Okei, okei, mä lupasin että ei enää joulujuttuja ennen joulukalenterin starttia. Mutta jos nyt ihan pikkuisen kuitenkin? DIY Pariskuntajoulukalenteri, otsikon mukaisesti, on mun aikainen joululahja kaikille jotka etsivät hauskaa tapaa huomioida puolisoaan joulun alla ja haluavat samalla virittäytyä joulutunnelmaan ja tehdä vähän hyvääkin. Lapsille on vaikka mitä omanlaisiaan joulukalentereita, miksi aikuisetkin eivät siis saisi pitää vähän joulukivaa ja nauttia tästä ihanasta perinteestä? OTTO, stop tähän, et saa lukea pidemmälle!

Tässä postauksessa siis joulukalenteri, jonka mä olen tehnyt mulle ja Otolle, ja kaikille muillekin pariskunnille jotka siihen haluavat ottaa osaa. Kuvissa stereotyyppisesti akka- ja ukko-muotit kun meillä oli molempia vain yksi, mutta itse joulukalenteri sopii ihan kaikille pariskunnille tai vaikka kämppiksen kanssa toteutettavaksi, olen kuitenkin siinä huomioinut myös pienten lasten vanhempia kiinnittämällä huomiota siihen että lapsiperheen joulukiireissä löytyisi sitä parisuhdeaikaa myös edes pikkuisen joka päivä.

Allaolevat 24 luukkua voit kopioida ja vaikka tulostaa ja leikata, piilottaa pieniin pussukoihin ja sitten avata yhdessä puolisosi/ystäväsi kanssa yhden joka päivä. Mä en ole vielä suorittanut tätä askarteluosuutta, mutta pian suoritan ja sitten on Otollakin ensimmäistä kertaa vuosiin joulukalenteri josta availla luukkuja. Mua ei yhtään haittaa myöskään että itse tiedän sisällön etukäteen, raskausaivojen ansiosta en luultavasti muista puoliakaan ja yllätyn itsekin joka aamu iloisesti. Tässä siis 24 luukkua, olkaa hyvä!

DIY Pariskuntajoulukalenteri:

1. Sytyttäkää kynttilät ja nauttikaa lasilliset kuumaa lempiglögiä.

2. Aloittakaa joulusiivous, ja kuunnelkaa samalla lemppari joululaululistaa Spotifysta.

3. Tehkää joululahjaostokset lapsille, kummilapsille tai pikkusisaruksille kahdestaan. Jos ei lapsille löydy hoitajaa, niin lapsiparkkeja löytyy isoimmista kauppakeskuksista ja tavarataloista.

4. Pitäkää paketointi-iltamat kera joulumusiikin ja glögin.

5. Tehkää lumiukko jos sää sallii, tai kirmatkaa pulkkamäkeen koko perhe. Jos sataa vettä ja on pimeää, pelatkaa lautapelejä.

6. Koristelkaa yhdessä joulukuusi.

7. Hierokaa toistenne hartioita illalla.

8. Menkää ostoksille ja valitkaa toisillenne kaupan törkeimmät jouluneuleet.

9. Kutsukaa kaverit kylään tortulle ja glögille tai pitäkää vaikka jouluneulebileet.

10. Ostakaa ja paketoikaa joululahjat yhdessä hyväntekeväisyyskeräykseen.

11. Valmistakaa itse gift in a jar -lahjat ystäville. Ohjeita löytää esim. Pinterestistä tai mun blogin tulevasta joulukalenterista.

12. Selatkaa yhdessä Tastya tai muita ihania ruokasivustoja, ja keksikää joku ihana uusi jouluherkku jota valmistatte.

13. Ostakaa salaa toisillenne joulupyjamat ja käärikää ne pakettiin jouluaattoon asti.

14. Valmistakaa ja koristelkaa yhdessä piparkakkutalo. Tai skipatkaa valmistaminen ja kasatkaa ja koristelkaa kaupan valmis piparkakkutalo.

15. Kirjoittakaa paperiset rakkauskirjeet toisillenne ja piilottakaa ne aattoiltaan asti.

16. Pitäkää joululeffamaraton, kummatkin saavat valita ainakin yhden oman lempparin.

17. Lähtekää ajelulle ja laulakaa joululauluja autossa täysillä ja nuotin vierestä.

18. Paketoikaa toistenne joululahjat, piilossa toisiltanne tietenkin.

19. Tehkää kuumaa vaahtokarkkikaakaota joulumausteilla ja nauttikaa ne toistenne kainalossa pipareiden kera.

20. Käykää viemässä jouluyllätykset ja lahjat ystäville ja kummilapsille.

21. Menkää illalliselle lempiravintolaanne.

22. Katsokaa yhdessä Love, Actually ja ottakaa varaslähtö suklaakonvehteihin.

23. Valmistakaa yhdessä vähintään yksi jouluruoka, tai kaikki, riippuen siitä missä joulua vietätte ja kenen kanssa.

24. Tehkää toisillenne sinappikinkkuvoileipiä tai muuta lemppari-jouluiltapalaanne ja käpertykää sohvalle uusissa jouluyökkäreissänne katsomaan joulun telkkariohjelmia.

Toivottavasti tykkäsitte ideasta! Mun mielestä parisuhteeseen ei voi panostaa liikaa, ja näiden pikku aktiviteettien lomassa tulee vietettyä ihanasti aikaa yhdessä ja samalla hoidettua tarpeellisia ja vähemmän tarpeellisia tehtäviä joulua varten. Mä ajattelin itse tulostaa nämä luukut, leikata ja laittaa ne pieniin söpöihin kirjekuoriin jotka kiinnitän seinälle. Mutta tämänhän voi toteuttaa ihan miten haluaa, ja yhdistellä luukkuihin vaikka pieniä konvehteja tai mitä tahansa itse haluaa tai tietää puolisonsa arvostavan.

Kertokaa ihmeessä jos teitte tämän, musta ois ihan mahtavaa tietää jos tästä on ollut jollekin iloa! 🙂 Ihanaa alkavaa viikonloppua kaikille!

Viimeisen viikon sisään mulle on sanottu useamman ihmisen toimesta useampaan kertaan että vaikutan ihmiseltä joka rakastaa ja arvostaa perinteitä. Tämä on musta tosi mielenkiintoinen huomio, koska en koskaan aiemmin ole itse huomannut tätä piirrettä itsessäni. Sanalla perinne on myös joskus ehkä jopa negatiivinen kaiku, riippuen toki ihan siitä mihin perinteet liittyvät. Mulle perinteet ja niiden luominen kuitenkin luovat sellaista turvaa, jatkuvuutta, ja mahdollisuuden tehdä ihania asioita. En vaan koskaan ollut tajunnut miten suuri rooli niillä on mun elämässä. Miten tykkään tehdä monet asiat aina samalla tavalla, ja miten haluan luoda toistuvia kivoja juttuja joita yhdessä perheenä tehdään.

Mulle perinne ei automaattisesti tarkoita vanhoja asioita, tai kaavoihin kangistumista – vaikka jouluruokia yhä edelleen mummoni resepteillä kokkaankin ja koristelen joulukuusen aina samaan aikaan kuin omassa lapsuudessani. Mulle perinteet ovat tutun ja turvallisen lisäksi enemmänkin uuden luomista, rakastan luoda uusia perinteitä ja nyt kun pysähdyn asiaa ihan miettimään, olen tainnut yhdessä Oton kanssa luoda meidän perheelle aika monta omaa uutta perinnettä.

Naistenpäivänä meidän perheen naiset saavat valita itselleen kukkakaupasta haluamansa kukat. Kaikki meidän perheen naiset, ei vain äiti. Pääsiäisenä on pääsiäismunajahti, äitienpäivät kuvataan videolle, isänpäivänä syödään munakokkelia ja pekonia aamiaiseksi, ja joulukuussa lapset saavat valita joka vuosi oman uuden joulukoristeen joita heille kerään. Aatonaattona kokataan aina Oton kanssa itse alusta loppuun kaikki jouluruuat, ja jouluaattoon kuuluu pulkkamäki säiden niin salliessa. Kesälomalla mennään aina Ouluun vaikka koko kesälomaa ei siellä vietetäkään.

Jouluihmisenä iso osa perinteistäni liittyy nimenomaan jouluun, mutta koen että ne tuovat iloa ja valoa myös kaikkiin muihin vuodenaikoihin. Niistä jää ihania muistoja lapsille, ja ne tuovat juhlan tuntua vuoden tärkeisiin päiviin. En usko että perinteitä voi olla liikaa, varsinkaan jos niiden kanssa ollaan myös joustavia eikä niitä toteuteta hampaat irvessä. Viime äitienpäivää en kuvannut videolle vatsataudissa väkisin, enkä ikinä pakottaisi perhettä mihinkään perinteeseen joka ei tunnu kaikista hyvältä. Jos isompana lapsista jotkut perinteet alkavat tuntumaan tylsiltä, niitä voidaan muuttaa tai niistä voidaan luopua. Tosin uskon että vielä teini-ikäistenkin kanssa jouluaaton pulkkamäki voisi olla aika mahtava hetki hullutteluun, ja sellainen hetki kun ehkä niin kovin isoja ja cooleja muka olevat teinit päästäisivätkin kaikki tunteet valloilleen ja heittäytyisivät täysillä lumessa pyörimiseen. Etukäteen ei voi tietää mutta aina saa toki haaveilla.

Uskon että perinteistä jää meille kaikille ihania muistoja, ja niistä muodostuu lapsille erityisesti sellainen turvallisuuden ja jatkuvuuden tunne elämässä. He tietävät mitä odottaa ja saavat osallistua juhlatunnelman luomiseen omalta osaltaan. Perinteiden lisäksi tykkään myös tietyistä rutiineista, kuten iltasadun lukemisesta joka ilta ja siitä että päivällinen syödään aina yhdessä ruokapöydän ääressä koko perhe. Uskon että rutiinit ja perinteet yhdessä tekevät hyvää, ja jos tietyt asiat toistuvat samankaltaisina, se luo lapsille turvallisuuden tunteen vaikka elämässä olisi ajoittain paljonkin muuttuvia tekijöitä. Perinteiden lisäksi rakastan myös yllätyksiä ja spontaaniutta, ja kun näitä kaikkia yhdistelee keskenään, elämä ei ainakaan tunnu tylsältä. Aina on jotain mitä odottaa, ja aina tapahtuu jotain odottamatonta ja hauskaa. Yksikään päivä ei ole samanlainen kuin toinen, mutta jokaisessa päivässä on tuttuja ja tärkeitä elementtejä.

Mikään ei ole mulle tärkeämpää elämässä kuin se että mun perhe voi tuntea olonsa onnelliseksi, turvalliseksi ja rakastetuksi, ja yritän ajatella kaiken aina sen erityisesti huomioon ottaen. Ehkä sieltä kumpuaa myös tämä rakkaus perinteitä kohtaan.

Oletteko te perinteiden ystäviä, vai tykkäättekö enemmän yllätyksellisyydestä ja suunnittelemattomuudesta?

Sitä mukaa kun ollaan saatu laatikoita purettua, olen uskaltanut myös laittaa esille jo muutamia joulukoristeita. Jouluinen paperitähti on koristanut ruokailutilaa nyt pari viikkoa, ja viikonloppuna askartelin meille uudet adventtikynttiläkipot. Tai no itse kipot olivat valmiita, ostin ne keväällä Anttilasta -75% alennuksesta johonkin huimaan kahden euron hintaan. Silloin niissä oli vielä punavalkoruutuiset rusettinauhat. Pienessä DIY-vimmassani kuitenkin irroitin nauhat ja korvasin ne Tigerista ostamallani kultaisella glitterteipillä. Se teki tuikkukupeista huomattavasti ajankohtaisemman näköiset, ja meidän kotiin sopivammat. Aika huikeaa että sunnuntaina juhlitaan jo ensimmäistä adventtia!

Viime viikolla käytiin Stockmannin joulumaailmassa ostoksilla tyttöjen kanssa ja jouluperinteen mukaisesti kummatkin saivat valita yhdet mieleisensä joulukoristeet, kuten joka vuosi. Kummatkin valitsivat lasipallon, joiden sisällä on joulukuusia (tosin erilaiset). Aika ihanat pallot kuitenkin. Mun mielestä tämä on yksi meidän hauskimpia joulunodotusperinteitä, sillä sitten kun tytöt ovat aikuisia on heillä jo iso kokoelma persoonallisia ja hauskoja joulukoristeita. Tällä hetkellä siihen kuuluu mm. autoja, robotteja, pinkkejä leivoksia ja kakkuja ja nyt nuo joulukuuset. Ja tietenkin Baby’s first Christmas -vuosipallot niiltä jouluilta kun tytöt ovat olleet liian pieniä valitsemaan itse koristeita. Ensi vuonna pitää sitten ostaa vielä vauvalle oma sellainen Baby’s First Christmas 2017 -pallo niin hänkin saa alkaa keräämään omaa kokoelmaansa.

Sunnuntai-iltana pyöräytettiin ensimmäiset vuohenjuusto-viikunahillotortut Oton kanssa iltapalaksi ja ai että oli hyvää, olin niin kaivannut niitä! Piparitaikina ja toinen paketillinen torttutaikinaa odottavat pakkasessa, saa nähdä milloin intoudutaan tyttöjen kanssa leipomaan eka satsi pipareita. Muutaman uuden piparimuotinkin olen ostanut, sillä meiltä puuttui niinkin olennaisia juttuja kuin ihan ne perus tähdet ja sydämet. Kaikkia jänniä juttuja on ollut aina mutta sitten ne perus piparimuotit on jostain syystä uupuneet. Nyt löytyy nekin!

Ensi viikolla starttaa jo blogin joulukalenterikin ja mä olen siitä niin innoissani. Siellä on luvassa vaikka ja mitä jouluista kivaa teille ja mulle, ja ennenkaikkea en malta odottaa että pääsen näpertelemään kaiken jouluisen puuhastelun pariin. Joulussa on taikaa! Joulukalenterissa tulee ilmestymään uusi luukku joka päivä, ja se tulee olemaan juuri sellainen kuin aiempinakin vuosina: täynnä joulua, herkkuja, joulutarinoita, lahjaideoita, askartelua, vinkkejä ja seassa muutama ylläri. Sen lisäksi blogi päivittyy suhteellisen normaaliin tahtiin muutenkin, eli ei tarvitse pelätä että ihan kaikki muuttuu vain jouluksi jos ei joulu itseä niin miellytä. Mä lupaan yrittää hillitä joulun kanssa itseäni sinne kalenteriin asti, mutta pakkohan mun oli vähän päästää tätä joulutunnelmaa ulos jo näin etukäteen, ihan pikkuisen vain!

Mua käytiin tänään haastattelemassa erääseen lehteen juurikin joulun tiimoilta, ja siksi mä olen täällä niin joulumeiningeissä kun sain yli tunnin ajan vaan höpöttää meidän jouluperinteistä ja siitä mitä joulu mulle merkitsee ja keskittää kaikki ajatukset kaikkeen jouluun liittyvään. Voitte uskoa että olen täällä koko päivän kuunnellut sitten joululaululistaa ja juonut glögiä ja haaveillut lanttulaatikosta.

Joko te alatte olla joulufiiliksissä? Olen huomannut somesta että monilla on ollut joulukuusikin jo monta viikkoa! Hieman kaiholla olen niitä katsellut kun itse olen mennyt suostumaan sellaiseen diiliin tuon toisen puoliskoni kanssa että se kuusi laitetaan vasta itsenäisyyspäivänä. Eikä meillä edes ole kuusta, kun vanha kuusi meni rikki. Nyt on siis hakusessa vielä uusi joulukuusi, ja olen miettinyt että uskaltaisinko monen vuoden tauon jälkeen ottaa riskin ja kokeilla josko kykenisin ihan aitoon kuuseen allergian puolesta? Mulla kun muutenkin on allergista nuhaa (ja raskausnuhaa) aina, niin saattaa olla että en edes huomaisi mitään eroa siinä onko meillä oikea kuusi vai ei. Kauanko aidot kuuset edes säilyvät? Voiko sellaista laittakaan vielä itsenäisyyspäivänä vai onko ainoa mahis sitten tekokuusi jos haluaa alkaa ajoissa koristelupuuhiin?

Huomaatteko miten juttu lähtee rönsyilemään heti kun saan puhua joulusta? Tämä on mun ikuinen lempiaiheeni, sen sai toimittajakin huomata tänään kun mulla vaan tuli ja tuli ja tuli sitä asiaa. Kauhea höpöttäjä-Iina kun joulusta tulee puhe. No, ei ainakaan ole ongelmaa että saisi vastaukset riittämään kattavaksi haastatteluksi.

Ihanaa maanantai-iltaa kaikille!

JA HEI! Vaikka jouluhengessä tai ihan missä hengessä vaan niin käykää kysymässä multa ja Otolta kysymyksiä edellisessä postauksessa, niin me vastaillaan sitten joko kirjoitettuna tai videolta. Mä palan halusta kuulla Oton vastauksia teidän mahtikysymyksiin!

 

Mulle joulukorttien lähettäminen on tärkeä ja rakas perinne, jota haluan jatkaa joka joulu. On tärkeää muistaa läheisiä, ja joulukortti on kiva pieni ele jolla se on helppoa tehdä. Tiedän kuinka paljon sukulaiset ja ystävät niin lähellä kuin kaukanakin ilahtuvat korteista, itsellenikin tulee aina niin hyvä mieli kun kortti kolahtaa postiluukusta. Joskus korttien lähettäminen voi kuitenkin tuntua aikaavievältä tai hankalalta, tai jopa unohtua kiireessä kokonaan. Tänä vuonna me testattiin vähän uudenlaista, helpompaa, ratkaisua joulukorttien lähettämiseen, kun lähdin mukaan Lähetäkortti.comin ja Lifien kampanjaan. Itse kortit ovat samanlaisia ja yhtä persoonallisia kuin joka joulu, mutta lähetystapa on helpompi ja yksinkertaisempi.

Lähetäkortti.com on netissä toimiva palvelu, jonka avulla voi lähettää joulukortit tai minkä tahansa muun kortin kätevästi suoraan verkossa, ja vastaanottaja saa sen kuitenkin fyysisenä postikorttina tavallisen postin mukana. Kortin voi tehdä omasta kuvasta, tai valita palvelussa valmiina olevista kuvista suosikkinsa. Kortin kääntöpuolelle voi kirjoittaa sitten haluamansa tekstin, ja tietenkin vastaanottajan nimen ja osoitteen, kaiken kätevästi netissä. Kortin hinta on aina 2,50 euroa, ja se sisältää niin itse kortin kuin postimaksunkin, sekä sähköisen osoitekirjan johon voit tallentaa kätevästi läheistesi osoitteet. Suomessa kortit lähetetään ykkösluokassa, mutta tuo sama 2,50 kattaa myös kortin lähettämisen mihin tahansa päin maailmaa. Eli palvelu toimii kaikissa maissa, ei pelkästään Suomessa, lähetät samaan hintaan kortit niin Lapin sukulaisille kuin Japanissa työskentelevälle kaverillekin.

Mun mielestä korttien lähettämisessä raskainta on nimenomaan se osoitteiden selvittely ja käsin kirjoittelu, kaikki muu on hauskaa puuhaa. Kun rekisteröityy käyttäjäksi samalla kun lähettää ensimmäisiä kortteja, voi tallentaa Lähetäkortti.comin sähköiseen henkilökohtaiseen osoitekirjaan kaikki osoitteet. Eli kun ne on kerran kirjoittanut ei sitä tarvitse tehdä enää toista kertaa. Näin välttyy myöskin näpyttelyltä jatkossa, eikä tarvitse kantaa osoitekirjaa mukana matkoilla tai kysellä osoitteita joka kerta uudelleen läheisiltä.

Palvelun käyttö on todella yksinkertaista ja nopeaa. Ensin valitaan kuva omista kuvista tai valmiista kuvista, sitten lisätään teksti ja osoite sekä valitaan milloin kortin haluaa lähettää (ne voi myös ajastaa myöhemmin lähteviksi), ja sitten voi täyttää saman kortin uudelleen eri teksteillä ja osoitteella, tai tehdä kokonaan uuden kortin. Kun kaikki kortit ovat valmiita, ne maksetaan, ja sen jälkeen voikin unohtaa korteista huolehtimisen. Tuo ajastustoiminto on musta todella kätevä. Jos vaikkapa tietää että on tulossa tosi kiireinen joulukuu, voi korttien lähetyksen hoitaa hyvin jo marraskuussa etukäteen ja vain ajastaa kortit lähtemään oikeaan aikaan.

Me otettiin tänä vuonna kortteja varten perhekuvia itselaukaisimella ja jalustalla, mutta plörinäksihän se meni, niinkuin meillä aina. Lisäksi kuvasin meidän tyttöjä ihan kahdestaan, ja niistä kuvista tulikin musta tosi söpöjä. Mulla oli valinnanvaikeuksia että mitä kuvia valitsen kortteihin, ja lopulta päädyin tekemään muutaman erilaisen kortin joita lähetin ihan summanmutikassa. Muokkasin kuviin tekstit ilmaisella nettiohjelma Picmonkeylla. Siellä on kivoja jouluisia fontteja ja olenkin käyttänyt sitä jo useampana jouluna.

LUKIJAKILPAILU:

Kerro mikä on sinun suosikkisi Lähetäkortti.comin valmiista korttipohjista, ja osallistut tämän joulun joulukorttien arvontaan! Käy kurkkaamassa suosikkisi Lähetäkortti.comin sivuilta, kommentoi se tähän postaukseen ja muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään. Osallistut arvontaan jossa voit voittaa 20 kappaletta joulukortteja Lähetäkortti.comin kautta (arvo 50€). Kilpailun tarkemmat säännöt löytyvät TÄÄLTÄ. Osallistumisaikaa on 24.11. klo 22.00 asti. Onnea arvontaan!

Ihanaa päivää kaikille!

Yhteistyössä Lähetäkortti.com

Takana on ihana perjantai lasten ja ystävän ja Oton kanssa. Ootteko huomanneet miten syksy on ihan yhtäkkiä hiipinyt katukuvaan? Vielä viime viikolla muistan kun sanoin kaverille puhelimessa että joo ei täällä vielä lehtiä ole tippunut ja kadun pitkästä puurivistöstä vain yksi puu kellersi vähän. Yhtäkkiä vaan kuitenkin mielettömät oranssin, punaisen ja keltaisen sävyt ovat vallanneet maiseman ja kaikkialla on ihan mahtavan kaunista. Syyskuun tyttönä mä olen ehdottomasti syksyihminen, vaikka kyllä mulla alkaa pikkuhiljaa hiipimään vähän joulufiiliksetkin jo pintaan. Syytän hormoneja, kun kerrankin saa.

Tehtiin tänään lasten kanssa pipari-karpalorockyroadia, tällä kertaa siis joulu hiipii meidän kotiin jo syyskuun viimeisenä päivänä. Joulutortuista olen haaveillut viikon, ja aloinpa vähän kaipaamaan glögiäkin kun tuossa maistelin valmista rockyroadia muutaman palan. Ai kamala, pakko vähän himmailla vielä, Oton puolesta mulla on lupa joulufiilistelyille marraskuussa. Siis marraskuussa, sinne on vielä kuukausi! Miten mä kestän sinne asti.

Kuvattiin tänään Marian kanssa uutta Coffee Talk -videota ja meillä oli superhauskaa, nyt vaan pieni editointiprosessi ensi viikolla edessä kun me höpöteltiin varmaan tunti kun asiaa kertyi niin paljon. Hyvässä seurassa juttu luistaa välillä vähän liikaakin, ja lähtee rönsyilemään ihan joka suuntaan. Mutta se ei haittaa, enköhän mä saa hyvän pätkän valmiiksi.

Aamulla meillä oli hauskaa tyttöjen kanssa kolmestaan täällä, siivottiin keittiön kaappia ja katseltiin tyttöjen ja mun vanhoja piirustuksia ja maalauksia. Jostain välistä mun käteen osui myös mun CV jostain kuuden vuoden takaa  ja jotenkin mua niin nauratti kun luin sitä. Miten eri elämäntilanteessa mä olin 19-vuotiaana, miten mä nyt näin sen oman CV:ni tavallaan ulkopuolisen silmin. Olihan se huolella tehty mutta ei kovin vakuuttava. Pitkälle on tultu siitä.

Zeldan asu: Takki Ellos* / Paita Cubus / Farkut ZARA / Kengät ZARA 

Tiaran asu: Takki Ellos* / Paita ZARA / Farkut ZARA / Kengät ZARA / *saatu blogin kautta

Perus rento perjantai rennolla meiningillä, hyvää ruokaa ja nyt aletaan Oton ja vinhasti heiluvan mahapallon kanssa katsomaan Netflixistä Sherlock Holmesin vikaa osaa joka meillä on vielä katsomatta.

Ihanaa viikonloppua ja syyskuun vikaa päivää kaikille <3