Mulla on kaksi bleiseriä: valkoinen ja leopardikuvioinen. Aina kun mä laitan jomman kumman niistä päälle, mulla on tosi skarppi olo. Kyllähän nyt hyvin istuva bleiseri ryhdistää koko olemuksen. Niihin on tosi helppo yhdistellä eri vaatekappaleita, niin suoria housuja, mekkoja kuin farkkujakin. Tai vaikka pyöräilyshortsit, mikä olisi kai se kaikkein trendikkäin yhdistettävä just nyt. Ongelmana on vaan se, että en koskaan muista käyttää bleiseriä! Ne aina roikkuvat mun vaatetangossa vaan ja sitten en muista edes niiden olemassaoloa, vaikka kirjaimellisesti näen ne joka päivä. Mä näen ne, mutta en n ä e niitä.

Pinnaan aina pinterestissä mun inspiraatiotauluille just sellaisia asuja, missä tyylikkäillä tyypeillä on bleisereitä eri tavalla yhdisteltynä. Instassa tykkäilen myös usein sellaisista asuista, joissa on selkeälinjainen bleiseri yhdistettynä johonkin jännittävään. Tykkään myös mun omista kuvista, joissa olen pukenut päälleni bleiserin. Sellaisissa kuvissa on helppo onnistua, koska se vaate itsessään jo saa mut pitämään paremman ryhdin ja näyttämään asialliselta.

En tiedä mikä siinä silti on, että en ole oppinut käyttämään niitä useammin. Vähän sama mulla on muutenkin esimerkiksi ryhdikkäämpien takkien ja kauluspaitojen kanssa. Ne näyttää aina ihan super hyvältä ja tyylikkäältä ja ajattomalta, mutta silti mun päälle useammin päätyy lörttöjä neuleita tai collegehuppareita. Haluaisin opetella käyttämään enemmän ryhdikkäämpiä yläosia, koska ne päällä mulla on aina sellainen itsevarma ja hyvä fiilis. Ehkä voisin kehitellä tästä itselleni haasteen syksyyn: ainakin kerran viikossa pitää käyttää bleiseriä. Se voisi toimia, joo!

Koska aina kun olen tähän asti haastanut itseni blogissa johonkin pukeutumishaasteeseen, sillä on ollut jollain tapaa käänteen tekevä vaikutus mun vaatekaappiin. Esimerkiksi kun vuonna 2018 haastoin itseni käyttämään enemmän muita vaatteita kuin vain farkkuja, sillä todella oli vaikutusta. Nykyisin käytän paljon enemmän myös hameita ja mekkoja sekä erilaisia muita housuja. Vaikka tässä postauksen kuvissa mulle nyt tietysti sattui juuri farkut jalkaan. Hameista ja mekoista on tullut mulle ihan yhtä luonteva valinta aamuisin kuin farkuista ja voi olla, että ne päätyvät jopa useammin mun päälle nykyisin kuin farkut. En olisi ikinä uskonut etukäteen!

Eli tästä se nyt lähtee, Iinan bleiserihaaste syksylle 2019. Kerran viikossa bleiseri päälle johonkin tilaisuuteen tai tapahtumaan. Mun pitää napata asukuva, vaikka vanha kunnon peilikuva mun asusta ja sitten haasteen lopuksi jaan nämä asut vaikka koontipostauksena. Sittenpähän saan itsellenikin konkreettista todistemateriaalia siitä, miten helppoja yhdisteltäviä myös nuo minun omat usein roikkumaan unohtuvat bleiserini ovat.

Onko teillä jotain sellaisia vaatteita tai asusteita, joita haluaisitte käyttää, mutta ette vaan osaa? Tai joku sellainen yksittäinen vaate, jota rakastatte, mutta ette vaan ikinä muista käyttää?

Meillä on jo kahdet tämän kesän suuret juhlat takana ja tämän ilmestyessä ollaan kolmansissa. Aika mahtavaa, että ollaan saatu juhlia näin paljon rakkautta ja hienoja saavutuksia jo ennen kuin kesä on edes ehtinyt kunnolla alkaa. Ja aivan ihanaa, että meidän ystäviä menee naimisiin ja saavuttaa hienoja asioita. Ihanaa oli myös juhlia omien lasten kevätjuhlia tänäkin keväänä, joista viimeisimpänä tänään esikoisen koulun ensimmäinen kevätjuhla.

Kevätjuhla oli niin ihana tilaisuus ja tosi hienoja esityksiä kaikilla luokilla! Mä tykkään niin paljon (ainakin meidän) koulun nykymeiningistä, kun lapset pääsevät kunnolla toteuttamaan itseään esityksissä ja ne ovat oikeasti tosi viihdyttäviä ja mietittyjä. Eniten tunteita nousi kuitenkin pintaan siinä lopussa, kun koko koulu lauloi yhdessä Den blomstertid nu kommer, eli suvivirren ruotsiksi. Omasta lapsuudesta tuttu melodia sai kylmät väreet aikaan ja kyyneleet silmäkulmaan. Kaikki ekaluokkalaiset saivat todistukset, eikä ekaluokkalaisille jaettu stipendejä vaan kaikki saivat kesäksi Lassemajas Detektivbyrå Sommarlovsbok-kirjat, josta meidän tyyppi oli aivan fiiliksissä. Siitä oli hyvä lähteä lomalle.

Kesällä mä rakastan pukeutua vaaleisiin tai kirkkaisiin väreihin ja niitä on nähty mun päällä myös juhlissa. Tämä kuvan keltainen mekko on ollut mulla päällä ystävien häissä, joissa olin kaasona ja joihin sen alunperin hankin. Sama mekko oli päällä myös eilen toisen ystävän valmistujaisissa ja MM-mitalikahveilla, sekä tänään esikoisen kevätjuhlassa. Siellä tosin tuli niin hiki, että illaksi oli pakko vaihtaa toinen asu jo. Mutta kolmet juhlatkin on jo tosi hyvä!

Mä rakastan sitä kirkkaiden värien ja rusketuksen yhdistelmää. Mun rusketus tulee purkista, mutta kuitenkin. Ja mieluummin purkista kuin auringosta, se on turvallisempaa. Rusketus innostaa käyttämään vieläkin enemmän kirkkaita värejä, kun ne sointuvat niin kivasti yhteen sen kanssa.

Tämä keltainen juhlamekko on Bubbleroom by Mariannan -mallistoa, eli suomalaisen blogikollegan sunnittelema. Tykkään sen mallista tosi paljon, kun se on niin ajattoman kaunis. Keltainen sävy on tosi raikas eikä yhtään tunkkainen. Tykkään kovasti myös sen V-kaula-aukosta, joka on mun kaikkein suurin lemppari.

Yhdistin mekon jälleen kerran mun musta-kultaisiin sandaletteihin, tosin molemmissa juhlissa vaihdoin jossain vaiheessa iltaa Vanseihin. Vansit on aina hyvä valinta, etenkin häiden jatkoilla ne olivat peliveto, niin jaksoi tampata. Hah!  Laukkuna toimi sama Guccin GG Marmont kuin aina, ei varmaan yllättänyt ketään. Se on ajaton ja juuri sopivan kokoinen, ettei ole ihan liian iso juhliin eikä liian pieni arkeen. En oikeasti muita laukkuja tarvitsekaan, paitsi kesällä olkikassin olalle ja talvella kangaskassin, joihin saa tungettua vesipullon ja muut isommat jutut.

En voisi olla enemmän fiiliksissä siitä, että lasten kesäloma alkoi tänään. Nyt on niin hyvä just näin! Heippa aikataulut ja tervetuloa 10 viikon vapaus ja spontaanius. Tänään juhlitaan vielä Oton siskon ylioppilasjuhlia ja sitten on juhlat ainakin hetkeksi juhlittu.

Toivotan valtavasti onnea kaikille tämän kevään valmistuneille ja koulunsa päättäneille! 

Otto yllätti mut äitienpäivänä uusilla super siisteillä lenkkareilla, joita en osannut yhtään odottaa. Olen viilettänyt Vansin Old Skooleilla jo reilun vuoden tyytyväisenä ja edelleen ne ovat kyllä hyvässä kunnossa ja aivan käyttökelpoiset. En silti sano, etteikö välillä olisi kaivannut sellaisia kenkiä, joilla pitkiä matkoja on pehmeämpi askeltaa ja jotka tuntuvat hyvältä jalassa vaikka seisoisi 10 tuntia putkeen. Old Skoolit ovat edelleen ihan mun superlempparit, mutta kengillekin tekee hyvää levätä välillä. Nyt voin siis hyvin vaihdella näiden uusien lemppareiden ja niiden välillä.

Mun uudet kengät on Puman RS-X Tracks -mallia ja ne ovat kauniin mintunvihreät oransseilla ja harmailla yksityiskohdilla. Ihan super mukavat jalassa ja ihanan keväisen väriset. Nämä sopivat loistavasti niin hameiden kuin mekkojenkin kanssa. En nyt tiedä menevätkö nämä ihan siihen Ugly Sneakers -trendiin vaikka paksupohjaiset ovatkin, mutta se ei tainnut Otolla olla myöskään mielessä näitä valitessa. Nämä on vaan törkeän siistit kengät! Mä olen aivan rakastunut näiden kaikkiin yksityiskohtiin ja etenkin tuohon kauniisen mintunvihreään väriin. Näillä on hyvä kävellä, juosta ja seisoa. Nämä ovat täydelliset kesällä kaikkiin niihin päiviin, kun pitää kävellä paljon.

Tää on mun lemppari kevätasu muutenkin tällä hetkellä. Tummaa kulutettua farkkua, biker-rotsi, hempeän värinen yläosa ja arskat. Nää farkut oli mulle vielä viime syksynä vähän tiukat, mutta nyt ne ovat super mukavat jalassa. En tiedä onko vyötärö kaventunut vai housut vaan löystynyt käytössä, eikä sillä ole mitään väliäkään. Mutta ihanaa, kun on mukavat ja rennot farkut, joissa on hyvä olla. Sellaisten löytäminen ei ole ollut mulle helppoa äidiksi tulon jälkeen, kun niin monet housut kiristää tai istuu huonosti ja pahimmillaan aiheuttaa jopa särkyä alaselkään tai alavatsaan.

Nämä farkut on parhaat siksi, koska kun ne on jalassa niin tuntuu melkein kuin ei olisi housuja ollenkaan, hah. Olen huomannut, että mun vartalolle parhaat mom jeansit löytyvät Gina Tricotista. Yleensä kun saan kysymyksiä siitä, mistä mun hyvännäköiset farkut on, ne on siis juuri sieltä. Vartaloitahan on tosi erilaisia, mutta jos on tällainen suhteellisen pötkömallinen keskivartalosta ja pitkäjalkainen, niin kannattaa suunnata Ginaan. Siellä on housuja, jotka korostaa pötkönkin vyötäröä ja on tarpeeksi pitkät myös kilometrikoiville. joissain muissa paikoissa 7/8 lahkeiset farkut on mulle caprihousuja, hah.

Mä olen vihdoin kuluneen vuoden aikana siirtynyt tähän ysärifarkkutrendiin kunnolla. Kauan siinä kestikin, että pillit vaihtuivat kunnolla mom jeanseihin. Alkuun musta tuntui, että ne korostivat kaikkia mun vartalon niitä puolia, joita itse en halunnut korostaa. Nyt taas tykkään siitä, miltä vaikka mun pylly näyttää mom jeanseissa. Se on ehkä eniten ollut kiinni oikean mallin löytämisestä ja siitä, että en ole halunnut enää peitellä mitään mun kropassa, vaan ainoastaan pukea päälle just niitä vaatteita, joista tykkään.

| Takki Lindex | Paita Gina Tricot | Farkut Gina Tricot | Vyö Gucci | Laukku Gucci | Korvakorut H&M | Kengät Puma | Aurinkolasit Ray Ban |

Ehkä pieni yksityiskohta asussa, mutta mulle iso juttu: olen ihastunut tällaisiin suht siroihin korvarenkaisiin, jotka ostin jo varmaan pari vuotta sitten H&M:ltä. Nämä tulivat siis mukana sellaisessa setissä, jossa taisi olla kolmet tai neljät erikokoiset korvarenkaat. Ostin setin niiden isojen renkaiden takia ja nämä olivat pitkään käyttämättä. Nyt olen kuitenkin jotenkin tykästynyt näihin, vaikka yleensä tykkään isoista korviksista. Nää on ihanan sirot ja se miellyttää mun silmää just nyt tosi paljon. Hassu muutos!

Tää asu on tällä hetkellä jotenkin tosi minä. En ole muutenkaan tainnut pitkään aikaan jakaa täällä ”farkut ja neule” -asua, niinkuin silloin vuosi sitten lupasin. Mutta tässä ei ole sitä neuletta, niin ehkä ne farkut on ok? Musta tuntuu, että olen päässyt niistä turva-asuista melko pitkälle ja uskallan tällä hetkellä pukeutua vähintään yhtä rohkeasti kuin ennen mun viimeistä raskautta. Se on mulle iso saavutus, koska hukkasin tyylini niin pitkäksi aikaa.

Mitä mieltä pastellilenkkareista? Hot or not?

Kun viime kuussa julkaisin uudet asukuvat vuoden takaisesta gaala-asustani, sain postaustoiveen, että voisinko esitellä kaikki mun gaala-asut tähän asti! Ja mä innostuin ideasta, koska vitsi miten hauskaa oli käydä läpi näitä asukuvia, joista yhdet on jopa melkein kuuden vuoden takaa. Miten valtavan muutoksen olen käynyt läpi ja miten jossain vaiheessa hukkasin oman tyylini aivan täysin ja sitten taas löysin (onneksi) uudelleen.

Tässä tulee siis täyslaidallinen gaala-asuja vuodesta 2013 alkaen, joka oli ensimmäinen vuosi ikinä kun olin missään gaalassa ehdolla. Siitä lähtien olen ollut ehdolla (ja gaalassa) joka vuosi paitsi vuonna 2017, jolloin vietin äitiysvapaata kotona meidän pienen kuopuksen kanssa. Ja tietty tänä vuonna en ainakaan toistaiseksi ole ollut missään ehdolla. Tänä vuonna ei blogigaalaa ole ainakaan vielä järjestetty. Sitä ei tiedä mitä syksy tuo tullessaan, vai onko blogigaalojen aika jo ohi? Joinakin vuosina oli parhaimmillaan jopa kolme blogigaalaa.

Aloitetaan aivan alusta, eli vuodesta 2013. Te niin tulette huomaamaan sen vuoden, kun olin aivan hukassa ja voin siitä muutaman rivin kirjoitella enemmänkin, että miksi näin kävi. Mutta nyt ensin, se ihan ensimmäinen asu.

2013 Indiedays Inspiration Blog Awards

Ensimmäinen gaalani ikinä, aivan jäätävä asukriisi ja ahdistus! Pukukoodina oli ”inspiration” ja gaalanoviisina se oli mulle tosi epämääräinen, en oikeasti tiennyt yhtään mitä laittaisin päälle. Muistan kun seikkailin meille gaalan vuoksi lapsia hoitamaan tulleen äitini ja meidän tyttöjen kanssa silloin ympäri keskustaa etsimässä ”sitä oikeaa” mekkoa ja lopulta löysin tämän mustan mekon Gina Tricotista. Vaikka en todella pukisi noita kenkiä tuon mekon kanssa enää ja puku voisi muutenkin istua vähän paremmin, olen suht tyytyväinen tähän ensimmäiseen gaala-asuun. Hätätapauksessa voisin pukea sen päälleni vaikka vielä tänäkin päivänä.

2014 Aussie Blog Awards

Mulle oli aivan älyttömän suuri kunnia olla Aussie Blog Awardseissa ehdolla ja silloin tulin vielä yleisöäänestyksessä toiseksi, mikä oli mulle ihan jäätävä ylläri! Olin silloin niin alkutaipaleella koko hommassa, että en olisi ikinä osannut kuvitella, että mut äänestettäisiin tokaksi, monen jo silloin ikuisuuden bloganneen konkarin kanssa samasta kategoriasta. Tämä puku on edelleen yksi mun suosikki-gaala-asuista ikinä. Tuo ihana punainen mekko on mulla edelleen kaapissa. Tilasin sen Zalandolta ja merkki oli Warehouse. Ostin silloin myös nämä mun mustat luottosandaletit, jotka ovat kulkeneet sen jälkeen niin monessa gaalassa mukana.

2014 Kevät Indiedays Inspiration Blog Awards

Tämä upea paljettimekko oli eka vaate ikinä, jonka lainasin PR-toimistolta. Zalandon ihana mekko osui silmiini jossain pressipäivässä ja pyysin sen lainaan. Tuntui muutenkin turhalta ostaa kaksi eri gaala-asua samassa kuussa, kun niille on niin vähän käyttöä. Gaalat olivat kuitenkin peräkkäisinä päivinä ja tiesin, että ei kukaan muukaan kyllä laittaisi samaa mekkoa peräkkäisinä päivinä päälle. Lainaaminen oli siispä tosi hyvä vaihtoehto. Myöhemmin samana keväänä sain tämän mallikappalemekon itselleni omaksi, kun se poistui lainakäytöstä ja se on mulle tosi rakas.

2014 Syksy Indiedays Inspiration Blog Awards

Tämän Guess by Marcianon neulosmekon lainasin myös PR-toimistolta gaalaa varten ja se oli ehkä samaan aikaan yksi upeimpia ja haastavimpia vaatteita, joka mulla oli ollut päällä! Mä kiinnitin mekon kaksipuoleisella ihoteipillä sivuilta, jotta se pysyisi hyvin päällä. Koko illan mua silti jännitti, miten mekko pysyy. Kyllä se onneksi pysyi, mutta muistelen myös, että sain silloin kommenttia blogiin, että hui kun mulla näkyy nänni läpi mekosta. Ei näkynyt ainakaan omaan silmään, mutta vaikka olisi näkynyt niin hui – mitä sitten? Nännit on ihan fine. Myös Moschinon paljettinen leopardilaukku oli lainassa gaalan ajan. Tästä gaalasta muistan päällimmäisenä sen, että olin niin älyttömän ylpeä Otosta, joka voitti silloin vuoden tulokkaan palkinnon omalla blogillaan. Mäkin tulin palkintosijalle omassa kategoriassani, mutta Ottoa mä kyllä juhlin koko illan. Se oli ihan huikea juttu.

2015 Kevät Inspiration Blog Awards

Keväällä 2015 ostin pitkästä aikaa gaala-asun itselleni, sillä ajattelin saman mekon menevän hyvin myös kesällä vaikka festariasuna. Festareille en kyllä mennyt, mutta muuten käytin mekkoa. Hapsuhelmainen mekko olikin H&M:n Coachella-mallistosta, kuten myös metalliväriset siirto”tatskat” jotka olivat silloin iso trendi. Mulla oli tämän mekon kanssa selässä sellainen joku metallivärinen kuvio. Samoihin aikoihin tämän gaalan kanssa kirjoitin myös TÄMÄN postauksen. Palasin tuohon postaukseen tänään monen vuoden tauon jälkeen ja vieläkin tuli oikein paha olo siitä, miten mun keho on ollut arvioinnin kohteena. Toki se on sitä nykyäänkin, mutta pikkuhiljaa olen vuosien aikana oppinut kestämään sitä paremmin.

2015 Syksy The Blog Awards Finland

Syksyllä oli tiedossa taas kaksi gaalaa, joten halusin lainata ainakin toisen puvun. The Blog Awards Finland -blogigaalaan lainasin BCBG Max Azrian mielettömän upean haalarin, johon iskin silmäni mallinuken päällä PR-toimistolla. Se oli kertakaikkiaan niin mielettömän upea, mulla oli suorastaan taianomainen fiilis kun sain lähteä juhliin niin upeassa puvussa. Ja taas oli samat luottosandaletit jalassa, niitä on tosiaan kulutettu gaaloissa. Mä muistan kuinka olisin halunnut jotkut tosi upeat asukuvat vaikka keskustassa, mutta meillä ei ollut aikaa, sillä löysin puvun viime hetkellä vasta gaalapäivänä. En tietenkään tajunnut, että olisihan sen voinut vielä jälkeenpäin kuvata, vaan mentiin näillä matkalla napatuilla asuntovaunukuvilla sitten, hah. Näitä otettaessa oli jo kiire juhlapaikalle. Onneksi tässä vuosien varrella on tullut opittua edes jotain asukuvauksesta. 

2015 Syksy Inspiration Blog Awards

Syksyn 2015 Inspiration Blog Awardseissa oli halloweenin mukaisesti naamiaisteema ja meitä lähtikin aika sekalaisen näköinen sakki sinne tämän erään hotellin käytäviltä, seuruessa oli mukana mm. Joosef & Maria. Mutta me oltiin tällainen heppapariskunta Oton kanssa, Otto heppanaamarissaan ja mä pukeuduin yksisarviseksi. Silloin yksisarvistrendi ei ollut vielä niin valtava, eikä kertakaikkiaan MISSÄÄN ollut yksisarvisen sarvia myynnissä naamiaisasuksi. Niinpä mä ostin askartelumassaa ja muotoilin ja maalasin sekä koristelin itselleni glitterillä yksisarvisen sarven, jonka liimasin hiuspantaan hirveällä satsilla kuumaliimaa. Hepan korvat tein muka hiuksista, kun myöskään sellaisia ei löytynyt mistään. Kokeilin myös yksisarvistukkaa, kun värjäsin hiukset jollain pesussa pois lähtevällä vaaleanpunaisella sävyllä. Ihanan mekon tilasin Zalandolta ja kengät ostin samana syksynä Lontoosta. Tämä on kyllä ehdottomasti yksi mun omista suosikeista vuosien varrelta. Tässä gaalassa voitin yleisön suosikki kategorian ja se oli ihan mieletön fiilis, kun ihan ekaa kertaa mä oikeasti olin ykkössijalla. En meinannut uskoa todeksi.

2016 Kevät Inspiration Blog Awards

Tämä oli sitä aikaa kun mulla oli ekaa kertaa elämässäni ihan oikea ponitukka, eli violetit hiukset! Mä rakastin mun hiuksia, mutta koin niiden kanssa pukeutumisen tosi haastavaksi. Tämä sininen haalari oli mulla PR-toimistolta lainassa ja merkiltään se oli BCBGeneration, Zalandon valikoimista. Naurattaa muuten, että aika monessa mun gaala-asussa on ollut saman tyyppinen yläosa, vaikka muuten ovat olleet eri tyylisiä. Selkeästi tuo mesh-kangas yläosassa on vedonnut muhun monena vuonna. Näyttää se vieläkin mun silmään kivalta. Tykkäsin haalarista ihan älyttömästi ja tykkään edelleen, mutta en yhdistäisi itse näin jälkeenpäin tuohon tukkaan ehkä. Tai sitten voisin vaikka yhdistääkin. Ah on niin ihanan helppoa olla blondi tällä hetkellä, kun ei tarvitse miettiä värejä. Tätä muistutan itselleni aina, kun tulee ikävä pastellitukkaa. 

2016 Syksy Inspiration Blog Awards

Kuva: Henri Ilanen

TÄMÄ. Tämä on se gaalakuva, josta en tunnista itseäni. Tai koko mun ulkonäkö noihin aikoihin. Kolmannen raskauden keskivaiheilla mä hukkasin itseni ja oman tyylini ihan kokonaan. Tämä gaala oli seuraavana päivänä meidän muutosta tähän nykyiseen kotiin ja mulla oli meneillään raskausviikko 23 tai 24 muistaakseni. Mua supisteli koko gaalan ajan ihan valtavasti  ja kipeästikin. Pelkäsin koko gaalan ajan, että supistukset yltyvät liian koviksi, mutta onneksi eivät. Sain juuri ja juuri käveltyä lavalle noutamaan palkinnon, kun voitin vuoden Lifie -vaikuttajan palkinnon. Muistan tilanneeni itselleni kaksi mekkoa sovitukseen, joista toinen oli ihan erilainen ja olisin halunnut laittaa sen. Siinä oli kuitenkin niin vahva kemikaalien haju kun se tuli, että en voinut edes ottaa sitä ulos pussista hajuherkkyyksissäni ja palautin sen. Tämä toinen oli mun varavaihtoehto, joka ei livenä ollut yhtään sen näköinen kuin kuvissa. Mun oli kuitenkin pakko laittaa se, kun ei ollut muitakaan.

2018 Kevät Inspiration Blog Awards

Ja tässä tämä tänä keväänä kuvattu gaala-asu vuodelta 2018 (eri topilla ja laukulla). Tämä on näistä kaikista mun suurin suosikki, koska sekä bleiseri että housut ovat niin monikäyttöiset ja olleet mun yllä lukuisissa muissakin tilaisuuksissa yhdessä ja erikseen. Näissä myös arvatenkin näytän eniten itseltäni, kun ovat tuoreimmat kuvat. Onneksi löysin itseni ja oman tyylini uudelleen (vai pitäisikö sanoa jälleen?) raskauden jälkeen. En aio enää ikinä niitä hukata, mutta tuskinpa niin ajattelin myöskään vuonna 2016. Se vain tapahtui. Eniten siihen vaikutti silloin v. 2016 se, että kriiseilin itse muuttuvan vartaloni kanssa ja sen lisäksi sain kuulla jatkuvasti myös täällä kommentteja siitä, kuinka olin lihonut ja mun naama oli niin valtavan turvonnut. Mulla oli kertakaikkisen ruma olo ja se näkyi myös kuvista. En pystynyt kantamaan itseäni sillä itsevarmuudella, jolla nyt taas pystyn. Onpa ikävää myöntää, että ne kommentit menivät silloin ihon alle, mutta niin siinä kävi.

Toivon, että jos joskus vielä mun vartalo muuttuu, mä pystyn kantamaan sen silloinkin ylpeydellä ja tuntien itseni kauniiksi, koska mulla ei ole mitään syytä tuntea toisin, niinkuin ei kenelläkään muullakaan. Huh, menipä diipiksi. Mutta palataanpa itse aiheeseen, eli gaala-asuihin!

Mikä oli sun suosikki gaala-asu? Mistä pidit vähiten? Onko joku näistä asuista jäänyt sun mieleen?

Mä kävin tänään haastattelemassa seuraavaa ihanaa erilaista perhettä, enkä voisi olla enempää innoissani siitä, että pääsen pian jakamaan heidän tarinan! Mä olin niin kaivannut tätä jo, koska tämä on mulle itselleni oikeasti siistein projekti jota olen ikinä saanut tehdä. Puin aamulla päälleni saman asun, jota olen oikeastaan käyttänyt melkein jokaisena tarpeeksi lämpimänä päivänä. Saman asun, joka mulla oli myös keskimmäisen synttäreillä sunnuntaina farkkutakkia lukuunottamatta. Haastattelun lisäksi olin tänään lounastapahtumassa Allas Seapoolilla, joten mulla piti olla siistit vaatteet.

Viime kesänä Rodokselta ostetut raidalliset culottes-housut ovat olleet yksi niistä vaatekappaleista, joita eniten kaipasin talven aikana. Näitä en osannut talvella käyttää, vaikka varmasti olisivat toimineet maihareiden ja sukkahousujen kanssa ihan hyvin. Mutta ei vaan tuntunut mulle sopivalta. Nyt kun mittari näyttää viittätoista ainakin jossain vaiheessa päivää, voi nämä hyvin jo pukea jalkaan. Nämä on varmasti mukavimmat ja rennoimmat ”siistit” housut jotka mä omistan. Mistään ei kiristä eikä purista ja tuntuvat hyvältä jalassa. Ainoa harmitus on, että näistä purkautuu joku kangas pyllystä ihan keskeltä (langannousu tms?), olen varmaan istunut jossain puutarhatuolissa tai jossain missä on ollut terävä kohta, joka on napannut kankaasta kiinni. Se purkautuma ei vielä ole paha, eli sille voisi varmaan tehdä jotain? Jos haluatte antaa vinkkejä, että mitä, niin saa jakaa!

Toppi on River Islandista ja Otto toi sen mulle tuliaiseksi Mall of Scandinaviasta työreissulla kolme vuotta sitten. Se on yksi mun luottotopeista, kun se on niin simppeli ja mukava päällä. Se toimii ihan super hyvin näiden housujen ja kaikkien muidenkin vaatekappaleiden kanssa. Rakastan näin keväällä ja kesällä v-aukkoisten yläosien, ruskettuneen dekolteen ja kultaisten korujen yhdistelmää. Ja siihen mun vaatekaappi taitaa yläosien osalta perustua tänäkin kesänä. Jos en osaa käyttää culottes-housuja talvella, niin en kyllä osaa oikein toppejakaan, en edes paksuun neuleeseen yhdistettynä. Mutta näin ilmojen lämmetessä on ollut ihanaa kaivaa kaikki vanhat lempparit kaapeista, tuntuu, että mulla on paljon enemmän valinnanvaraa nyt aamuisin kun otin kaikki topitkin esille taas.

Vaaleanpunainen farkkurotsi on mun superlemppari! Se on niin ihanan herkullisen värinen ja rento. Toimii hyvin melkein minkä kanssa tahansa, enkä malta odottaa, että saan yhdistää sen kesämekkoon ja paljaisiin sääriin. Ehkä musta tulee farkkurotsimimmi tänä kesänä nahkarotsimimmin lisäksi, ainakin nyt tuntuu siltä. Ja farkku hengittää n. tuhat kertaa paremmin kuin tekonahka, heh.

Takki Gina Tricot  | Toppi River Island | Housut Stradivarius | Kengät Vans | Aurinkolasit Ray Ban | Kaulakoru Gina Tricot | Laukku Gucci |

Tuntuu, että aurinko ja lämpö antaa niin paljon lisää mahdollisuuksia pukeutumiseen, että olen nyt aivan innoissani aamuisin miettimässä asuja mun vaatekaapilla. Ainoa, mihin kesä tuo omat haasteensa on asuje kuvaus, koska kirkas aurinko. Mutta toisaalta, kesä tuo mukanaan upeat pitkät illat ja auringonlaskut. Ja eiköhän siihen kirkkaaseen aurinkoonkin taas totu pian ja muista ne tutut kikat, miten kuvat saa toimimaan silloinkin kun aurinko on korkeimmillaan ja varjot terävimmillään.