Makuuhuoneiden vaihto kuopuksen kanssa

05.01.2021

*Postauksen kuvissa näkyvä seinämaali saatu Cover Storylta kaupallisen IG-yhteistyön yhteydessä ilmaiseksi.

Joulukuun puolella vaihdettiin makuuhuoneita meidän kuopuksen kanssa. Meille tuli sellainen fiilis, että huoneet voisivat sittenkin olla paremmat toisinpäin. Keväällä huoneita jakaessamme katsoimme vain huoneiden kokoa, emme muotoa. Halusimme antaa neliöiltään kaikkein suurimman huoneen kuopukselle, tottakai, jotta lasten yhteisestä leikkihuoneesta tulisi mahdollisimman tilava. Omaksi makuuhuoneeksemme valitsimme alkuun kodin pienimmän makuuhuoneen, joka sekin on kuitenkin tilava ja hyvän kokoinen.

Kun olimme tuijotelleet näitä huoneita puoli vuotta, aloimme nähdä ne eri silmin. Tajusimme, että kalustesijoittelun kannalta onkin kenties parempi, jos vaihdamme huoneet toisinpäin. Pitkän mallinen iso huone pääsisi paremmin oikeuksiinsa, jos meidän sänky muuttaisi sinne. Ja neliön muotoinen pienempi huone taas toimisi paremmin kuopuksen pienemmillä huonekaluilla. Kalusteita siirtäessä meille valkeni hyvin nopeasti, että päätös oli hyvä. Kuopuksen huonekaluilla meidän vanha huone näytti noin tuhat kertaa isommalta ja vaikka se tuntuu oudolta, pienemmässä huoneessa hänelle jäi enemmän avointa leikkitilaa.

Pitkän mallinen makuuhuone taas oli parempi meille. Laitettiin nyt toistaiseksi meidän parisänky seinää vasten, jolloin se vie mahdollisimman vähän tilaa isosta huoneesta. Se mahtuisi myös keskelle seinää, mutta luultavasti pidetään sänky seinää vasten siihen asti, että saadaan vaihdettua huoneen kaapistot liukuovellisiin, jolloin kaapinovien eteen ei tarvita enää niin paljon tilaa kuin nyt. Ovet saa kyllä hyvin auki nytkin, vaikka sänky olisi keskellä seinää, mutta sitten ei jää rauhassa tilaa ihmetellä kaappien sisältöä jos toinen haluaa vaikka kävellä ohi. Joten pidetään toistaiseksi se siinä missä se on. Toisaalta sänky nurkassa on aika ihana, siihen saa luotua sellaisen ihanan leffapesän esimerkiksi, kun laittaa paljon tyynyjä seinää vasten.

Huoneen ikkunoiden eteen jäi meidän mittapuulla ruhtinaallisesti tilaa. Saimme siihen tehtyä Otolle työpisteen. Siihen tulee muuttamaan myös oma työpisteeni sitten, kun keksin lopullisesti millaisen siitä haluan. Haaveilen mahdollisimman kompaktista ja siirreltävästä seisomatyöpisteestä. Sellainen mahtuu Oton pöydän viereen kyllä oikein mainiosti, mitä olen pieniä sähköpöytiä katsellut. Halutaan edetä tosi rauhassa makuuhuoneen sisustuksen kanssa, koska halutaan tehdä vain aikaa kestäviä sisustusratkaisuja. Makustellaan ja katsellaan rauhassa mihin päädytään. Toistaiseksi minä naputtelen edelleen alakerrassa meidän saarekkeen päällä ja Otto taas tekee omat hommansa yläkerrassa. Tämäkin toimii kyllä hyvin.

Oton työpöytä on Ikeasta Råvaror-sivupöytä, joka on massiivitammea sekä tammiviilua. Se on siro, kaunis ja lämpimän sävyinen. Tuo ihanasti lämpöä meidän suuren valkoisen sängyn kaveriksi. Otolla on kaksi valtavaa näyttöä ja iso koneen runko, joita ei nätisti saa piiloon minnekään. Mutta ainakin ne ovat nyt makuuhuoneessa piilossa, eivätkä keskellä olohuonetta. Otto itse tykkää kovasti uudesta työpisteestään ikkunoiden edessä.

Musta Kullaberg-työtuoli on myös Ikeasta, se on meidän keskimmäisen työtuoli, jota Otto on lainannut nyt puoli vuotta. Hänen piti vain lainata sitä sen aikaa, kun hän miettii millaisen tuolin hän itse haluaa, mutta hän ihastuikin siihen. Pitää siis varmaan käydä ostamassa keskimmäiselle uusi samanlainen työtuoli, kun nyt hänellä on vain vanha vaaleanpunainen pinnatuoli työtuolina. Toisaalta, meidän lapset edelleen tekevät läksyt ja piirtävät useimmiten keittiön ruokapöydän ääressä, vaikka heillä on omassakin huoneessa työpöydät, joten työtuolille ei ole toistaiseksi ollut kovin suurta tarvetta heidän huoneessaan.

Maalattiin makuuhuone omasta mielestäni aika jännittävällä sävyllä: *Cover Storyn harmaan vihreällä Agatha-sävyllä. Kirjoitin Cover Storyn maaleista ja tarinasta enemmän tekemäni IG-yhteistyön yhteydessä, mutta me tosiaan ihastuttiin tähän kauniiseen sävyyn, joka rauhoitti koko makuuhuoneen ihanan kutsuvaksi. Kuopuksen jäljiltä makuuhuoneessa oli yksi vaaleanpunainen seinä ja kolme valkoista. Neljästä seinästä kolme oli täynnä reikiä ja yhdellä oli kaapit. Seinien maalaaminen teki siis suuren vaikutuksen huoneen yleisilmeeseen. Nyt tyhjät seinät kaipaavat vielä tauluja ja hyllyjä, joille tulee kirjoja esille. Muuten huone on toistaiseksi valmis. Koska reikiä oli niin paljon, ollaan nyt oltu todella harkitsevia, eikä olla kiinnitetty seiniin vielä mitään. Halutaan miettiä rauhassa mihin tulee mitäkin, ettei jouduta sitten taas paikkailemaan reikiä!

Ollaan kyllä todella tyytyväisiä meidän uuteen makuuhuoneeseen ja Oton työtilaan. Oli ihanaa saada isot näytöt pois olohuoneesta ja piano tilalle. Piano on paljon rauhallisemman näköinen siellä. Uskon, että meidän sisustus tulee muuttumaan ja kehittymään tänäkin vuonna reippaasti.

Makuuhuone on vielä aivan kesken, vaikka tykkäänkin sen tunnelmasta todella kovasti jo nyt. Kodista tulee koko ajan enemmän meidän näköinen. En malta odottaa mitä kaikkea vielä tänä vuonna keksitäänkään! Esittelen sitten kuopuksen huoneen, kunhan sekin on kokonaan valmis. Ja varmasti tulen näyttämään tämän meidän makuuhuoneen muutosta tänä vuonna lisää, kuten kaapiston muutosta, sekä seinille tulevia tauluja/hyllyjä ja tekstiilejä.

Löydettiin muuten (myös Ikeasta) tuo kätevä valkoinen kulmaverhokisko, joka kiinnitettiin kattoon. Se on ihanan vähäeleinen ja ihastuttiin siihen heti. Tullaan luultavasti vaihtamaan tuollaiset kattoon kiinnitettävät verhokiskot myös muihin huoneisiin, joissa on verhot. Ne ovat meidän mielestä enemmän meidän tyyliset, kuin metalliväriset tangot. Huone myös tuntuu paljon korkeammalta, kun verhot lähtevät jo heti katosta.

Mitä pidätte lopputuloksesta? Laittakaa viestiä FB:ssä tai Instassa!


Suuri peili ruokailutilaan

31.08.2020

Kun me oltiin muuttamassa tänne, olin jo alunperin päättänyt, että haluan ruokailutilaan yhden ison pyöreän peilin, jonka olimme saaneet sukulaiselta, jolle se oli jäänyt tarpeettomaksi. Peili meni kuitenkin muutossa rikki, mikä harmitti ihan vietävästi. Aika nopeasti kuitenkin unohdin koko peilin ja nyt jo pitkään meillä on ollut tarkoituksena laittaa ruokailutilaan tauluja ja tauluhyllyjä. Maalasin meidän vanhat tauluhyllyt tismalleen samalla maalilla, jolla seinäkin on maalattu (eli Tikkurilan neito-sävyllä) ja ne oli tarkoitus laittaa seinälle mitä pikimmiten.

Meillä on erilaisia tauluja vielä ripustamatta ja ajateltiinkin, että ruokailutilassa olisi hyvä paikka sellaiselle vaihtuvalle taidenäyttelylle. Siinä voisi sekoitella hauskoja printtejä, lasten uusimpia taideteoksia, jotain tärkeitä mietelauseita ja vähän kaikkea sekaisin. Se tuntui kivalta idealta, koska paikka vaihtuvalle taidenäyttelylle vielä puuttuu meidän kodista. Aiemmin meillä oli kaikkia lasten taideteoksia esillä aina jääkaapin ovessa, mutta nyt kun meillä on integroidut jääkaappi ja pakastin, ei niihin oikein saa mitään kiinni kun magneetit eivät tartu. Eikä tämän uuden keittiön tyyliin ehkä muutenkaan sovi se, että ovet ovat täynnä tilpehööriä. 

Meillä on onneksi eteisessä metallinen sulakekaapin iso ovi, jota ollaan käytetty hyvänä säilytyspaikkana lukujärjestyksille ja muille tärkeille lippulappusille. Taidetta siihen ei juurikaan mahdu. Ja nyt ollaan tultu ehkäpä toisiin aatoksiin myös ruokailutilan taidehyllyn suhteen hassun sattuman kautta.

Kävi nimittäin niin, että me eilen laitettiin eteiseen uusi lattia. Tämän projektin ajaksi nostettiin eteisen peilikaapin ovet meidän terassille pois tieltä. Tarkoitus oli laittaa ne vielä samana iltana paikalleen, mutta meillä vähän venähti ja homma siirtyi seuraavalle päivälle. 

Illalla Otto nosti kaapin ovet sisään, etteivät ne hengaa liian kauan ulkona kosteassa ilmassa. Hän kysyi multa, että voiko laittaa ne ovet ruokailutilaan seinää vasten pois tieltä. Vähän nikottelin, koska ajattelin, että en taas jaksa että ruokailutilassa (jossa pitkään hengasi kolme kylmälaitetta) olisi taas jotain ylimääräistä turhaa tavaraa tiellä. Sanoin kuitenkin, että OK, koska en nyt itsekään äkkiseltään keksinyt peileille mitään parempaa paikkaa.

Ja niin Otto nosti kaksi melkein koko seinän korkuista peilikaapin ovea ruokailutilaan ja jätti ne siihen. En ensin kiinnittänyt niihin huomiota, mutta kun lapset olivat alkamassa iltapalalle, mä tajusin miten mielettömän upealta massiiviset peilit näyttävät ruokailutilassa! Ne tuplasivat valon määrän ja niistä tuli jotenkin tosi ylellinen ja avara fiilis. Siis ihan täydelliset, vaikka ne on vain kaapin ovet. Ja vaikka ne eivät olleet täydellisen symmetrisesti aseteltu vaan ainoastaan nostettu siihen pois tieltä, ne näyttivät upealta. Ja mulle tuli sellainen fiilis, että ruokailutila ei tosiaankaan kaipaa pientä tauluhyllyä, vaan se kaipaa valtavan, näyttävän peilin.

Nyt meillä onkin mietinnässä, että millainen peili tai peilit tuohon sopisivat? Nuo kaapin ovet on ihan kivat, mutta kyllä ne on vielä kivemmat eteisessä piilottamassa taakseen kaikki välikausivaatteet. Riittäisikö, jos ostaisi kaksi aavistuksen pienempää peiliä ja asettaisi ne rinnakkain? Tilaisiko mittatilauksena 180×220 kokoisen peilin, joka on yhtä suuri kuin kaksi peiliä rinnakkain? Ostaisiko kolme 150cm korkeaa peiliä. joissa on pyöristetty yläreuna ja tekisi niistä hauskan peilirivin? En tiedä vielä, mutta hitsi mä innostuin tästä peili-ideasta.

Toinen juttu, joka on mietinnässä nyt on se, että mihin me saadaan sitten se taidenäyttely! Mä rakastan lasten taideteoksia ja ehdottomasti haluan, että niitä on näkyvillä meidän kodissa muuallakin kuin vaan lastenhuoneissa. Ehkäpä portaikkoon sopisi? Siinä niitä voisi ihailla matkalla yläkertaan. 

Mutta olen jotenkin niin innostunut tästä peilihommasta, että en kestä. Mulla ei olisi tullut mieleenkään ilman meidän peilikaapin ovia, että tuohon tilaan sopisi noin massiivinen peili/peilit. Olisin ehkä ostanut jonkun sievän pyöreän peilin, mutta se ei olisi ollut yhtään noin näyttävä tässä tilassa. Yksi mun seuraaja sanoikin, että pitäisi näköjään tasaisin väliajoin ihan muuten vaan kantaa aina jotain omia huonekaluja/sisustusesineitä ihan toiseen tilaan, niin saattaisi vaikka saada uusia ideoita niiden sijoitteluun! Siis kannatan, erittäin hyvin sanottu ja hyvä idea. Tämä on juuri sitä pyörittelyä ja ideointia, mitä rakastan. Hauskaa, kun ihan vahingossa tulee tällaisia uusia oivalluksia.

Lattiakin saatiin valmiiksi ja siitä on tulossa ihan oma postauksensa myöhemmin tällä viikolla. Eteinen näyttää nyt valoisammalta ja avarammalta ja juuri siltä, miltä toivoinkin sen valmiina näyttävän.

Nyt saa antaa vinkkejä peiliostoksiin, sillä me ei olla koskaan ostettu itse asiassa peiliä itse,  paitsi yksi 5v vanha 20€ Jyskin peili, joka meillä on nyt makkarissa. Muuten meillä on aina ollut joko isot peiliovet valmiina, tai ollaan saatu käytettynä (se hajonnut pyöreä peili), tai ollut asunnossa valmiiksi (ekan yhteisen kämpän palapeilit). Nyt kun hankinnassa olisi isompi peili, niin olisi kiva tehdä suoraan fiksu ostos, joka kestää aikaa. Mistä hyviä peilejä ostetaan? Yksi iso peili, vai kaksi tai kolme aavistuksen pienempää?