Sitä mukaa kun ollaan saatu laatikoita purettua, olen uskaltanut myös laittaa esille jo muutamia joulukoristeita. Jouluinen paperitähti on koristanut ruokailutilaa nyt pari viikkoa, ja viikonloppuna askartelin meille uudet adventtikynttiläkipot. Tai no itse kipot olivat valmiita, ostin ne keväällä Anttilasta -75% alennuksesta johonkin huimaan kahden euron hintaan. Silloin niissä oli vielä punavalkoruutuiset rusettinauhat. Pienessä DIY-vimmassani kuitenkin irroitin nauhat ja korvasin ne Tigerista ostamallani kultaisella glitterteipillä. Se teki tuikkukupeista huomattavasti ajankohtaisemman näköiset, ja meidän kotiin sopivammat. Aika huikeaa että sunnuntaina juhlitaan jo ensimmäistä adventtia!

Viime viikolla käytiin Stockmannin joulumaailmassa ostoksilla tyttöjen kanssa ja jouluperinteen mukaisesti kummatkin saivat valita yhdet mieleisensä joulukoristeet, kuten joka vuosi. Kummatkin valitsivat lasipallon, joiden sisällä on joulukuusia (tosin erilaiset). Aika ihanat pallot kuitenkin. Mun mielestä tämä on yksi meidän hauskimpia joulunodotusperinteitä, sillä sitten kun tytöt ovat aikuisia on heillä jo iso kokoelma persoonallisia ja hauskoja joulukoristeita. Tällä hetkellä siihen kuuluu mm. autoja, robotteja, pinkkejä leivoksia ja kakkuja ja nyt nuo joulukuuset. Ja tietenkin Baby’s first Christmas -vuosipallot niiltä jouluilta kun tytöt ovat olleet liian pieniä valitsemaan itse koristeita. Ensi vuonna pitää sitten ostaa vielä vauvalle oma sellainen Baby’s First Christmas 2017 -pallo niin hänkin saa alkaa keräämään omaa kokoelmaansa.

Sunnuntai-iltana pyöräytettiin ensimmäiset vuohenjuusto-viikunahillotortut Oton kanssa iltapalaksi ja ai että oli hyvää, olin niin kaivannut niitä! Piparitaikina ja toinen paketillinen torttutaikinaa odottavat pakkasessa, saa nähdä milloin intoudutaan tyttöjen kanssa leipomaan eka satsi pipareita. Muutaman uuden piparimuotinkin olen ostanut, sillä meiltä puuttui niinkin olennaisia juttuja kuin ihan ne perus tähdet ja sydämet. Kaikkia jänniä juttuja on ollut aina mutta sitten ne perus piparimuotit on jostain syystä uupuneet. Nyt löytyy nekin!

Ensi viikolla starttaa jo blogin joulukalenterikin ja mä olen siitä niin innoissani. Siellä on luvassa vaikka ja mitä jouluista kivaa teille ja mulle, ja ennenkaikkea en malta odottaa että pääsen näpertelemään kaiken jouluisen puuhastelun pariin. Joulussa on taikaa! Joulukalenterissa tulee ilmestymään uusi luukku joka päivä, ja se tulee olemaan juuri sellainen kuin aiempinakin vuosina: täynnä joulua, herkkuja, joulutarinoita, lahjaideoita, askartelua, vinkkejä ja seassa muutama ylläri. Sen lisäksi blogi päivittyy suhteellisen normaaliin tahtiin muutenkin, eli ei tarvitse pelätä että ihan kaikki muuttuu vain jouluksi jos ei joulu itseä niin miellytä. Mä lupaan yrittää hillitä joulun kanssa itseäni sinne kalenteriin asti, mutta pakkohan mun oli vähän päästää tätä joulutunnelmaa ulos jo näin etukäteen, ihan pikkuisen vain!

Mua käytiin tänään haastattelemassa erääseen lehteen juurikin joulun tiimoilta, ja siksi mä olen täällä niin joulumeiningeissä kun sain yli tunnin ajan vaan höpöttää meidän jouluperinteistä ja siitä mitä joulu mulle merkitsee ja keskittää kaikki ajatukset kaikkeen jouluun liittyvään. Voitte uskoa että olen täällä koko päivän kuunnellut sitten joululaululistaa ja juonut glögiä ja haaveillut lanttulaatikosta.

Joko te alatte olla joulufiiliksissä? Olen huomannut somesta että monilla on ollut joulukuusikin jo monta viikkoa! Hieman kaiholla olen niitä katsellut kun itse olen mennyt suostumaan sellaiseen diiliin tuon toisen puoliskoni kanssa että se kuusi laitetaan vasta itsenäisyyspäivänä. Eikä meillä edes ole kuusta, kun vanha kuusi meni rikki. Nyt on siis hakusessa vielä uusi joulukuusi, ja olen miettinyt että uskaltaisinko monen vuoden tauon jälkeen ottaa riskin ja kokeilla josko kykenisin ihan aitoon kuuseen allergian puolesta? Mulla kun muutenkin on allergista nuhaa (ja raskausnuhaa) aina, niin saattaa olla että en edes huomaisi mitään eroa siinä onko meillä oikea kuusi vai ei. Kauanko aidot kuuset edes säilyvät? Voiko sellaista laittakaan vielä itsenäisyyspäivänä vai onko ainoa mahis sitten tekokuusi jos haluaa alkaa ajoissa koristelupuuhiin?

Huomaatteko miten juttu lähtee rönsyilemään heti kun saan puhua joulusta? Tämä on mun ikuinen lempiaiheeni, sen sai toimittajakin huomata tänään kun mulla vaan tuli ja tuli ja tuli sitä asiaa. Kauhea höpöttäjä-Iina kun joulusta tulee puhe. No, ei ainakaan ole ongelmaa että saisi vastaukset riittämään kattavaksi haastatteluksi.

Ihanaa maanantai-iltaa kaikille!

JA HEI! Vaikka jouluhengessä tai ihan missä hengessä vaan niin käykää kysymässä multa ja Otolta kysymyksiä edellisessä postauksessa, niin me vastaillaan sitten joko kirjoitettuna tai videolta. Mä palan halusta kuulla Oton vastauksia teidän mahtikysymyksiin!

 

Postaus on osa Gladen ja Lifien yhteistyökampanjaa. Minulle tuoksut ovat aina olleet isossa roolissa niin kotona kuin muuallakin. Moneen tuoksuun liittyy todella vahvoja muistoja, ja sitähän sanotaan että tuoksut nimenomaan palauttavat mieleemme monia sellaisiakin muistoja jotka muuten unohtaisimme. Tuoksumuistot jättävät vahvan muistijäljen, ja joku tuttu tuoksu voi tuoda mieleen muistoja vuosikymmenienkin takaa. Kampanjassa saimme testattavaksi Gladen tuoksutuotteita kotiin, ja ne ovatkin auttaneet luomaan sitä kodin tuntua tänne ihan uuteen kotiin jo ekasta illasta lähtien.

Mulle tunne kodista on todella tärkeä, kodin pitää tuntua kotoisalta, eikä vaan katolta pään päällä. Muuttolaatikoidenkin keskellä halusin luoda meille edes yhden kotoisan nurkan johon käpertyä illalla, ja sellainen me luotiin olkkariin. Vaikka kaikki muu oli vielä kesken, olkkarin sohvan nurkassa näytti valmiilta ja tuoksui omena ja kaneli, sopivasti vähän jouluiselta. Siinä on ollut hyvä loikoilla, ja muu koti on rakentunut tämän turvallisen nurkan ympärille. Jouluihmisenä kanelin tuoksu on mulle äärimmäisen rakas, ja tuo mieleen kaikki lapsuuden joulut. Riisipuuron mummolassa, mantelin etsinnän jouluaamuna ja ihanan jouluisen kiisselin jota saatiin aina ruuan jälkeen jälkkäriksi. Nyt se sama tuoksu tuo mulle mieleen myös tämän ihanan turvallisen nurkan.

Gladen tuoksukynttilöissä on mun mielestä ihanan mieto tuoksu, sellainen joka ei hyökkää päälle mutta luo ihanaa tunnelmaa silloin kun kynttilää polttaa. Mä olen herkkä tuoksuille enkä itse käytä tai omista esimerkiksi hajuvesiä ollenkaan. Tuoksukynttilöillä on kuitenkin ihana luoda tunnelmaa kotiin, kunhan ne eivät ole liian päällekäyviä tuoksuja, ja nämä eivät ole. 30h palava Cozy Apple & Cinnamon kynttilä sopii ihanasti yhteen isomman punaisen 52h Apple & Cinnamon -kynttilän kanssa. Molempien kaunis joulunpunainen väri luo myös jo itsessään tunnelmaa.

Valikoimasta löytyy monenlaisia tuoksuja erilaisiin tunnelmiin, ja esimerkiksi Honey & Chocolate muistuttaa mua yhden lapsuuden kaverini kodista. Heillä tuoksui aina hauskat potpourrit kulhoissa, ja niissä oli ihan tismalleen samanlainen tuoksu kuin näissä Honey & Chocolate -kynttilöissä. Ehkä annan joululajaksi tuoksukynttilän ystävälleni, niin hänkin muistaa saman ihanan tuoksumuiston lapsuudestaan.

Musta on ihana tulla kotiin, istahtaa alas sohvalle ja sytyttää tuoksuvat kynttilät luomaan kotoisaa fiilistä. Sohvan lämmöstä on hyvä katsella ulkona hiljalleen satavaa lunta ja joka ilta kynttilöiden takana ikkunalla kasvavaa lumikinosta. Meidän talvipesä on valmis <3

Mulla on instassa kisa meneillään, jossa voi voittaa Gladen tunnelmallisen tuotepaketin! Käy kommentoimassa mun (@iinalaura) kuvaa instagramissa jossa Gladen tuotteet näkyvät, ja kerro mihin tilanteeseen sä yhdistäisit Gladen tuoksuvia tuotteita.

Ihanaa talvipäivää kaikille <3

Vihdoin on tullut aika ottaa pieni katsaus taaksepäin ja kertoa siitä miten me päädyttiin valitsemaan uuteen asuntoon juuri tämä lattia. Lattia on yhteistyönä saatu Karitma Collectionilta bloginäkyvyyttä vastaan.

Mä olen himoinnut vaaleaa lattiaa jo vuosikaudet, aina meidän ihan ekasta vuokrakodista asti. Siellä oli vaaleanharmaa muovimatto, joka oli itseasiassa väriltään aivan täydellinen, mutta muuten siis jotain ihan muuta kuin mitä kotiini olisin halunnut. Seuraavassa kodissa oli upouusi tammilaminaatti, joka tuntui huomattavalta parannukselta muovimattoon verrattuna, mutta ei ollut väriltään meidän kotiin sopiva. Kaikki ne vuodet mä vaan haaveilin siitä miten kivalta kaikki meidän huonekalut näyttäisi juuri sen vaalean lattian kanssa, joka ei riitelisi minkään muun värin kanssa ja joka tekisi kodista kuin tyhjän kankaan, sopivan alustan mille tahansa sisustusväreille.

Kun me löydettiin tämä nykyinen asunto, heti ensimmäisenä mä sanoin jo näytössä että lattiat menee vaihtoon mutta muuten täydellinen meille. En vielä silloin tiennyt että saataisiin osa lattiasta valmiiksi jo ennen muuttoa, mutta näin jo silmissäni miten ihanan valoisa runsailla ikkunoilla varustetusta kodista tulisi kun lattiakin olisi vielä vaalea. Ihan vitivalkoinenkin lattia mun haaveissa käväisi myös, mutta mä tiesin että Otto ei siihen suostuisi, ja tiesin myös että se ei olisi meille järkevä vaihtoehto koska mä en ole sellainen tyyppi joka jaksaa olla pesemässä lattioita kovin usein. Valkoinen lattia olisi siis näyttänyt meillä aina likaiselta. Vaaleanharmaa oli turvallisempi vaihtoehto.

Löysin Karitman Kronotex –laminaattivalikoimasta netissä kaksi laminaattia, jotka kuvissa miellyttivät mun silmää todella paljon ja tuntuivat ominaisuuksiltaan sopivalta meidän kotiin. Toinen oli erikoispitkä ja erikoispaksu Kronotex Mammut -laminaatti sävyssä Capital Oak Light, ja toinen oli erikoispitkä ja erikoisleveä Kronotex Mammut Plus -laminaatti sävyssä Macro Oak White. Molemmat kuuluvat parhaaseen käyttöluokkaan, ja kestäisivät kulutusta loistavasti myös esimerkiksi julkisissa tiloissa. Täydellisiä lapsiperheeseen siis. Tilasin molemmista mallipalat kotiin, ja vertailtiin niitä pari iltaa ennen lopullista päätöstä.

Mallipalat on tosi hyvä juttu, sillä niiden avulla päätös on paljon helpompi tehdä. Kokeilin mallipaloja niin lattialla meidän huonekaluja vasten, kuin sitten vertailin niitä ihan vierekkäinkin. Molemmissa miellytti lankkujen pituus, ja Mammut Plussassa lankut olivat vielä leveydeltäänkin todella todella näyttäviä. Tykkäsin kuitenkin hieman kapeamman Mammut Capital Oak Lightin sävystä enemmän, ja Otto oli samaa mieltä, ja niin sitten päädyttiin siihen. Toinen vaihtoehto oli aavistuksen liian sinertävä meidän makuun, ja tämä Capital Oak Light sopivan neutraali ja hieman vielä vaaleampi.

Kun kyseessä on lattia joka ei ole ihan valkoinen, on mun mielestä sävyllä todella iso merkitys. Sen on oltava tarpeeksi neutraali, jos ei vielä valitessa ole aivan satavarma väreistä joilla kodin tulee sisustamaan. Me ihastuttiin tässä Capital Oak Lightissä myös siihen miten luonnolliselta se sekä näyttää että tuntuu, puunsyyt ovat upeasti esillä ja kun lattia koskee kädellä, se tuntuu ihan oikealta puulattialta. Parketti olisi ollut liian arka materiaalina meille, tai aitopuinen lankkulattia, ja siksi mä olen niin onnellinen että löytyi laminaatti joka ei tunnu miltään korvikkeelta ”oikeille” lattioille vaan on kaunis ja upea ihan omana itsenään.

Meidän 95m2 kotiin tilattiin siis 100m2 Mammut Capital Oak Lightia, ja siitä lähti prosessi kohti valoisampaa uutta kotia. Seuraavassa osassa mä kerron lattian asennusprosessista lisää. Meillä siis tällä hetkellä valmiina alakerta, listoja lukuunottamatta, ja projekti jatkuu edelleen!

Ihanaa päivää kaikille <3 

Vihdoinkin me saatiin avaimet uuteen kotiin, ja nyt se varsinainen muutto- ja rempparumba vasta alkaakin. Tänään aamulla kävin heti ekana vähän mittailemassa ja ottamassa asunnolla kuvia, ja tänään meille tuotiin asunnolle myös uudet laminaatit* Karitma Collectionilta, jonka kanssa toteutamme lattiat yhteistyössä. Laminaattiprojektista tulen postaamaan enemmänkin kunhan se etenee, mutta siis ihan ensimmäisenä sanon että tuo asunnon tummanruskea laminaatti on lähdössä pois, ja tilalle tulossa siis upea ja raikas vaaleanharmaa laminaatti jollaisesta olen haaveillut varmaan viimeiset kymmenen vuotta. Me tehdään lattiat ihan itse ja vähän jo alkaa jännittää että miten nopeasti saadaan kaikki valmiiksi. Onneksi välineet on kunnossa ja ollaan luettu hyviä ohjeita, sekä saatu neuvoja mun kirvesmies-papalta. Mutta jos teillä tulee vielä mieleen jotain vinkkejä niin saa antaa! Mutta joo, sen pidemmittä puheitta: tervetuloa meidän uuteen (toistaiseksi tyhjään ja keskeneräiseen) kotiin.

Olohuone

Olkkarissa on megaiso katosta lattiaan -ikkuna terassille, ja lisäksi toiseen suuntaan vähän pienempi ikkuna, joista tulee hyvin valoa. Olkkari on tuulikaapista ja eteisestä katsoen oikealla. Eteisen kaappien takana on portaat yläkertaan, ja niiden takana ruokailutila ja keittiö. Portaita vastapäätä on alakerran kylpyhuone ja säilytyskaappi. Kaappitilaa on ainakin tosi runsaasti, sillä alakerrassa on eteisen naulakon ja kaapin, sekä keittiön kaappien lisäksi siivouskaappi ja ylimääräinen korkea hyllykaappi.

Keittiö ja ruokailutila

Keittiössä ihan parasta on uudet isot jääkaappi ja pakastin, ai että! Tuon epämääräisen irtokaapin tilalle meille tulee astianpesukone ensi viikon alussa kun laminaatit on saatu paikoilleen. Ruokailutila on aivan mielettömän iso, ja mietin tässä juuri että mitä kivaa sinne keksitään ison ruokapöydän lisäksi. Ehkä jotain säilytystilaa tai avohyllyjä, tai kenties lasten pieni leikkikeittiö. Liesi meidän on tarkoitus vaihtaa ajan kanssa, mulle tuli ehkä vähän järkytyksenä että näin uudessa kämpässä on vanhan mallinen liesi eikä keraaminen liesi, kun meillä on vuokrallakin ollut keraaminen liesi jo näiden neljän vuoden ajan. Mutta se nyt ei onneksi ole niin justiinsa, liesi on kuitenkin ihan siisti ja toimiva ja uusikin. Tuon ikkunanpuoleisen keittiötason keskikohdassa on myös sellainen kahden baarijakkaran mentävä baaritaso, eli siihen hommataan varmaan pari kivaa baarijakkaraa. Kurkataanko sitten yläkertaan?

Yläkerta, lastenhuoneet 1 ja 2

Lastenhuoneet ovat kooltaan suhteellisen kompakteja, mutta kumpaankin mahtuu hyvin sänky, pöytä ja hylly ja jää vielä leikkitilaakin. Toiseen huoneista mahtuu myös tuleva vuodetuoli, kun siellä ei ole niin paljoa ikkunaa. Molemmissa on myös omat vaatekaapit. Mä rakastan sitä että toisessa lastenhuoneessa on isot ikkunat kahteen suuntaan, se on valoisaakin valoisampi ja aivan ihana. Lastenhuoneet ovat yläkerrassa vierekkäin, vastapäätä meidän superisoa makuuhuonetta.

Yläkerta, Master Bedroom

Meidän iso makuuhuone tulee pitämään sisällään niin Oton miesnurkan kuin vauvan oman nurkkauksenkin, ja tulevaisuudessa – hyvin hamassa tulevaisuudessa, sen voi myös jakaa sitten kahden lapsen huoneeksi jos tarve sellaista vaatii. Toisaalta myös kerrossänky mahtuu hyvin kumpaan tahansa lastenhuoneeseen, eli sen puolesta jaettu huone voi hyvin olla toinen niistäkin niin kauan kun lapset itse kokevat samaan huoneeseen mahtuvansa. Makuuhuoneessa on paljon ikkunoita, iso parveke ja hyvin kaappitilaa. Uskon että me tullaan mahtumaan oikein kivasti sinne Oton ja vauvan kanssa.

Yläkerta, kylpyhuone

Yläkerran kylppärissä on saunan lisäksi tila pesukoneelle, ja myöskin tuollainen pyykkikaappi/kodinhoitotaso. Lavuaarin alle tulee vielä allaskaappi, ja kunhan ehditään, mahdollisesti ensi vuoden aikana, me maalataan kylppärin lattia harmaalla kaakelimaalilla. Mä en ole ihan fiiliksissä tuosta kamelin ruskeasta mutta kyllä sekin menee ihan hyvin nyt sen aikaa että keretään sitä muuttamaan. Alakerran kylppäri mulla unohtui kuvata tänään kun oli niin paljon muutakin hommaa, mutta se siis muistuttaa kovasti yläkerran kylppäriä, paitsi pyykkikaapin tilalla on siivouskaappi ja siellä ei ole saunaa eikä pesukoneen paikkaa. Suihku kuitenkin löytyy. Myös sieltä on tarkoitus maalata lattia tulevaisuudessa. Ja kummastakin ehkä myös katto kuultovalkoiseksi, sekin raikastaisi ilmettä tosi tosi paljon. Mutta saa nähdä kuinka aktiivisia me jaksetaan olla sitten pikkuvauva-arjen keskellä.

Huh, aikamoinen kuva- ja tekstipläjäys. Mutta sellainen on tosiaan meidän uusi koti vielä. Uskon että ilme raikastuu uusilla lattioilla huomattavasti, ja kun vielä saadaan kaikki huonekalut paikoilleen ja tekstiilejä niin siitä tulee aivan ihanan kodikas ja meidän näköinen koti. Kaikki tuntuu tosi toimivalta, ja vieläkin on ihan uskomatonta että ollaan niin onnekkaita että saadaan tuota asuntoa kutsua kodiksi. Piha-terassi tulee esittelyyn myöhemmin, toistaiseksi se on vaan siis iso tyhjä tila, jossa on pari lavaa joiden päällä laminaatit tuotiin. Ei kovin esteettistä siis.

Mä en tiedä onko bloggaajilla enää nykyään tapana näyttää jotain näin keskeneräistä ja tyhjää, mutta musta tämä oli kiva katsaus toteuttaa. Tästä me lähdetään, ja syksyn ja talven aikana pääsette näkemään mitä me saadaan aikaiseksi tästä tilasta.

Kaikenlaiset laminaattivinkit siis ovat erittäin tervetulleita (laminaattileikkuri, saha, kiilat ja kaikki muu tarvittava meiltä löytyy onneksi jo) mutta lähinnä siis tekniikkaan tai johonkin muuhun liittyen saa neuvoa! 🙂

Yhteistyössä JM Suomi. Me käytiin koko perhe tutustumassa JM Suomen koti-illassa uuteen Kuninkaantammen asuinalueeseen, ja pohtimassa omia sisustusunelmiamme ja sitä mitä koti meille merkitsee. Nyt kun muutto on ollut jo pidempään ajankohtainen asia kolmannen lapsen myötä, on näitä asioita tullut pohdittua paljon. Millaisen kodin haluamme, missä haluamme lapset kasvattaa ja mikä erottaa kivan asunnon siitä omasta kodin tuntuisesta kodista. JM Suomen tilaisuudessa keskityttiin juuri näihin asioihin, samalla kun meille tuli tutuksi Kuninkaantammen upouusi asuinalue jota vasta rakennetaan.

JM Suomi on osa ruotsalaista JM AB -konsernia, joka on Pohjoismaiden johtava asuntojen ja asuinalueiden kehittäjä. Toimintaa löytyy Ruotsin ja Suomen lisäksi myös Norjasta, ja rakentamistoiminta keskittyy isoihin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Ruotsissa JM on ollut useita vuosia jo Ruotsin tyytyväisimpien asiakkaiden yhtiö asumissektorilla. Se kertoo jo jotain, sillä ruotsalaisten tyyli asua ja olla vetoaa ainakin muhun erityisen paljon. Viihtyisien kotien luominen on jotain minkä ruotsalaiset todella osaavat, eikä instagram turhaan ole täynnä #skandinavianhome ja #nordichome -kuvia.

Tilaisuudessa käytiin ensin ulkoilemassa ja tutustumassa alueeseen kaupunkiopas Pauli Salorannan johdolla, ja sen jälkeen tultiin sisälle lämpimään herkuttelemaan ja kuulemaan uusimmista sisustustrendeistä sisustusarkkitehti Ruusa Kääriäiseltä. Lapsetkin olivat tervetulleita iltatilaisuuteen ja heidät oli huomioitu askartelujutuilla, mikä oli tosi kiva juttu. Mä harvemmin osallistun iltatilaisuuksiin juuri siksi, että en halua olla erossa lapsista. Mutta nyt päästiin mukaan koti-iltaan koko perhe. Ruokailun jälkeen oli mahtavaa kun me päästiin luomaan Ruusan avustuksella unelmien kodin moodboardit ihan itse. Se selkiytti ajatuksia unelmakodista, ja siitä mikä mulle henkilökohtaisesti luo sitä kodin tunnelmaa. Ruusan avulla sitä kotia sai ajatella vähän laajempana käsitteenä, eikä ainoastaan sisustusjuttuina. Moodboardin pohjalta on ollut helpompi miettiä meidänkin uutta kotia ja sitä millainen me siitä halutaan tehdä.

Kuninkaantammen asuinalue ei ollut meille ollenkaan entuudestaan tuttu, mutta ihastuin kyllä siihen. Siitä tulee moderni, kaunis ja värikäs alue missä varmasti on lapsiperheen hyvä olla. Kuninkaantammi sijaitsee keskuspuiston upeiden maastojen lähellä, turvallisilta piha-alueilta löytyy lapsille hauskoja leikkipaikkoja ja kivenheiton päästä löytyy tulevaisuudessa kuulemma uimarantakin. Mulle itselle on aina ollut tärkeää asua lähellä vettä, sillä olen koko pienen ikäni aina joko joen tai meren lähellä. Se on yksi merkittävä kriteeri mulle kun mä mietin unelmakotia. Jotenkin se veden läheisyys symboloi mulle sellaista vapautta ja rauhaa mitä ei muualla ole.

Jos ei meille olisi ollut niin tärkeää pysyä juuri täällä missä on lasten tuttu päiväkoti ja tuttu tuleva eskari ja koulu, niin olisin hyvin voinut vaikka harkitakin Kuninkaantammea. Me haluttiin ehdottomasti muuttaa uuteen taloon, ja uudiskohde olisi tietysti aina valmista kotia mukavampi mun mielestä: silloin kun pääsee itse vaikuttamaan alusta asti materiaalivalintoihin ja saa aivan omannäköisensä kodin vailla remonttihuolia. Nyt meidän tuleva koti on valmistunut 2014 jouluksi, eli se on melkein uusi, mutta tietenkään kaikki materiaalit eivät ole sellaisia kuin me oltaisiin itse valittu, eli asuntoa tullaan muokkaamaan tässä ajan kanssa aina pikkuhiljaa omempaan suuntaan, siinä missä uudiskohteeseen olisi voinut vaan asettua heti tyytyväisenä asumaan.

Mulle unelmakodin tulee olla valoisa ja vaalea, silloin olokin on seesteisempi. Vaaleat uudet pinnat ja hillitty tyyli on mun juttu, toki sitä on hauska piristää omilla vanhoilla ja uusilla esineillä. Lastenhuoneissa hulluttelen mielelläni väreillä ja kuoseilla, vaikka muuten pidänkin rauhallisemmasta yleisilmeestä. Meitä on pian viisi, eli tärkeä juttu on myös tilavuus – tilaa pitää olla niin paljon kuin mahdollista. Sen huomaa heti jos neliöitä on liian vähän: sen lisäksi että koti tuntuu ahtaalta, se tuntuu myös sotkuiselta heti jos yhdessäkin nurkassa on ylimääräistä tavaraa. Tilava ja avara koti on helpompi pitää siistin näköisenä kun yksittäinen sukka lattialla tai astia tiskipöydällä ei vielä saa koko yleisilmettä törkyiseksi.

Mulle kodin tekee myös sauna, sauna pitää ehdottomasti olla. Ja nyt kun lapsia on pian kolme on oma piha tai terassi entistäkin tärkeämpi, se mahdollistaa sen että isommat lapset saavat joka päivä tarpeeksi raitista ilmaa ja ulkoilua vaikka vauva valvottaisikin yöllä eikä jaksaisi erikseen lähteä puistoon. Mä taidan olla kodin etsijänä sellainen aika perus skandinaavinen: vaaleaa, avaraa, tilavaa ja sauna. Tärkeää on myös että kodista löytyy pehmeyttä ja lämpöä, ja se on kutsuva jo heti sisään astuessa. Siinäpä mun unelmat pähkinänkuoressa. Ja siltä näyttää myös mun moodboard. Toivottavasti se auttaa meitä tekemään meidän tulevasta kodista ihan unelmien kodin.

Mulle kodin erottaa asunnosta vaan se joku tietty fiilis joka tulee kun sinne astelee. Me käytiin katsomassa useampaa asuntoa ennen kuin valittiin se mihin muutetaan, ja moni niistä ei vaan tuntunut kodilta. Mulle henkilökohtaisesti se että jonkun muun tavarat ovat vielä asunnossa hankaloittaa sitä päätöksen tekemistä, en vaan osaa tuntea sitä omaksi kodiksi jos joku toinen vielä asuu siellä. Uudiskohde tai tyhjä / hyvin kevyesti stailattu asunto on paljon helpompi ajatella omana tulevana kotina ja miettiä omien tavaroiden paikat sinne, kun koti ei ole täynnä toisten ihmisten elämää ja tarinaa. Tässäkin me ihmiset ollaan niin erilaisia, toisille se on inspiroivaa ja voimaannuttavaa että kodista voi aistia vanhaa tunnelmaa ja nähdä mitä kaikkea se on käynyt läpi.

Yhteistyössä JM Suomi.

Mikä teidän mielestä erottaa asunnon kodista? Ja mikä tekee kodista kodin?