Lasten ollessa kesälomalla on ihanaa välillä antaa isompien lasten valvoa vähän myöhempään. Koulu- ja dagisarjessa meillä lapset menevät aina jo 20-20.30 aikaan nukkumaan, joten se että saa kesälomalla joskus vaikka valvoa kymmeneen on heille jo iso juttu. Silloin me vietetään isojen tyttöjen aikaa tai tehdään Oton ja isojen kanssa kaikkea siistiä, mihin taapero ei niin paljon jaksa vielä keskittyä. Katsellaan yhdessä leffoja tai Netflixin dubattuja esiteinisarjoja, pelataan rauhassa lautapelejä tai tehdään isoja palapelejä. Joskus luetaan pitkiä kirjoja, lakataan kynsiä tai ihan vaan jutellaan. Se on niin parasta! Vaikka meidän lapset on aina ollut ihania tyyppejä joiden kanssa hengata, niin jotenkin musta tuntuu että tämän ja viime kesän välillä isot ovat oikeasti kasvaneet niin paljon.

Ihan mahtavaa, miten hauskaa on hengailla kahden vanhimman kanssa. Ja en missään nimessä tarkoita, etteikö heidän kanssa olisi ollut ihanaa ja hauskaa ennenkin tai etteikö taaperon kanssa olisi tälläkin hetkellä. Todellakin on. Mutta kasvu tuo tosi paljon uusia ulottuvuuksia yhteiseen keskusteluun ja hengailuun. Se on samaan aikaan jännittävää, innostavaa ja hauskaa.

Tottakai lasten ollessa ihan pieniä on joskus miettinyt millaista se on sitten, kun he ovat isompia. Tai ehkä on joskus miettinyt millaista on sitten kun he ovat teinejä. Mutta loppupeleissä se etukäteen spekulointi on vähän hyödytöntä, kun lapset kuitenkin kasvaa ja kehittyy tosi omalla tavallaan. En olisi ikimaailmassa osannut etukäteen ajatella, että 6- ja 7,5-vuotiaiden kanssa voi olla jo näin siistiä. Ja jotenkin tässä koko ajan kasvaa vaan se fiilis, että samaan aikaan kun kauhistelee ajankulua ja toivoo lasten pysyvän ikuisesti äidin vauvoina, odottaa myös sitä, että saa oppia heistä vielä lisää.

Se on ihan älyttömän ihanaa ja helpottavaa miten paljon he jo ymmärtävät. On mahtavaa, miten armollisia he ovat meille vanhemmille. Jos jonakin iltana meitä vanhempia väsyttää, mutta lapset haluaisivat vielä valvoa sen jälkeen kun pienin menee nukkumaan, heille voi myös hyvin sanoa suoraan jos ei jaksa. Että tänään äiti ja isi on herännyt aikaisin taaperon kanssa ja tehnyt päivällä vuorotellen koulu- ja työjuttuja ja meitä väsyttää ja halutaan itsekin mennä nukkumaan, tai katsoa vähän aikaa aikuisten sarjaa. Ja he ymmärtävät.

He keksivät joko ratkaisun ”voidaanko mennä kahdestaan sitten omaan huoneeseen lukemaan vielä kirjoja”, tai sitten tsemppaavat ja kertovat ymmärtävänsä ja menevät nätisti nukkumaan. Ei tulee mitään ”Mikseiii miksei jooko jooko jooko pliiiiis me halutaan” -litanioita, vaan tulee armoa ja ymmärrystä meille, jopa myötätuntoa. Meidän lapset arvostavat sitä, että heille puhuu suoraan ja perustelee. Ja jos on perustelut, ne on helppoa myös ymmärtää. He myös tietävät, että se ettei jonakin iltana saakaan valvoa ei tarkoita, etteikö vaikka toisena iltana voisi hyvin taas höpötellä vähän myöhempään.

Mä oon jotenkin niin fiiliksissä tästä elämänvaiheesta just nyt. Isompien lisäksi myös taapero on kasvanut ihan älyttömästi tänä keväänä. 2v tahtoikä tuntuisi olevan tällä hetkellä jo vähän seesteisemmässä vaiheessa. On ihanaa seurata myös hänen kehitystään ja tällä hetkellä koko perheen kesken on super helppoa mennä ja nähdä ja kokea. Kaikki ovat kivassa iässä ja kehitysvaiheessa juuri nyt ja esim. reissaaminen on tosi helppoa. Me nautitaan tästä ihan täysillä ja otetaan kaikki irti tästä kesästä.

Kiitos meidän mahtityypeille että saadaan olla just teidän vanhempia. Ja kiitos kun sain lukea tän teille ääneen ja tykkäsitte <3

Mä olen aina ollut kova jännittämään yleisön edessä puhumista. Jännitin sitä jo lapsena niin, että punastuin aina kun pidin esitelmää. Sillä ei ollut mitään väliä kuinka hyvin olin valmistautunut tai kuinka paljon harjoitellut, mua vaan jännitti ihan älyttömän paljon. Jännitin kirjaesitelmiä, yhteiskuntaopin esitelmiä ja uskonnon esitelmiä. Jos sain tehdä ryhmätyön ja puhua yhdessä kaverin kanssa, se ei ollut niin paha. Mutta yksin puhuminen? Ihan älyttömän kuumottavaa! En kärsinyt niin vahvasta esiintymiskammosta, että olisin pyörtynyt tai oksentanut. Mutta mun ääni värisi, posket punoittivat ja tuli aina yhtäkkiä tosi kuuma. En myöskään rentoutunut esityksen edetessä, päin vastoin. Se oli ihan yhtä pelottavaa alusta loppuun.

Pitkään ajattelin, että ihmisten edessä puhuminen ei olisi mun juttu. Että se ei vaan sovi mulle, enkä voi sitä oppia. Olin väärässä, ihan valtavan väärässä.

Kuten tiedätte, meidän häissä ei puheita pidetty ja valatkin me lausuttiin vaan papin perässä. Me ei haluttu missään nimessä olla esillä, edes omissa häissämme. Pikkuhiljaa häiden jälkeen mä olen kuitenkin ajautunut tilanteisiin, joissa olen joutunut yleisön eteen. Kerran olin messuilla paneelikeskustelussa muutaman muun perhebloggaajan kanssa keskustelemassa. Kerran mua haastateltiin toisilla messuilla radioon ja ympärillä oli paljon ihmisiä. Vaikka se oli pelottavaa, huomasin, että aloin tykätä siitä myös. Vaikka joka kerta kun suostuin johonkin, mua ahdisti ja jännitti etukäteen, olin kuitenkin ylpeä, että olin suoriutunut tehtävästä. Ja mä sain puhuttua, punaposkisena ja hikisenä, mutta sain kuitenkin.

Pikkuhiljaa aloin järjestää näitä ahdistavia ja jännittäviä puhumistilanteita ihan itse itselleni. Järjestin viime kesänä omasta aloitteestani koulutuksen muutamalle bloggaajalle. Päätin pitää puheen meidän hääpäiväbileissä, vaikka kukaan ei sitä multa vaatinut. Suostuin puhujaksi isoon vaikuttajatilaisuuteen pyydettäessä, olin ehkä vähän salaa unelmoinut siitä etukäteen, että joskus mua pyydettäisiin. Halusin ehdottomasti myös pitää kaasona puheen ystäväni häissä.

Aloin jopa vähän haaveilla siitä, että saisin puhua enemmänkin. Olen halunnut päästä jakamaan kaikkea sitä, mitä olen itse vuosien saatossa kokemuksella ja erilaisissa koulutuksissa ja projekteissa oppinut. Meidän ala on tosi vaikea oppia, jos kukaan ei jaa omia kokemuksiaan. On niin paljon sellaista, mitä ei googlettamalla löydä ja mitä ei voi opetella Pinterest-tauluista. Olen kokenut, että mulla voisi olla paljon sellaista arvokasta, jota jakamalla voisin auttaa muita eteenpäin. Olen haaveillut siitä, että saisin pitää enemmänkin koulutuksia. Ja kun haaveet sanoo ääneen oikeille ihmisille ja tekee töitä niiden eteen, ne saattavat vaikka toteutua.

Eilen pääsin pitämään mun tähänastisen elämän suurimman koulutuksen. Se ei ollut mikään valtava, paikalla oli vain reilut kymmenen ihmistä. Mutta se oli valtava harppaus mulle. Mä voitin yhden mun suurimmista peloista jälleen kerran ja uskaltauduin vetämään täysin itse suunnittelemani koulutuksen, puhumaan juuri niistä asioista, joista halusin puhua ja kertoa muille. Se oli mulle niin tärkeää!

Tuntui hyvältä myös saada tilaisuuden jälkeen vuolaasti kiitoksia ja oli upeaa, miten paljon keskustelua koulutuksen aikana heräsi. Siinä puhuessani mulla oli vaan sellainen fiilis, että TÄÄ ON NIIN MUN JUTTU, TÄTÄ LISÄÄ! Hymyilin varmaan ihan pönttönä siinä. Mutta oli niin hauskaa ja olen hurjan kiitollinen, että sain tämän mahdollisuuden. Toivottavasti niitä tulee jatkossa paljon lisää!

Aion jatkaa tästä eteenpäinkin itseni haastamista, koska usein ne parhaat asiat ja saavutukset elämässä tulee juuri niistä asioista, jotka on ensin olleet vähän epämukavia.  Niitä asioita, joita tekisin jos en pelkäisi. Ja kun olen lakannut miettimästä pelkoa ja vaan tehnyt, olen päässyt eteenpäin. Toivottavasti pääsen tulevien vuosien aikana pitämään paljon lisää koulutuksia ja puhumaan paljon lisää tärkeistä aiheista. Omaksikin yllätyksekseni olen huomannut, että mä suorastaan nautin puhumisesta nykyään. En olisi ikinä voinut kuvitellakaan, että voin joskus vielä sanoa näin.

Suuri kiitos tästä pelon voittamisesta kuuluu myös kaikille niille ihanille ihmisille, joille olen saanut puhua. Ihmisille, jotka ovat kiittäneet ja kannustaneet. Ja ihmisille, jotka ovat auttaneet mua toteuttamaan mun haaveita ja järjestäneet niitä tilaisuuksia, joissa olen saanut puhua.

Mä haluan rohkaista kaikkia muitakin voittamaan omat pelot, koska silloin pääsee eniten eteenpäin! Mikä sun pelko estää tai on estänyt ennen sua saavuttamasta sun haaveita? Minkä pelon olet onnistunut  voittamaan ja miten?

Me käytiin viime viikolla lasten kanssa Särkänniemessä kesän ensimmäisenä kunnon hellepäivänä. Tässä postauksessa luvassa siis tuoreita meidän perheen Särkänniemi kokemuksia!

Kun kurvattiin Tampereelle aamupäivällä, auton mittari näytti +29 astetta ja helle vain yltyi päivän aikana. Oltiin kuitenkin varattu mukaan runsaasti juotavaa ja aurinkorasvaa sekä loistava huvipuistofiilis, joten hyvin pärjättiin helteenkin kanssa. Me ostettiin rannekkeet etukäteen (juhlarannekkeet) joihin sai etukortilla alennusta, ja joiden ansiosta ruokailu sisältyi rannekkeen hintaan. Mä en itse yleensä ota huvipuistossa ranneketta, koska en käy juuri missään laitteissa migreenin pelon vuoksi. Mutta Särkänniemessä rannekkeella saa niin paljon muutakin kuin vain ne laitteet, niin koin sen olevan ihan hyvä investointi mullekin. Ja innostuin mä parissa lällyimmässä laitteessakin käymään.

Meidän perheestä kolmelle otettiin yli 120cm ranneke ja yhdelle alle 120cm ranneke, sekä alle 3-vuotias kuopus pääsi ilmaiseksi alueelle ja kaikkiin laitteisiin (joihin pituus riitti), sekä myös ruokaili ilmaiseksi meidän seurassa. Mä yllätyin tosi paljon siitä, miten alle 3-vuotiaalle ja reilusti alle metrin mittaiselle pikkytyypillekin oli alueella niin hurjan paljon tekemistä. Hän pääsi joko yksin tai yhdessä aikuisen kanssa yhteensä kymmeneen laitteeseen. Latteiden ja leikkipuiston lisäksi hän pääsi mukaan myös akvaarioon sekä tietysti huippuun Koiramäkeen. Planetaario me jätettiin välistä, koska sinne ei saa mennä alle 3-vuotiaita.

Aloitettiin huvipuistopäivä Koiramäeltä. Siellä oli paljon ihania eläimiä, joita pääsi myös rapsuttamaan, harjaamaan ja ruokkimaan. Koiramäellä oli eläinten lisäksi leikkipaikkoja, lehmän lypsyä, ”mummola”, kirjakauppa ja karkkikauppa. Ja tietysti kahvila ja jäätelökiska. Paljon kaikkea hauskaa tekemistä ja se olisi jo yksinään ollut kiva kohde. Vietettiin siellä ekat pari tuntia, joiden jälkeen suunnattiin lasten kanssa viilentävälle jäätelölle.

Seuraavaksi kohteeksi otettiin akvaario. Ajateltiin niin, että tehdään kaikki muu ensin ja säästetään huvipuisto laitteineen kaikkein viimeiseksi. Akvaariossa oli paljon nähtävää ja lapset olivat hirveän kiinnostuneita kaloista ja muista vesieläimistä. Ihmeteltiin kaljuilta marsuliskoilta näyttäviä aksolotleja, hihiteltiin nukkuvalle kaimaanille ja ihasteltiin söpöjä kilpikonnia. Akvaariossa oli jyrkkä portaikko, joten kovin isojen rattaiden kanssa sinne ei kannata mennä. Meidän pienet yoyot kulkivat helposti kainalossa portaat alas ja ylös.

Akvaarion jälkeen oli aika suunnata kohti huvipuistoa ja Angry Birds landia. Mä oikeasti yllätyin niin paljon siitä, miten mielettömän paljon laitteita alueella oli! Olin käynyt viimeksi Särkänniemessä joskus 9-10-vuotiaana, jolloin siellä ei mun mielestä ollut juuri mitään. Mutta nyt siellä oli kaikille kaikkea. Ihan hirveästi laitteita joihin meidän taapero pääsi, tosi paljon laitteita mihin pääsi jo alle 120cm mittainen ja sitten tietty ne kaikkein hurjimmat laitteet joista osaan meidän esikoinenkin pääsi jo. Me ollaan totuttu Lintsillä siihen, että taapero ei pääse juuri mihinkään laitteisiin pituutensa (tai sen puutteen) vuoksi, niin siksi hämmästyin niin kovasti sitä, että hän pääsi hurjan moneen paikkaan. Ja myös meidän 6- ja 7v pääsivät Särkänniemessä sellaisiin laitteisiin, joihin eivät ole koskaan ennen vielä päässeet.

Otto tykkäsi kovasti hurjimmista laitteista, Hypestä, X:stä, High Voltagesta ja Boomista. Tämän kevään uutuus Boom oli myös meidän koululaisen suosikki, vaikka se olikin tosi tosi hurja. Me saatiin huvipuistopuolella kulumaan monen monta tuntia ja käytiin kaikissa laitteissa, mihin lapset halusivat ja mihin pääsivät. Tämä huvipuistoreissu oli heittämällä paras, mikä ollaan koskaan lasten kanssa tehty.

Ainoa mikä ei ollut ihan mun mieleen oli Riemu -buffetin ruoka. Olen iloinen, että saatiin ruokailusta iso alennus juhlarannekkeilla, koska erityisesti buffetin salaattipuoli oli nahistunutta ja tosi yksipuolista. Paljon kuivajuttua ja säilykettä ja sitten nahistuneet kurkut ja porkkanatikut kaverina. Salaattibuffan olisi voinut ostaa myös yksin hintaan 11,90 ja silloin mua olisi kyllä harmittanut kovasti maksamani hinta.  Onneksi oli myös niitä lämpimiä ruokia, niin sai sentään mahan täyteen. Ensi kerralla testataan varmaankin jotain muuta ravintolaa. Palvelu oli kuitenkin Riemussakin loistavaa ja super ystävällistä.

Kun illalla käppäiltiin takaisin autolle, taapero nukahti päivän tokat päiväunet rattaisiin. Lämpömittari näytti varjossa +32 astetta ja me oltiin iloisia ja onnellisia, metrilakupussit kainalossa. Takana oli ihan mahtava päivä! Me kaikki yllätyttiin niin super positiivisesti Särkänniemen sisällöstä. Jos johonkin huvipuistoon meinaa tänä kesänä rannekerahat laittaa, mä suosittelen Särkänniemeä. Siellä oli ylivoimaisesti eniten nähtävää ja koettavaa niistä puistoista, joissa mä olen Suomessa käynyt.

Me kuvattiin reissu myös videolle, joka löytyy tuosta alta. Tänä kesänä mun YouTube-kanavalle (Iinalaura) on tulossa vielä muitakin reissu- ja My day -videoita, joten kannattaa ottaa kanava seurantaan, jos et vielä seuraa! Kaikki videot joita teen on tekstitetty alusta loppuun ja niitä voi hyvin katsoa vaikka ilman ääniä (kuten itse tykkään tehdä kun katson videoita vaikka metrossa). Muista laittaa tekstitykset päälle tekstitys-nappulasta!

Mikä on sun lemppari huvipuisto Suomessa? Mitä olet tykännyt Särkänniemestä? Oletko hurjien laitteiden ystävä?

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä DNA:n kanssa.

Viime kuussa DNA haastoi mut seuraamaan, mihin kaikkeen käytän nettiä yhden päivän aikana. Mulle se oli silmiä avaava kokemus ja oli hauskaa seurata omaa netin käyttöä. Tällä kertaa pääsin kuitenkin pohtimaan aihetta hieman laajemmin: mitä kaikkea tekisin eri tavalla, jos nettiä EI olisi? Yhdestä päivästähän ei vielä saa tähän tarpeeksi perspektiiviä, eli ei voi suoraan ajatella vaan, että ne asiat, jotka silloin listasin tekeväni netin avulla. Ei, netti on niin kokonaisvaltainen juttu, että se vaikuttaa paljon laajemmin, ihan kaikkeen. Nyt mä pohdin muutamia asioita, jotka mun elämässä muuttuisivat ihan täysin ilman nettiä.

Työ & sosiaalinen media

Tärkeimpänä tulee mieleen tietysti tämä. Tosiasia on se, että mun työtä ei olisi olemassa ilman nettiä. Ilman nettiä ei olisi blogeja tai somea, ei olisi vaikuttajamarkkinointia, ei olisi podcasteja. Ilman nettiä koko se osa mun elämästä haihtuisi savuna ilmaan. Netti on siis aika hitsin tärkeä juttu mulle ja saan olla toimivalle nettiyhteydelle (sekä omalle että muiden) ihan älyttömän kiitollinen siitä, missä tänään seison. Ilman nettiä ei olisi myöskään somea viihteenä. En voisi itsekään lukea blogeja, katsoa kivoja Insta-storyja, etsiä blogeista kokemuksia tuoksuttomista itseruskettavista tai katsoa lempparitubettajan Mydayta.

Kommunikointi perheen ja ystävien välillä

Whatsapp, Messenger ja Facebook. Siinäpä ne tärkeimmät kommunikointikanavat ystävien ja läheisten kanssa. Äidin kanssa soitellaan videopuheluita, eri sukulaisten ja perheenjäsenten ja kaveriporukoiden kanssa on omat ryhmäkeskustelunsa ja Oton kanssa puhutaan aina Messengerissä, koska se on vaan meille jäänyt tapa, kun joskus sata vuotta sitten mun Whatsapp-sovellus ei toiminut kunnolla yhdessä vanhassa puhelimessa. Kyllä mä joskus toki soitan ihan ”oikeita” puheluitakin, mutta sanoisin että 99% kommunikaatiosta läheisten kanssa tapahtuu netin välityksellä.

Tiedon hakeminen

Jos törmään uuteen sanaan, etsin tilastotietoa postausaiheen tueksi tai haluan selvittää, kuka joku artikkelissa mainittu henkilö on, käännyn Googlen puoleen. Jos haluan varmistaa, että kirjoitin vieraskielisen sanan oikein, haluan tietää onko joku kauppa auki sunnuntaina tai haluan tietää missä mun oma äänestyspaikka on, etsin tietoa netistä. Se on hyvin yksinkertaista ja automaattista. Aina kun joku asia mietityttää, mä haen tietoa hakukoneesta. Paitsi sairausjutuissa, niitä en koskaan googlaa. Silloin soitan lääkäriaseman neuvontapalveluun.

Uutisten seuraaminen

Enpä muista milloin olisin katsonut telkkarista uutiset. Netistä sen sijaan seuraan uutisia päivittäin. Seuraan uutisia useista eri lähteistä ja usein. Olisi kauheaa olla vain sanomalehtien tai tv-uutisten varassa! Toisaalta se on kyllä huono puoli, että uutisten seuraaminen netistä on yleisesti lisännyt disinformaation leviämistä räjähdysmäisesti. Lähdekritiikki ja faktantarkistus ovat avainsanoja, kun seuraa uutisia netistä.

Eri paikkoihin suunnistaminen

Google Mapsin ansiosta mua ei ikinä jännitä mennä uusiin paikkoihin. Voin katsoa netistä valmiiksi, miltä se paikka näyttää mihin menen, seurata kartasta matkaani sinne reaaliajassa ja nähdä samalla järkevimmät liikennevälineet ja matka-ajan. Muistan, miten ahdistavaa oli lapsena mennä vaikka bussilla uuteen paikkaan, kun piti vaikka laskea pysäkkejä, että osasi jäädä oikeassa paikassa. Silloin aina jännitti uusiin paikkoihin matkustaminen, nykyisin ei. Netti on lisännyt tosi paljon mun rohkeutta mennä ihan uusiin paikkoihin.

Julkisilla liikkuminen

Mä ostan aina mobiililipun netin kautta, kun käytän julkisia. Katson myös netin avulla milloin mikäkin bussi tai metro tai spora menee ja mistä. Ilman nettiä julkisilla liikkuminen olisi ihan erilaista.

Kirppisostokset ja -myynnit

MobilePay! Siis ennen MobilePayta esim. FB-kirppiksillä myyminen ja ostaminen oli paljon hankalampaa. MobilePay tekee kaikesta turvallisempaa ja helpompaa.  Ei tarvitse odotella, että maksaakohan joku, tai miettiä, että entä, jos mulle ei olekaan maksettu, vaikka on sanottu niin. Ja siis eihän nettikirppiksiäkään olisi ilman nettiä, sellainen pikkujuttu. Kierrättäminen ylipäätään on netin ansiosta paljon helpompaa, kun on kaikki mahdolliset ryhmät ja nettisivut sitä varten.

Pankki- ja vakuutusasiat

Verkkopankki, jossa voi hoitaa myös vakuutusasiat. Siis miettikääpä, jos joutuisi aina menemään jollekin laskunmaksuautomaatille maksamaan laskuja, tai pitäisi aina lähteä vakuutusyhtiön palvelupisteeseen hakemaan korvauksia jostain lapsen flunssalääkärikäynnistä. Ihan älyttömän hankalaa! On niin yksinkertaista, kun laskujen maksu, säästäminen, sijoittaminen ja vakuutusasiat hoituu kaikki kätevästi netin kautta samalla appilla. Lisäksi nykyisin voi vielä seurata omaa ostokäyttäytymistäkin ja se taas auttaa budjetoinnissa loistavasti. Uskon, että rahan käyttö olisi paljon holtittomampaa monella (myös itselläni), jos sitä ei pystyisi niin tarkasti seuraamaan. Myös säästäminen olisi tosi vaivalloista, jos pitäisi aina kerätä pennosia purkkiin ja kiikuttaa pankkiin. Paljon helpompaa, kun säästäminen ja sijoittaminen on automatisoitu ja kaikki informaatio siihen liittyen löytyy netistä ilmaiseksi myös.

Ruuanlaitto & ruuan tilaaminen kotiin

Ilman netistä löytyviä reseptejä mun kokkaaminen olisi paljon tylsempää, enkä uskaltaisi kokeilla niin paljon uusia juttuja. Netin kautta ruokaa voi myös tilata kotiin joko kaupasta tai ravintoloista, ihanan helppoa. Ilman nettiä vaihtoehtona olisi vain lähimmät pizzeriat, netin ansiosta valinnan mahdollisuuksia on valtavasti enemmän.

Ostokset

Oli kyse sitten vaatteista, sisustuksesta tai leluista, ostan usein netistä. Rakastan myös kivijalkaliikkeitä ja monesti käyn niissäkin silloin kun jotain tarvitsen saman tien. Netistä on kuitenkin mukavaa ostaa, koska voi vertailla eri hintoja, näkee paljon erilaisia vaihtoehtoja kerralla ja koko maailman kaupat ovat käden ulottuvilla, eikä vain ne oman kaupungin lähimmät.

Palveluiden ostaminen/vertailu/varaaminen

Oli kyseessä sitten tatuoija, siivouspalvelu tai kynsihoitola, etsin tietoa, vertailen paikkoja ja varaan ajan aina netistä. Tatuointia mulla ei ole, mutta Otolla on montakin. Oton ensimmäisen tatuointilahjakortin mä ostin myös netistä. Lisäksi netissä on erilaisia tarjoussivustoja, joiden avulla jonkun palvelun voi ostaa halvemmalla. Myös lääkäriajan varaan useimmiten netistä, jolloin näen kätevästi kaikki tarjolla olevat vapaat ajat ja lääkärit.

Matkojen ostaminen/vertailu

Ajatelkaa, jos pitäisi aina hakea kioskilta joku matkakuvasto, sitten etsiä sieltä hyvä matka ja sitten vielä soittaa ja jonottaa johonkin matkanjärjestäjän palveluun ja toivoa, ettei naapuri ole ostanut samaa matkaa halvemmalla eri firmalta. Nykyään on niin helppoa, kun on niin monta erilaista nettisivua, joilta matkoja voi ostaa ja vertailla.

Sarjojen/leffojen katselu ja musiikin kuuntelu

Ilman Spotifyta ja Deezeriä oltaisiin fyysisten levyjen tai radion varassa musiikin suhteen. Ilman Netflixiä, Viaplayta, ja muita suoratoistopalveluita me oltaisiin täysin telkkarin tai videovuokraamoiden ja leffateattereiden varassa. Nykyisin kaikki viihde on saatavilla omalle kotisohvalle tai missä ikinä onkin juuri silloin, kun itse haluaa. Ihanan helppoa, ehkä joskus vähän liiankin helppoa. Välillä on ikävä sitä, miten hauskaa oli kävellä videovuokraamoon, ostaa karkkeja ja valita kaikessa rauhassa yksi tai kaksi leffaa, jotka vuokrasi. Tai se fiilis, kun lempiartistilta tuli uusi levy ja sen halusi heti ostaa kaupasta! Mutta toisaalta, sitten ei voisi esim. bingettää lempparisarjaa montaa jaksoa putkeen, vaan pitäisi odottaa aina viikko, että seuraava jakso tulee ja pitää huoli, että on kotona juuri silloin katsomassa sen.

Byrokratia (esim. päivähoitopaikat, kommunikaatio koulun ja kodin välillä, Kela-asiat vanhempainvapaalla)

Silloin kun me odotettiin esikoista vuonna 2011, mä kävin vielä Kelan toimistolla fyysisesti hakemassa äitiysavustusta ja äitiyspäivärahaa ja lapsilisää. Sen jälkeen olen aina hoitanut kaiken netissä. Ja se netissä hoitaminen on miljoona kertaa helpompaa. Netissä onnistuu hakea päivähoitopaikkaa, tsekata lapsen läksyt Wilmasta, seurata omia veroja ja hankkia uusi henkilökortti. Niin paljon helpompaa kuin rampata ympäri kaupunkia ja yrittää löytää sopivaa aikaa muutenkin täysistä arkipäivistä.

Tässä on varmasti vain murto-osa niistä asioista, joihin netti tai netittömyys meidän perheen elämässä ja arjessa vaikuttaa. Kaikissa näissä asioissa olennaista on (sen lisäksi, että on nettiyhteys) myös se, että netti toimii nopeasti ja tehokkaasti. Hidas tai pätkivä nettiyhteys tekee esim. byrokratian tai töiden hoitamisesta ihan älyttömän raskasta. DNA:n nettiyhteyksissä parasta on niiden toimintavarmuus, aina voi luottaa siihen, että netti toimii, oli sitten puhelimella tai koneella, autossa tai kotona. Silloin voi keskittyä itse käsillä olevaan asiaan, eikä tarvitse miettiä, että pätkiikö taas. DNA:n asiantuntijat tekevät töitä päivittäin sen eteen, että verkot toimivat ja kehittyvät uusien tarpeiden mukaan. Tefficientin tuoreen raportin mukaan DNA:n asiakkaat myös käyttävät tänäkin vuonna eniten mobiilidataa Suomessa ja koko maailmassa. Aika hurjaa olla koko maailman ykkösiä tässä!

Mitä sä tekisit toisin ilman nettiä? Tuleeko mieleen muita arkisia asioita tai velvollisuuksia kuin edellämainitut, joiden hoitaminen olisi hankalampaa tai jopa mahdotonta ilman nettiä?

*Postauksen kirjat Michelle Obama Minun Tarinani, Kevin Kwan Ökyrikkaat aasialaiset, Suvi Ratinen Matkaystävä, Maria Kangaskortet Ruutuvapaata, Jenni Pääskysaari Hetki ennen kuin maailma muuttui ja Julian Clary Me ponnekkaat lomalla saatu ilmaiseksi Otavalta.

*Postauksen kirjat Olga Kokko Munametsä  ja Elias & Agnes Våhlund Käsikirja Supersankarille saatu ilmaiseksi S&S Kustantamolta.

*Postauksen kirjat Marja Kihlström Iso O – matkaopas huipulle ja Iso O – Harjoituskirja saatu ilmaiseksi kirjailijalta itseltään.

Me luetaan paljon sekä yksin että yhdessä ja halusin jakaa vähän meidän perheen tämän hetken kirjalemppareita teillekin. Mukana on sekä ikinvanhoja lemppareita että tämän kevään ja viime vuosien uutuuksia. Tästä postauksesta löydät luettavaa niin taaperolle, itsekseen helppolukuisia kirjoja lukevalle, itsekseen pitkiä lasten/nuorten romaaneja lukevalle, koko perheelle yhdessä luettavaksi sekä aikuisille itsekseen luettavaksi (nämä lopussa, jos etsit vain niitä). Vähän siis kaikkea kaikille! Nappaa tästä lukuvinkit sadepäivään tai rantalekotteluun, ihan milloin itse tykkäät kirjoja lukea. Postauksessa yhteensä 50 kirjaa tai kirjasarjaa, eli oikeasti hurja määrä lukemista!

KIRJOJA TAAPEROILLE & LEIKKI-IKÄISILLE

Sam Lloyd: Rohmu krokotiili

Ihana käsinukkekirja, johon vilkkainkin taapero jaksaa keskittyä hauskan käsinuken vuoksi. Rohmu krokotiili haukkaa paloja kaikesta, mutta lopulta juuri siksi järjestää hauskan kesäpäivän kaikille.

Mauri Kunnas: Koiramäki-sarja

Klassikkosarja, josta löytyy jokaiselle jotain! Taaperon suosikkeja esim. Hurjan hauska autokirja, Viikingit tulevat ja Suomi-ruotsi kuvasanakirja.

Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu & Patu -sarja

Me ollaan luettu kaikki, vaikka meiltä löytyy vain ruotsinkielinen Det här är Finland, sekä joulukirja Kanelia kainaloon! Nämä ovat sekä taaperosta että isommista hillittömän hauskoja ja niitä voi alkuun vain silmäillä ja tutkia, jos taapero ei jaksa vielä kuunnella pitkiä satuja.

Anna-Karin Garhamn: Ruu-sarja

Meiltä löytyy tätä sarjaa ruotsiksi (Puck-nimellä). Puck eli Ruu on pieni lapsi, joka kokee uusia asioita elämässään. Kirjat ovat täynnä hauskoja yksityiskohtia ja tutkittavaa.

Sanna Mander: Avain hukassa

Lasten kestosuosikki, jossa tutustutaan erään kerrostalon erilaisiin asukkaisiin ja perheisiin. Voittanut sekä lasten ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon että Rudolf Koivu -palkinnon.

Katerina Janouch & Mervi Lindman: Ilona -sarja esim. Ilona & Iloinen laastari

Jo meidän esikoinen rakasti Ilona -sarjaa (meiltä löytyy tätä ruotsiksi Ingrid -nimellä). Ingrid on mahtava taapero, joka koheltaa huolella. Hauskaa luettavaa myös vanhemmalle.

Mervi Lindman: Peppe -sarja

Peppe on vähän kuin Ilonan pikkusisko, hauska vauva/taapero, jonka elämän pieniin hassuihin ja ihaniin juttuihin kirjasarja keskittyy. Meiltä löytyy tätä ruotsiksi Bebbe -nimellä, esimerkiksi Bebbe pussar.

Pipsa Possu -sarja

Pipsa Possu -fanin lemppari. Löytyy esim. luukkukirja, jossa leikitään piilosta. Taapero rakastaa availla luukkuja.

Hanna-Mari Ruohonen: Kaisan ja Oskarin lempikirja

Tässä kirjassa esitellään ihanan symppiksellä tavalla Kaisan ja Oskarin lempiasioita. Tämän kanssa herää aina ihania keskusteluita taaperon omista lempiasioista.

Ryhmä Hau -kirjat

Aikuiselle ei ehkä maailman jännittävintä luettavaa, mutta meidän taapero rakastaa. Hän on Ryhmä Hau -superfani.

Tiina Nopola & Mervi Lindman: Siiri -sarja

Topakka Siiri seikkailee ystäviensä pikku-Oton, keski-Oton ja iso-Oton kanssa, mikä on tietysti meidän lapsista hillitöntä, koska heidän isinkin nimi on Otto. Mutta oikeasti kirjat on tosi hauskoja, taattua Nopolaa kruunattuna Mervi Lindmanin oivaltavilla kuvituksilla.

KIRJOJA ITSEKSEEN LUKEMISTA ALOITTELEVALLE

Sinikka & Tiina Nopola: Risto Räppääjä -sarja

Omankin lapsuuden lemppari. Yhdessä luettuna menevät jo leikki-ikäisille ja itsekseen lukemaan opittua nämä kiinnostavat ainakin alakoulun loppuun asti. Ihan huikea sarja, josta löytyy kirjoja vaikka koko kesäksi.

Anna Sarve & Sanna Mander: Prinsessa-kirja

Ihana ja sympaattinen tietokirja prinsessoista, jota meidän lapset rakastavat. Tätä meidän 6v lukee itsekseen usein, mutta ollaan luettu myös koko perheelle yhdessä iltasaduksi.

Tuula Kallioniemi: Reuhurinne -sarja

Reuhurinteen ala-asteen luokasta kertova sarja on helppolukuinen ja sopii mahtavasti itsenäistä lukemista aloittelevalle. Kirjoissa on paljon kuvitusta tekstin kaverina, jolloin niitä on helppo lähestyä.

Lukupalat -sarja

Lukupalat-sarjaan on koottu erilaisia helppolukuisia kirjoja, jotka sopivat lukemaan opetteleville tai jo oppineille mahtavasti.

*Elias & Agnes Våhlund: Käsikirja Supersankarille (saatu ilmaiseksi S&S:ltä)

Käsikirja Supersankareille kertoo Alisasta, jota isot pojat kiusaavat. Eräänä päivänä hän kuitenkin löytää käsikirjan supersankareille kirjastosta, joka lupaa opettaa 101 kykyä, joita opettelemalla voi tulla supersankariksi.

Timo Parvela: Ella -sarja

Ella-sarjasta on tehty leffojakin ja meidän lapset tykkäävät näistä kovasti. Ella-kirjat pursuavat naurua ja kommelluksia ja sarjassa riittää luettavaa pitkäksi aikaa.

Kirjatiikeri -sarja

Kirjatiikeri -sarjaan on koottu erilaisia helppolukuisia kirjoja, jotka sopivat lukemaan opetteleville tai jo oppineille. Meiltä löytyy sarjasta esim. Veikeä metsänväki -niminen kirja.

*Maria Kangaskortet: Ruutuvapaata! (saatu ilmaiseksi Otavalta)

Mun ystävän Marian kirjoittama Ruutuvapaata! – Puuhaa leikki-ikäisille antaa sata hauskaa tekemis-ideaa lapsille vaikka kesäloman ajaksi. Sivuilla on paljon kuvitusta ja vasta lukemaan oppinutkin jaksaa lukea tätä itse hyvin.

Vihreä Banaani -sarja

Vihreä Banaani -sarjaan on koottu erilaisia helppolukuisia kirjoja, jotka sopivat lukemaan opetteleville tai jo oppineille. Meiltä löytyy sarjasta esim. Eräänä tuulisena päivänä.

KIRJOJA KOULULAISELLE

Annika Sandelin: Yokon yökirja -sarja

Esikoinen lainasi koulun kirjastosta sarjan ekan osan (Yoko’s Nattbok) ja toinen osa ostettiin syksyllä kirjamessuilta. Yokon yökirja kertoo 10-vuotiaasta Yokosta, joka tallentaa salaiseen yökirjaansa kaiken tärkeän, mitä elämässä tapahtuu ja mikä häntä askarruttaa. Aivan ihana kirjasarja.

Ann M. Martin: The Babysitter’s Club -sarja

No tämä! Omien kouluvuosieni lempparisarja! Mä olen niin iloinen, että meidän ekaluokkalainen innostui tästä heti myös. Meiltä löytyy kahdeksan kirjaa ja tästä ja tarkoituksena on metsästää puuttuvia osia kirppikseltä tai kirjastojen poistomyynneistä. Kertoo viidestä 11-12-vuotiaasta tytöstä, jotka perustavat nimen mukaisesti lastenvahtiklubin. Kirjoista on tekeillä myös sarja Netflixiin, pakko katsoa!

Marilyn Kaye: Replica -sarja

Oli ihan unohtanut nämä, kunnes törmäsin meidän varastossa kirjalaatikkoon täynnä Replica-sarjaa. Mä rakastin näitä kouluikäisenä! Sarja on aika jännittävä ja odotan varmaan vielä hetken ennen kuin annan meidän tulevalle tokaluokkalaiselle, mutta hieman isommille nämä sopivat valtavan hyvin.

Meg Cabot: Prinsessapäiväkirjat -sarja

Oman lapsuuden lemppareita tämäkin! Multa löytyy kirjasarjan kolme osaa. Nämä koukuttivat, naurattivat ja ihastuttivat ja olen varma, että meidän koululainenkin tykkää. Pitää katsoa myös leffat yhdessä!

J.K. Rowling: Harry Potter -sarja

Tarvitseeko edes sanoa enempää. Kaikkien ysärilasten lapsuuden ja teinivuosien suurin kirjailmiö. Ollaan luettu näitä yhdessä, mutta nyt meidän koululainen jaksaa hyvin lukea jo yksinkin. Hän aikoo kahlata nämä kaikki tänä kesänä läpi.

Martin Widmark & Helena Willis: Lassejamaijan etsivätoimisto -sarja

Tänä vuonna ainakin meidän koululla jaettiin kaikille ekaluokkalaisille Lassemajas Detektivbyrå -sommarlovsboket kesälukemiseksi ja sarja on muuutenkin ihan huippu. Meidän koululainen on lukenut kuulemma koulussa useamman sarjan osan ja meiltä löytyy kotoa niitä kaksi.

Vuokko Hurme: Kiepaus & Kaipaus

Kiepaus kertoo maailmasta, joka kääntyy päälaelleen. Yhtäkkiä lattia onkin katto ja katto onkin lattia.  Tapahtuma, jota kutsuttiin kiepaukseksi mullisti koko maailman. Kirjassa seikkailee Lenna-niminen tyttö. Mahtava fantasiasarja lapsille, jonka kolmas osa ilmestyy tänä vuonna.

Anders Jacobsson & Sören Olsson: Lasse -sarja

Lasset olivat mun lapsuuden lemppareita, jotka naurattivat ja koukuttivat. Sarjassa on ihan sikana kirjoja, joten näitä kahlatessa ei luettava lopu kesken. Sympaattinen Lasse seikkailee myös leffoissa, joita löytyy ainakin Netflixistä.

Måns Gahrton & Johan Unenge: Eva & Adam -sarja

Tämäkin on mun oman lapsuuden lemppareita, jonka olin ihan unohtanut! Meidän lähikirjastossa oli kuitenkin poistohyllyssä näitä sekä suomeksi että ruotsiksi hintaan 20 senttiä ja esikoinen nappasi hyllystä mukaan kaikki mahdolliset osat, kun kuuli, että minä olen lukenut niitä lapsena. Hän on lukenut niistä suurimman osan ja tykkää kovasti. Kirjoissa seikkailevat Eva ja Adam, jotka ovat ihastuneita toisiinsa.

Ann Brashares: Neljä tyttöä ja maagiset farkut -sarja

Neljä parasta kaveria joutuvat olemaan loman erossa toisistaan, mutta he löytävät maagiset farkut, jotka yllättäen sopivat kaikille heistä ja päättävät jakaa samat farkut keskenään. Tytöt lähettävät farkut vuorotellen toisilleen ja kirjeen, jossa luetellaan säännöt farkkujen käyttöön. Tytöt uskovat että farkuissa on taikaa ja ajautuvat kaikenlaisiin kommelluksiin niiden kanssa. Näitä luin itse kouluikäisenä innoissani ja sarjasta on olemassa myös kaksi leffaa.

*Julian Clarye: Me ponnekkaat lomalla (saatu ilmaiseksi Otavalta)

Huumoria pursuava tarina erikoisesta perheestä, joka takuulla naurattaa. Ponnekkaat ovat Lontoon karvaisin perhe, joka suuntaa merenrantaan lomalle. Täydellistä kesälomalukemista koululaisille!

KIRJOJA YHDESSÄ LUETTAVAKSI KOKO PERHEELLE

Linda Liukas: Hello Ruby -sarja

Linda Liukas on Suomen tunnetuin koodauslähettiläs. Hello Ruby -sarjassa lapset pääsevät tutustumaan koodauksen, tietokoneiden ja internetin maailmaan turvallisesti, mielenkiintoisest ja hauskasti. Kirjat on suunniteltu luettavaksi yhdessä aikuisen kanssa.

*Jenni Pääskysaari: Hetkeä ennen kun maailma muuttui (saatu ilmaiseksi Otavalta)

Kirja kertoo tarinoita maailmaa ratkaisevasti muuttaneista henkilöistä, joista kaikki eivät aina saaneet heti ansaitsemaansa huomiota. Ihan super mielenkiintoinen satumuotoinen tietokirja.

Iltasatuja Kapinallisille tytöille 1 & 2

Kirjat sopivat nimestä huolimatta luettavaksi ihan kaikille, eikä pelkästään tytöille. Meiltä löytyy molemmat osat ja nämä ovat varmasti kautta aikain eniten keskusteluita ja ajatuksia herättäneet iltasatukirjat, joita meidän perheessä on luettu. Kirjoissa kerrotaan lyhyitä (tosi)tarinoita naisista, jotka ovat saavuttaneet merkittäviä asioita.

Sinikka & Tiina Nopola: Heinähattu & Vilttitossu -sarja

Oman lapsuuden lempparit, hillittömän hauskat Heinähattu ja Vilttitossu! Ihanat siskokset, joiden elämästä ei kommelluksia puutu. Mukana menossa myös huikeat Alibullenin neidit, perunoita ihaileva isi ja lopen uupunut äiti. Näitä meidän kaikki lapset kuuntelevat mielellään, sopivat myös hyvin itsekseen luettavaksi lukutaitoisille.

Vuokko Hurme & Sanna Pelliccioni: Pikkurillin käsikirja

Silloin kun ihmisen anatomia ja elämän suuret kysymykset esimerkiksi lisääntymisestä askarruttavat, tämä on loistava kirja. Tämän avulla me tutustuttiin v. 2016 siihen, miten pikkusisko päätyi mun mahaan ja miten hän oli tulossa sieltä ulos. Nyt ollaan luettu kirjaa myös yhdessä taaperon kanssa.

Andrew Weale & Joelle Dreidemy: Dinojen iso hätä

Tämä kirja kertoo kakasta. Simple as that. Kirja on ällö ja hillittömän hassu, meidän lapset kiljuvat naurusta aina kun luetaan tätä.

Carnowsky & Kate Davies: Lihakset, luut ja muut

Ensimmäinen kirja ikinä, jonka meidän esikoinen halusi ostaa omilla rahoillaan ihan itse. Mahtava tietokirja, jossa katsellaan kuvia taikalasin avulla. Tämä on tosi mielenkiintoinen ja sopii hyvin luettavaksi niin yksin kuin yhdessä.

Chihiro Maruyama & Hiro Kamigaki: Sakke sokkelosalapoliisi

Tämä kirja on enemmänkin kuin peli, siinä etsitään super yksityiskohtaisista kuvista erilaisia asioita ja kerätään pisteitä. Hauskaa puuhaa koko perheelle yhdessä tai lapselle yksin!

Ružička, Oldřich : Opi miten kaikki toimii

Kun lapsi esittää sellaisia kysymyksiä kuin “Mistä sähkö tulee?”, “Miten internet on kehitetty?” tai “Mistä raha tulee ihmisten tilille?”, tämä kirja on loistava vastine. Täältä löytyy vastaus kaikkiin mahdollisiin hankaliin kysymyksiin, kiinnostavassa ja hauskassa muodossa. Kirjan sivut avautuvat isoiksi julisteen kokoisiksi aukeamiksi, jotka ovat täynnä kysymyksiä, vastauksia ja kuvia. Esikoinen sai tämän kummiltaan synttärilahjaksi ja tykätään siitä hulluna koko perhe!

Laila Hirvisaari: Suomen lasten iltasadut

Mahtavan paksuun satukirjaan on koottu kaikki mahdolliset klassikkosadut Grimmin veljeksiltä, H.C. Anderseniltä ja muilta legendoilta. Tästä riittää luettavaa moneksi kesäillaksi.

My Little Pony: Täyttä laukkaa

Tietokirja ponifaneille kaikista My Little Ponyn merkittävistä hahmoista. Tämä oli pitkään meidän lasten lempikirja, joka on luettu tosi monta kertaa läpi.

KIRJOJA AIKUISELLE

*Olga Kokko: Munametsä (saatu ilmaiseksi S&S:ltä)

Kirja kertoo kolmikymppisestä sinkusta Linneasta, joka viettää tapahtumarikasta sinkkuelämää. Kirja saa nauramaan ääneen ja tempaa täysillä mukaansa, jos siis nauttii siitä kun asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä kaunistelematta. Nimi kertoo kirjasta jo kaiken tarpeellisen.

Sophie Kinsella: Yllätä minut

Kirja kertoo Sylviestä, joka yhtäkkiä tajuaa, että hänellä on miehensä kanssa edessä kirjaimellisesti koko loppu elämä. Vaikka se kuulostaa ihanalta ja romanttiselta, se aiheuttaa Sylvielle myös kriisin: miten pitää itsensä ja parisuhde mielenkiintoisena ja rakastavana koko loppuelämän? Yllätä minut on taattua Sophie Kinsellaa, hauskaa huumoria, tarkkoja huomioita ja välillä niin ärsyttävä päähenkilö, että melkein menee hermot. Ja sitten taas naurattaa.

*Kevin Kwan: Ökyrikkaat aasialaiset (saatu ilmaiseksi Otavalta)

Kirja on täyttä viihdettä, juonittelua, kiemuraisia suhdekoukeroita ja luksuselämää. Super hauska ja koukuttava. Kansainvälisestä bestseller-kirjasta on tehty myös leffa aika vasta, jota en ole vielä katsonut.

*Michelle Obama: Minun Tarinani (saatu ilmaiseksi Otavalta)

Yksi merkittävimmistä kirjoista, joita mä olen elämässäni lukenut. Michelle Obama on niin mielettömän inspiroiva ihminen, ettei tosikaan. Uskomattoman vahva, tarkkanäköinen, sympaattinen, tunteita herättävä ja mukaansatempaava kirja. Luin yli 500-sivuisen opuksen muutamassa päivässä.

*Suvi Ratinen: Matkaystävä (saatu ilmaiseksi Otavalta)

Matkaystävä kertoo kasvamisesta lestadiolaisyhteisössä ja siitä irrottautumisesta. Jossain keskivaiheilla mun oli hankala päästä eteenpäin, mutta loppu oli tosi tunteikasta ja mukaansatempaavaa. Ihan hurjan mielenkiintoinen aihe ja kirja!

Saranda Dedolli-Yasa: Tee maailmasta parempi paikka

Mun ystävä Saranda julkaisi tänä keväänä esikoiskirjansa Tee maailmasta parempi paikka, jossa kerrotaan Sarandan tyyliin lempeästi siitä, miten jokainen voi tehdä parempia valintoja arjessa. Kirjassa esitellään paljon konkreettisia keinoja, joilla voi vaikuttaa ilmastoon ja ympäristöön posiitivisesti hyvinvointia unohtamatta.

*Marja Kihlström: Iso O – Matkaopas huipulle & Iso O – harjoituskirja (saatu ilmaiseksi kirjailijalta)

Seksuaaliterapeutti Marja Kihlström on ihan huikea tyyppi, jonka olen saanut muutaman kerran tavata! Kirjojen avulla on helppo tutustua omaan seksuaalisuuteensa ja vartaloonsa. Harjoituskirjassa on ihan huippuja tehtäviä, jotka saavat todella ajattelemaan. Esimerkiksi sitä, että ketkä naiset ovat vaikuttaneet jollakin tavalla omaan seksuaalisuuteen ja miten ja miksi.

Eva Frantz: Sininen Huvila & Kahdeksas Neito

Koukuttavaa suomalaista cozy crimea. Kirjoissa seikkailee poliisikomisario Anna Glad. Ensimmäinen kirja kertoo suosittuun lifestylebloggaajaan kohdistuneesta rikoksesta, sekä Anna Gladin omasta elämästä. Tosi mukaansatempaavia ja todentuntuisia kirjoja!

Maria Veitola: Maria Veitola

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, mun viime kesän suosikki, jonka ahmin meidän Rodoksen lomalla kannesta kanteen. Hauska, riipaiseva, ajatuksia herättävä ja hieno teos kaiken kaikkiaan. Mä samaistuin moniin kohtiin, joissa Maria kirjoitti esimerkiksi migreenistään.

Lukeminen on oikeasti ihanaa ja vaikka tykkään myös kuunnella äänikirjoja, välillä on parasta tarttua ihan oikeaan kirjaan. Se on mulle itselleni paras keino rentoutua. Silloin kun lukemiselle ei meinaa löytyä aikaa, haastan itseäni: joka kerta kun meinaan tarttua puhelimeen ihan vaan selaillakseni jotain, käynkin hakemassa kirjan. Kirjan voi napata vaikka viiden minuutin tuokioksi, vaikka yleensä mä kyllä innostun lukemaan enemmänkin kun kerran kirjaan tartun.

Mua kiinnostaa hirveästi kuulla teidän kirjalemppareita myös, eli mitä te luette just nyt? Mikä kirja on herättänyt eniten tunteita tai ajatuksia? Mitä kirjaa taapero haluaa lukea uudelleen ja uudelleen?