Moikka! Huhhuh mikä viikonloppu etten sano! Perjantaina hoidettiin viimeiset jouluostokset Oton kanssa, kun Oton ihana täti tuli katsomaan meidän tyttöjä siksi aikaa. Saatiin melkein kaikki tehtyä onneksi, ja illalla ajeltiin keskustasta rättipoikkipuhkiväsyneinä kotiin. Eilen oli ihan mielettömän ihana sää päivällä, oli mahtavaa nähdä aurinkoakin pitkästä aikaa, vaikka tänään taas satoi. Pääsin eka kertaa ulkoiluttamaan mun uusia Ray Banin Clubmastereitakin kun arska vihdoin näyttäytyi.

Takki H&M / T-Paita Gina Tricot / Hame H&M / Aurinkolasit Ray Ban / Sukat H&M / Kengät Nike / Laukku Marc by Marc Jacobs / Kaulakoru Marc by Marc Jacobs

Iltapäivällä tehtiin vielä joulun ruokaostokset, ja illalla olikin meidän esikoisen ensimmäinen tanssiesitys jonne hän onneksi pääsi vaikka alkuun näytti siltä että ei mitenkään voisi mennä kun oli niin kovasti kipeä.

Tanssiesitys sujui mahtavan hienosti ja vaikka katsomo oli loppuunmyyty ja paikalla satoja ihmisiä ei meidän pikkusintti jännittänyt ollenkaan. Hän veti aivan täysillä sekä kenraaliharjoituksen että esityksen, ja vielä yhteisen lopputanssin joka oli Antti Tuiskun Keinutaan. Kuvasin kaikki tanssit videolle joten kuvia mulla ei itse tansseista ole vaan nämä ovat kaikki esitysten välistä!

Olipa kyllä ihanaa olla katsomassa tanssinäytöstä, viimeksi olen ollut tanssikoulun näytöksessä silloin kun vielä itse tanssin 16-vuotiaana. Muistan kuinka ihanan kutkuttavan jännittävää se oli ja samaa ihanaa jännitystä oli aistittavissa meidänkin pikkuneidissä.

Kuopuskin jaksoi katsoa kaikki esitykset hienosti ja huudahteli välillä että ”Hyvä Tipa hyvä Tipa!”.  Ai että, oon kyllä niin ylpeä meidän tytöistä. Tiara tanssi ihan superhienosti! Ehkä ensi keväänä me Oton kanssa paimennetaan backstagella jo molempia neitejä, jos kuopuskin aloittaa tanssin niinkuin hän itse on ainakin kovasti suunnitellut.

Eilisilta ja osa yöstä vietettiin eilen paketoiden Oton kanssa, mutta ei saatu kaikkea valmiiksi. Pitäisi vielä jatkaa tänään jos vain jaksetaan! Tänään me jouduttiin sitten uudelleen lääkäriin kun Tipalla tuli korvat kipeäksi, ja korvatulehdushan siellä oli flunssan jälkitautina. Tosi inhottavaa! Mutta onneksi ei sentään mitään sen pahempaa, toivottavasti lääke puree nopeasti ja päästään nauttimaan joulusta terveenä koko perhe.

Jouluun on enää neljä yötä, ja joulukalenteria jäljellä enää neljä luukkua! Huomenna on ainakin luvassa tosi herkullinen luukku, sen voin kertoa. Pysykää siis kuulolla! Hyvää yötä ihanat <3

Viimeinen adventti on tänään, ja sen kunniaksi myös joulukalenterin viimeinen arvonta. Tässä arvonnassa on ihan huikea palkinto, nimittäin bObles -elefantti jonka arvo on 129 euroa! Meiltäkin kyseinen elefantti* löytyy, kun saimme sen bOblesia Suomeen maahantuovalta, ja Suomessa myyvältä Gefferiltä tytöille.

Kuten kerroin tuossa muutama viikko taaksepäin, kävimme bObles-tapahtumassa Designmuseossa lasten kanssa. Tapahtumassa oli paikalla paljon lapsia ja vanhempia, ja bOblesin edustaja Tanskasta. bObles on siis tanskalainen lasten designmerkki, joka suunnittelee toimivia ja innostavia huonekaluja, joiden muotoilu edistää lapsen motoristen taitojen kehitystä. Edustaja kertoi meille heti aluksi, että bOblesien idea on pitää lapset liikkeessä, lasten kuuluu luonnostaan liikkua melkeinpä kokoajan.

Tämän huomasi ihan käytännössä samantien. Kun lattialle oli levitetty bObleseja, kaikki paikalla olleet lapset leikkivät ja liikkuivat ja keinuivat ja kiipeilivät ja pomppivat ja liikkuivat kaikin mahdollisin tavoin. Kyllästymättä ja taukoamatta. Liikkuminen ja kehon tuntemus lisäävät lapsen itseluottamusta ja oppimiskykyä, ja onhan liikkuminen tietysti terveellistäkin. BOblesin ideana on tukea lapsen luontaista liikkumishalua ja innostaa lasta kokeilemaan erilaisia tapoja liikkua.  bOblesin osista voi valmistaa vaikkapa temppuradan, mutta jo yhdestä osasesta on iloa.

Elefantti, joka arvonnassa on palkintona, toimii niin istuimena, keinuna kuin ratsunakin. Siihen mahtuu juuri sopivasti kaksi pientä pyllyä katsomaan Frozen-elokuvaa. Sen päällä on oikein hyvä keinua kun sen kääntää toisinpäin, ja vähän kinastella siitä kumman keinumisvuoro onkaan. Ja kun kiipeää bObles-elefantin päälle seisomaan, ylettää hienosti sellaisiinkin paikkoihin mihin ei ilman äitiä muuten ylettäisikään. Tästä esimerkkinä nelivuotias joka oli yhtenä aamuna bOblesin avulla ottanut jääkaapista aamupalatarvikkeet ja tehnyt äidille kaksi ruisleipää margariinilla, sinapilla, juustolla ja kinkuilla.

Mä olen ihan hulluna bObleseihin, ja parasta niissä on se että ne on suunniteltu sopiviksi esimerkiksi kerrostaloasuntoihin joissa ei välttämättä voi metelöidä ihan mielinmäärin, eikä tilaakaan välttämättä ole paljon. Ne saa kaikki kätevästi pinottua yhteen kasaan, ja ne eivät myöskään päästä mitään ääniä tai kolise koska ovat pehmeää mutta jämäkkää materiaalia. Värejä löytyy useita erilaisia kivoja, ja malleja myös. Mä haaveilen seuraavaksi varmaankin krokotiilista, sillä molemmat tytöt ihastuivat siihen bObles-tapahtumassa.

*bOblesit saatu blogin kautta.

Arvontaan osallistuaksesi: Kommentoi alle minkä värisen bObles-elefantin valitsisit, värit näet TÄÄLTÄ. Muista myös lisätä sähköposti sille varattuun kenttään! Arvonta-aikaa on 27.12.2015 klo 21.00 asti, jolloin arvon voittajan ja julkaisen hänet tämän postauksen lopussa. Lähetän myös voittajalle sähköpostilla tiedon voitosta.

Onnea arvontaan!!

The joulupukki. Joulupukki herättää keskustelua aina näin joulun lähestyessä lapsiperheissä. Tuleeko se pukki vai ei, ostetaanko pukki vai alkaako pukiksi joku tuttu. Vai onko koko suuri huijaus joulupukista ihan väärin, ja pitäisi unohtaa kokonaan? Tämän päivän joulukalenteriluukussa ajattelin valottaa omia ajatuksiani.

Kuten tiedätte, mä olen jouluihminen päästä varpaisiin ja ilakoin lähestyvästä joulusta jo elokuussa. Näin on ollut mun lapsuudesta asti. Kun mä itse olin pieni, tuli jouluna aina joulupukki käymään. Mulle joulupukki kuuluu jouluun, ja viime vuonna kun päätimme viettää joulua ilman pukkia, oli mulla huono omatunto ja paha mieli. Vaikka lapset ilahtuivat myös pukin jättämistä kirjeistä ja lahjasäkeistä, ei se vaan tuntunut samalta. Uskon että tähän vaikuttaa pitkälti se että suurimmassa osassa viettämistäni jouluaatoista on pukki ollut mukana.

Muistan kun olin n. 8-vuotias, ja tajusin että  joulupukkia ei oikeasti olekaan olemassa. Tajusin sen siitä, kun pukki kätteli sisään tullessaan pappaani ja esittäytyi että ”Erkki….Joulupukki”. En tajunnut sitä siinä tilanteessa, mutta kuulin jälkeenpäin aikuisten naureskelevan tälle tilanteelle ja sain vahvistuksen sille ajatukselle että ei pukkia olekaan. Ei se tullut mulle mitenkään järkytyksenä, oikeastaan olin jo jonkin aikaa aavistellutkin jotain sellaista, kyllä 8-vuotias hiffaa enemmän kuin aikuiset uskovatkaan. En silti ajatellut että mua on huijattu kaikki ne vuodet, päinvastoin.

Vielä senkin jälkeen kun tiesin ettei pukki ole totta, tai ainakaan pukki ei jaa yhdessä yössä lahjoja kaikille maailman lapsille, tuntuivat ne joulut spesiaalimmilta joissa pukki kävi jakamassa lahjat. Onhan se toki ihan kivaa saada muutenkin lahjoja, jakaa niitä yksitellen vaikka kuusen alta, mutta se ei tunnu kuitenkaan ihan samalta. Joulupukkia saa odottaa niin innostuneesti ja siihen liittyy sellainen pieni jännitys vielä isompanakin.

Mä haluan tarjota sen jännityksen myös lapsille. Meidän lapset eivät ole sieltä arimmasta päästä, eivätkä he ole koskaan pelänneet joulupukkia vaan nimenomaan sillä tavalla positiivisen innostuneesti vähän jänskänneet. Siksi mä uskon että pukki on heillekin kiva ja tärkeä juttu, ja siksi meille tänä vuonna ja varmasti vielä monena jouluna tulee pukki.

Vaikka tiedän että ei sitä oikeaa pukkia ole olemassa, niin kyllä se parrakas punaisiin pukeutunut mies tuo silti pientä taianomaisuutta jouluun vielä näin aikuisenakin. Ehkä lapsellista tuntea näin mutta niin se vain on!

Tuleeko teille joulupukkia kylään tänä jouluna? Milloin tajusitte ettei joulupukkia ole olemassa? Miltä se tuntui?

Huomenta ihanaiset! Jouluun on enää kuusi yötä, iiiiiik! Tänään otetaan kuitenkin pieni takapakki kesään ihan vain pariksi minuutiksi, nimittäin luukusta numero 18 paljastuu video muutamista meidän kesän ihanista hetkistä. Mä säästelin tämän videon tekemisen nimenomaan tarkoituksella kesästä tänne jouluun, koska ajattelin että olisi hauska palata melkein puoli vuotta ajassa taaksepäin ja fiilistellä vielä talvipakkasella (tai vesisateella) niitä ihania muutamia lämpimiä päiviä joita päästiin viettämään.

Ihanaa perjantaipäivää ja viikonloppua kaikille <3

Tajusin tällä viikolla että en kauheasti ole kertonut mitään normaaleja peruskuulumisia tässä joulukuun aikana! Olen ollut niin keskittynyt joulukalenteriin ja sen aikataulussa pysymiseen että normihöpötykset ovat jääneet vähän vähemmälle. Samaan aikaan olen kuitenkin tosi ylpeä ja iloinen joulukalenterista ja sen saamasta vastaanotosta! Kiitos ihan hurjasti teille, musta on parasta jakaa joulufiilistä juuri teidän kanssa jateiltä on tullut ihan huippuja vinkkejä ja ajatuksia ja tarinoita! Onneksi joulukalenteria on vielä viikon verran jäljellä.

Tuntuu että olen tänä vuonna saanut jokaisesta luukusta tehtyä omannäköiseni, eikä mulla ole kertaakaan ollut hankaluuksia täyttää luukkuja. Postausten aikatauluttaminen ja etukäteen tekeminen on myös auttanut hurjasti tämän hektisen ajanjakson hallinnassa, joulun aikaan kun kiire yrittää tunkeutua elämään jokaisella osa-alueella vaikka sitä kiireen tunnetta parhaani mukaan vastustankin.

Meidän tytöt sairastuivat tällä viikolla korkeaan kuumeeseen ja flunssaan, jota on kuulemma päiväkodissa ollut nyt liikkeellä. Vaikka ajankohta oli harmillinen, joulujuhla jäi väliin molemmilta, niin ainakin he toivottavasti ehtivät parantua jouluaatoksi. Ja me Oton kanssa popsitaan hedelmiä ja pestään käsiä että pysyttäisiin itse terveenä, mä en suostu olemaan jouluna kipeänä! Postauksen kuvat on napattu viikonloppuna kun tytöt olivat vielä terveenä.

Ollaan laitettu kotia kuntoon tässä joulukuun aikana myös ja uudella telkkarilla, hyllynpätkällä ja julisteilla uudistuneen olkkarin sekä pirteillä seinäjutuilla ja säilytyskoristeilla päivitetyn lastenhuoneen mä jo esittelinkin aiemmin. Suurimman muutoksen on kokenut ehkä kuitenkin meidän makkari, joka vihdoin sai arvoisensa keskipisteen eli uuden sängyn. Me nukuttiin vuosikausia 120cm leveässä sängyssä, ja nyt reilun viikon tuossa meidän uudessa 160cm leveässä Brimnesissä nukkuneena en voi kuin todeta että kyllä kunnon yöunet tekevät hyvää. Sängyn jättimäisiin laatikoihin saa kivasti säilöttyä esimerkiksi joululahjat näin ennen joulua piiloon, ja joulun jälkeen sinne saa reippaasti kaikkea muuta kuten kenkiä / harrastuskamppeita / liinavaatteita.

Ostettiin hyvät pussijousitetut paksut patjat ja lapset totesivatkin että sänky on ihan niinkuin hotellissa, niin meistäkin tuntuu. Esikoinen tosin esitti topakan huomion että hotellissa on kuulemma ”hieman erilaiset lakanat”, ja totesi perään että kotonakin on kuitenkin ihan kivat. Saattaapi olla että kääräistään joulupakettiin parit uudet lakanatkin vielä, haha. Mä olen ihastunut trikoisiin pussilakanoihin sen jälkeen kun saatiin häälahjaksi Marimekon tasaraitalakanat viime vuonna, ja ajattelinkin metsästää trikoolakanoita jossain toisessakin kuosissa/värissä.

Makuuhuoneeseen siirtyivät myös olohuoneessa olleet valokuvat, jotka tällä kertaa järjesteltiin Ikeasta ostettujen tauluhyllyjen päälle siistiin riviin sikinsokin-asettelun sijaan. Mä rakastan tuota kuvissa vähän vilahtavaa valokuvahyllyä! Siitä tulee kiva sängynpääty myös, koska meidän pieneen makkariin ei Brimnesin omaa päätyä mahdu jos siellä haluaa pitää edes vähän ilmavuutta ja pienen työskentelytilan mulle. Vielä on metsästyksessä yöpöydät, yölamput (tai yölamppu, tuo Muuton valkoinen ja ihana Cosy saa todellakin jäädä) sekä matto. Esittelen makuuhuoneen ja sängynkin paremmin kunhan huone on kokonaan valmis.

Vaikka lapset ovat olleet kipeitä ja nukkuneet öitä nyt huonosti, niin kuitenkin olo on aamulla levänneempi ja ainakin vähemmän juminen kuin ennen. Nyt on tilaa nukkua melkein X-asennossa jos haluaa, ja kuitenkin voi myös kömpiä ihanasti Oton kainaloon. Tytötkin tykkäävät aamuisin tulla kiipeilemään meidän sänkyyn ja nyt hekin mahtuvat sinne hyvin.

Viikonloppuna olisi tarkoitus hoitaa vielä viimeiset jouluostokset ja paketointiurakka, ennenkuin muutaman työpäivän jälkeen rauhoitutaan joulun viettoon. Ihanaa torstai-iltaa kaikille <3