Can’n Picafortissa ei ollut hirveästi vaatekauppoja turistikauppojen lisäksi, mutta Mango löytyi ja muutamia merkkivaateliikkeitä. Läheisessä Alcudiassa oli muutama kauppa lisää, mutta sinne Palmaan me ei sitten lähdettykään erään sattumuksen vuoksi, siitä lisää Mallorcavinkki-postauksessa! Mä olen kuitenkin shoppailijana sen verran kursailematon että ihan hyvin löysin ostettavaa jo näistä muutamasta kaupasta, tiedä sitten onko se hyvä vai huono juttu.

Can’n Picafortin Mangosta ostin itselleni ihanat kultaiset sandaalit, kun mun kesäbaltsuista irtosi pohja jo tokana matkapäivänä. Menin siis Mangoon alunperin sandaalien perässä, mutta mukaan tarttui myös kuvissa päällä oleva ihana valkoinen mekko joka paljastaa olkapäät. Mun olkapäät on aina olleet yksi mun lempikohta mun vartalossa, josta muuten löydän välillä vaikka jos mitä vikaa. Siksi olen tosi iloinen että olkapäät paljastava trendi on nyt valloillaan, se on nimittäin hienostunut ja kiva tapa paljastaa vähän kesäihoa ja näyttää raikkaalta kaikkien muiden mahdollisten paljasteluaukkojen jälkeen.

Mekko on kevyttä ja ohutta kangasta ja siinä on mukava olla kuumallakin helteellä, se on päätynyt mun päälle jo useaan otteeseen vaikka se on ollut mulla vasta pari viikkoa. Ainoa miinus tulee siitä että se rypistyy aika helposti, mutta onneksi meillä on uusi hieno silitysrauta jolla silitellä sitä nopeasti, haha! Mekossa oli mukana tuo ruskea vyö joka on mun mielestä myös tosi kiva lisä muuten valkoiseen mekkoon, se ryhdistää sitä ja tuo vyötäröä esiin.

Olkapäät paljastavien asujen kanssa pitää mun mielestä olla hiukset kiinni, koska avoin tukka vähän niinkuin vesittää sen idean, tai ainakin mun omien hiusten kanssa tuntuu siltä. Toisaalta taas ruotsalaiset tyylibloggaajat ovat pitäneet kyllä hiuksia myös auki ja se on näyttänyt tyrmäävän upealta, itse en vaan osaa olla niin tällaisen kaula-aukon kanssa. Mitä mieltä te olette, paljaiden olkapäiden kanssa tukka kiinni vai auki?

Mekko & Kengät Mango / Aurinkolasit Ray Ban

Valkoinen mekko, hot or not?

Ihanaa torstaita kaikille <3

Ja moi te ihanat! Otin toukokuun todella rennosti, mutta nyt on aika ryhdistäytyä ja tehdä kunnolla töitä blogin eteen. Arvatkaa mikä siihen auttaa? Oton työmatkat. Me ollaan kesäkuussa aika paljon kolmestaan tyttöjen kanssa kun Otolla on joka viikko useamman päivän työmatkoja Ruotsiin. Eipähän tarvitse käydä ”Oton kainalo ja Netflix vs. työt” -taistelua, sillä voin istua koneella koko illan niinä päivinä kun Otto on länsinaapurissamme. Ja teen sitä siis enemmän kuin mielelläni, mulla on gigakaupalla niin kuva-, video-, kuin ajatusmateriaaliakin mitä  työstää eteenpäin kun vain otan itseäni niskasta kiinni. Se on ollut hankalaa, kun on liian hyvää seuraa ja hyviä sarjoja kesken, mutta yksinollessa there are no excuses.

Kesäkuu alkoi harvinaisen kesäisissä tunnelmissa, tänä vuonna olen päässyt Mallorcan reissu mukaanlukien viettämään jo enemmän hellepäiviä kuin koko viime vuonna, ja tänään on silti vasta kesäkuun ensimmäinen päivä. Se tuntuu aika huikealta, ja ei voi kuin toivoa että nämä upeat säät jatkuisivat ja kantaisivat jopa sen surullisen kuuluisan juhannuksen yli.

Maanantaina oltiin Hernesaaren rannassa Oton ja lasten kanssa iltakävelyllä, ja ihasteltiin Löylyn mielettömän kaunista arkkitehtuuria. Tytöt keskittyivät enemmän ihastelemaan sitä miten paljon kivoja kiviä rannasta löytyi, joita sai heittää veteen, ja miten hurjan paljon puhalluskukkia oli tien vieressä olevalla nurmikolla. He saivat puhaltaa niitä niin paljon kuin tykkäsivät, ja olivat ihan innoissaan. Kesän bucketlistiä ei ole vielä rustattu, pitäisi ehdottomasti tehdä se, mutta siihen yksi rasti tulee kyllä ehdottomasti olemaan Löylyssä käyminen. Pakkohan se Helsingin hehkutetuin terde on käydä testaamassa, mahdollisesti ystävien ja Oton kanssa jonakin kauniina kesäiltana. Ja ne löylyt myös!

Eilen me harjoiteltiin pyöräilyä, kuten niin monena muunakin kauniina kesäiltana ollaan tyttöjen kanssa tehty, ja se alkaa sujua jo oikein mallikkaasti. Lisää nelivuotiaan polkupyöräilystä luvassa myöhemmin tällä viikolla!

Tänään me ollaan taas oltu töiden ja päiväkodin jälkeen katsomassa Oton pikkusiskon koulumusikaalia lasten kanssa. Se oli ihan mahtava, me tykättiin koko perhe. Saatiin hyvät paikat ja lapset oikein nauraa rätkättivät esitykselle kun se oli niin hauska. Todella taitavia kyllä nämä koululaiset ainakin.

Tiedättekö muuten mikä on mun lempparijuttu kesässä? Se että viimeinen asia mielessä on möllöttää kotona peiton alla suklaalevyn kanssa joka ilta. Sen sijaan on ihanaa lähteä extempore ulos, käydä ostamassa mansikoita (näin jo torilla tänään suomalaisia!) ja pysähtyä kadulle nauttimaan auringosta.

Huomenna ja perjantaina me ollaan Kaapelitehtaalla Arctic15- Startup-tapahtumassa, jos joku sattuu pyörimään siellä niin tulkaa ihmeessä moikkaamaan muakin! Aurinkoista ja ihanaa keskiviikkoiltaa sekä alkanutta kesäkuuta kaikille <3

Ajeltiin eilen Oton pikkuserkun luokse Espooseen grillailemaan ja viettämään ihanan kesäistä sunnuntaita. Pakattiin mukaan kassillinen grillattavaa ja suunnattiin nauttimaan kivasta seurasta ja hyvästä ruuasta. Tytöt pääsivät leikkimään ihanan pikkupikkuserkkunsa kanssa ja laitettiin pihalle vielä prinsessateltta pystyyn jossa he saivat leikkiä kaikki kolme. Oli niin ihana seurata tyttöjen touhuja,  he leikkivät jo kaikki yhdessä niin hienosti kun porukan nuorimmainenkin on jo kaksivuotias.

Tiara luki niin hienosti molemmille tytöille satukirjaa ja esitteli eläimiä eläinkirjasta. Tuntuu hullulta että he ovat niin isoja jo kaikki kolme, ja siinä vaan touhusivat keskenään ja me aikuiset hengailtiin patiolla ja syötiin vielä vähän lisää grilliruokaa. Nämä oli meidän ekat kunnon grillailut tänä kesänä, meidän omaa sähkögrilliä kun en laske ihan kunnon grilliksi.

Viihdyttiin pihalla monta tuntia auringonpaisteessa, ja suunnattiin kotiin vasta joskus seiskan jälkeen illalla. Tytöt menivät normaaliaikaan sänkyyn mutta nukahtivat vasta joskus vähän ennen kymmentä, taisivat olla vähän ylikierroksilla toiminnantäyteisen iltapäivän ja illan jälkeen. Oli kyllä niin kivaa, ihanaa kun voi vaan hengailla rennosti ja höpöttää. Ja niin kaunista, mä olen aivan rakastunut tuohon valkoiseen syreenipuuhun ja vehreään pihaan. Kyllä Suomen kesä on kaunis, ja tähän asti on ollut jopa aika lämminkin, kop kop!

Iso osa meidän kavereista ja Oton sukulaisista asuu Espoossa tai Kauniaisissa, ja välillä tulee mietittyä että mitä jos itsekin muuttaisi sinnepäin. Olisi oma piha ja tilaa ja ehkä se kunnon grillikin. Mutta samaan aikaan mä haaveilen aina muutosta takaisin omille kotikulmilleni Etelä-Helsinkiin, Ullanlinnaan tai Eiraan. Sinne missä vain taivas on rajana ja kaikki lähellä. Ihanat pikkukahvilat, nukketeatteri Sampo, ihanat leikkipuistot ja pienet putiikit, sekä tietysti työpaikat. Tämä on meidän ikuisuusdilemma. Varmaan siksi me edelleenkin asutaan täällä nykyisellä alueella, joka ei kuulu kumpaankaan näistä. Ehkä molemmat pelkäävät, että jos valitaan toinen näistä ääripäistä, niin toinen olisikin tyytymätön. Nykytilanne on hyvä kompromissi.

Loppujenlopuksi mulle on kuitenkin tärkeintä, että saan vaan olla oman perheen kanssa, ihan sama oliko se sitten keskustassa, Espoossa vai Äkäslompololla. Uskon että mihin ikinä elämä meidät tulevaisuudessa kuljettaakaan, mä olen onnellinen jos vaan saadaan olla yhdessä kaikki terveenä. Ajatuksilla on aina hauska leikitellä, että mitä jos muuttaisi sinne ja mitä jos muuttaisi tänne. Luulen kuitenkin että se lopullinen päätös me saadaan helpostikin tehtyä sitten kun ollaan joskus valmiita luopumaan tästä ihanasta asunnosta, johon me ollaan rakennettu koko meidän elämä ja joka siksi tuntuu niin rakkaalta.

Tänään me ollaan pyöritty tyttöjen kanssa päiväkodin jälkeen juurikin Etelä-Helsingissä, minkä takia se mulla olikin mielessä. Tässä näki juuri näiden kahden alueen kontrastin peräkkäisinä päivinä. Eilen huokailtiin grillin, rauhan ja seuran ansiosta siellä Espoossa ja tänään ajeltiin pitkin ihania Eiran ja Kaivopuiston katuja ja käveltiin Munkkisaaressa ihastelemassa upeaa maisemaa ja nauttimassa keskustan sykkeestä. Molempina iltoina tytöt sanoivat että oli ihan parasta. Ehkä se päätös sieltä vielä joskus tulee, mutta nyt on hyvä näin.

Oletteko te muuttaneet Helsingistä Espooseen tai toisinpäin? Onko muutos tuntunut suurelta?

Osa teistä ehkä muistaakin että olin maaliskuussa jo mukana Indiedaysin & F-Securen kampanjassa? Meillä on kampanjan myötä ollut suomalaisen F-Securen tietoturvapalvelu SAFE käytössä nyt koko kevään kaikilla laitteilla. Asennettiin se kerralla yhdellä koodilla viidelle eri laitteelle padeista koneisiin ja puhelimiin, ja säädettiin aika- ja turvarajoitukset kuntoon lasten iPadin käyttöä varten. Ne ovat olleet todella hyvät, ja lapset aina luopuvat padista ihan tyynesti kun aikaraja on täynnä, kiitos SAFEn. Eivätkä ole kertaakaan päätyneet mihinkään kummallisille sivuille.

Tietoturvapalvelu toi mielenrauhaa meidän Mallorcan reissulla myös. Kun koko perhe matkustaa, tuntuu kokoajan että jotain on ehkä unohtunut tai hukassa tai että mitä jos niin käy. Kun tiesi että esimerkiksi puhelimen saa paikannettua ja pahimmassa tapauksessa jopa suljettua etänä kaiken tarvittavan, oli paljon rauhallisempi fiilis. Lomakohteista myös aina varoitellaan että kannattaa pitää laukut lähellä ja varoa taskuvarkaita, ja niin me toki tehtiinkin – mutta myös varkaustilanteessa se olisi ollut hyvä että puhelimen olisi voinut paikantaa ja lukita uuden ja parannellun varkaudenestopalvelu Finderin avulla. Onneksi mitään ei kuitenkaan varastettu, mielelläni pidän puhelimet ja muut ihan itselläni.

Mä olen netinselaajana ehkä aika tylsä, käyn 99% ajasta tutuilla sivuilla, täällä Indiedaysin sivulla sekä selaamassa lehdet ja parissa verkkokaupassa. Työn puolesta kuitenkin googlettelen jonkin verran ja tutustun paljon myös ulkomaisiin sivustoihin, ja on hyvä tietää SAFE estää myös minua joutumasta huonoille sivustoille jos vaikka sattuisinkin painamaan vahingossa jotain epäilyttävää linkkiä. Sama Facebookissa, kun huijauksia ja viruksia leviää – mun ei tarvitse pelätä. SAFE estää mua menemästä sivulle joka saattaisi saastuttaa mun FB-profiilin ja alkaa lähettää jotain hirveitä viruslinkkejä mun kavereille mun nimissä. Joskus virukset on naamioitu niin hyvin mielenkiintoisen otsikon ja linkin taakse että joku saattaa niitä vaikka klikatakin.

Parasta on se, että arkisessa käytössä tietoturvaa ei edes huomaa mitenkään, paitsi lapset aikarajoista. Niin sen kuuluu mennäkin, F-Secure SAFE suojaa taustalla eikä häiritse. Se antaa samalla sekä virusturvan että selaussuojauksen ja paljon muuta. Ei tarvitse muistaa päivitellä eikä tarvita mitään hankalia ja aikaavieviä toimenpiteitä. Suojaus varmistetaan helposti kirjautumalla palveluun ja ottamalla se käyttöön. Kun tietoturvapalvelua haluaa seurata, se antaa tarkkoja tietoja siitä miten se suojaa laitteitasi. Tietoja seuraat kätevästi My F-Secure -palvelusta, mistä myös hallitset virusturvaasi.

Suosittelen kaikille tätä, sillä se on todella hyvä niin verkko-ostoksia tehdessä, lasten kanssa kuin vaikka ihan vain siellä Facebookissa pyöriessä. Nyt pääsette testaamaan F-Secure SAFEa neljä kuukautta ilmaiseksi niin halutessanne! Kampanjasivulla voitte täyttää lomakkeen, jolla palvelua voi testata ilmaiseksi neljän kuukauden testijakson ajan, eikä se velvoita mihinkään jatkositoumuksiin.

LUKIJAKILPAILU!

Jos haluaisit voittaa F-Secure SAFEn vuodeksi käyttöön itsellesi, kommentoi tähän postaukseen miksi juuri sinä tarvitsisit F-Secure SAFEa. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi tuotepakettia. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, sillä voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Arvonta-aikaa 5.6. klo 22.00 asti.

Mukavaa päivää kaikille <3

Tämä 18x jatka lausetta -postausidea alkoi näkyä blogeissa just ennen meidän reissua, ja mun piti toteuttaa tämä jo reissun ajaksi ajastettuihin teksteihin mutta en vaan ehtinyt kun oltiin niin paljon kipeänä. Nyt kuitenkin halusin vastata näihin koska mä vaan kertakaikkiaan rakastan näitä tällaisia lauseiden jatkamisjuttuja. Varsinkin on hauskaa lukea monien eri tyyppien vastauksia, sillä on hassua huomata miten eritavalla ihmiset vastaavat samoihin juttuihin. Tässä tulevat siis minun vastaukset!

En ymmärrä… Miksi bussikuskit eivät laske sitä bussin lattiaa silloin kun kyytiin tulee rattaita tai pikkulapsia. Sitä vartenhan busseissa on madallettavat lattiat että jos kyytiin on tulossa pyörätuoli tai rattaat, tai jäämässä pois, niin on helpompaa. Joskus pudotusta bussista maahan on yli puoli metriä kun he eivät laske sitä lattiaa.

Seuraavaksi ajattelin… Herkutella Oton tekemällä iltapalalla ja katsoa Netflixiä.

Viime aikoina… Elämä on tuntunut olevan yhtä vuoristorataa päivästä toiseen. Välillä hirveää epätoivoa lasten kanssa keskellä yötä lastenklinikalla, välillä taas elämän parhaita hetkiä rantalomalla Mallorcalla. Vaikka rakastankin niitä elämän tähtihetkiä, niin sellainen tasainen perusarki olisi juuri nyt ihan paras homma. Tämä viikko on jo tuntunut tasaisemmalta, uskaltaisikohan sitä jo toivoa että näin jatkuisi pidempäänkin?

En osaa päättää… Minkä väristä huulipunaa ostan. Kaikki muu meikkien ostaminen on ihan iisiä, mutta huulipuna – auta armias! Viimeksi lentokentällä mietin vartin eri sävyjen välillä ja lopulta en ostanut mitään kun en osannut päättää.

Muistan ikuisesti… Kun kerroin Otolle että olen raskaana. Se hetki muutti meidän elämän ihan kokonaan.

Päivän paras juttu… Oli varmaankin tanssinäytös – tai sitten se että meillä oli loman jälkeen ensimmäinen kokonainen päivä yhdessä koko perheen kanssa eikä mitään suunnitelmia aamuisen tanssinäytöksen jälkeen. Me siis vaan öllötettiin kotona vesisadetta paossa näytöksen jälkeen, lakattiin kynsiä parvekkeella tyttöjen kanssa, tehtiin iisiä ruokaa ja katsottiin Kuinka kouluttaa lohikäärmeesi -leffa Netflixistä yhdessä koko perhe.

Noloa myöntää, mutta… Mä olen tosi huono pitämään jalkani kauniina ja kesäkunnossa. En koskaan muista lakata varpaankynsiä tai rasvata kuivia kohtia ennenkuin olen jo sandaaleissa Esplanadilla ja mietin että ”hupsista!”.

Viikko sitten… Me lennettiin Mallorcalta kotiin, voi nyyhkis! Zelda nukkui mun sylissä kolme tuntia lentokoneessa ja se oli ihanaa vaikka lämmin tulikin. Tuli ihan mieleen ne ajat kun hän oli vielä pieni tuhiseva vauveli.

Kaikista pahinta on… Kun oma läheinen sairastuu ja voi huonosti, oli kyseessä isompi tai pienempi sairaus.

Salainen taitoni on… Olen tosi super nopea naputtelemaan puhelimella. Jopa mun työkaverit jotka työkseen koodaavat ovat nauraneet sille miten hurjaa tahtia mun sormet viuhuvat kun kirjoitan viestiä.

Jos saisin yhden toiveen, se olisi… Että mun perhe ja sukulaiset ja ystävät ja minä itse saataisiin olla terveitä ja elää hyvä ja pitkä elämä.

Minulla on pakkomielle… Pitää keittiö siistinä. En voi sietää epäjärjestystä keittiössä, koska silloin on inhottavaa laittaa ruokaa tai edes aamupalaa.

Söin tänään… Tuunattua pakastepizzaa, eli tonnikalapizza jonka päällä jäävuorisalaattia, kurkkua, kirsikkatomaattia, kevätsipulia ja kermaviilistä itse maustettua kastiketta. Superhelppoa ja superhyvää.

Ärsyttävintä on… Kun ihmiset ärsyyntyvät turhanpäiväisistä asioista. Joskus tuntuu että jotkut ihmiset elävät ärsyyntyäkseen. Minkään mikä liittyy vain toisten ihmisten elämään eikä vahingoita ketään, ei pitäisi ärsyttää. Ei vaatteiden, ei elämäntyylin, ei äänen, ei musiikkimaun, sisustuksen, rahan, omaisuuden, hiusvärin, lastenvaateharrastuksen,  tai instagram-kuvien, eikä minkään muunkaan joka ei liity ärsyyntyjään mitenkään. Kaiken sen ajan minkä käyttää turhanpäiväisistä asioista ärsyyntymiseen voisi käyttää siihen että ärsyyntyisi jostain millä on oikeasti merkitystä, ja kantaisi oman kortensa kekoon muuttaakseen kyseistä asiaa paremmaksi.

Tekisi mieli… Ajella tästä nyt suoraan perheen kanssa Ouluun. Ihan hirveä ikävä kaikkia sukulaisia ja etenkin mun mummua!

Minusta on söpöä… Kun lapset kehuvat ja kannustavat toisiaan. Tuossa yhtenä päivänä kuopus aamulla sanoi esikoiselle ”Toivota minulle hyvää Bibban-päivää (Bibliotek=kirjasto)” ja esikoinenhan toivotti. Sitten kuopus toivotti hänelle hyvää ”Tavallista dagis-päivää”, ja he halasivat. Se oli huvittavaa ja söpöä! Myös lapsen heleällä äänellä sanottu kiitos on maailman kauneimpia juttuja, kuten myös minä rakastan sinua.

Hävetti… Kun yhtenä aamuna bussissa kuopus sai kauhean raivarin koska mentiin väärälle penkille istumaan hänen mielestään. Samaan aikaan esikoinen pudotti pehmolelunsa ja sai kauhean slaagin, ja itselläni oli kolme kassia ja lasten reput huolehdittavana. Molemmat huusivat ja bussilastillinen ihmisiä tuijotti. Onneksi ei ollut mistään sen suuremmasta kysymys, vaikka maanantai-aamuna se ei kauhean mieltäylentävältä tuntunutkaan.

Viitta River Island / Paita Gina Tricot / Farkut ZARA / Kengät Gioseppo (Mallorca) / Kello Marc by Marc Jacobs* / Laukku Marc by Marc Jacobs / *saatu blogin kautta.

Olenko ainoa, jonka mielestä… Vasta-ajettu nurmikko tuoksuu maailman parhaalta? Se tuoksu tuo mieleen kaikki lapsuuden kesät ja voisin vaan nuuhkutella sitä koko ajan. Ai että!

Näihin oli niin hauska vastata! Ihanaa lauantai-iltaa kaikille<3