Otto kotiutui mökkireissultaan jo aamupäivällä ja saatiin viettää ihan tavallista perhelauantaita kaikki yhdessä. Otettiin melkeinpä heti nokka kohti Ruoholahtea ja Kaapelitehdasta, missä Helsinki Design Marketia tänään ja huomenna vietetään. Ulkona oli aika koiranilma, mutta se ei menoa haitannut. Paikka oli aivan tupaten täynnä ihmisiä ja toinen toistaan mahtavampia merkkejä oli markkinoilla edustettuna.

Me käytiin ostamassa Papun Design Marketiin jämäpaloista tehdyt spesiaaliväriset polvipaikkaleggarit Novalle, sekä huikea lohikäärme-ovitarra tyttöjen leikkihuoneen oveen Made of Sundaysilta. Kaikkea muutakin ihanaa oli, mutta koska paikalle ei saanut viedä rattaita, ja unohdin meidän kantorepun kotiin, ei jaksettu kanniskella Novaa sylissä ihmistungoksessa enää sen pidempään. Kierrettiin siis vaan nopeasti eri paikat läpi ja tsekattiin ne muutamat mitä oltiin etukäteen ajateltukin.

Seinätarra pääsee paikoilleen vasta kunhan ensi viikolla meidän lattiat on VIHDOINKIN tehty loppuun. En voi sanoin kuvailla kuinka paljon (ja kauan, liian kauan) olen sitä odottanut. Mutta tässä on ollut vähän kaikkea muuta mielessä kuin lattiat, ja ollaan priorisoitu kaikki muu niiden ohi, ei ole tuntunut olevan sopivaa hetkeä toteuttaa niitä. Me ollaan vähän tällaisia huithapeleita että ei haittaa keskeneräiset lattiat, kun on paljon kaikkea muuta jännää.

Kyllähän nuo laminaatit pinossa tuossa keittiössä on välillä ärsyttäneet, vaan enpä tiedä minkä hauskan ja jännittävän hetken olisin vaihtanut mieluummin lattiaremonttiin, en kyllä mitään. No juu, tähän pätee hyvin sanonta ”Don’t look back, you are not going that way.” eli suunta eteenpäin, ja kohti ensi viikon lopussa häämöttävää toivottavasti valmista lattiaa. Meidän tuurilla (ja Oton perfektionisti-luonteella) tulee vielä jotain mikä estää tekemästä lattiaa ihan kerralla loppuun asti, mutta sitten tulee. Ei se ole edelleenkään niin justiinsa. Ja mieluummin keskeneräinen, kuin huonosti ”valmiiksi” tehty. Mutta se lattioista, ne on ensi viikon juttuja.

Katsottiin tyttöjen kanssa aamupäivällä Boss Baby -elokuva Elisa Vuokraamosta ennen kuin Otto tuli, ja se oli ihan huikea, voin suositella! Naurettiin tyttöjen kanssa melkein vedet silmissä. Ja meillä oli eilen ihan super hauska tyttöjen ilta, katsottiin Vain Elämää ja tanssittiin, ihan niin kuin suunniteltiinkin. Hengattiin peittojen alla lattiatyynyllä, mussutettiin popcornia ja naureskeltiin Novalle joka suhasi ympäri olohuonetta taukoamatta.

Hänestä on tullut ihan hullun nopea konttaamaan, ja nyt taputtaminenkin onnistuu jo kunnolla niin että käsistä kuuluu läpsytysääni, hahaa. Uusimpana juttuna hän on oppinut ihan melkein kiipeämään itse lattiatyynyltä sohvalle, joten sohvalle ei voi enää jättää m-i-t-ä-ä-n kuten tietokonetta, kameraa tai puhelinta, niinkuin ennen on voinut. Hän on erittäin kiinnostunut juuri niistä, ja päättäväisen luonteensa ansiosta niitä sinnikkäästi tavoittelee.

Me aletaan nyt leipomaan omenapiirakkaa, ja toivotan aivan ihanaa lauantai-iltaa teille kaikille <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä ASUSin kanssa.

Viime viikolla tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun perustin oman yrityksen. Vuosi! Vuosi sitten olin aivan paniikissa kun yritystä perustin. Olin raskaana toisella kolmanneksella, juuri lopettanut päivätyöni ja heittäytynyt jonkun mielestä aivan tyhjän päälle: pelkän blogin varaan. Kesällä on aina markkinoinnin kannalta hiljaisempaa, joten perustin yritykseni oikeastaan ”pahimpaan aikaan”, juuri silloin, kun blogimainonta on vähäistä ja palkkiokin näin ollen pienempi. Oltiin vasta ostettu uusi auto, ja kolmannen raskauden takia oli pakko miettiä suurempaa asuntoa. Voin kertoa että vuosi sitten tähän aikaan otsallani komeili muutama hikikarpalo, ja ne kaikki eivät johtuneet pelkästä raskauspahoinvoinnista.

Onneksi mä uskalsin kokeilla siipiäni ja luotin vaistooni, sillä se kannatti. Vaikka yritystä perustaessani olin paniikissa, hyvin nopeasti huomasin että päätös oli tasan oikea. Olin punninnut päätöstä tarkkaan, ja miettinyt realistisesti mitä mahdollisuuksia minulla yrittäjänä on. Liiketoimintasuunnitelmani oli selkeä, ja vaikka kesä oli ollut hiljaisempi, mun oli pakko luottaa siihen että kyllä se siitä taas vilkastuu kuten aiempinakin vuosina. Onneksi myynti lähti heti rullaamaan kesän jälkeen, onhan taustallani loistava myyntitiimi joka koostuu pitkän linjan ammattilaisista. Yrittäminen ei ollutkaan niin hankalaa, eikä byrokratia niin vaikeaa, kun palkkasin loistavan kirjanpitäjän. Kaikki mun pelot osoittautuivat turhiksi, ja tämä vuosi yrittäjänä on ylittänyt aivan kaikki mun odotukset.

En viime vuoden elokuussa uskaltanut oikeasti uskoa siihen, että Otto voisi olla koko vanhempainvapaan ajan kotona, mutta tässä sitä nyt eletään Oton vanhempainvapaan viimeisiä kuukausia, ja tämä on ollut meidän elämän parasta aikaa, eikä ole tuottanut mitään taloudellisia hankaluuksia. Vuosi sitten se oli vain haave jonka uskalsin kuiskata illalla nukkumaan mennessä varovasti Otolle. Haaveesta se pikkuhiljaa syksyn aikana kasvoi päätökseksi, jota kohti aktiivisesti pyrin, ja uskalsin kertoa siitä täälläkin.

Tämä vuosi on ollut ihan uskomattoman antoisa, niin henkilökohtaisessa elämässä, kuin myös yrittämisen kannalta. Vaikka me ollaan samaan aikaan odotettu vauvaa, ja vietetty vauvavuotta, musta tuntuu että olen ottanut bloggaajana suurimmat askeleet eteenpäin nyt, sitten blogin ensimmäisten vuosien. Blogi on onnistunut kasvamaan, ja ennen kaikkea olen itse oppinut ihan mielettömän paljon, kun olen voinut keskittää kaiken työaikani blogi- ja somesisällön tekemiseen ja kehittämiseen.

Olen osallistunut koulutuksiin, joista tärkeimpänä ASUSin workshopit sekä viime- että tänä vuonna. Niistä sain todella arvokkaita työkaluja blogin kehittämiseen, sekä laadukkaamman ja paremman sisällön tuottamiseen. Uskon ja toivon että koulutus on näkynyt myös teille parempilaatuisina kuvina, helpommin luettavana tekstinä ja Googlessa, jos olette etsineet jotain ja löytäneet siihen vastauksen blogistani. On ollut mieletöntä saada opit suoraan alansa parhailta ammattilaisilta, kuten valokuvaaja Lars Johnsonilta, ja hakukoneoptimoinnin gurulta Aki Ovaskalta.

Tärkeänä apuvälineenä mulla on ollut blogin kanssa käytössä myös ASUSin Zenbook, sekä uusi suurempi näyttö jonka kesällä sain myös käyttööni. Kun omat kuvansa näkee ekstratarkalta näytöltä jättimäisenä, on helpompi huomata missä on kehitettävää ja kuinka kuvat voi editoida parhaiten. Tehokkuuden lisäksi mun mielestä parasta ASUS Zenbookissa onkin juuri näytön tarkkuus. Se on paras mahdollinen kone visuaalisen sisällön kanssa työskenteleville, etenkin jos liikkuu paljon ja konetta pitää kantaa mukana.

TARJOUS: ASUSilla on käynnissä Cashback -kampanja 24.9. asti, jonka aikana jokaisesta ostetusta ASUS Zenbook Flip S:n ostosta saa 100€ ostohyvityksen, kun täyttää Microsoftin sivulla hyvityslomakkeen oston jälkeen. Tämä on aika reipas hyvitys arvokkaasta koneesta, joten nyt on superhyvä hetki päivittää kalustoa, jos on tarvetta! Lisää tarjouksesta voi lukea Microsoftin sivuilta, ja Zenbook Flip S sekä lisätiedot siitä löydät Verkkokauppa.comista.

Ei yrittäminen aina ole herkkua tai maailman helpointa, mutta antoisaa ja ihan parasta kyllä. Se on ihan mun juttu. Vaikka en etukäteen edes tiennyt olevani yrittäjähenkinen, niin nyt huomaan ihan selkeästi että olen sitä todellakin. Yrittämisessä on paljon opittavaa, ja mä janoan lisää tietoa ja pyrin opettelemaan joka päivä lisää.

Vuoden jälkeen tunnen oloni vaan todella kiitolliseksi ja onnekkaaksi. Olen kiitollinen Otolle, läheisilleni sekä kaikille mahtaville ihmisille keiden kanssa olen saanut tehdä yhdessä töitä, ja kehittyä ja kasvaa. Kaikkein eniten olen kuitenkin kiitollinen teille lukijoille, joita ilman koko blogia ei olisi, eikä mun yritystäkään. Toivon että tiedätte sen, kuinka paljon te merkitsette mulle, ja kuinka paljon mä haluan tulla paremmaksi ja kehittää blogia aina vain teille mieluisammaksi. Aina on varaa parantaa, ja aion ehdottomasti jatkaa blogisisällön, kommunikaation ja somekanavien kehittämistä parempaan suuntaan myös jatkossa.

Ihanaa päivää kaikille ja K-I-I-T-O-S!

Mulla oli NIIIN ikävä kunnon blondia. Luonnollinen look on ollut helppo ja mukava raskaus- ja ihan pikkuvauva-aikana, mutta nyt kaipasin jo jotain radikaalimpaa. Olen ihastellut jo monta kuukautta ultravaaleita lookeja, ja tiesin että ystäväni ja luottokampaajani Essi Tapiolan Salon Pepe Åhmanilta jos joku osaa sellaisen mulle toteuttaa hellävaraisesti ja tyylikkäästi. Suuntasin siis tänä aamuna Tapiolaan, ja lähdettiin muuttamaan kellastunutta ja ylikasvanutta kuontaloani tyylikkääseen, tasapitkään ja vaaleaan suuntaan. Kun tukka on kuosissa, on helpompaa näyttää muutenkin omaan silmään hyvältä. Väsynyt lookki hiuksissa vaikuttaa ainakin mulla ihan kaikkeen, jotenkin tuntuu että näyttää kokonaan ihan väsähtäneeltä jos tukka on kulahtanut.

Hiuksiin laitettiin tietenkin Olaplex, jota ilman en uskaltaisi enää ottaa mitään hiuskäsittelyitä. Sen avulla suurikin muutos pystytään toteuttamaan hellävaraisesti ja hiusta vahingoittamatta. Kylmän vaalea sävy saatiin aikaan tekemällä tiheää raitaa sekä balayagea, ja sävyttämällä Ice-sävytteellä.

Tapiolassa vierähti koko aamupäivä hyvillä meiningeillä, koska Essin kanssa on ihan parasta vaan höpötellä. Saan myös aina kampaajalla käydessäni toteuttaa salaista pahettani: teinilehtien lukemista. En kehtaa enää näin kolmea kymppiä lähentelevänä ostaa Demiä kaupasta, mutta kampaajalla sitä voi lueskella. Siitä tulee aina niin nostalgiafiilikset, mikä on hauskaa. Paitsi nyt tietty kun täällä ihan julkisesti muutenkin paljastan näitä lehtiä salaa lukevani, niin ei se kovin salaista enää ole, hah.

ENNEN-JÄLKEEN

Hiuksilla on mun mielestä mun omassa ulkonäössä tosi suuri merkitys, ja siisti tukka vaikuttaa niin mielialaan kuin tyyliinkin positiivisesti. Rakastan leikitellä erilaisilla tyyleillä, väreillä ja malleilla. Nyt on menossa keskijakaus ja supertasainen polkka -vaihe, katsotaan kauanko tämä kestää. On mahtavaa kun on oma luottokampaaja, jonka tietää osaavan ja haluavan toteuttaa villeimmätkin hiushaaveet. Katsotaan mitä tämän jälkeen taas keksitäänkään, juuri nyt olen niin rakastunut tähän vaaleuteen että tuntuu että tässä voisi pysyä hamaan tulevaisuuteen asti.

Takki Shein* (saatu) / Toppi H&M / Housut Gina Tricot / Lasit H&M / Kengät Flattered* (saatu)

Ultravaaleaan tukkaan on helppo yhdistää mitä tahansa vaatteita ja värejä, kun se ei riitele minkään kanssa. Sen kanssa sopii niin kulta, kuin tämän syksyn asustehitti eli hopea. Inspiroiduin kylmästä tukasta toteuttamaan melko hopeisen asunkin.

Jälleen hurjan suuri kiitos Essille ja Salon Pepe Åhman Tapiolalle mun hiushaaveiden toteuttamisesta* (ja samalla kulmakarvojen värjäyksestä, nyt on naamakarvatkin ojennuksessa). Essin tuolista saa aina lähteä tyytyväisenä!

*Salon Pepe Åhman pitää huolen mun hiuksista bloginäkyvyyttä vastaan.

Ihanaa tiistai-iltaa kaikille <3

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Sannan ruokakassin kanssa.

Olen tehnyt pitkään yhteistyötä ruokakassipalvelu Sannan ruokakassin kanssa, ja olen saanut ilokseni samalla seurata palvelun kehitystä sen alkumetreiltä saakka siihen mitä se nyt tänä päivänä on. Sannan ruokakassi on palvelu, joka tarjoaa monia erilaisia ruokakasseja erilaisille ihmisille, ja toimittaa siis reseptit ja raaka-aineet suoraan kotiovelle. Me ollaan testattu niin perhekassia, hedelmäkassia kuin uusinta vegekassiakin, ja tykätty kaikista ihan todella paljon. Tarjolla on vaihtoehtoja isoille perheille ja pienille perheille.

Olen ollut tyytyväinen pitkään yhteistyöhön, ja oikeasti kokenut ruokakassipalvelun mahtavana arjen helpottajana esimerkiksi loppuraskaudessa, ja pikkuvauva-aikana. Lisää meidän kokemuksia Sannan ruokakassista löytyy blogista Sannan ruokakassi -tagin alta.

Nyt mulla on kuitenkin täysin uudenlainen mahdollisuus osallistua Sannan ruokakassin kehittämiseen, nimittäin mikäli saan tarpeeksi ääniä teiltä, mun kehittämä arkiruokaresepti ja sen toteuttamiseen tarvittavat tuotteet pääsevät mukaan Sannan ruokakassiin yhdessä muiden bloggaajien arkiruokareseptien kanssa!

Kun mua kysyttiin tähän kamppikseen, mä lähdin heti miettimään mikä on meidän perheen luotto-arkiruoka joka maistuu ihan koko perheelle. Ruoka joka on terveellinen ja vieläpä kaunis, eikä välttämättä se tavanomaisin lapsiperheen arkiruoka. Mikä on resepti jonka haluaisin jakaa kaikille, ja josta olen vähän ylpeäkin. Sitten se välähti: se on meidän aasialaistyyppinen uunilohi riisillä ja kaalisalaatilla. Se on sellainen ruoka josta ei jää jämiä jääkaappiin vaikka tekisin kolminkertaisen annoksen, se on niin hyvää että jatketaan vaan sen syömistä niin kauan, että se loppuu. Tämä on se kuuluisa kalaruoka, jota miehenikin syö vaikka ei muuten ole niin kalan ystävä.

Reseptin toteuttaminen on helppoa ja nopeaa Sannan ruokakassin arkiruokafilosofian mukaisesti, ja siihen kuuluu laadukkaita ja tuoreita raaka-aineita. Lohesta saa helposti miedomman tai tulisemman mausteiden määrää muuttamalla, oman tai lasten maun mukaan. Meidän lapset ovat tottuneita mausteiseen ruokaan, ja tykkäävät myös chilistä ja valkosipulista, joten tämä on ihan heidän herkkuaan. Reseptiä en vielä paljasta, mutta jos olette vakuuttuneita siitä, että tämä resepti ansaitsisi paikan Sannan ruokakassissa (ja haluatte voittaa ilmaisen Sannan ruokakassin, lukekaa postauksen alaosasta ohjeet!

Sannan ruokakassilla on muuten nyt viikkojen 35-37 ajan uusille tilaajille ruokakassit 50% alennuksessa! Normaalisti  neljän hengen perhekassi viidelle päivälle  on 95 €, (normaalisti ensimmäistä kertaa tilaaville 79€). Kassi sisältää raaka-aineet ja reseptit neljään illalliseen, joista  yhdestä riittää kahdelle päivälle. Valittavana on myös kolme illallista sisältävä kassi, gluteeniton perhekassi, pikakassi ja vegekassi. Lisää infoa vaihtoehdoista ja niiden hinnoista löydät Sannan ruokakassin sivuilta. Jos tilaa Sannan ruokakassin nyt tämän linkin kautta, saa lahjaksi kaupan päälle vielä Microplane-raastimen.

LUKIJAKILPAILU: Aasialaistyyppinen uunilohi riisillä ja kaalisalaatilla Sannan ruokakassiin, ja sinulle kassi ilmaiseksi? Kommentoi postaukseen, ansaitseeko mun resepti paikan ruokakassista, ja perustelut miksi sen tulisi päästä mukaan. Eniten kommentteja saaneet reseptit pääsevät mukaan Sannan ruokakassiin marraskuussa. HUOM! Palvelu toimii pääkaupunkiseudulla ja lähialueilla (Esim. Tuusula ja Nurmijärvi), Tampereella, Turussa, Lahdessa, Vaasassa ja Jyväskylässä. Sannan ruokakassin –sivuilta voi tarkistaa toimitetaanko palvelua omalle postinumeroalueelle. Kommentoineiden kesken arvotaan yksi Sannan ruokakassi (perhekassi).

Toivottavasti mun resepti-idea on teidän mieleen, sillä musta olisi _niiiiin_siistiä_ päästä mukaan Sannan ruokakassiin, ja tietää että monessa kodissa herkutellaan mun keksimällä reseptillä, se olisi suuri kunnia.

Huikeaa päivää kaikille <3

Mä en ehkä nyt jaksa fiilistellä mitään pimeneviä syysiltoja vielä, kun toivon että nämä lämpimät säät jatkuisivat mahdollisimman pitkään ja pääsisi vähällä pukemisella lasten kanssa ulkoilemaan. Mutta syksyn värit on kyllä ehdottomasti mun mieleen, ja kesäpukeutumisen jälkeen on ihanaa pukea ylle vähän tummempaa ja murrettuja värejä. Syksyn muoti inspiroi mua aina ehkä kaikkein eniten, ja mun mielestä alkusyksystä on jotenkin kaikkein helpointa pukeutua kivasti. Silloin vaatekappaleita voi laittaa päälle jo vähän enemmän, ja rakastan kaikkia ihania neuleita ja muita syksy- ja talvivaatteita.

Viininpunainen on yksi mun lempiväreistä, mutta en vaan osaa käyttää sitä keväällä tai kovin kesällä, loppukesä menee kun silloin on jo vähän syksyviboja. Syksyyn ja talveen viininpunainen, tai hienommalta nimeltään burgundi, on täydellinen. Voisin pukeutua pelkkään viininpunaiseen, mustaan ja harmaaseen aina elokuusta maaliskuuhun, hah.

Ostin Tukholmassa Mall of Scandinaviasta tämän ihanan viininpunaisen puuvillaneuleen, joka on mun mielestä juuri sopiva ”päällysvaate” näille +15-+17 asteen keleille. Ei liian kuuma, eikä liian kylmä. Takissa mulle tulee hiki vielä, mutta ohuemmassa yläosassa kylmä. Tämä on siis neuleiden kulta-aikaa. Pian neuleetkin saa jo peitellä takin alle, niin pakko ottaa kaikki irti tästä ajasta kun ne vielä riittävät yksinään.

Puin pitkästä aikaa jalkaani myös pillifarkut, sillä halusin korostaa kenkiä ja neuletta. Pillit on jotenkin huomaamattomamammat  (vitsi mikä sana muuten, ”huomaamattomammat” voin vaan kuvitella miltä kuulostaa jonkun korvaan joka ei puhu suomea) ja helpommin asuun sulautuvat, kuin näyttävämmät ja leveämmät housut. Mustat pillit on edelleen sellainen vaatekaapin iisi kulmakivi, vaikka tällä hetkellä äitifarkut ja culottesit trendikkäämpiä vaihtoehtoja ovatkin. Iskeekö teille vielä pillit, vai joko olette siirtyneet eteenpäin pilliaikakaudelta kokonaan?

Mä olen menossa ensi viikolla pitkästä aikaa kampaajalle, mikä on kiva! Mun tukka on ihan ylikasvanut ja kulahtanut, ja multa on lähtenyt ainakin sata kiloa tukkaa viime aikoina, kiitos hormonien. Nyt on menossa just se vaihe vauvavuodesta, kun hiukset uusiutuvat ja ohimoilla alkaa paistaa kaljut läikät. Been there done that, mutta aina tulee yhtä jäätävänä yllärinä se kun harjaan alkaa tarttua hillittömiä hiustuppoja. Onneksi tämä on ohimenevää, ja eiköhän uusi raikas väri ja skarpimpi leikkaus pelasta tämänkin tilanteen.

Neule Gina Tricot / Farkut Gina Tricot / Laukku Coach / Kengät Flattered Norma* (saatu) /

Meillä on tänään leffailta Oton ja Oton siskon kanssa, aiotaan vuokrata Fast & Furious 8! Ihanaa lauantai-iltaa kaikille <3