Sunnuntairetki Vuosaaren huipulle

08.09.2019

Meidän on jo pidempään ollut tarkoitus lähteä käymään Vuosaaren huipulla eli Vuosaaren täyttömäellä. Vuosaaren huippu on mahtava korkeimmillaan 60 metriä meren yläpuolelle kohoava korkea näköalapaikka ja ulkoilualue, josta näkee ihan joka puolelle ympäri Helsinkiä. Paikka on sillä tavalla piilossa, että aina on tuntunut jotenkin isolta projektilta lähteä sinne, eikä tiedetty etukäteen esimerkiksi, että pääseekö sinne rattailla. Odotettiin siis reissun kanssa sitä, että taaperokin jaksaa kävellä pidempiä matkoja. Kesällä meidän naapurit kuitenkin vinkkasivat, että sinne pääsee myös rattailla (vaikka matkalla oli pari hieman haastavampaa n. 100m kohtaa). Päätettiin silloin, että pitää ehdottomasti lähteä tsekkaamaan se.

Tänään mietittiin, että mitä tehdään yhdessä koko perhe ja mä sanoin, että haluan mennä metsään. Oltiin jo lähdössä toiseen suuntaan, kun yhtäkkiä muistinkin sen Vuosaaren huipun ja me lähdettiinkin sinne. Pakattiin mukaan mehua ja mustikoita vedettiin ulkokamppeet niskaan. Otettiin mukaan meidän Babyzen Yoyo+  -rattaat, jotka on siitä kätevät, että silloin jos maasto on liian hankalaa niille, ne voi laittaa kasaan ja kantaa niitä ”laukkuna”, kun eivät paina kuin viisi kiloa.

Lapsetkin innostuivat, kun kerrottiin, että lähdetään katsomaan Helsinkiä tosi korkealta paikalta. Kävelyreitti Vuosaaren huipulle oli tosi kiva ja siinä riitti paljon nähtävää. Löydettiin niin puolukoita, vadelmia, katajanmarjoja, sieniä kuin muitakin marjoja ja paljon ihania kukkia ja kasveja. Matkalla vastaan tuli monta muuta lapsiperhettä ja pari koiraa, joita pysähdyttiin rapsuttamaan. Muutama mummokin pyöräili ohi, joille meidän taapero vilkutti ja toivotti mukavaa päivän jatkoa. Suurimman osan menomatkasta hän käveli, eikä halunnut istua rattaissa, joten kannettiin niitä vaan mukana/työnneltiin tyhjänä. Takaisin tullessa hän kuitenkin halusi istuskella puolet matkasta, joten oli ihan hyvä, että rattaat oli mukana.

Kävelymatka Vuosaaren huipun ulkoilureitin alusta kesti meidän porukalla perille ehkä n. puoli tuntia tai vähän yli, kun ei pidetty mitään kiirettä vaan pysähdeltiin tuon tuostakin ihmettelemään lasten kanssa jotain.

Vuosaaren huipulta näkyy niin Kalasataman Redi, Vuosaaren Cirrus kuin kaikki korkeimmat nosturit ja muut Helsingin maamerkit. Sieltä näkee upeasti koko Vuosaaren valtavan sataman ja voin vain kuvitella, kuinka upealta Vuosaaren huipun näköalat näyttävät sitten kun syksy hieman etenee ja puissa on upeat ruskan värit. Sitten sinne on ihan pakko lähteä uudestaan ja ottaa mukaan kaakaota termarissa ja vaikka korvapuusteja. Ihan täydellinen syysretkikohde! Ja siis luonto oli jotenkin niin omaperäistä siellä, ihan erilaista kuin muualla Helsingissä. Ei jotenkin meinannut edes tajuta, että ollaan Helsingissä kun siellä näytti niin erilaiselta.

Vuosaaren huipulle kiipeämisen jälkeen me tultiin kotiin ja laitettiin sauna lämpeämään keskellä päivää. Käytiin päiväsaunassa ja sen jälkeen herkuteltiin Oton itse tekemällä sienikeitolla. Otto ei siis ennen voinut sietää sieniä, mutta pari vuotta sitten hänen veljensä tarjoili meille tosi herkullista sienikeittoa (ja Otolla oli kamala nälkä eikä muuta ruokaa ollut tarjolla), joten Otto ”joutui” maistamaan sieniä. Sen jälkeen hän on alkanut itsekin tekemään sieniruokia ja toivomaan, että mä teen kantarellikastiketta tai metsäsienipiirakkaa.

Iltaruuan jälkeen vietettiin vielä #readhouria klo 19-20 lasten kanssa. Isommat lapset lukivat itse kirjoja ja me tehtiin Oton kanssa niin, että kumpikin sai lukea puoli tuntia yksinään omaa kirjaa ja puoli tuntia toinen luki taaperolle. Mä luin ensin taaperolle kolme satua ja sitten puoli tuntia omaa kirjaa. Otto luki sitten toiset kolme satua seuraavan puolen tunnin aikana.

Aivan ihana retki ja päivä lasten kanssa kyllä ja sanoinkin tänään Otolle, että voisko tää olla meidän sunnuntai joka viikko tänä syksynä? Metsää, saunomista, herkullista satokauteen sopivaa ruokaa ja paljon kirjoja. Ai että, kuulostaa niin hyvältä. Se oli meidän sunnuntai tänään ja se voisi kyllä olla aika moni tulevakin sunnuntai.

Toivottavasti teillä on ollut ihana ja rentouttava viikonloppu <3 Oletteko käyneet Vuosaaren huipulla? Mitä muita ihania retkeilypaikkoja Helsingissä on lasten kanssa? 


Dinosauruksia katsomassa

20.04.2019

Me aloitettiin pääsiäisloma eilen käymällä vihdoinkin tsekkaamassa Heurekan Jättimäiset Dinosaurukset -näyttely. Ollaan jo monta viikkoa oltu menossa vähän isommalla porukalla, mutta aina treffit on siirtynyt jostain syystä. Nyt oli kuitenkin hyvä hetki mennä ja kävi ilmi, että oli ihan hyvä, että odotettiin vähän aikaa ennen kuin mentiin. Näyttelyyn on ollut pitkiä jonoja ja tungosta, mutta eilen sitä ainakin pääsi katsomaan ihan rauhassa. Paljon oli ihmisiä, mutta yhtään ei jouduttu jonottamaan onneksi. Oli siis tosi hyvä päivä mennä.

Me oltiin koko porukka dinosauruksista aivan innoissaan ja lapsista oli varsinkin mahtavaa, kun ne liikkuivat ja olivat niin isoja ja ”aidon” näköisiä. Pisimpään viihdyttiin varmaan karvaisen velociraptorin luona ihmettelemässä, tai siis höyheniä ne olivat eivätkä karvoja. Mutta näyttivät mun silmään ihan karvoilta! Oli niin mielenkiintoista lukea enemmän dinoista ja oli hauskaa, kun näyttelyssä tuli muka yö ja ukkonen ja vesisade ja kaikki tuntui lapsista tosi jännittävältä. Meillä kukaan ei onneksi kuitenkaan pelännyt, vaikka näyttely vaikuttava olikin.

Dinonäyttelyn jälkeen me kierrettiin se Heurekan perus näyttely, jossa ollaan käyty aiemminkin. Se on aina hauska ja ihanaa kun lapset saavat siitä joka kerta vähän enemmän ja enemmän irti kun kasvavat. Itsellekin se on mielenkiintoinen yhä edelleen, vaikka jo lapsuudesta asti nähnyt suurimman osan jutuista.

Heurekassa oli tällä hetkellä meneillään myös aivonäyttely, joka oli musta melkeinpä kaikkein mielenkiintoisin. Siellä napattiin narikasta sellaiset aivot mukaan, joihin kerättiin erilaisia värejä eri pisteiltä. Aivonäyttelyssä pääsi todellakin käyttämään aivoja ja aivojen eri osia. Siellä oli yhtenä juttuna myös epäonnenpyörä, jossa kerrottiin siitä, kuinka moni sairastuu aivoverenkierron häiriöihin ja miksi niihin sairastutaan. Se oli mulle tosi mielenkiintoinen, kun aihe kuitenkin koskettaa tosi läheltä. Lapsista oli myös mielenkiintoista, kun oli yksinkertaisesti selitetty sitä mitä heidän mummulle on tapahtunut ja miksi.

Käytiin tanssimassa tiputanssia ja flossaamassa, soitettiin pianolla Let It Be:tä ja kasattiin palikoista neliötä. Näyttelyssä oli aivopieruja (!!) ja vaikka mitä muuta hauskaa. Koko aivonäyttely oli täynnä aivovitsejä, jotka ainakin mut saivat nauramaan. Mutta mä nauran yleensä juuri kaikkein huonoimmille vitseille eniten, niin siitä ei ehkä kannata vielä tehdä päätelmiä. Meillä kesti paljon pidempi aika aivonäyttelyssä kuin dinonäyttelyssä, mitä en etukäteen osannut odottaa. Kokonaisuudessaan me oltiin Heurekassa varmaan n. kolmisen tuntia, joka vierähti aivan yhdessä hujauksessa.

Liput Heurekaan maksoivat aikuisilta 22 euroa ja lapsilta (6-15v) 15 euroa (meidän perheeltä 74€). Heurekassa ei ollut mitään perhelipputarjouksia. Kun vertaa tuota hintaa vaikka museolippujen hintoihin  ja siihen, että alle 18-vuotiaat pääsevät museoihin yleensä ilmaiseksi, niin aika arvokkaat on liput. Tai siihen, että Korkeasaareenkin pääsee esim. kimppalipulla 5-henkinen perhe huomattavasti edullisemmin. Mä koin, että saatiin kyllä rahalle vastinetta, koska näyttelyt oli tosi huikeita. Mutta tietty useammalla perheellä olisi mahdollisuus päästä näkemään Heurekan upeat jutut, jos siellä tarjottaisiin just vaikka sitä kimppa- tai perhelippumahdollisuutta, kuten monissa muissa paikoissa tehdään.

Ilman muuta pitää miettiä myös mistä kaikesta se lipun hinta koostuu. Dinosaurukset tai muut näyttelyt ei varmasti ihan ilmaiseksi ole sinne ilmestyneet ja Heurekassa on paljon henkilökuntaa paikalla neuvomassa ja kertomassa ja järjestämässä erilaisia tilaisuuksia. Mutta kumpi toisi enemmän lipputuloja, perhelippumahdollisuus, jolloin ehkä useampi perhe lähtisi paikalle, vai kalliimmat liput? Varmasti sitä on tarkkaan mietitty ja laskettu kun  niitä hintoja on päätetty, ihan kaikissa kohteissa, oli perhelippua tai ei. Heureka nyt oli ainakin aika täynnä porukkaa eilenkin, eli siellä hinnat taitavat olla suurimman osan mielestä ihan kohdallaan.

Mitä mieltä te olette Suomen eri nähtävyyksien hintatasosta? Missä paikoissa on hinnat kohdillaan ja koetteko, että jossain paikassa lippu ei tarjoa tarpeeksi vastinetta hinnalleen? Mitä mieltä olette esim. Lintsin tän kesän hinnoista (ranneke 42€ & yksittäinen laitelippu 9€)? Toivoisitteko muuten jotain listausta tai koottuja kokemuksia ja vinkkejä eri perhekohteista Suomessa?