Eilen mulla oli aikamoinen hulinapäivä kun olin liikkeellä aamun puoli ysistä kolmeen asti iltapäivällä. Kuvasin koko päivän itseasiassa videolle, ja nyt mulla on n. 40 videopätkää jotka pitäisi editoida yhdeksi pötköksi. Mä teen sen mahdollisimman pian, nyt meillä alkaa kuitenkin olla edessä vielä hulinaviikonloppukin. Huomenna mennään Oton kanssa syömään ja leffaan ja juhlistetaan mun 25v -syntymäpäivää etukäteen, sillä sunnuntaina, oikeana päivänä, meillä on Tiaran 5v-synttärijuhlat. Lauantai menee synttäreille leipoessa ja siivotessa ja koristellessa, ja sunnuntai sitten juhliessa. Neiti-kohta-5v on täällä aaaivan täpinöissään, ja kieltämättä mäkin olen ihan innoissani vaikka hommat koristeiden hankintaa lukuun ottamatta ovatkin vielä aika alkutekijöissään.

Kuvat: Reetta Ekström

Jotenkin nämä synttärit tuli ihan puskista ja yhtäkkiä pitäisi kehitellä jotain juhlamenuakin! Eiköhän me saada kuitenkin hyvät tarjottavat aikaiseksi, viime vuosien juhlissa on testattu jo monta hyvää reseptiä ja pitää vaan valkata niistä parhaat. Synttäreiden teemana meillä on aina yhtä tyylikäs ja simppeli My Little Pony neidin toiveiden mukaan.

Nämä kuvat on napannut Life Is Beautiful -blogin Reetta, ja mä olin ihan hämmästynyt että hän sai musta näin onnistuneita kuvia! Siis Reetta on tosi lahjakas asukuvaaja ja myös asukuvattava, mutta lähinnä se hämmästytti kun itsellä on ollut taas niin nuutunut ja turvonnut olo viime viikkoina, että en olisi pitkän päivän ja pikakuvausten jälkeen uskonut saavani tällaisia kuvia käsiini. Positiivisesti yllätyin siis, näistä tuli sellainen fiilis että ei tilanne ehkä niin paha ole kuin mitä itsestä iltaisin Oton teepaita päällä sohvalla maatessa tuntuu, hahha.

Meillä oli Reetan kanssa superkivaa pr-toimiston kauneuslounaalla, ja sen jälkeen istahdettiin vielä Starbucks’iin Pumpkin Spice Lattelle kun mä olin niin poikki ja tuli harjoitussupistuksia. Suunnilleen röhnötin puolimakaavassa asennossa kahvilan penkillä, mutta hauskaa oli. Lisää meidän päivästä sitten tulevalla My Day -videolla, mutta kiitos vielä Reetalle ihanasta seurasta ja näistä kuvista!

Takki Sheinside* / Paita H&M / Hame H&M / Kengät ZARA / Laukku Coach / Laukkutupsu ZARA / *saatu blogin kautta.

Asu oli kokonaan ei-mammapuolelta, tosin venyvää trikoota kuitenkin. Ja päästä varpaisiin mustaa, siitä tulee aina skarppi olo ja ehkä vähän liikaakin olen nyt siihen väriin turvautunut. Huomenna ajattelin etsiä itselleni jotain muun väristä päällepantavaa kun mennään ehkä johonkin kauppoihinkin ennen leffaa ja ruokaa. Leffaksi valittiin muuten Bridget Jones’s Baby, enkä malta odottaa! Mä olen lukenut sen uusimman Bridget Jones -kirjan, jonka juoni poikkeaa tästä leffasta ihan täysin, mutta hauska päästä katsomaan mitä Bridget tällä kertaa sekoilee ja vielä mulle ajankohtaisen vauva-aiheen ympärillä. Ihanaa kun syntymäpäiväni kunniaksi sain Oton kerrankin suostumaan katsomaan rom-comia, ne ovat meillä tosi harvinaista herkkua.

Mulla on ollut kyllä tosi kiva viikko vaikka paljon onkin ollut touhua. Tänään mun äiti vielä tuli meille pitkästä aikaa ja tytöt olivat aivan intona, viimeksi he ovat nähneet mummuaan heinäkuussa kun oltiin Oulussa. Mukana menossa on tietenkin myös koiraherra Armas, joka nukkuu mun kainalossa tässä sohvalla. Ihana saada tuollainen tuhiseva karvakaverikin pitkästä aikaa meille.

Mitäs tykkäätte asusta? Hot or not? Mahtia alkavaa viikonloppua kaikille <3

Kuvat: Natali Karppinen

Kuvattiin tällä viikolla eräänä sadepäivänä ihanan L’art Of Fashion -blogin Natalin kanssa vähän asukuvia. Siitä onkin jo vierähtänyt tovi kun olen viimeksi tehnyt asupostausta, lähinnä siksi kun olen ollut niin hukassa tämän raskaustyylini kanssa. Käytiin kurkkimassa vähän uutuusvaatteita ja muitakin juttuja eri merkeiltä, ja mä ihastuin yhteen upeaan pitkään tämän syksyn neuletakkiin joka sitten kuvattiin asuunkin. Täytyy varmaan käydä ostamassa kyseinen neuletakki itselleni, niin mielettömän upea se oli ja sopi hyvin tämän kasvavan pötsinkin kanssa.

Oli hauskaa kuvata kerrankin jonkun muun kuin Oton kanssa, sillä uuden kuvaajan kanssa tulee tehtyä aina erilaisia juttuja kuin saman vanhan tutun. Yleensä Oton kanssa kangistuu niihin samoihin paikkoihin, samoihin asentoihin ja ilmeisiin. Ne on helppoja, ja yleensä kuvat haluaa ottaa mahdollisimman nopeasti eikä niille ole varattu sellaista rauhallista kunnon hetkeä (paitsi jos ollaan jostain syystä ihan kahdestaan, mitä aika harvoin tapahtuu). Musta tuntuu että sain Natalilta, asukuvien rautaiselta ammattilaiselta, paljon hyviä vinkkejä ja ehkä yritän ensi kerralla Otonkin kanssa taas keksiä jotain uutta. Ainoa mikä mua harmittaa näissä kuvissa on mun pörrötukka, aamulla olin laittanut sen mutta sateessa se pörröttyi ihan miten sattuu. Mutta ei se ole niin justiinsa!

Kuvat: Natali Karppinen

Neule (lainassa) Lindex / Mekko BikBok / Leggingssit H&M / Käsikorut (lainassa) Tommy Hilfiger / Kaulakorut (lainassa) Montini / Kello Marc by Marc Jacobs* / Nilkkurit Zara / Laukku Coach

Mulla oli ikävä asukuvaamista, ja ikävä sitä että oikeasti panostan asuihin! Mä nimittäin tilasin silloin muutama viikko sitten useammankin niistä vaatteista mitä mulla oli raskaustyyli-kollaasissa. Tähän asti yksikään niistä ei oikein ole vakuuttanut: farkuista pieninkin koko oli vielä vähän liian suuri (mutta kohta sopiva niin en palauttanut), raskauscollege on niin lyhyt että ei kohta enää mahdu ja rypistyy heti käytössä, ja a-linjainen mekko on niin pitkä suurta vatsaa ajatellen, että tämän suht pienen pötsin kanssa se näyttää vain kummallisen pituiselta. Odottelen siis että maha kasvaa ja sitten mekko ja housut ovat ehkä hyvät, college taas ei enää. Tässä taas muistin miksi yleensä ostan mieluummin liikkeestä enkä netistä, kun ei  ne koskaan ole ihan sellaisia kuin etukäteen ajattelee. Kunpa vaan liikkeissä olisi yhtä suuret valikoimat kuin netissä!

Tällä hetkellä mun asut koostuvat suurimmaksi osaksi mustista mama-leggingseistä, mustista syysnilkkureista ja jostain yläosasta johon saan mahan tungettua ja joka myös peittää levinneen raskaus-leggingssipyllyn. Tässä sitä inhorealismia vähän munkin blogiin, hahaa! Nilkkurit on varmasti mulla käytössä koko syksyn ja talven, ne on helppo saada jalkaan ja sopivat melkeinpä asuun kuin asuun, säällä kuin säällä.

Mitäs tykkäätte asusta? Pitäisikö mun käydä ostamassa tuo ihana neule? 

Nyt mennään jo raskausviikon 15 loppupuolella, mutta tänään on aika kurkistaa edelliseen kuluneeseen raskausviikkoon, joka oli raskausviikko 14. Se oli aika ihana viikko, mistä siis lisää alla olevalla videolla! Tämä video aloittaa nyt Raskauspäiväkirja-sarjan, jota tulen jatkamaan ihan synnytykseen asti niin pitkään kuin viikkoja riittää. Näitä on varmasti hauskaa katsella itse sitten jälkeenpäin.

Joku kovasti harmitteli sitä, että teen raskausviikkopostaukset videolle enkä kirjoitettuna. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö raskausjuttuja tulisi blogiin, tulee niitä kyllä ja mahakuvia myös. Ne ihan kaikkein perinteisimmät viikkokuulumiset tulevat vaan videolta, ainakin näin aluksi. Toki ajattelin lisätä aina näiden videoiden yhteyteen tänne blogiin myös mahakuvan, ja lisäksi teen varmasti välillä vertailua edellisten raskauksien ja tämän kolmannen välillä näissä postauksissa myös ihan tekstinä ja kuvina.

Ei kannata ajatella videota ja tekstiä toisiaan poissulkevana juttuna, vaan nimenomaan toisiaan täydentävänä. Videot on juttu jota tosi moni on kaivannut vuosien aikana, ja mä haluan tarjota myös niitä. Jotkut eivät jaksa lukea, toiset eivät jaksa katsoa videoita, jokainen voi sitten valita oman tapansa seurata höpötyksiä jos on niistä kiinnostunut.

Raskausviikkopostaukset eivät myöskään ole ainoita raskauteen liittyviä postauksia joita tänne aion tehdä, vaan aiheita on vaikka kuuuuuinka paljon muutenkin. Pukeutuminen, ajatukset tulevaisuudesta ja vauvasta, Oton suhtautuminen, miltä tuntui kun testi näytti positiivista, rakenneultra ja lasten suhtautuminen. Mulla on vaikka kuinka paljon sanottavaa ja tässä siitä vain murto-osa.

Ensimmäinen oma ”kunnon” video oli jännittävää tehdä ja kuvata, ja tiedän että mulla on varmasti paljon opittavaa vielä. Tässä ekassa videossa halusin myös vähän kertoa uudesta kanavasta, ja siksi raskauskuulumisia oli aavistuksen verran vähemmän. Seuraavaan videoon tulevat mukaan myös esimerkiksi neuvolakuulumiset (kävin neuvolassa tänään), joten itse raskausaiheista sisältöä on sitten enemmän siellä mukana! Varmasti kun näitä tekee enemmän niin muotoutuu se oma tyyli tehdä ja oma rakenne videoille, ihan niinkuin blogatessakin. Katselin äsken Zeldan odotusajalta raskausviikkopostauksiani, ja ihan samalla tavalla niissäkin ekat mahakuvat olivat vähän epämääräisiä, kunnes loppua kohti sitten tyyli selkeytyi ja tuli yhtenäisemmäksi. Tekemällä sitä oppii eikä jahkailemalla ja ihmettelemällä.

Kertokaa ihmeessä mitä tykkäätte, ja käykää tilaamassa mun kanava. Kanavalla on jo reilusti yli 500 tilaajaa ennen tämän ekan videon julkaisua, joten kiitos ihan hurjasti teille kaikille! Ihanaa päiväät yypit <3

Voi vitsit sanon mä, on ollut tosi vaikeaa kirjoittaa postauksia viime viikon jälkeen, kun tuntuu että tuollaisten superuutisten jälkeen kaikki normaali on ihan lame. Mutta eihän meidän elämä kokoajan ole mitään vuoristorataa ja isoja uutisia täynnä, vaan sitä tavallista arkea suurimmaksi osaksi, ja raskaus kulkee siinä mukana. Eilen käytiin Korkeasaaressa tyttöjen ja Oton ja tyttöjen tädin kanssa, ja meillä oli tosi hauska reissu. Lauantaina taas vietettiin deitti-iltaa Oton kanssa, kun tytöt olivat ekaa kertaa yökylässä Oton tädin luona.

Käytiin Oton kanssa Putte’sissa pizzalla ja nautittiin kahdenkeskisestä ajasta. Sitten käytiin moikkaamassa kavereita, ja tultiin kotiin katsomaan Netflixistä Don’t trust the bitch in apartment 23:a ja syömään Ben & Jerry’siä. Kiitos muuten mun lukijalle joka vinkkasit sarjasta, se on niin hauska että me nauretaan täällä kippurassa Oton kanssa joka ilta! Oli aika ihanaa, kun viime viikot ollaan oltu niin tiiviisti perheenä yhdessä. Tytötkin olivat nauttineet kovasti yökyläreissusta kun pääsivät leikkimään ison lapinkoiran kanssa ja saivat hemmottelua osakseen.

Minityyppi on nyt pari viikkoa jo muljunut iltaisin siihen malliin että olen tuntenut liikkeet, siis tyttöjä en tuntenut ihan yhtä aikaisin koska he vaan hennosti tökkivät pienillä raajoillaan. Tämä tyyppi pyörii 360 astetta ympäri jatkuvasti niin sitä ei voi olla tuntematta vaikka hän pienenpieni vielä onkin, jopa Otto tunsi toissailtana kun hän kieppui mun pötsissä. Saapa nähdä miltä nämä pyörähdykset tuntuvat kymmenen tai kahdenkymmenen viikon päästä. Mutta siis aivan ihanaa tuntea ne liikkeet, aina iltaisin kun makoilen sohvalla hän innostuu ja alkaa heilumaan.

*sisustustuotteet hyllyä lukuunottamatta saatu Maxplaysta blogin kautta.

Mä ostin lauantaina ensimmäisen vauvanvaatteenkin kun käytiin kahdestaan keskustassa pyörimässä, Vimman ihanan Lakritsi-bodyn. Se on kokoa 60, ja musta tuntuu ihan mielettömän uskomattomalta että se on tyypille ISO sitten kun hän syntyy. Siis voiko sitä pienempiä ihmisiä ollakaan? Tiedän että voi, Tiara käytti alkuun kokoa 44, mutta kyllä sitä ehtii jo näin monen vuoden aikana unohtaa miten minejä ne pienet onkaan!! Ajattelin ostella enemmän vasta sitten kun ollaan käyty rakenneultrassa, mutta jos jotain söpöä tulee vastaan niin en aio kyllä kieltää itseäni ostamasta aiemminkaan.

Mua harmitti jo kun silloin Anttilan konkurssialeissa oli Stokke Steps-järjestelmän osia ihan superhalvalla, mutta olin silloin vielä ihan liian alussa että olisin uskaltanut ostaa yhtään mitään. Siinä olisi tullut iso säästö. Mutta ei auta, toivotaan että tulee vielä hyviä aleja myöhemminkin. Meillä on edessä ihan kaikkien vauvatavaroiden ostaminen, koska me ollaan myyty tai annettu pois ihan kaikki tarvikkeet ja 99% vauvanvaatteista, vain ihan muutama lemppari on säästetty että voin antaa tytöille sitten kun he ovat isoja. Mutta se ei kyllä haittaa yhtään, koska on kiva kun nyt voi ostaa uutena sellaisia jotka miellyttävät silmää, suurin osa niistä vauvajutuista kun oli kuitenkin ostettu yli viisi vuotta sitten ja maku ja tyyli ovat kovasti muuttuneet niistä ajoista niin vaatteissa kuin sisustuksessakin.

Joo, että sellaista löpinää! Kyllä mä tiedän että te tykkäätte lukea ihan normaaleja höpötyksiäkin (vai olenko ihan väärässä?). Sitä vaan asettaa itselle niin kovat paineet aina, tuntuu että mikään ei ole riittävän hyvää ja riittävän mielenkiintoista. Mutta kyllä on ja pitää olla. Tällä viikolla on tulossa ainakin postausta raskausoireista, ihana ruokaohje jonka keksin eilen, asiaa lasten uusista harrastuksista, uutta videota ja vaikka mitä muuta. Kiinnostaako teitä muuten lukea raskaudesta viikko viikolta, vai onko se jo ihan mennyt juttu? Siis että kirjoittaisi vaikka raskausviikosta 15 ja laittaisi mahakuvan? Mä en tietenkään kirjoittaisi mitään sellaisia jokaiselta vauvasivustolta löytyviä viikkofaktoja vaan nimenomaan omia fiiliksiä ja muita. Kertokaa ihmeessä.

Nyt mä alan rustaamaan ruokaohjetta! Mahtia alkanutta viikkoa kaikille <3