Kotiinpaluutunnelmia ja kesäsuunnitelmia

29.06.2017

Kotona ollaan ja se on ihanaa, mutta oli meillä kyllä niin mahtavat kaksi viikkoa Oulussa. Vaikka on ihana nähdä sukulaisia ja olla reissussa, niin kerkesi tässä tulla jo pieni koti-ikäväkin. Tytöt hihkuivat onnesta kun pääsivät oman pihan trampalle pomppimaan (vaikka Oulussa on myös tramppa, ja vielä isompi), ja kyllä munkin sydäntä lämmitti juoda kahvia aamulla omasta I-kupistani. Kotikin oli onneksi tallella ja meidän kaikki pihakasvitkaan ei olleet kuolleet, ilmeisesti täällä on satanut sitten tarpeeksi sillä aikaa kun oltiin poissa.

Paluumatka sujui menomatkaa huomattavasti paremmin, mentiin nimittäin yhden pysähdyksen taktiikalla, ja Nova nukkui kummankin välin ennen pysähdystä ja sen jälkeen. Yönkin hän nukkui hyvin, ja heräsi isin kainalosta vasta aamukymmeneltä, vaikka mä nousin jo kahdeksalta kun ei enää nukuttanut. Postauksen kuvat on vielä mun tädin pihalla Oulussa otettu, oltiin eilen iltasella kotona ja kauppareissun sekä illallisen jälkeen mentiin aikaisin nukkumaan.

*Kuvat sisältävät blogin kautta saatuja vaatteita.

Meillä ei ole vielä mitään lukkoon lyötyjä suunnitelmia seuraaville parille viikolle, joten mennään varmasti aivan extempore-meiningeillä, ja tehdään juuri sitä mikä sillä hetkellä sattuu hyvältä tuntumaan. Ihan ekana pitää kyllä kuitenkin pestä ainakin sata koneellista pyykkiä, tai no ainakin kolme, ja tehdä kunnon siivous, kun poissa ollessa koti pääsi pölyttymään. Pihakalusteetkin keräsivät siitepölyä, kun taisi olla juuri se pahin siitepölyaika silloin kun lähdettiin.

Oulussa ollessani joka paikasta alkoi tulvia kuvia Haagan Alppiruusupuistosta, missä ei olla koskaan käyty. Jos siellä vielä kukkii, niin mahdollisesti voitaisiin mennä käymään ainakin siellä. Eli saa kertoa onko siellä vielä kukkia jos olette juuri käyneet! En tiedä jaksaako kukaan enää katsella kuvia sieltä mutta jos siellä vielä on nättiä niin olisi ihanaa mennä ihastelemaan upeaa kukkaloistoa itsekin. Lisäksi on ainakin pakko grillata ja joku päivä mennään Stadikalle tai Kumpulan maauimalaan uiskentelemaan ja hengailemaan.

Ihan hassua että ylihuomenna alkaa jo heinäkuu – miten se kesäkuu vaan taas tällä tavalla humpsahti ohitse? Onneksi vielä on kesää jäljellä (apua, nyt se biisi alkoi soida päässä), eikä kesäkuun loppu nyt vielä ole paha. Ja oikeastaanhan se kesä tässä vasta alkaa ja ilmat lämpeävät toivottavasti kunnolla. Oulussa sää oli aika vaihtelevaa koko reissun ajan, mutta kotona meitä odotti upea auringonpaiste ja sortsikelit.

*Kaikki leggingssit ja Novan body saatu Lilla Companysta. Mulla Vimman mustat lettileggingssit, ja Novalla mustat lettibaggyt. Tiaralla Vimman ihanat pandaleggingssit ja Novalla panda-body lettien kaverina. Zeldan leggingssit ovat upeaa Ihastus-kuosia, myös Vimmalta. Lettien lisäksi Vimmalla on niin paljon muitakin ihania kuoseja, jotka on melkein kaikki nyt reilussa alessa Lilla Companyssa. Kannattaa käydä kurkkaamassa! Vimman lisäksi huikeassa alessa kaikkea muutakin. 

Mä taidan nyt alkaa siihen suursiivoukseen, laitetaan nupit kaakkoon ja moppi heilumaan. Ihanaa aurinkoista päivää kaikille <3


Mahtava lämmin päivä Vauhtipuistossa

27.06.2017

Käytiin viime viikolla meidän lemppari huvipuistossa, eli Oulun Vauhtipuistossa lasten ja mun tädin perheen kanssa. Meillä oli ihan super hauska päivä ja oltiinkin Vauhtipuistossa monen monta tuntia. Viime kesänäkin siellä käytiin mutta näin jälkeenpäin kun muistelen sitä niin muistan vaan jäätävän alkuraskauden pahoinvoinnin, ja penkillä istuskelun vesipullon kanssa. Onneksi tänä kesänä Nova oli ihan oikeasti mukana eikä minikokoisena mahassa aiheuttamassa pahoinvointia, hah!

Mäkin pääsin tällä kertaa laitteisiin ja oli niin hauskaa mennä lasten mukaan. Kyllä kävi ihan liikunnasta tuo pomppulinna-liukumäkeenkin kiipeäminen kun tikkaat sinne oli hurjan jyrkät ja piti yrittää pysyä lasten vauhdissa. Mutta maailman hauskinta ja mukavinta liikuntaa ehdottomasti, tätä voisi harrastaa vaikka joka päivä. Oulun Hietasaaressa sijaitseva Vauhtipuisto on siitä kiva että sieltä löytyy juuri meidän lasten ikäisille lapsille sopivaa puuhaa, ja siellä ei ole yhtään laitetta joka olisi liian haastava neljävuotiaalle, vaan hän pääsee kaikkialle mukaan. Yli 90cm mittaisille Vauhtipuistossa on hurjan paljon tekemistä, ja kyllä mun 7v kummipoikakin siellä viihtyi tosi hyvin vielä. Ja minä, mutta mä en hurjimpiin laitteisiin uskalla Lintsilläkään.

Käytiin myös ajamassa pienillä sähköautoilla, tai siis minäkin yritin, elämäni ensimmäistä kertaa istua jonkunlaisen auton rattiin. Nyt seuraa ehkä blogiurani noloin tunnustus: Mä en osannut ajaa sähköautoa siis ollenkaan. Siinä oli ratti, kaasu ja jarru ja mä sain vaan auton kolme kertaa ohjattua ulos radalta nurmikolle. Että joo, ehkä ihan hyvä että mulla ei ole sitä ajokorttia. Kaikki muut luulivat että meidän viisivuotias ohjasi autoa ja mä vain olin kaverina, mutta ehei minähän se. Mä voin kertoa että en mitenkään loista erityisesti myöskään ajopeleissä tai peliohjaimella liikkumisessa ylipäätään, menee vaan jotenkin niin yli hilseen. Onneksi pyöräily ja kävely sujuu vallan mainiosti, taidan pysytellä niissä ja antaa edelleenkin Oton ohjata meidän perhettä moottoriajoneuvoilla.

Oli siinä naurussa pitelemistä kaikilla kun selvisi että autoa ajoinkin minä, ja olen kyllä saanut siitä kuulla monen monta kertaa jälkeenpäin. Ehkä tästä tulee joku mukava kestoläppä josta saan kuulla hamaan tulevaisuuteen asti. No, ehkä mä kestän sen. Kaikkea ei tarvitse osata.

Meidän Oulun reissu lähestyy loppuaan, ja on kyllä ollut niin kiva olla täällä. Tänään ohjelmassa on Ainolan puistossa vierailua ja isovanhempien moikkailua. Isovanhempia ollaankin moikattu melkeen joka ikinen päivä tämän reissun aikana, ja heitä tulee jälleen ihan hirveä ikävä. Onneksi on puhelin ja voi aina soitella, ja nykyään vieläpä videopuheluitakin, niin muistisairas mummunikin näkee kasvoja eikä vain joudu ihmettelemään että kenen ääni puhelimesta kuuluu. Hän on kyllä niin rakas meille, ja viime vuosina ollaan surtu tätä sairautta hurjan paljon, mutta onneksi välillä saa nauttia vielä pienen hetken niistä pilkahduksista, kun mummu on oma itsensä. Ne pienet hetket on super tärkeitä.

Aurinkoista tiistaipäivää kaikille<3


Juhannus 2017

24.06.2017

Hyvää juhannusta kaikille! Me ollaan täällä mun tädillä ja eilen oli aivan ihana juhannusaatto mukavalla porukalla. Laitettiin yhdessä ruokaa ja istuttiin porisemassa myöhään yöhön. Mun pappakin oli täällä meidän kanssa ja moni muu sukulainen myös, sekä mun äiti ja Armas. Tosi kiva ilta, ja ihanaa kun saatiin vähän aurinkoakin vaikka aika kylmä ilma oli. Grillailtiin ulkona ihan uskomattoman hyvät pöperöt joiden kanssa syötiin erilaisia salaatteja ja vesimelonia ja juustoja.

Tein tytöille kukkaseppeleet, mua naurattaa kun lähdettiin vielä iltapäivällä Ideaparkkin etsimään sellaista paksumpaa rautalankaa että saisin helpot kehikot seppeleille, mutta sitä ei löytynyt mistään. Ostin sitten kasviensidontanarua Tigerista, ja kun tultiin takaisin mun tädille niin hän totesi että heillä olisi ollut sitä juuri samaa narua. Nooo, tulipahan päivän kuntoilut kun hiihdin hullua vauhtia Ideaparkin päästä päähän, hah.

*Novan Mini Rodini Pre AW17 -haalari ja Tiaran vaatteet saatu Lilla Companysta

Seppeleistä tuli aika kivat vaikka itse sanonkin, ja oli ihana kun tästä ihan läheltä löytyi vaikka kuinka paljon kukkia. Me käytiin Zeldan kanssa kahdestaan retkellä keräämässä niitä ja oli niin mukavaa höpötellä kaikkea, miten pienistä asioista lapset ilahtuvatkaan. Seppeleiden teko oli muuten huomattavasti helpompaa kun käytti tuota rautalankakehikkoa, tai siis nelinkertaisesta kasviensidontanarusta pyöriteltyä kehikkoa. Viime vuonna käytin seppeleisiin pelkkiä kukkia ja siinä kesti huomattavasti kauemmin, tämä oli ihanan yksinkertaista.

Eilen illalla katsottiin Hula Hula Suomea ja tanssittiin täällä, porukan seniorit kun olivat laittaneet oikein puhelimeen muistutuksen että 22.00 pitää tanssia. Lapset olivat innoissaan kun aikuisetkin intoutuivat tanssiin.

Tänään ohjelmassa on ainakin vierailua mummun luona hoitokodissa, ja sitten varmaan vaan ulkoilua kun näyttää olevan niin mukava ilma. Ehkä tuolla on tänään vähän lämpimämpää kuin eilen, pitäisiköhän laittaa vaikka krokettipeli pystyyn? Jos ei tuule pahasti niin ajellaan ehkä illalla Oton kanssa asukuvailemaan johonkin lähelle. Pitäähän se nyt käyttää hyödyksi, kun pääsee kerrankin ihan rauhassa kuvaamaan. Pieni ajelu autolla kahdestaan käy myös ihan treffeistä, ainakin meille kun harvoin päästään olemaan kahdestaan.

Toivottavasti teilläkin on ollut ihana juhannus hyvässä seurassa <3


Rentoja päiviä Oulussa

22.06.2017

Ollaan oltu täällä nyt reilun viikon verran, ja fiilis on ihanan rentoutunut. Vaikka kotonakin on tietysti rentoa niin täällä sitä voi rentoutua vielä aavistuksen enemmän, kun on koko iso suku ympärillä ja sellainen koko kylä kasvattaa -meininki. Täällä voi vaan poiketa nopeasti käymään kaupassa ja huikata lapsille että ”äiti ja isi käy Novan kanssa kaupassa”, ja lapset jatkavat tyytyväisinä leikkejään mun serkkujen kanssa. Ja illalla kun lapset jo nukkuvat, voi hyvin mennä Oton kanssa kahdestaan saunaan ilman itkuhälytintä ja istua löylyissä vaikka tunnin, kun tietää että mun täti kyllä hoitaa jos joku sattuu heräämään kesken unien.

Ollaan käyty katsomassa mun mummua hoitokodissa ja ajeltu Haaparannalle ja käyty Kemissä moikkaamassa Oton sukulaisia. Paljon ollaan vietetty aikaa sukulaisten kanssa ja se on ihan parasta. Onneksi ollaan molemmat niin perhekeskeisiä ihmisiä että väenpaljous ja yhdessäolo ei meitä ahdista, vaan nimenomaan on ihanaa. Huomenna on jo juhannusaatto, hirveää vauhtia taas mennyt tämä aika täällä. Me pidetään isolla porukalla juhannusjuhlia täällä mun tädin luona ja saadaan tänne serkkuja ja mun äiti ja pappa, ja isotäti perheineenkin illanviettoon, tulee varmasti mukavaa. Saa vain nähdä että miltä tuo sää näyttää huomenna, että onko perinteiset juhannuksen räntäsateet vai jopa ihan aurinkoa. Jos vain sää sallii niin päivällä piipahdetaan torilla, ja illalla sitten grillaillaan porukalla.

Jonkinlaiset juhannusseppeleetkin pitäisi tytöille vielä värkätä jos vain löydän tarpeeksi sopivia kukkia. Ehkä he lähtevät niitä etsimään yhdessä mun kanssa tänään? Viime vuonna tein seppeleet heille ekaa kertaa ja eihän se edes ollut kovin hankalaa, vaan aika hauskaa. Ja tytöt näyttävät niin ihanan söpösiltä kauniit seppeleet päässään.

Musta tuntuu että Nova on kasvanut taas ainakin kilometrin sinä aikana kun ollaan oltu täällä, ja muutenkin on alkanut matkimaan ja tekemään vaikka mitä hassuja juttuja. Hän matkii päristelyä ja huulten paukauttamista ja yskii herrasmiesyskää kun haluaa huomiota. Ja ne naurunkiljahdukset mitä hän päästelee kun nuuskuttaa hänen masua tai hyppyyttää, on niin suloisia.

Ja jos on meidän kuopus kasvanut niin ai että on kyllä nuo isommatkin. Puolitoista viikkoa isompien lasten seurassa ja he ovat muka itsekin niin isoja ja itsenäisiä. Yleensä heitä saa halia sohvalla vaikka koko illan jos haluaa mutta nyt he touhuavat kokoajan mun pari vuotta vanhemman kummipojan kanssa ja käyttävät mun teini-ikäisen serkun kanssa koiraa lenkillä ja menevät ja tulevat pihalle ja sisälle aivan omia aikojaan. Hyvä että ruokapöydässä kerkeää istua hetken paikoillaan. Käytiin ostamassa esikoiselle oma kruisailulauta (tämä on nyt korjattu että ei ole skeittilauta ei), ja hän sillä kovasti harjoittele etenemistä. Apua! Missä mun pienet vauvat on<3

Mä päivittelen kyllä juhannuskuulumisiakin tänne mutta haluan jo nyt etukäteen toivottaa aivan ihanaa juhannusaattoa kaikille, toivottavasti säät suosivat <3