Moikka! Mä oon viettänyt blogin osalta hiljaiseloa viimepäivät koska alkuraskaudesta erittäin tuttu vaiva nimeltä migreeni on imetyshormonien ansiosta palannut taas osaksi mun elämää. Viimeiset kaksi päivää on menneet lähinnä sängynpohjalla vauviksen kanssa makoillen, onneksi vauva ei äidin pahaa oloa huomaa vaan on varmaan vaan tyytyväinen saamastaan läheisyydestä, mutta Tiara-raukalle musta ei oo ollut seuraa. Tänään onneksi vaikuttaisi olevan taas vähän parempi päivä (*kop kop*) joten nyt täytyy ottaa kaikki irti ja leikkiä Tiaran kanssa!

Migreenistä huolimatta meillä on muuten ollut tosi kiva viikko, vieraita on käynyt paljon ihastelemassa neitiä ja eilen kävi neuvolatätikin kotikäynnillä morjenstamassa pikkuipanaa ensimmäistä kertaa. Kovasti sai pikkuinen kehuja osakseen mm. hienosti nousseesta painosta, virkeydestään, tarkkaavaisuudestaan, imuotteestaan ja rauhallisuudestaan. Vauva oli hereillä koko neuvolatädin käynnin ajan ja tyytyväisenä ähisi ja tuijotteli kaikista mittauksista sun muista huolimatta. Paino oli noussut jo reippaasti yli syntymäpainon kun pikkuinen painoi 3440g! Tuntuu ihan uskomattoman hienolta että mä itse oon tällä kertaa kyennyt ruokkimaan omalla maidollani meidän neitiä ja niin se vain kasvaa hienosti! Mä ajattelin tästä imetyksestä kirjoittaa ihan oman postauksenkin myöhemmin, että miten se lähti sujumaan alussa ja millaisia tunteita se on herättänyt.

Pikkuisen hienon kasvun ansiosta me uskallettiin käydä neuvolatädin luvalla pikkuisen kanssa lähikaupassa eilen illalla kun mun päänsärky hetkeksi helpotti ja hyvin näytti neiti viihtyvän vaunuissakin, tyytyväisesti nukkuen koko reissun ajan. Kauppareissulla noudettiin postista myös erittäin odotettu paketti Ipanaiselta, nimittäin Sculls -kuosinen Tula -kantoreppu ja siihen vielä vauvatuki! Kunhan vauva lihoo vielä pari päivää niin taitaakin mennä jo 3,5kg:n raja ylitse ja voidaan testailla reppua. Kuosi on ainakin niin herkullinen etten malta odottaa repun käyttöä! Ja kovasti odottelen myös sitä maagista kahden viikon ikää ja sitä että ulkoilut saa varovaisesti jo aloittaa. Kevään tehdessä tuloaan en millään malttaisi kökkiä sisällä, mutta onneksi ei tarvitsekaan enää montaa päivää kun sunnuntaina saadaan jo tehdä yhdessä pieni vaunulenkki.

Tiara osoittaa kokoajan enemmän ja enemmän kiinnostusta vauvaa kohtaan, onneksi positiivista sellaista. Tiara on mm. sanonut monta kertaa tällä viikolla että ”vauva sikko on paras!” ja haluaa joka välissä antaa pusuja ja haleja vauvalle. Neiti on myös yrittänyt lahjoittaa omaa lemppari pupupehmoleluaan vauvalle ja halunnut kölliä vauvan vieressä. Ihan parasta oli kun Otto antoi Tiaran ”pitää vauvaa sylissä” eli toisinsanoen piti itse vauvelia Tiaran jalkojen päällä. Tiara ei olisi halunnut luopua vauvasta ollenkaan! En kyllä malta odottaa miten ihania kavereita tytöistä tulee toisilleen.

Vauva on leppoisa typy, nukkuu hurjasti ja syö vielä hurjemmin. Tällä viikolla tytsy on alkanut olemaan hereilläkin välillä enemmän, aamupäivisin ehkä tunteroisen ja iltaisin pari tuntiakin putkeen. Vauva tykkää katsella ja hengailla ihan rauhassa. Vauva syö päivisin n. kolmen tunnin välein, ja sitten juuri ennen yöunia vauva yleensä tankkaa kunnolla ja viihtyy rinnalla hieman pidempään kuin päivällä ja nukkuukin sitten 5-6 tuntia putkeen. Eli yöt mennään pääasiassa yhdellä syötöllä joka on aamuisin siinä viiden aikoihin ja sitten nukutaan vielä muutama tunti sen jälkeen. Neuvolatäti antoi myös siunauksensa pidemmälle syöttövälille yöllä koska vauva on kuitenkin kasvanut niin hyvin, eli ei tarvitse onneksi herätellä syömään kun toinen niin tyytyväisenä nukkuu.

Meidän pieni rimppakinttu sai tänään eka kertaa mekon päälleen, sukkahousut on vielä hiukkasen isot koosta 50 huolimatta, mutta maailman suloisin pieni tuhisija  silti! Sain kuin sainkin napattua meidän alati hymyilevästä neidistä hymykuvan, vaikkakin onnistuin hienosti tarkentamaan kameralla neidin peittoon. Innolla odotellaan sitä ensimmäistä tarkoituksellista hymyä jo kun vauveli vaikuttaa ainakin unissaan olevan kunnon hymytyttö!

Mä pyhitän tänään neitien yhteisen päikkäriajan blogihommille eli käyn nyt kommentteja niin paljon läpi kun vain ehdin ennenkuin jompikumpi heräilee! Pieni orastava päänsärky mulla on tälläkin hetkellä mutta toivotaan ettei se tästä taas pahene. Ihanaa viikonloppua kaikille <3

Heippa! Terveisiä täältä vauvantuoksun ja ällöonnellisen rakkauspilven keskeltä! Pikkuipana on kyllä totaalisesti sulattanut meidän kaikkien sydämen ja kestovirne naamalla täällä vaihdellaan vaippaa, tuijotellaan tuhisevaa palleroista ja leikitään Tipan kanssa. Ihanaa olla kotona yhdessä koko perhe, Ottokin on isyyslomalla vielä seuraavat pari viikkoa joten saadaan rauhassa tutustua kaikki yhdessä meidän uuteen perheenjäseneen. Ainakin tähänastisen perusteella hän on rauhallinen, tyytyväinen ja kova syömään ja nukkumaan. Yöt ovat sujuneet hyvin, vauva on heräillyt tasaisin väliajoin syömään ja jatkanut sitten uniaan, viime yönä neiti nukkui jopa kuuden tunnin pätkän putkeen.

Ylläolevat kuvat on otettu tiistaina ja keskiviikkona kun oltiin ihan ekoja hetkiä kotona, nyt tuntuu että vauvahan on ollut meillä aina vaikka eipä siitä synnytyksestä edelleenkään ole kuin viisi päivää. Mulla on tosi hyvä olo (niin henkisesti kuin fyysisestikin), jotenkin tuntuu siltä niinkuin meille olisi vain yhtäkkiä muuttanut pieni suloisuus asumaan ja koko synnytys olisi ollut unta. Kai se johtuu siitä että kaikki kävi niin helposti ja nopeasti etten oikein ole ehtinyt edes tajuamaan!

Eilen käytiin siellä kontrollissa hoitajan luona ja vauvan paino oli lähtenyt jo nousuun mukavasti, varmaan huomenna tai ehkä jo tänään ollaan saavutettu syntymäpaino uudelleen. Kaikki oli muutenkin tosi hienosti ja ei tarvitse enää käydä kontrolleissa vaan normaali neuvolaseuranta riittää. Vauva on alkanut jo hymyilemään vahingossa vienoa hymyä ja ei voi kyllä olla mitään söpömpää kuin ne tahattomat pikku ilon häivähdykset neidin kasvoilla! Parina iltana vauva on jaksanut jopa valvoa yli tunnin putkeen ja tuijotellut vaan tyytyväisen hämmentyneenä äidin tai isin sormea puristellen. Ihana rakas<3

Kuvissa vilahtelee myös meidän VauvaPopista vauvikselle saatu Kiddy Evolution Pro -turvakaukalo jota tomera isosisko niin tarkasti vartioi! Mä teen tuosta meidän seeprakuosisesta ihanuudesta postauksen mahdollisimman pian, siihen asti Kiddyihin voi käydä halutessaan tutustumassa täällä! Tiara on ottanut vauvan oikein hyvin vastaan, oikeastaan aika rauhallisesti mun mielestä.

Alkuinnostuksen jälkeen vauva ei nautiskele enää kokoaikaisesti Tiaran ylenpalttisesta kiinnostuksesta, mutta Tiara ei myöskään ole ollut kertaakaan negatiivinen vauvaa kohtaan. Illalla käydään antamassa vauvalle pusu ennen nukkumaanmenoa, muuten ei voi ollenkaan mennä nukkumaan ja päivisin saatetaan kommentoida vauvan tekemisiä (”vauva, pieeeeni, syö” ”vauva nukkuu”) tai käydä silittämässä varovasti jalasta, mutta muuten Tiara on jatkanut puuhiaan niinkuin ennenkin eikä kiinnitä vauvaan sen suurempaa huomiota.

Päivät ovat sujuneet mukavasti, oikeastaan aika normaalisti. Tuntuu siltä niinkuin aina olisi ollut näin. Pikkutytsy nukkuu ainakin vielä toistaiseksi niin paljon että aikaa jää kyllä Tiaran huomioimiseen erittäin riittävästi. Ja Oton ollessa kotona on Tiara saanut leikkiseuraa paljon normaaliarkea enemmän, kun me ollaan yhdessä rakennettu majaa ja neiti on saanut käydä kaupassa ja isin töissä pyörähtämässä Oton kanssa. Imetyshetkinäkin Tiara on leikkinyt ihan sievästi eikä ole vaatinut mitään erityishuomiota tai ollut mustasukkainen vauvan saamasta läheisyydestä.

Kuten jo alussakin sanoin niin tällä hetkellä tuntuu että meillä on meneillään kunnon honeymoon jonka ei toivoisi päättyvän ikinä! Tietenkin arki alkaa sitten kun Otto menee taas takaisin töihin mutta siihen asti me kyllä nautitaan tästä ihanasta vapaudesta olla tekemättä mitään jos ei huvita ja tietysti meidän ihanien tyttöjen seurasta ja yhteisestä ajasta.

Vauveli alkaa heräilemään pikkuhiljaa niin mun pitää rientää avaamaan maitobaari, mutta täytyy vielä tähän loppuun lisätä miljoonat kiitokset teille kaikille ihanille onnitteluista ja kauniista sanoistanne<3 Mä oon lukenut jokaikisen kommentin, tirautellut kyyneliäkin ja hymyillyt pöntön onnellista hymyä! Koetan paneutua kommentteihin mahdollisimman pian enemmän, mutta hetken aikaa nautiskelen vielä vauvantuoksusta ja rauhasta ennen kuin palaan normaaliin blogiarkeen! Ihanaa viikonloppua mun maailman parhaille lukijoille<3

Heippa! Mä oon pitänyt itseäni nyt kiireisenä etten muistaisi nyt ajatella supistuksia joka hetki (vaikka se niiden unohtaminen onkin aika hankalaa) ja ollaan tänäänkin mm. ulkoltu pariinkin otteeseen, tavattu kavereita, käyty kaupassa, saunottu ja siivoiltu. Huomenna ajateltiin lähteä yhdessä koko perhe syömään ravintolaan ja jos vain saan Oton suostuteltua niin ehkä piipahtamaan Hulluilla päivillä, yksin kun en uskalla enää lähteä mihinkään kovin kauas kotoa.

Tämän mun kiireisenä pysyttelemisen seurauksena on se että silmät painuvat kiinni viimeistään iltakymmeneltä joka ilta, ja Tiaran päiväuniajankin käytän vain ja ainoastaan nukkumiseen joten oon ollut todella vähän koneella viime aikoina. Toinen mikä vähentää koneellaoloa on se että istuskelu paikoillaan tuottaa yllättäen niitä kaikkein kovimpia supistuksia, mulla on paljon helpompi kestää niitä kipeitäkin supistuksia kun kävelen tai vaikka laitan pyykkejä kuivamaan mutta istuskellessa sen tajuaa kokoajan kuinka ikävältä tuntuu. Nukkuminenkin on jo vähän niin ja näin, kun nukahtaessa supistelee ja yölläkin tulee heräiltyä useampaan otteeseen, mutta suhteellisen pirteänä kuitenkin pääsen aina aamuisin sängystä ylös.

Mulla on muutama kuvakin tämänpäiväiseltä kauppareissulta. Tiara jaksoi hienosti kävellä koko matkan kauppaan ja takaisin kotiin vielä. Matka ei ole meiltä pitkä kaupalle mutta kyllä se muutama sata metriäkin varmaan taaperon kengissä tuntuu aika pitkältä. Pysähdeltiin ihastelemaan jokaista pienenpientäkin roskaa mikä maassa sattui olemaan ja ihmeteltiin ohikulkevia busseja, autoja ja koiria. On niin hassua ajatella, miten eri tavalla Tiara varmasti näkee kaiken ja miten jänniltä itselle niin arkisen tavalliset asiat saattavat neidistä tuntua!

Ollaan saatu tällä viikolla myös super ihania vauvalahjoja! Toisen lahjan saimme valokuvaaja Natali K:lta jonka kuvattavana kävin tammikuussa. Lahja sisälsi ihania Mayoralin lyhythihaisia bodyja ja kahdet Tommy Hilfigerin vaaleanpunaiset sukat. Toisen lahjan saimme meidän ihanalta naapurilta joka selkeästi omaa telepaattisia kykyjä kun mä olin juuri ajatellut että ”voiei meiltä puuttuu vielä vauvakirja!!” ja hän oli sitten ostanut meille juuri saman maailman parhaan Tatu & Patu -vauvakirjan joka Tiarallakin on. Sen lisäksi saatiin vauvikselle supersuloiset Finlaysonin elefanttipussilakanat mun lempparivärissä eli keltaisina!

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Me laitettiin vauvanurkkaus valmiiksi jo tuossa viime viikonlopun aikana samalla kun muutakin kämppää fiksattiin mutta pidin pientä taukoa sisustuspainotteisista jutuista ja säästin nurkkauksen tälle päivälle esiteltäväksi. Me päädyttiin laiskoina siihen että tuleva vauva saa nukkua Tiaran vanhassa limenvihreässä pinnasängyssä, vaikka väri mua kyllästyttääkin. Vauvavuosi on kuitenkin lyhyt aika katsella yhtä väriä (joka ei kuvota vaan ainoastaan hieman kyllästyttää) ja sen jälkeen voidaan sitten ostaa samanlainen valkoinen Gulliver-sänky pikkutyypillekin.

Hankittiin myös tulevalle vauvalle Ikeasta yölamppu, tällä kertaa tosin päädyttiin kukkalampun sijaan tuohon söpöön ötökkään ja lisäksi hommattiin uusi fleeceviltti ”päiväpeitoksi” Ikeasta myöskin. Pussilakanat, peitot, patjat, pinnansuojus ym ovat säilyneet uudenveroisina Tiaran jäljiltä joten niitä ei tarvinnut uusia, mutta uusi oma vaaleanpunainen neuleviltti me hankittiin toiselle typylle kuitenkin. Seinälle laitettiin samanlainen sydännaulakko kuin Tiaralla, ja samanlainen valokuvakehys jossa tällä hetkellä komeileva ultrakuva korvataan sitten vauvan synnyttyä jollain söpöllä kuvalla.

Vauvanurkkauksen valmistuminen teki kaikesta jotenkin paljon todellisempaa. Ihan hurjaa, kohta tuolla köllöttelee meidän toinen oma pieni vauva! Vielä muutama oma suloinen pehmo vauvalle pitää hommata, niitä lampaita kenties? Ja toinen mikä on ihan ehdoton on pimentävä verho, koska eikai vauva muuten voi edes oppia yön ja päivän eroa tarpeeksi selkeästi keskellä kesää jos kokoajan on vain valoisaa. Mä oon miettinyt jotain pimentävää yksinkertaista laskosverhoa, koska sälekaihtimista tai rullakaihtimista en tykkää yhtään ja bambuverho ei pimennä tarpeeksi vaikka ihana valkoisena olisikin.

Mutta sitten niitä kuulumisia! Eilen sain Otolta ihanasti naistenpäivän kunniaksi kimpun tulppaaneja ja mun lempisuklaata (Fazerin tummaa suklaata mansikka-mustikkatäytteellä). Meidän oli alunperin tarkoitus mennä yhdessä syömään ja leffaan, mutta koska mun piti käydä eilen jossain raskausajan rutiiniverikokeessa jossa olin unohtanut käydä, en jaksanut enää liikkua uudestaa minnekään illalla ja me päätettiin siirtää illallinen ja leffa maanantaille. Mä eilen laittauduinkin jo iltaa ajatellen mutta väsymys ja supistukset veivät sitten voiton, muutaman kuvan kerkesin sentään napata. Kuvissa mukana Tiara joka metsästi remmin kanssa Mörköä että ”ulooos, uloooooos!”.

Aamulla Tiara sai mulle kyyneleen silmäkulmaan; olin laittamassa pyykkejä koneeseen ja heittelin pyykkikorista pesukoneen eteen lattialle pestäviä vaatteita. Tiara ihan pyytämättä avasi pesukoneen luukun ja nosteli lattialta kaikki mun heittämät vaatteet sisään koneeseen! On Tipa tähänkin asti tykännyt siivoilla ja kerätä omat lelunsa aina leikin jälkeen heti pois mutta uskomatonta että meidän neiti on jo niin iso että auttaa mua pyykkien laitossakin ja vieläpä ihan oma-aloitteisesti!

Tänäänkin Otto oli töissä mutta onneksi meidän ihana paras naapuri tuli meille kyläilemään ja pakkailtiin mm. mun sairaalakassia, syötiin omenaviinereitä ja leikittiin Tiaran kanssa. Sairaalakassista lisää kunhan saan postauksen valmiiksi tässä lähiaikoina. Nyt on jotenkin niin helpottunut olo kun on edes jotain valmiiksi pakattuna eikä tarvitse sitten kiireessä miettiä niinkuin viimeksi. Hetki sitten tultiin murun kanssa saunasta ja nyt katselen tässä Melodifestivalenin finaalia ja pian aletaan Oton kanssa katsomaan leffaa pienen iltapalan kera. Hyvää yötä kaikille, huomenna masujuttuja ja muuta! <3

PS: kysymyksiä voi edelleen käydä esittämässä kysymyspostaukseen *klik!*

Facebookin puolella teitä jo eilen kiittelinkin, mutta mun on pakko sanoa vielä täälläkin että kiitos teille kaikille siitä miten runsaslukuisesti ja innolla osallistuitte kasvatusperiaate-keskusteluun! Oli ihan mieletöntä lukea teidän tarinoitanne ja mielipiteitänne ja mulle tuli tosi hyvä mieli teidän ihanista kommenteista! Mielipidepostausten kirjoittaminen on ehkä kaikkein antoisinta puuhaa bloggaamisessa, se kun yleensä kirvoittaa ihmisiä jakamaan niitä omiakin aivoituksiaan. Mutta hömppäjuttujen ystävät älkää pelätkö, en mä ole kokonaan mielipidejuttujen kirjoittajaksi todellakaan ryhtymässä – olen vaan taas pienen tauon jälkeen löytänyt mielipidekirjoitukset uudelleen.

Tänään on otsikon mukaisesti ollut tosi rento päivä. Otto oli töissä ja meille tuli kylään mun maailman paras naapuri jonka kanssa kahviteltiin ja sisustus-unelmoitiin puolin ja toisin. Haaveissa siintää jo kesäisen aurinkoinen ihanan kutsuva parveke sohvaryhmineen, chili- ja yrttiruukkuineen ja pehmoisine puuvillamattoineen. Muutama suuri lattiatyyny ja unelmanpehmeä viltti vauvalle jossa köllötellä, Tiaralle uima-allas jossa polskutella ja leikkiä ankoilla.

Toivottavasti muistan tulevan vauva-arjen keskellä myös toteuttaa nämä parvekehaaveet, voisin nimittäin kuvitella että olisi aivan ihanaa viettää kesäpäiviä tuollaisella partsilla. Ja kuinka mukavalta kutsuva parveke ja vaikka kylmä jääteekannullinen tuntuisikaan valvotun yön jälkeen (joita toivottavasti ei tule kuitenkaan kovin paljoa)!  Nyt meidän parveke on siis ihan keskeneräinen ja sieltä tulee vaihtumaan koko sisustus, mutta kummasti kyllä tuo pilkistelevä kevätaurinkokin jo piristää tunnelmaa ja tuo kesäfiilistä talven harmauden jälkeen! Kaiken tämän sisällä kökkimisen jälkeen en voi sanoin kuvailla kuinka paljon odotan sitä että pääsen tekemään kävelylenkkejä, puistoilemaan ja vaikka kahvilan terassille nauttimaan jäälattea!

Pienen tauon jälkeen otin muutaman päivänasukuvankin, niitä on vain niin vaikea muistaa aina ottaa kun on niin paljon vain kotona Sobean Yogat jalassa ja koittaa selvitä aina yhden viikon lähemmäs laskettua aikaa. Mä oikein odotan sitäkin että pääsen taas pukeutumaan normaaleihin vaatteisiin ja etsimään mun oman tyylin uudelleen taas kaikkien raskausvaatteiden jälkeen.  ”Pientä” tyylin etsintää olen tässä jo harrastanutkin aina välillä ja koonnut jättimäistä kansiota inspiraatiokuvista, voisin vaikka joku päivä työstää muutaman kollaasinkin siitä miten haluaisin pukeutua raskauden jälkeen. Mutta tässä nyt kuitenkin sitä raskausasua (ja -masua)!

T-paita ZARA / Toppi, korkkarit H&M / Farkut Dr. Denim / Rannekoru Cubus

Mä tänään huvin vuoksi blogin kävijätilastoja selaillessani lukaisin taas viikon hakusanojen parhaimmistoa (eli siis millä hakusanoilla on Googlesta eksytty mun blogiini) ja sain kyllä hyvät naurut parin kohdalla. ”Tiukka pylly” ja ”Tiaran blogi” oli ainakin tosi mielenkiintoisia, mistä lähtien mun 1v5kk ikäinen tyttäreni on ollut kirjoitustaitoinen?! Kokosin teille kollaasiin noi parhaat mutta eniten jäi ihmetyttämään toi ”masu on hullu mies”. Tule ihmeessä kertomaan löysitkö blogistani etsimäsi sinä joka noita hakusanoja käytit :D!

Vajaan tunnin päästä mulla on kasassa viikkoja 30+0! Ihan huikeaa että ollaan jo turvallisesti tässä vaiheessa  raskautta! Kivaa sunnuntaipäivää kaikille jo etukäteen ja hyvää yötä<3