla mikään kiire ole, nyt toisen lapsen kanssa sen huomaa vaan aina yhtäkkiä että ”ai kato se osaa jo tehdä tuolla tavallakin!”, siinä missä ensimmäisen kanssa niitä uusia taitoja odotti kuin kuuta nousevaa ja niistä oli ihan ylenpalttisen innoissaan.

Kahden lapsen äitinä otteet ovat varmemmat ja luotan itseeni enemmän kasvattajana. Tiarasta on jo kasvanut ihana, hyvinkäyttäytyvä pikkutaapero joten jotainhan mun ja meidän on ainakin täytynyt tehdä oikein, miksemme siis onnistuisi Zeldankin kanssa! Loppuyhteenvetona se, että vaikka toimintatavat eroavat joiltain osin, periaatteet ovat edelleen tismalleen samat. Meillä on kaksi ihanaa tyttöä, niin erilaista, niin samanlaista♥

Oletteko muut kahden (tai useamman) lapsen äidit huomanneet että olette toimineet eri tavalla ensimmäisen ja toisen lapsen kanssa? Miten? Miten arki on muuttunut toisen lapsen kanssa? Onko muutokset tuntuneet suurilta vai onko kaikki ollut samanlaista kuin ennenkin?

Heippa ja pahoittelut pitkäksi venähtäneestä tauosta! Häiden kannalta tauko on kuitenkin ollut todella hyödyllinen ja nyt mulla onkin jo paljon kerrottavaa. Meillä on alustavasti varattuna nyt hääpaikka jonka kanssa samasta yrityksestä tulevat myös ruuat ja juomat sekä henkilökunta. Mä kerron hääpaikasta lisää kunhan kaikki varmistuu mutta tämä varattu paikka sijaitsee tarpeeksi lähellä Vanhaa Kirkkoa ja on mun mielestä meidän tyylinen, rento ja mukava. Tämä postaus käsittelee kuitenkin hääpukusovitusta!

Me suunnattiin keskiviikkona Zazabellaan kolmeksi mun kaasojen sekä Tiaran ja Zeldan kanssa. Otto liittyi myöhemmin meidän seuraan avuksi muksujen kanssa mutta onneksi Zelda nukkui koko sovituksen ajan ja Tiarakin oli suurimmaksi osaksi kiltisti ja ihaili kun ”äiti on kaunis ja ihana pinsessa” ”Äitillä pinsessamekko, ihana, vautsivau!”. Otto ei onneksi nähnyt mun mahdollista tulevaa hääpukua vaan pysytteli naperoiden kanssa pois silloin kun mulla oli hääpuku päällä. Zazabellassa oli rento fiilis ja saatiin mun mielestä todella hyvää ja asiantuntevaa palvelua.

Myyjä  ymmärsi heti millaista pukua mä etsin ja sainkin sovitettavakseni monenmonta vaihtoehtoa joissa oli pitsiä ja pienet hihat sekä avoin selkä. Mä myös arvostan sitä että myyjä kertoi rehellisesti mielipiteensä, sekä sen mikä on puvuissa mun vartalolla mahdollista ja mikä ei. Ongelmaksi muodostui hihallisten mallien kanssa mun pieni koko ja varsinkin se että mulla on kapeat hartiat. Kävi ilmi että jos tilaan designer-puvun niin vaikka se olisi kuinka pientä kokoa tahansa, hartioita jouduttaisiin silti kaventamaan mikä tulisi pitsipuvun kanssa erittäin kalliiksi vielä puvun normaalin hinnan päälle koska pitsin kanssa kavennus on paljon vaikeampaa.

Mä tulin sitten siihen lopputulokseen että vaikka kuinka ne pienet hihat näyttäisivät ihanalta, tyydyn mieluummin johonkin upeaan olkaimettomaan pukuun niin pääsen paljon helpommalla ja halvemmalla. Hylättiin siis sovituksen puolivälissä hihalliset puvut kokonaan ja siirryttiin olkaimettomiin mutta pysyteltiin edelleen pitsissä ja merenneitomallissa. Kaikkea ei voi saada mitä haluaa, eikä ole järkevää tavoitella sellaista mikä tulisi todella hankalaksi. Mun mieltä kuitenkin vähän piristi kun sain sekä myyjältä että kaasoiltani kehuja olkapäistäni jotka kuulemma näyttävät olkaimettomien pukujen kanssa upealta!

Olkaimettomat puvut näyttivät kyllä mun mielestä myös todella ihanalta vaikka eivät sitä olekaan mitä alunperin lähdin tavoittelemaan. Mä tykästyin Zazabellan monista merkeistä erityisesti Zazabellan ainoana Suomessa myymään Casablanca Bridaliin ja palkintoja ympäri maailmaa voittaneeseen Justin Alexanderiin, mutta en ole vielä sataprosenttisen varma kumman merkin puku mulle tulee koska mulla on yksi suosikki ylitse muiden molemmilta. Toista suosikkiani pääsin sovittamaan (tosin en omassa koossani, mutta sain hyvän kuvan kuitenkin siitä miltä puku näyttää päälläni) ja toinen on tilauspuku. Valinnanvaikeus!!

Täytyy sanoa että se tunne oli huumaava kun ensimmäistä kertaa näin itseni peilistä hääpuvussa! Ei siksi että olisin näyttänyt jotenkin hyvältä tai siksi että ensimmäinen puku olisi ollut suosikkini vaan siksi että se teki hääsuunnitelmat noin miljoona kertaa todentuntuisemmaksi. Ihan mieletön fiilis katsoa itseä peilistä ihan oikeassa hääpuvussa, tästä mä olen haaveillut pikkutytöstä asti. Vaikka mulla oli hiukset hätänutturalle kiireessä pyöräytettynä ja meikit kaukana morsiamen heleän raikkaasta lookista, mä tunsin itseni ihanaksi morsiameksi ensimmäistä kertaa!

Mä en aio tilata ihan vielä pukua koska synnytyksestä on niin vähän aikaa ja haluan katsoa vielä hetkisen aikaa että miten mun vartalo tässä muuttuukaan ja mikä se lopullinen koko on jonka tilaan, mutta onneksi Zazabellassa on nopeat toimitusajat ja puvun ehtii paremmin kuin hyvin tilata vielä n. 4 kuukautta ennen häitä. Vaikka olenkin siis päässyt jo sovittamaan pukua ja liikkeessä olevat puvut ovat myyntikappaleita, mun täytyy tilata puku koska mun kokoa ei ollut liikkeessä. Sovituspukujeni koot vaihtelivat 36-40 välillä ja niitä sai kyllä välillä oikein toden teolla kursia kasaan neuloilla että ne pysyivät mun päällä.

Olen kuitenkin todella onnellinen että jo ensimmäisellä sovituskäynnillä törmäsin unelmieni pukuihin. En aio kiusata itseäni juoksemalla joka liikkeessä sovittelemassa ja hämmentämässä soppaa aina vain uusilla puvuilla, vaan olen nyt valintani tehnyt ja se tulee olemaan jompikumpi niistä puvuista jotka mainitsin. Mä osaan stressata monestakin asiasta, mutta tämä ei onneksi ole yksi niistä!

Moi, ja suurensuuret pahoittelut tämän viikon hiljaiselosta! Mä olin todella pienen tauon tarpeessa kun tuntui että hukun kaikkien tehtävien alle, nyt taas jaksaa ihan uudella puhdilla ja mä oikein pursuilen ideoita! Kiitos myös teille kaikille jotka laitoitte ihania postaustoiveita. Yksi mun parhaista ystävistä ja myös yksi kaasoista, Emmis, oli meillä maanantaista torstaihin ja me saatiin hääjärjestelyitä eteenpäin ihan mallikkaasti tässä tauon aikana! Niistä kerron lisää hääblogin puolella mutta nyt olisi tarkoitus jakaa teille meidän kulunutta viikkoa kera lukuisien kuvien.

Instagramissa ja Facebookissa oon sentään vähän muistanut päivitellä, jos ette vielä seuraa mua siellä niin blogin fb-sivuille pääsette tästä ja instagramissa mut löytää nimellä @iinalaura. Kuluneella viikolla lisäsin mm. ensimmäisen instavideoni meidän pikkuhöpöttäjä-Zeldasta! Instagram ja Facebook on niin helppoja päivittää että niihin tulee laitettua sisältöä melkeinpä joka päivä, välillä useampaankin otteeseen saman päivän aikana joten kannattaa seurailla!

Mulla oli miljoona asiaa kirjoitettavana mutta tää päivä on ollut yhtä häsellystä ja nyt tuntuu että aivot lyö kyllä ihan tyhjää! No mutta, ei anneta sen häiritä, saatte vapaasti nauraa mun katkeileville ajatuksille postausta lukiessanne. Mä aloitan vaikkapa kronologisessa järjestyksessä sunnuntaista! Sunnuntaina me vietettiin leppoisaa kotipäivää kun se sattui olemaan viimeinen kesälomapäivä. Käytiin ulkoilemassa pariinkin otteeseen sekä moikkaamassa mun kaveria Parisia ja ostamassa vähän mansikoita herkuteltavaksi. Tiara jaksoi kävellä kilometrin matkan tosi reippaasti ja nätisti mansikkakojulle! Ihan hurjaa miten iso ja reipas tyttö meillä nykyään onkaan, tottelee todella hyvin kun ollaan liikkeellä ja aina autotien ylityksen kohdalla antaa nätisti käden mulle eikä karkaile.

Maanantaina Emmis tuli Rovaniemeltä meille ja me oltiin Tiaran kanssa ihan yli-innoissaan jo aamusta asti kun odoteltiin Emmistä. Emmiksen junan piti olla perillä jo aikaisin aamulla (kahdeksan aikoihin) mutta kuinka ollakaan, Valtion rautatiet eivät tuottaneet yllätystä tälläkään kertaa ja Emmis oli perillä vasta vähän ennen yhtä iltapäivällä. Meidän maanantain shoppailusuunnitelmat siirtyivätkin sitten tiistaille ja maanantaina tyydyttiin kävelyyn merenrannassa ja nauttimaan herkulliset luomujääteet rantaterassilla joita moni ihailikin jo siellä Instassa. Maistuisi kyllä nytkin jokin Pour Te:n ihanista mauista!

Tiistaina me suunnattiin sitten Itäkeskukseen ostostelemaan ja kiertelemään Emmiksen ja tyttöjen kanssa. Mä tein vielä muutamia hyviä aleöytöjä vaikka ajattelin kaikkien parhaiden jo menneen. Ajattelin tehdä ihan oman postauksensa vielä noista uutuuksista ja muutamasta muusta esittelemättä jääneestä vaatteesta ja asusteesta joita on viime aikoina tarttunut mukaan. Paras alelöytö oli kyllä ehdottomasti Tiaralle kissalippis jonka näette kun scrollaatte vähän alaspäin!

Keskiviikko olikin sitten se päivä jota kovasti odotin eli hääpukujen sovituspäivä! Pukujen sovituksesta julkaisen ihan oman postauksensa hääblogin puolella, mutta voin kertoa jo nyt että se oli ihana kokemus. Sovittelun jälkeen tultiin meille ja korkattiin Emmiksen kanssa pullo oikeaa shamppanjaa, sillä keskiviikkona mä vaihdoin vapaalle! Me nautittiin yhdet lasilliset shamppanjaa kera mansikoiden meillä ja lähdettiin sitten Emmiksen kanssa viettämään tyttöjen iltaa pitkästä aikaa, edellisen kerran meillä oli Emmiksen kanssa tyttöjen ilta vuosi sitten maaliskuussa, että oli jo aikakin. Zelda ja Tiara jäivät tyytyväisenä Oton kanssa kotiin nukkumaan.

Eilen  meillä oli löhöilypäivä kun oli niin ikävä ilma ja Emmiskin lähti kotiin Rovaniemelle. Tiaralle tuli tietysti kauhea ikävä kummitätiä ja samalla sitten kaikkia muitakin kavereita ja erityisesti mummua ja Mörköä. Tiara kyseli koko eilisen illan mummunsa perään ja ehdotteli kaikkia eri viikonpäiviä vuorotellen toiveikkaasti milloin mummu voisi mahdollisesti tulla. ”Tiistaina mummu tulee! Perjantaina mummu tulee ja Mörkö tulee meille!” Mä koitin aina varovaisesti selittää että ei se mummu vielä valitettavasti oo tulossa ja neitiä harmitti, mutta onneksi aina on puhelin ja voi soitella mummulle. Tiara tykkää jutella melkeinpä päivittäin mun äidin kanssa puhelimessa ja kertoa päivän tapahtumista.

Tänään me heräiltiin aamulla kaikessa rauhassa ja Tipa ja Zelda leikkivät olkkarin lattialla. On ihan mieletöntä katsoa miten iloiseksi tytöt tekevät toisensa! Naantalin aurinkokin kalpenee Zeldan rinnalla kun pikkuinen saa tuijotella isosiskonsa touhuja ja Tiara taas loistaa ylpeyttä kun saa leikittää pikkusiskoaan ja kuunnella siskon tyytyväistä jokeltelua. Huikeaa miten jo nyt tytöt ottavat kontaktia toisiinsa, mä uskon että neideistä tulee kyllä toisilleen tosi läheisiä! Iltapäivällä suunnattiin ulos kun aurinko suvaitsi ilmestyä taivaalle kunnolla ja käytiin hakemassa myös kaupasta viikon neljäs mansikkarasia. Vissiin tulisi jo fiksummaksi käydä hakemassa se parin kilon laatikko niiden rasioiden sijaan?

Kuten kuvista huomaa, Tipa on hurjan ihastunut uuteen ”kissahattuunsa”, Tipa laittaa sen aina väärinpäin päähänsä! Mä alan olla niin väsynyt että tämä kirjoittaminen ei enää onnistu joten taidan käpertyä Oton viereen sohvalle ja katsoa yhden jakson American Horror Storya ennen kuin painun untenmaille. Siinä on kyllä ihan loistava sarja! Hyvää yötä ihanat♥ Ja nyt palaan normaaliin postaustahtiin, tässä oli mun lyhyt mutta sitäkin antoisampi kesälomani. Ihanaa viikonloppua♥

Lähestulkoon jokaisella hääparilla taitaa nykyisin olla to do -lista käytössään ja niin myös meillä. Itse tykkään kovasti tehdä listoja ja hääjärjestelyistä ei meillä kyllä tulisi mitään ilman huolellista suunnittelua ja listoja. Mä ajattelin jakaa teille meidän To do -listan josta käy vähän ilmi millaista puuhaa meillä on oikein tulossa ja mitä ollaan jo saatu aikaan (ei paljon mitään)! Tämä lista on tälläinen yleinen malli jonka runko on naimisiin.info -sivulta eli ihan kaikkea ei tulla välttämättä tuossa järjestyksessä tekemään tai tekemään meidän häissä ollenkaan, mutta ilman tätä mallia mulle olisi ollut todella vaikeaa hahmottaa edes hääjärjestelyiden aikataulua ja päätin siksi käyttää sitä.

12-5 kk ennen hääpäivää   

Valitse avustajat X
Jaetaan tehtävät
Laadi vieraslista X Alustava vieraslista on laadittu
Varaa kirkko  X
Varaa juhlapaikka
Pitopalvelun varaus
Valokuvaajan varaus
Bändin/DJ’n varaus
Vihkisormus ja sen kaiverrus
Morsiuspuku + asusteet Ensimmäinen hääpukujen sovitus keskiviikkona!   
Häämatkan varaus
Hääyön viettopaikan varaus
Save the Date -kortit
Suunnittele hääbudjetti

 4-1 kk ennen hääpäivää   

Esteettömyystodistus
Sulhasen puku
Papin ja kanttorin tapaaminen
Kuljetusten varaus
Kutsukorttien teko
Kutsukorttien lähetys
Meikkausajan varaus
Kampaajan varaus
Sulhasen parturin varaus
Floristin varaus
Hääkakun tilaus
Ohjelmalehtisten teko
Kirkko-ohjelman teko

Kuukautta ennen hääpäivää

Viimeistellään kukkatilaukset
Koekampaus
Koemeikkaus
Musiikin valinta hääjuhlaan
Lopullinen vieraslista
Pitopalvelu: yksityiskohdat
Istumajärjestys juhlapaikalle
Loput somistustarvikkeet
Hääpukujen loppusovitus
Hankitaan huomenlahjat
Hääjuhlan ohjelman viimeistely
Morsiamen hiusten värjäys

Häiden alusviikko  

Kenraaliharjoitus kirkossa
Morsiuspuvun sovitus
Sulhasen parturi
Juhlapaikan koristelu

Hääpäivä  

Noudetaan kukat
Valokuvaus
Kampaus & meikkaus

Paljon riittää siis puuhaa ja pienoinen häästressi on hiipinyt mun tajuntaani vaikka kovasti koitankin olla muuttumatta bridezillaksi. Ei sitä tajunnut tätä tehtävien määrää ennen kuin hääpäivä oli lyöty lukkoon ja alkoi tosissaan paneutua aiheeseen! Mutta onneksi mulla on ihanat kaasot joista Emmis saapuukin tänään muutamaksi päiväksi meille Rovaniemeltä ja tarkoituksena on uppoutua hääjuttuihin oikein kunnolla. Meillä on Emmiksen ja toisen kaasoni Nonan kanssa tiedossa hääpukujen sovittelua keskiviikkona enkä millään malttaisi odottaa!

Varasin sovitusajan Zazabellasta Töölöstä ja sinne suuntaamme ylihuomenna. Tulen varmaan hulluksi kaikista ihanista puvuista joita ainakin Zazabellan verkkosivujen mukaan on tarjolla huikea määrä. Löysinkin valikoimasta jo muutaman suosikin joita haluaisin kovasti päästä sovittamaan. En vieläkään voi uskoa että oikeasti pääsen sovittamaan hääpukuja kun olen tästä niin kauan jo haaveillut!

Mä ajattelin nyt kysyä teiltä koska itse olen hääblogimaailmassa vielä niin untuvikko, että millaisia postauksia toivotte multa? Mitä te haluaisitte tietää meidän järjestelyistä?

Onneksi saatiin edes muutama päivä nauttia tuosta ihanasta auringosta ennen kuin kamala sadeilma saapui takaisin! Eilen otettiin tosi rennosti ja nautittiin viimeisestä virallisesta lomapäivästä perheen kesken. Maanantaina Otto menee takaisin töihin ja me palataan takaisin arkeen. Vaikka onneksi mun ihana ystävä, kaaso ja Tiaran kummitäti Emmis tulee Rovaniemeltä meille muutamaksi päiväksi niin ei ihan tarvitse vielä palata siihen ”tylsään” arkeen!  Meillä on ollut kyllä ihana loma, vaikkei mitään niin ihmeellistä tehtykään niin ollaan saatu olla yhdessä ja se jos mikä on ihanaa!

Käytiin me sentään siellä Snadi Stadissa, miljoona kertaa leikkipuistossa, Korkeasaaressa, rannalla pari kertaa ja shoppailemassa – sekä nähtiin kavereita, niin Tiaran kuin meidän isompienkin. Ja ompahan vielä viimeiselle kesälomaviikollekin puuhaa joka meillä on elokuussa. Silloin matkaamme Tukholmanristeilylle ja varmaan käydään siellä Lintsillä ellei sitten joku viikonloppu sitä ennen innostuta sinne lähtemään. Ensi viikon sunnuntaina taitavatkin olla ne Skidit Festarit joilla käytiin viime vuonnakin ja tarkoitus olisi mennä myös tänä vuonna jos vain sää on hyvä!

Eilen Tiara uiskenteli koko aamupäivän omassa uima-altaassaan ja mekin käytiin Oton kanssa siellä vilvoittelemassa kun parvekkeella oli niin hullun kuuma. Zelda, meidän pieni kesäesa nautti varjossa (ja uv-säteilyltä parvekelasien suojaamana) parvekkeella lämmöstä myöskin ja näytti niin mainiolta aurinkolasit päässään että räpsin varmaan sata kuvaa! Zelda kasvaa kovaa vauhtia ja tässä viime viikkoina ollaankin hihitelty taas Oton kanssa sitä miten ei muistettu miten hassuihin paikkoihin vauvoille tulee makkaroita, esimerkiksi keskelle käsivartta kuten kuvista huomaa.

Illalla me herkuteltiin oikein urakalla kuuman päivän jälkeen. Illalliseksi syötiin possun ribsejä hunaja-BBQ -marinoituna ja niiden kanssa mansikka-hunajameloni-halloumisalaattia ja täytyy kyllä sanoa että ne veivät kielen mennessään! Tiarakin tykkäsi ribseistä kovasti ja tuo salaatti on Tiaran suurinta herkkua ja neiti pyytää sitä aina lisää. Tiaran ja Zeldan mentyä nukkumaan me herkuteltiin vielä Oton kanssa vähän kahdenkesken, ensin syötiin mutakakkua kera mansikoiden ja vaniljakastikkeen ja yöpalaksi nautittiin vielä juustoja, keksejä ja viinirypäleitä.

Vähän on haikea fiilis kun loma loppuu mutta eipä sinne elokuun lomaviikollekaan enää niin pitkä aika ole onneksi! Ja olen kyllä iloinen että tässä on vielä rutkasti kesää jäljellä ennenkuin tulee syksy, sateet ja kylmyys. Täytyy katsoa mitä kaikkea kivaa me vielä keksitäänkään kesän aikana.

Tänään meidän oli tarkoitus mennä rannalle mutta koska sää nyt on mitä on niin saattaapa olla että puetaan sadevarusteet päälle ja lähdetään ulos ihan muutenvain, saisi meidän neiti hienohelma-Tipakin vaikka pomppia kumisaappaat jalassa lätäköissä. Tänään voitaisiin myös viimein painaa Zeldan käden- ja jalanjäljet ristiäislahjaksi saadulla setillä jolla ne voi ikuistaa muistoksi! Ihanaa lauantaipäivää kaikille♥♥

PS: Voisin taas kysellä vähän postaustoiveita pitkästä aikaa! Moni on niitä laittanutkin aina välillä kommenttiboxiin mutta mulla on osa mennyt kiireessä hukkaan kun en ole heti muistanut laittaa ylös joten olisi kätevää koota niitä tähän samaan postaukseen.