Olen jo jonkin aikaa ihastellut super suloisia sateenkaari-seinäkoristeita Pinterestissä ja Instagramissa. Bongasin myös muutaman valmiina myynnissä eri putiikeista, mutta jotenkin mulle tuli niitä kaikkia katsellessa sellainen olo, että haluan tehdä sateenkaaren ihan itse. Alkoi armoton googlettelu ja Pinterestin selaaminen, ja lopulta onnistuin löytämään melko selkeät ohjeet englanniksi sateenkaaren tekemiseen. Alkuperäinen englanninkielinen ohje löytyi Pure Sweet Joy -sivustolta.  Näistä sateenkaarista on monenlaisia eri versioita, osassa on esimerkiksi tupsuja koristeena. Niitä voi tehdä suurempia tai pienempiä, ja melkeinpä millä tahansa väreillä, joista itse tykkää.

DIY: Sateenkaari-seinäkoriste

Mitä tarvitset:

3m paksua köyttä. (Itse ostin Clas Ohlsonilta 1,2mm paksua ankkurointiköyttä 10m pakkauksen, joka maksoi 19,95, eli yhdestä pakkauksesta saisi kolme samankokoista sateenkaarta)

5-7 eri väristä puuvillalankakerää (Mä tein kuudella eri värillä, mutta viisi ja seitsemän ovat myös ihan ok. 5 värillä myös köyttä kuluu vähemmän). (Ostin nämä Sinellistä, jossa oli ota 3 maksa 2 -tarjous, jolloin maksoin vain neljästä lankakerästä).

2m paksua rautalankaa (Niin paksua, että pysyy muodossa, mutta niin ohutta, että pystyy käsin taivuttelemaan kuitenkin).

Teippiä (ihan tavallinen läpinäkyvä teippi toimii aivan hyvin).

Ompelulankaa

Kaareva ompeluneula

1. Aloita asettelemalla köysi sateenkaaren muotoon. Teippaa tiukasti molemmilta puolilta ne kohdat, joista aiot leikata köydet sateenkaaren palasiksi, jotta köysi ei lähde purkautumaan kun leikkaat. Leikkaa teippien välistä.

2. Mittaa sopivan kokoiset rautalangat jokaiselle sateenkaaren palalle niin, että köyden päähän jää molemmille puolille n. 5cm pelkkää köyttä. Teippaa rautalanka kiinni köyteen hyvin. Pidä huoli, että köyttä jää jokaisen palan alaosaan saman verran, jotta ”värit” alkavat samasta kohdasta kaikissa paloissa.

3. Mieti mihin järjestykseen haluat sateenkaaren värit, ja aloita ensimmäisestä väristä. Itse aloitin sisimmästä köyden palasta (eli pienimmästä), mutta olisin ehkä näin jälkikäteen ajateltuna halunnut aloittaa isoimmasta, niin suurin työ olisi tehty ekana.

4. Solmi puuvillalanka parilla umpisolmulla heti sen teipin alapuolelle, jolla rautalanka on teipattu kiinni köyteen. Ala nyörittää lankaa köyden ympäri niin kauan, että pääset toisen rautalangan päätyyn. Kierrä lankaa ja tee solmu ainakin 4-5 kertaa, jotta se ei lähde avautumaan.

5. Toista tämä vaihe jokaisen köydenpalan kohdalla. Muista tarkkailla, että alat kiertämään lankaa aina samasta kohdasta jokaisessa palassa.

6. Kun kaikki köydenpalat ovat saaneet omat värinsä, on aika ommella palat yhteen. Tässä toimii parhaiten käyrä neula.

7. Katso kumpi puoli sateenkaaresta on siistimpi, ja ompele kaikki palat epäsiistimmältä puolelta yhteen tavallisella ompelulangalla ja neulalla. Mun ompeleista ei tullut mitenkään erityisen siistejä, mutta ne ovat tarpeeksi pitävät, ja se on tärkeintä. Nurja puoli ei näy kenellekään. Samalla kun ompelet sateenkaaren osat yhteen, voit ommella taakse piiloon kierityksestä jääneet langanpätkät, niin ne eivät varmasti ainakaan lähde purkautumaan.

8. Lopuksi voit joko ommella langoista nyöritetyn lenksukan, tai pujottaa rautalangasta muotoillun renkaan puuvillalangan alta, jotta sateenkaareen saa ripustuslenkin.

9. Kun kaikki on muuten valmista, on aika irroittaa teipit köysien päistä. Sitten avataan köyden punokset, jolloin sateenkaari saa kauniin hapsuhelman.

Valmista tuli!

Sateenkaaren tekeminen oli tosi helppoa, mutta otti kyllä jonkin verran aikaa. Siinä ei ollut hankalia työvaiheita, eli hankalinta oli se ”puuduttavuus”, koska langan kiertäminen ja osien yhteen ompelu ottaa oman aikansa. Mutta lopputuloksesta tuli mun mielestä sen verran ihana, että olen tosi iloinen, että jaksoin tehdä tämän! Oli ihana ripustaa lastenhuoneen seinälle jotain, jonka tein ihan itse. Sellainen vinkki, että materiaalikustannuksissa voi hyvin säästää, jos tekee esim. yhden tai kahden kaverin kanssa sateenkaaret. Yhdestä köydestä riittää kolmeen sateenkaareen ja langoista varmaan kymmeneen, eli jos ostaa kaverin tai kavereiden kanssa, niin tämän hinnaksi ei jää kuin 10-15 euroa.

Langan värien ja määrän lisäksi kaaren ulkonäköä on helppo muokata myös köyden paksuudella ja pituuksilla, eli siitä voi tehdä paljon isomman, pienemmän, ohuemman ja paksumman. Mitä pienempi se on, sitä vähemmän työtä. Pienempikin sateenkaari voisi olla söpö, ja jäin vielä miettimään, josko askartelisin toisenkin tällaisen.

Huikkailkaa muuten ihmeessä, jos tykkäätte DIY-vinkeistä! Musta on ihanaa välillä askarrella ja puuhastella itsekin kotiin juttuja, ja jos tykkäätte näistä, niin olisi hauskaa tehdä jotain DIY-juttuja vaikka kerran kuussa.

Me katsellaan kuumeisesti asuntoja, ja pikkuhiljaa on alkanut ajatus kirkastumaan siitä, mitä me uudelta kodilta toivomme. Ollaan myös aika varmoja, että ei olla rakentamassa taloa itse, vaan me ostetaan valmis talo. Se tuntuu tällä hetkellä ja tässä elämäntilanteessa, sekä näillä taidoilla joita meillä on, turvallisemmalta vaihtoehdolta. Me ollaan siitä onnekkaita, että aivan lähipiirissä on juuri asuntojen asiantuntijoita, nii pankki-alalta, kiinteistönvälitysalalta kuin rakennus-alaltakin, eli me tullaan saamaan paljon apua tähän ostoprosessiin, ja uskallan olla aika varma siitä, että meidän ei ole mahdollista tehdä hutiostosta, kun vaan hyväksytetään tuleva koti etukäteen meitä fiksummilla, ennen lopullisen ostopäätöksen tekemistä.

Nyt aion kuitenkin tehdä vähän listaa, että mitä toiveita meillä kodin suhteen on. Mitkä ovat sellaisia asioita, jotka kodista pitää löytyä? Mä olen tosi iloinen siitä, että ollaan edetty hitaasti ja rauhallisesti tässä, sillä muuten olisi saattanut käydä niin, että oltaisiin asunnon ostamisen huumassa ostettu koti, joka ei olisikaan täyttänyt kaikkia niitä toiveita, joita meillä on. Ollaan ehditty jutella juurta jaksaen kaikista meidän toiveista, ja saatu rajattua toiveita tietylle alueelle ja tietyn tyyppisiin koteihin. Monet asiathan ovat sellaisia, joita pystyy itse muokkaamaan ja remontoimaan, mutta jotkut asiat täytyy löytyä valmiina.

Mä tiedän, että jos joku näistä meidän tärkeimmistä toiveista talon suhteen jäisi kokonaan puuttumaan, mä tulisin kaipaamaan sitä uudessakin kodissa ja luultavasti jatkaisin edelleen haaveilua sellaisesta kodista, josta ne kaikki löytyy. Mä en halua enää haaveilla, vaan haluan, että unelmien koti täyttää ne kaikki toiveet, joita meillä on. Ja koska ollaan seurattu juuri tämän alueen hintatasoa ja myyntiin tulevia taloja, tiedän, että meillä on myös mahdollisuus löytää sellainen talo, joka täyttää ne kaikki toiveet. Kunhan ei vaan hätiköidä, mutta ollaan kuitenkin tarkkana ja valmiita toimimaan nopeasti tarvittaessa. Niitä koteja ei tule mitenkään liukuhihnalta jatkuvasti, mutta olen varma, että se oikea tulee vielä vastaan ennemmin tai myöhemmin.

Kuvakaappaus mun pinterest-taulusta nimeltä Future Home

Deal breakerit jotka kodista toivottaisiin löytyvän valmiina:

Sijainti: Toivomme, että tuleva koti löytyy n. 2km säteellä koulusta, jonne lapsemme luultavasti menevät jossain vaiheessa elämää. Toki elämässä voi tapahtua mitä tahansa ja voi olla että joku lapsista haluaa vaikkapa yläkouluun keskustaan (itsekin kävin kuvisluokalla Kalliossa Lauttasaaresta käsin yläkoulua), mutta näin etukäteen ajateltuna olisi kiva, että koulu olisi suhteellisen lähellä. Tärkeää on myös hyvät liikenneyhteydet julkisilla mahdollisimman läheltä.

Koko: Tulevan kodin tulee olla kooltaan vähintään 110 neliötä (yhden makuuhuoneen verran enemmän tilaa kuin meillä on nyt), mutta mieluiten 130+. Ollaan kuitenkin valmiita joustamaan neliöissä, mikäli huoneita on kuitenkin riittävästi ja mikäli koti muuten vastaa kaikilta osin meidän toiveita. Siellä tulee olla jokaiselle lapselle ja meille oma makuuhuone, sekä riittävästi tilaa työntekoon kotoa käsin. Eli mieluiten erillinen työhuone myös, mutta joku työpisteelle sopiva nurkkauskin käy, jos asunto muuten vastaa kaikkia toiveita.

Kuvakaappaus mun pinterest-taulusta nimeltä Future Home

Kodinhoitohuone erillisellä sisäänkäynnillä tai kodinhoitohuone ja kuraeteinen erillisellä sisäänkäynnillä: Riittävän monta kertaa on tullut kannettua kuraisia lapsia olohuoneen läpi alakerran ainoaan kylpyhuoneeseen ymmärtääkseni, että unelmien kodissa en halua tehdä niin. Mä haluan, että kengät ja kuraiset kamppeet voi suihkutella puhtaaksi jo heti sisään tullessa, eikä sitä kaikkea kuraa tarvitse tuoda olohuoneeseen tai mihinkään muuallekaan. Erikseen siis arki-eteinen ja ”pääsisäänkäynti”.  Toki sen kuran suihkuttelutilan voi rempata jotenkin varmasti siinäkin tapauksessa, että olisi vain yksi sisäänkäynti, mutta sen pitää olla jotenkin toteutettavissa. Kodinhoitohuone on pakko olla, koska toivotaan, että pyykkejä ja siivouskamppeita voi säilöä ja/tai kuivattaa siihen erikseen varatussa tilassa.

Kuvakaappaus mun pinterest-taulusta nimeltä Future Home

Korkea huonekorkeus olohuoneessa: TÄMÄ! Mulle on periaatteessa aivan sama onko koti yhdessä, kahdessa vai kolmessa tasossa, mutta haluan, että olohuoneessa on korkea huonekorkeus. Tämä on mulle tärkeämpi kuin moni muu tekijä, koska tiedän, että jos ei tätä ole, niin sitten mä kaipaan sitä edelleen. Olen haaveillut siitä niin kauan kuin jaksan muistaa, ja se pitää löytyä. Melkeinpä kaiken muunhan voi jotenkin rempata tai muokata, mutta korkea huonekorkeus on sellainen, että sen täytyy olla valmiina. Tämän takia ollaan sanottu muutamille kaikilla muilla tavoin ihan täydellisille kodeille ei.

Sauna: Me rakastetaan saunoa, ja saunan tulee löytyä uudesta kodista myös. Ei haittaa jos sauna on huonokuntoinen, sen voi kyllä remontoida. Mutta sauna pitää olla.

Kuvakaappaus mun pinterest-taulusta nimeltä Future Home

Tuplasuihkut kylppärissä (tai ainakin tilaa laittaa sinne tuplasuihkut): Meitä on niin monta, että kun koko perhe esim. saunoo yhdessä, olisi tuplasuihkut niin paljon helpommat. On meillä nytkin kotona kaksi suihkua, mutta toinen on alakerrassa ja toinen yläkerrassa, eikä paljoa kiinnostele kesken saunomisen lähteä alakertaan suihkuun.

Siinäpä ne kaikkein tärkeimmät ”vaatimukset”. Toki näiden lisäksi asunnon pitää olla turvallinen asua ja kaikki mahdolliset todistukset olemassa ja tarkastukset tehtynä, sekä mahdollisimman ekologinen lämmitysmuodoltaan. Ollaan valmiita kyllä tekemään keittiö- tai kylppäriremppaa ja pintaremonttia, eli kodin ei tarvitse olla mitenkään priimakunnossa. Mulla on paljon haaveita keittiön ja kylppärin suhteen, ja olen aika varma, että kun me löydetään koti, ei monetkaan niistä haaveista täyty valmiiksi. Mutta onneksi sitten kun koti on oma, sitä voi alkaa pikkuhiljaa muuttamaan enemmän itseä miellyttäväksi (tai jos se pinnat on huonossa kunnossa, voi rempata sen  jo ennen muuttoa).

Kuvakaappaukset mun pinterest-taulusta nimeltä Future Home

Lapsillakin oli muutama toive uudesta kodista: Sieltä pitää kuulemma ehdottomasti löytyä takka, että voidaan paahtaa takassa vaahtokarkkeja karkkipäivänä. Lisäksi he toivovat omia huoneita kaikille, joissa on tarpeeksi tilaa leikkiä. Yksi toivoi merirosvohuonetta ja toinen kiipeilyseinää. Ja yhdelle voisi tehdä huoneeseen oman kioskin kuulemma. Aika ihania toiveita heilläkin.

Kuvakaappaukset mun pinterest-taulusta nimeltä Future Home

Pohjapiirroksen tai pihan suhteen me ei olla yhtään ehdottomia, vaan tosi joustavia. Olen nähnyt monta täysin pohjapiirrokseltaan erilaista taloa, ja ollut niihin aivan yhtä ihastunut. Toki sellainen suuri avoin tila, jossa olisi keittö, ruokailutila ja olohuone yhdessä, olisi kaikkein ihanin, mutta olen avoin muunkinlaisille ratkaisuille, jos koti muilta osin täyttää kaikki haaveet. Pihan ei tarvitse olla suuri, kunhan siellä olisi edes jonkin verran lapsille tilaa leikkiä.

Sellaisia kotihaaveita! Nyt hei kertokaa ihmeessä mulle te, jotka asutte omassa kodissa, että mitkä oli teille just niitä asioita, mitä ehdottomasti halusitte omalta kodilta? Joustitteko niistä? Oletteko katuneet? Ja te jotka vielä etsitte kotia, mitkä on teille niitä asioita, joita toivotte tulevalta kodilta?

*Postauksen kuvissa näkyvät bOblesit saatu Gefferiltä blogiyhteistöissä vuosien varrella. 

Kun loppiaisena sanottiin heipat joulukuuselle ja sen kavereille, oli heti seuraavana päivänä aika toivottaa kevät tervetulleeksi kotiin. Joo, tiedän, että siihen ihan oikeaan kevääseen on vielä aikaa vähän liikaakin. Mutta me tuotiin sellainen kevätfiilis hyggen ja joulun tilalle ja koti alkoi heti tuntua taas avarammalta ja valoisammalta. Vaikka ulkona on samat ruskeat loskat kuin edellisenäkin päivänä, sisällä näyttää paaaljon keväisemmältä.

Mitään sisustusjuttuja ei muuten olla ostettu, mutta käytiin ostamassa meidän ensimmäinen iso viherkasvi. Päädyttiin puistokultapalmuun joka on iso, helppohoitoinen ja puhdistaa ilmaa. Ollaan pitkään jo mietitty jotain suurempaa viherkasvia, mutta ei olla tiedetty mikä ostettaisiin. Mentiin ihan fiilispohjalta vaan kasviostoksille ja päädyttiin sitten tähän. Ostettiin sille yksinkertainen valkoinen ruukku, joka kestää aikaa ja sisustusfiiliksen vaihdoksia, kun se yksinkertaisuudessaan sopii yhteen kaiken kanssa. Puistokultapalmu tuo ihanaa vehreyttä olkkariin ja toivon, että me osataan hoitaa sitä hyvin niin saadaan nauttia siitä mahdollisimman pitkään.

Vaihdettiin olohuoneeseen takaisin meidän ihanat lehtiverhot, jotka ovat olleet kyllä ihan paras ale-löytö ikinä. Ostettiin ne toissa vuonna H&M Homesta hintaan 12,90, kun ne olivat tyyliin 70% alennuksessa, kun kukaan ei ilmeisesti ollut halunnut niitä. Niitä oli iso läjä. Sen jälkeen multa on kysytty vaikka kuinka monta kertaa mistä meidän verhot on ostettu, eli kyse taisikin olla vain siitä, että kysyntä ja tarjonta eivät kohdanneet, paitsi onneksi meidän kohdalla. Niistä tuli heti virkeä fiilis ja ihan kuin olkkariin olisi vaaleuden myötä tullut ainakin pari neliötä lisää tilaa. Tai sitten se oli se joulukuusen pois vieminen, se kuusi nimittäin vie yllättävän paljon tilaa. Verhot sopivat ihanasti yhteen meidän uuden puistokultapalmun kanssa, se voi olla meidän kevätkuusi.

Lehtiverhojen myötä toin sohvalle takaisin myös saman sarjan tyynynpäällisen (alelöytö sekin), ja yhden vähän vaaleamman vihreän samettityynynpäällisen, jotka olivat joulun ajan ylhäällä. Karvatyynyt saivat siirtyä yläkertaan, sillä makuuhuonessa aion jatkaa vielä vähän tätä hyggemeininkiä. On niin ihanaa nukkua pehmeissä  ja lämpimissä flanellilakanoissa.

Joulu oli ihanaa niin kauan kuin sitä kesti, mutta nyt on myös ihanaa ottaa katse kohti kevättä ja valoa. Valo lisääntyy minuutti minuutilta joka päivä pikkuisen, ja ennen kuin huomataankaan, on iltaisinkin taas valoisaa. Tai näin haluan ainakin uskoa! Onneksi myös lumi lisää valoa, ja loskan lisäksi ollaan saatu nauttia upeasta ja kauniin lumisesta talvesta jo monta viikkoa. Toivottavasti lunta riittää lopputalveksikin.

Olen saanut paljon kysymyksiä myös meidän TV-tasosta, joka on Ikeasta (Eket-sarjaa). Ostettiin se jo varmaan n. vuosi sitten (ehkä viime keväänä?), mutta en vaan ole muistanut esitellä sitä sen tarkemmin. Se on ihanan matala ja sopii just meidän tarpeisiin hyvin. Rakastan sitä, että meillä ei ole olkkarissa mitään ”turhaa tavaraa”, vaan TV-tason laatikoissa on ainoastaan valokuva-albumit ja pelikonsolit & ohjaimet, ja Bestå-kaapissa on taaperon Duplot, Little People-lelut, Pipsa Possu -lelut ja Ryhmä Hau -lelut. Kirjoja on pari harkittua pinoa, sekä lastenkirjoja iso korillinen. Loput kirjat ovat ruokailutilan Bestå-kaapeissa ja lasten kirjahyllyssä yläkerrassa.

Joulun aikana käytiin muutenkin Oton kanssa kaappeja läpi ja selvitettiin tarkasti mitä on missäkin. Me käytiin itse asiassa viemässä aika paljon tavaraaa Hope ry:lle. Meidän omia vaatteita, lasten vaatteita ja lasten kirjoja ja leluja. Otto kävi läpi kaappinsa kunnolla eka kertaa pariin vuoteen ja suurin osa vaatteista lähtikin sieltä. On niin hyvä fiilis, kun saa vietyä itselle tarpeettomaksi jäänyttä hyväkuntoista tavaraa sitä enemmän tarvitseville. Ja on myös hyvä ja raikas fiilis, kun ei ole mitään epämääräisiä tavaraläjiä, vaan kaikelle on oma paikkansa.

Mä en edelleenkään ole lukenut Konmari-kirjaa, mutta bongattiin Netflixistä Marie Kondon uusi sarja, ja mietittiin, että pitäisiköhän vilkaista ainakin eka jakso. Ootteko kattoneet?

No, mutta joka tapauksessa, nyt on hyvä fiilis meidän olkkarista. Keittiössä ja ruokailutilassakin käytiin suurin osa kaapeista läpi, ja tyhjennettiin tasoilta turhat tavarat. Yleisilme rauhoittui heti.

Netti pursuaa minimalismia, konmaritusta ja tavaroista vapautumisen ihanuutta. Se on kieltämättä tarttunut itseenkin. Vaikka mä en usko, että itse olisin onnellinen minimalistina super askeettisessa kodissa, olisi ihanaa kuitenkin karsia edes ne kaikki ilmiselvät tarpeettomat jutut, kuten pieneksi jääneet vaatteet, vauvan tarvikkeet ja vauvalelut. Vaikka olen aina silloin tällöin myynyt lastenvaatteita ja kenkiä kirppiksellä, antanut kavereille ja lahjoittanut niitä paljon esim. Hopelle, niin kolmen hirmuista vauhtia kasvavan tyypin kanssa niitä kertyy koko ajan lisää. Mun oman kaapin karsiminen onnistui myös hyvin jo varmaan vuosi sitten, mutta edelleen ne samat karsitut vaatteet pyörii täällä kotona säilytyslaatikossa, koska en ole ”ehtinyt” (lue: jaksanut) myydä niitä, tai selvittänyt minne niitä mun vaatteita voisi lahjoittaa.

Varastossa on tarpeetonta lastensänkyä, vauvan kehtoa ja sitteriä. Isot yhdistelmät ja turvakaukalo me sentään myytiin jo tuttujen vauvoille, kun käytössä on enää Yoyot, mutta melkeinpä kaikki muut vauvan tarvikkeet pyörivät edelleen varastossa tai nurkissa. Jokaisen muuton myötä karsintaa on tehty, ja aina säännöllisin väliajoin muutenkin. Silti koen, että kaapeissa on edelleen paljon tavaraa, joka ei tee meistä ketään onnelliseksi ja jota ei ole tarvittu esim. viimeisen vuoden aikana. Eli juuri sitä tavaraa, mitä voisi aivan hyvin karsia.

Pakkaa sotkee kuitenkin se, että en myöskään halua ”luopua liikaa” vaan haluan säästää niitä aarteita, joille oikeasti voi olla käyttöä tulevaisuudessa. Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa nuo yläpuolella näkyvät leopardilakanat. Ne on esikoisen vanhat, eli v. 2011 ostettu. Mä rakastan niitä, ja olen niin iloinen että säästin ne silloin, vaikka monista muista vauvan tarvikkeista luovuimme keskimmäisen ja kuopuksen välissä. En oikeastaan edes tiedä miksi juuri ne ovat säästyneet, ehkäpä ihan vahingossa. Mutta kun löysin ne, tulin tosi iloiseksi.

Olen säästänyt joitakin oman lapsuuteni kirjoja, yhden pienen pinon teinien lehtiä, sekä joitakin ihania juhlamekkoja, kenkiä ja takkeja mun teinivuosilta lasten tulevia teinivuosia silmällä pitäen. Mä aina ihastelin äidin nuoruuden valokuvista äidin vaatteita ja kenkiä, ja mua harmitti niin paljon, että niitä vanhoja aarteita ei ollut enää tallessa. Onneksi äiti oli säästänyt edes joitakin koruja ja asusteita,  jotka olivat mun kalleimpia aarteita.

En tiedä haluavatko omat lapset ikinä äitinsä retroaarteita päälleen, mutta en halua ottaa sitä riskiä, että mulla ei ole tallessa yhtään mitään tallessa jos haluavat. Eli vaikka mun tekonahkainen olkaimeton minimekko ei just nyt mahdu mulle ja en itse käytä Batman-kuvioisia conssejani, haluan säästää ne spesiaalimmat jutut lapsille varmuuden vuoksi. Ehkä niistä joskus tulee heidän aarteitaan. Lapsena päätin, että säästän ikuisesti mun jokaisen vaatteen ja kenkäparin, mutta ihan niin paljon en kyllä ole säästellyt, vaan mielestäni ihan maltillisen määrän. Joitakin nuorten kirjoja ja muita voisin kyllä laittaa eteenpäin, vaikka ne kaikkein rakkaimmat haluankin ehdottomasti säästää.

Tämän kuluneen vuoden ajan paletti on ollut niin täynnä toimintaa, että aikaa kaappien raivaukselle on ollut hankalaa löytää. Ihmisenä olen kuitenkin sellainen, että sotkuiset kaapit ja tarpeettomat tavarat tekevät fiiliksestä muutenkin vähän ”sotkuisen”. Olisi ihanaa kun jokainen kaappi ja laatikko olisi järjestyksessä (ja sisältö täysin selvillä), ja niissä olisi vielä vähän ylimääräistä tilaakin.

Se kaappien raivaaminen on se helpoin osuus mulle, ja sille ehkä vielä löytyisikin aikaa. Se tavarasta lopullisesti eroon pääseminen onkin sitten se hankala osuus. Ensin pitäisi lajitella kaikki erikseen myytäviin ja lahjoitettaviin, ja sitten vielä miettiä missä myy ja minne lahjoittaa.

Mun aika ei tällä hetkellä riitä Fb-kirppiksiin tai tavaroiden yksittäin kuvaamiseen ja hinnoitteluun, kun loppuvuosi on niin täynnä töitä, tapahtumia ja taaperoa. Olisi mahtavaa jos löytyisi joku helppo tapa saada kaikki mahdollinen meille tarpeeton tavara kiertoon ja oikeaan osoitteeseen. Mutta eipä tässä taida olla mitään pikavoittoja, kun tavarat on vielä niin eri kategorioistakin, että ei voi niputtaa yhteen myyntipaikkaan. Kai tälle projektille on vaan raivattava kalenterista aikaa. Ehkä tämä voisi olla mun ensimmäinen projekti ensi vuonna sitten, kun taapero on aloittanut osa-aikaisen päivähoidon? Silloin työnteon ja perheajan lisäksi päiviin saattaa mahtua hetkinen sitä kuuluisaa omaa aikaakin, ai että.

Sitä odotellessa haluaisin kuitenkin kuulla teiltä parhaita vinkkejä tavaroiden kierrätykseen ja lajitteluun. Mutta ei FB-kirppareita tähän, koska en ehdi kuvaamaan ja postittelemaan mitään. Meillä ei ole mitään sellaista säästössä, mitä olisin heittämässä roskikseen, vaan kaikki on hyvässä kunnossa myyntiin tai lahjoitettavaksi. Missä te myytte helposti aikuisten vaatteet? Entäs lasten merkkivaatteet? Mihin lahjoitatte itsellenne tarpeettomia leluja tai kirjoja, entäs isompia huonekaluja?

Myyntipaikkojen lisäksi saa jakaa muutenkin parhaat vinkit tavaroiden karsimiseen ja koko kodin läpikäymiseen! Mikä on kätevin tapa käydä kaikki läpi? Mitä te säästätte? Onko teillä sellaisia tavaroita, joita tekisi mieli säästää, mutta kuitenkin tiedätte, että ette tarvitse? Mitä teette niille? 

En ole vielä ottanut mitään joulukoristeita esiin, mutta pikkuhiljaa olen huomannut alkavani katselemaan joulujuttuja taas Pinterestistä. Ilokseni olen bongannut myös jo useammat tunnelmavalot, ja muutaman blogipostauksenkin niistä, joten päätin, että nyt on erittäin hyvä hetki kaivaa ekat omatkin ledivalot esille! Mitään muuta jouluisaa meillä ei vielä ole, ja todellakin juhlitaan tässä nyt halloweenitkin ensin ja nautitaan kurpitsoista. Mutta voin kertoa, että tuli ihan hykerryttävän hyvä fiilis makuuhuoneen kutsuvan lämpimästä tunnelmasta, tällainen jouluhullu kun olen. Ulos en vielä ole laittanut tunnelmavaloja, mutta varmaan sitten marraskuun puolella ripustetaan nekin. Tosin meillä on siellä kyllä aina paviljongissa sellaiset kesäisemmät valot, joita ei olla vielä otettu pois. Ne näyttävät ihanan tunnelmalliselta iltaisin.

Ostettiin keväällä meille isompi ”parisuhdepeitto” parisänkyyn, ja meillä on ollut tähän asti siihen vain kaksi pussilakanaa, pellavaisia molemmat. Ollaan vaihdeltu niitä kahta tässä nyt reilut puoli vuotta, ja päätettiin ostaa vihdoinkin kolmas, kun löydettiin Ikeasta ihana 100% kestävämmin valmistetusta puuvillasta tehty flanellinen pussilakanasetti. Me ollaan tosi tarkkoja lakanoiden materiaaleista, koska niiden on vaan pakko tuntua hyvältä nukkuessa. Flanelli on ihanan pehmeää ja lämmintä, ihan täydellinen tähän talveen. Musta on tärkeää, että sänky on sellainen kutsuva ja pehmeä, ja sinne on ihanaa vaan käpertyä illalla.

Me ollaan nukuttu kesän ajan meidän vanhoilla kevyillä yhden hengen peitoilla, mutta tuossa pari viikkoa sitten kun viileni, vaihdettiin takaisin tähän jättipeittoon. Meillä ei ole vielä lämmitykset päällä, joten ulkona viilentyessä myös makkarissa oli melko viileää. Nyt on tietty ollut taas lämpimämpää kun ulkonakin on päivisin se 15 astetta, joten nyt me ollaan välillä vähän hikoiltu tuolla flanellin alla. Mutta voin vaan kuvitella miten ihanaa sinne on käpertyä jonkun kirpeän pakkaspäivän jälkeen, jos sellaisia meille suodaan tänä talvena.

En ole ihan varma, mutta luulen että tämä on ensimmäinen ruudullinen sisustus-asia ikinä, jonka olen kotiini ostanut. En tiedä miksi? En ole koskaan erityisemmin mielestäni vältellyt ruutuja, eikä mulla ole ainakaan koskaan ollut mitään negatiivista mielipidettä niistä, mutta en vaan ole koskaan tullut ostaneeksi ks. kuosia ennen. Nyt kun katson noita lakanoita, mietin vaan, että miksi en ennen ole ihastunut näihin, nämähän ovat aivan ihanat! Mulla on vaatteissakin paljon ruutukuosia, niin miksi ei koskaan ennen sisustuksessa? En kyllä tiedä. Mutta olen iloinen, että ostin näin ”rohkeat” lakanat, kun meillä on muuten aika rauhallisia ja yksivärisiä lakanoita aikuisille. Lasten lakanoissa sitten taas paljon kuosia ja väriä.

On meillä jouluvalojen lisäksi tietty toinenkin aavistuksen jouluisa juttu jo kotona: huonekuusi. Mun edellinen huonekuusi kuukahti heinä-elokuun helteillä jostain syystä, vaikka hoidin sitä ihan samalla tavalla kuin siihenkin asti. Olen ikävöinyt sitä, kun se oli mun pitkäikäisin huonekasvi ikinä, se oli meillä melkein vuoden ajan, viime syksystä asti. Nyt ostin sitten uuden huonekuusen, kun huomasin niitä tulleen myös Ikeaan. Me oltiin siellä pitkästä aikaa ostamassa parempia astioita jätteiden lajitteluun täällä kotona, ja samalla sitten löytyi tuo pussilakana ja huonekuusi.

Iskeekö teihin ruutukuosi sisustuksessa? Joko teillä on tunnelmavalot laitettuna?