Postaus on osa Indiedaysin ja McDonald’sin kampanjaa.

Nyt on sellainen sisustuselementti, joka varmasti jakaa mielipiteitä mutta johon me ollaan Oton kanssa aivan ihastuneita: Big Mac -kuosiset lakanat, jotka saimme McDonald’sin Bic Mac Shopista. Eikä vähiten ihastuneita siksi että Big Mac on suoranainen tribuutti sille mistä meidän kahden tarina on alkanut.

Meidän seurustelun ensimmäisinä kuukausina Otto oli töissä Mäkissä, ja näistä ihan mahtavista hamppareista tulee aina hymy huulille kun mietin mistä ollaan lähdetty ja mihin ollaan tultu. Otolla oli Mäkissä huippu työporukka, ja me käytiin pari kertaa mun raskaushimojen aikaan Oton työpaikka-Mäkissä syömässä silloin vuonna 2011. Tilasin Big Macin ja kyselin paniikissa kassalta, onko juusto tehty pastoröidusta maidosta. Ai että, miten nuoria me silloin oltiin, oi niitä muistoja.

Siis onhan nää lakanat aivan älyttömät, mutta juuri siksi niin hauskat! Ja yllättävää kyllä, mun mielestä myös aika raikkaat vaikka hamppareita niissä onkin. Valkoinen pohja on loisto näinkin räikeälle kuosille. Lakanat ovat 100% puuvillaa ja oikein pehmeät ja mukavat.

McDonald’s on tosiaan avannut uuden Big Mac Shopin josta löytyy klassikkohampparin kuosissa lakanoiden lisäksi päheitä sadetakkeja ja kumppareita, koiran takki, uimahousut, aluskerrastot sekä ihan ehdottomat festarikamppeet: Big Mac makuupussit ja teltta. Siis jos mä olisin lähdössä festareille ensi kesänä, niin mun olisi pakko hommata toi teltta, koska se on juuri sopivan kreisi festariteltaksi! Rohkeimmille kaupasta löytyy jopa Big Mac -tapettia, huh!

Ikonista Big Macia on myyty vuodesta 1968 asti, ja sille on avattu jopa oma museo, joten ei ihme että sille avattiin myös oma kauppa. Klassikkohampurilaista on aikojen alussa yritetty myydä myös nimillä ”Aristocrat” ja ”Blue Ribbon Burger”, mutta vasta kolmas nimi, Big Mac, oli se joka nosti purilaisen suosioon. Se on Mäkkärin suosituin hampurilainen kautta aikojen, ja Big Macin avulla jopa mitataan maiden hintatasoa. Leikkimielinen Big Mac -indeksi on arvostetun The Economist -lehden indeksi, jolla voi mitata eri maiden hintatasoa, koska standardoidun Big Macin hintaan sisältyy sekä työvoiman että raaka-aineiden hinta.

Mun mielestä hampparilakanoissa saa hyvät unet, en tosin ole nähnyt kyllä hampurilaisista unta, mutta kuitenkin! Kurkatkaa ihmeessä näitä hassuja tuotteita Big Mac Shopista, mitkä on teidän lempparit?

Mahtia päivää kaikille <3

En ole esitellyt varsinaisesti yhtään joululahjaa vielä blogin puolella mutta nyt ajattelin vilauttaa muutamaa ihanuutta. Otto ylitti kyllä itsensä jälleen kerran mun joululahjojen kanssa, en edes osannut odottaa ihan kaikkia lahjoja. Jo Instagramissa vilauttamani Rebecca Minkoffin punainen Mini Love oli tietenkin se kirsikka kakun päällä, mutta eniten olen kyllä tähän mennessä nauttinut varmaan uusista Mikki Hiiri fleece-lökäreistäni sekä uudesta Himoshoppaaja -kirjastani. Se on ihan loistava, taattua huumoria johon en koskaan kyllästy, sekä tietysti kutkuttavia juonenkäänteitä.

Toinen lahja joka on ollut ihanasti läsnä jokaisessa aamussa ja yössä, ovat Casa Stockmannin puuvillatrikoiset pussilakanat ja tyynyliinat jotka ostettiin yhdessä Oton kanssa meidän yhteiseksi lahjaksi sänkyyn, jonka myös piti alunperin olla joululahja. Sängyn kanssa kävi niin hassusti, että mentiin ostamaan sitä hyvissä ajoin pari viikkoa sitten että saataisiin se jouluksi kotiin, ja sitten toimituksen saikin jo seuraavalle päivälle. No, ihanaa oli kyllä nukkua hyvin jo ne pari joulua edeltänyttä viikkoa, että ei tosiaankaan haittaa että sen sai niin nopeasti!

Valittiin trikoolakanoista harmaan sävyiset jotka ovat toiselta puolelta tummemmat ja toiselta vähän vaaleammat, nämä ovat ihanan rennot ja kotoisat ja niissä on ihan yhtä hyvä nukkua kuin Marimekon tasaraidoissa ainakin näin vajaan viikon kokemuksella.

Piipahdettiin Oton kanssa myös sunnuntaina Ikeassa nopeasti ostamassa Ludde-lampaantalja makkarin lattiaa lämmittämään samalla kun haettiin tytöille säilytyslaatikoita. Zelda tykkää taljasta ihan hulluna ja menee aina sinne yksin köllöttelemään vähät väliä pitkin päivää, ihana pieni.

Äiti oli ostanut meille ne puuttuneet Design Lettersin I- ja O-mukit joululahjaksi ja olin niin iloinen! Katsottiin niitä itsekin Oton kanssa mutta keskustan Stockalta oli just meidän kirjaimet loppu, onneksi ihana äiti oli löytänyt ne ja päätti yllättää meidät. Lisäksi Otolta sain vielä ulkoisen kovalevyn joka oli mun pelastus, kun sain täpötäynnä olleen koneeni tyhjennettyä ja nyt tämä toimii taas kuin unelma. Ja sukat, ai että, sukat! Enpä muista milloin kaapissa olisi ollut näin monta avaamatonta paria sukkia, paino sanalla sukkapari. Terveisin aina parittomissa sukissa. Mutta nyt on ainakin vähäksi aikaa, ja villasukkia myös jotka tosin olivat jo jalassa ja eteisessä näissä kuvissa.

Mini Love on ihana, täydellinen ja upea. Punainen väri on juuri sitä mitä kaipasin keskellä talven vaihtelevaa harmautta, valkoista ja mustaa. Se on niin ihanan raikas ja ai että, ihan mun lempparilaukku. Ainut vaan että taidan tarvita uuden pienemmän lompakon, hupsista! Mun megalompakko ei nimittäin mahdu tuonne. Mutta se on hyvä, nyt mulla on kaksi syytä ostaa uusi lompakko, nimittäin tuohon vanhaan ei myöskään saa lasten tarrakuvia mitenkään järkevästi, ja ne on pakko saada. Tiedän siis mitä mä metsästän alennusmyynneistä: sopivaa lompakkoa.

Ihanaa keskiviikkopäivää kaikille <3

Tajusin tällä viikolla että en kauheasti ole kertonut mitään normaaleja peruskuulumisia tässä joulukuun aikana! Olen ollut niin keskittynyt joulukalenteriin ja sen aikataulussa pysymiseen että normihöpötykset ovat jääneet vähän vähemmälle. Samaan aikaan olen kuitenkin tosi ylpeä ja iloinen joulukalenterista ja sen saamasta vastaanotosta! Kiitos ihan hurjasti teille, musta on parasta jakaa joulufiilistä juuri teidän kanssa jateiltä on tullut ihan huippuja vinkkejä ja ajatuksia ja tarinoita! Onneksi joulukalenteria on vielä viikon verran jäljellä.

Tuntuu että olen tänä vuonna saanut jokaisesta luukusta tehtyä omannäköiseni, eikä mulla ole kertaakaan ollut hankaluuksia täyttää luukkuja. Postausten aikatauluttaminen ja etukäteen tekeminen on myös auttanut hurjasti tämän hektisen ajanjakson hallinnassa, joulun aikaan kun kiire yrittää tunkeutua elämään jokaisella osa-alueella vaikka sitä kiireen tunnetta parhaani mukaan vastustankin.

Meidän tytöt sairastuivat tällä viikolla korkeaan kuumeeseen ja flunssaan, jota on kuulemma päiväkodissa ollut nyt liikkeellä. Vaikka ajankohta oli harmillinen, joulujuhla jäi väliin molemmilta, niin ainakin he toivottavasti ehtivät parantua jouluaatoksi. Ja me Oton kanssa popsitaan hedelmiä ja pestään käsiä että pysyttäisiin itse terveenä, mä en suostu olemaan jouluna kipeänä! Postauksen kuvat on napattu viikonloppuna kun tytöt olivat vielä terveenä.

Ollaan laitettu kotia kuntoon tässä joulukuun aikana myös ja uudella telkkarilla, hyllynpätkällä ja julisteilla uudistuneen olkkarin sekä pirteillä seinäjutuilla ja säilytyskoristeilla päivitetyn lastenhuoneen mä jo esittelinkin aiemmin. Suurimman muutoksen on kokenut ehkä kuitenkin meidän makkari, joka vihdoin sai arvoisensa keskipisteen eli uuden sängyn. Me nukuttiin vuosikausia 120cm leveässä sängyssä, ja nyt reilun viikon tuossa meidän uudessa 160cm leveässä Brimnesissä nukkuneena en voi kuin todeta että kyllä kunnon yöunet tekevät hyvää. Sängyn jättimäisiin laatikoihin saa kivasti säilöttyä esimerkiksi joululahjat näin ennen joulua piiloon, ja joulun jälkeen sinne saa reippaasti kaikkea muuta kuten kenkiä / harrastuskamppeita / liinavaatteita.

Ostettiin hyvät pussijousitetut paksut patjat ja lapset totesivatkin että sänky on ihan niinkuin hotellissa, niin meistäkin tuntuu. Esikoinen tosin esitti topakan huomion että hotellissa on kuulemma ”hieman erilaiset lakanat”, ja totesi perään että kotonakin on kuitenkin ihan kivat. Saattaapi olla että kääräistään joulupakettiin parit uudet lakanatkin vielä, haha. Mä olen ihastunut trikoisiin pussilakanoihin sen jälkeen kun saatiin häälahjaksi Marimekon tasaraitalakanat viime vuonna, ja ajattelinkin metsästää trikoolakanoita jossain toisessakin kuosissa/värissä.

Makuuhuoneeseen siirtyivät myös olohuoneessa olleet valokuvat, jotka tällä kertaa järjesteltiin Ikeasta ostettujen tauluhyllyjen päälle siistiin riviin sikinsokin-asettelun sijaan. Mä rakastan tuota kuvissa vähän vilahtavaa valokuvahyllyä! Siitä tulee kiva sängynpääty myös, koska meidän pieneen makkariin ei Brimnesin omaa päätyä mahdu jos siellä haluaa pitää edes vähän ilmavuutta ja pienen työskentelytilan mulle. Vielä on metsästyksessä yöpöydät, yölamput (tai yölamppu, tuo Muuton valkoinen ja ihana Cosy saa todellakin jäädä) sekä matto. Esittelen makuuhuoneen ja sängynkin paremmin kunhan huone on kokonaan valmis.

Vaikka lapset ovat olleet kipeitä ja nukkuneet öitä nyt huonosti, niin kuitenkin olo on aamulla levänneempi ja ainakin vähemmän juminen kuin ennen. Nyt on tilaa nukkua melkein X-asennossa jos haluaa, ja kuitenkin voi myös kömpiä ihanasti Oton kainaloon. Tytötkin tykkäävät aamuisin tulla kiipeilemään meidän sänkyyn ja nyt hekin mahtuvat sinne hyvin.

Viikonloppuna olisi tarkoitus hoitaa vielä viimeiset jouluostokset ja paketointiurakka, ennenkuin muutaman työpäivän jälkeen rauhoitutaan joulun viettoon. Ihanaa torstai-iltaa kaikille <3

Mulla ei ole siskoja tai veljiä, mutta omia lapsia ja heidän sisarussuhteitaan seuratessani olen saanut huomata paljon uusia asioita, asioita joissa siskokset tukevat toisiaan. Asioita joista tapellaan ja asioita jotka ovat niin tärkeitä. Ja miten siskokset kiusoittelevat toisiaan, mutta puolustavat myös toisiaan aina. He kaksi vastaan maailma.

Zelda oppi tällä viikolla sanomaan ensimmäistä kertaa S-kirjaimen. Joka kerta kun hän sanoo sanan jossa on S, ja muistaa sanoa ässän ässänä, hänen isosiskonsa huomauttaa siitä kaikille. Tiara myös joka kerta muistuttaa meitä kaikkia, esimerkkiä näyttäen, että nyt Zeldalle pitää taputtaa. Hän on aina ensimmäisenä kehumassa ja kannustamassa, kun Zelda oppii tai tekee jotain uutta. Pienempi seuraa perässä. Kun isi ajaa autoa, hän kannustaa takapenkiltä ”Hyvä ishi hienosti ishi!!”

Tällä viikolla meidän eri ryhmissä olevat neidit saivat kahtena aamuna jäädä yhdessä päiväkotiin tekemään yhteisiä leipomis- ja muita juttuja (koska näin joulun alla on kaikkea ekstrakivaa tekemistä päiväkodissakin). Kolmantena aamuna, kun vein heidät, he olisivatkin jääneet normaalisti kumpikin oman ryhmänsä tiloihin. Pienempi ei yhtään tykännyt tästä ja syvästi järkyttyi, koska se että kahtena aamuna peräkkäin saa jäädä oman siskon kanssa on hänelle  jo tapa, niin pitäisi sitten tapahtua joka aamu. Onneksi meidän dagiksessa on tosi joustava ja ihana meininki, ja Tiara sai sitten mennä kolmantenakin aamuna Zeldan kanssa leikkimään kun oltiin käyty kysymässä ensin. Hän ryntäsi heti lohduttamaan siskoaan ja paijasi tämän tukkaa ja sanoi että ”ei ole mitään hätää kulta, minä leikin sinun kanssa!” Ja niin he lähtivät käsi kädessä leikkimään.

Vaikka molemmilla on paljon omiakin kavereita siellä, niin aina kun mahdollista he leikkivät samassa porukassa. He ovat kuin paita ja peppu, näin klassisesti sanottuna, niin hyvässä kuin pahassa. Jos toinen unohtaa vaikka vahingossa jonkun tietyn lelun kotiin, eikä itse muista sitä niin toinen kyllä varmasti muistuttaa että ”MUTTA EI ME VOIDA LÄHTEÄ KUN ZELDAN ISI JÄI (isi on pehmolelu)!”. Ja niin sitten saa valita mukavasti molempien lasten kauhean pehmoleluvääryysjärkytyksen ja kotiin takaisin palaamisen väliltä.

Joskus he ärsyyntyvät toisiinsa leikkien aikaan, toinen siitä että kaikki on niin tarkkaa ja on kaikenmaailman sääntöjä ja toinen siitä että toisella ei ole mitään sääntöjä ja hän on kuin norsu posliinikaupassa pikkuleluleikeissä. Joskus tulee tappelua iPadista, kun toinen haluaisi katsoa Frozenian Taakse Jää -repeatilla ja toinen haluaisi katsoa My Little Ponya.

Pääosin he ovat kuitenkin sovussa, ja maailman rakkaimpia toisilleen. Tänään illalla, isomman ”lukiessa” Pikku Eetu -kirjaa pienemmälle (vaikka oli isomman vuoro valita vanhempien luettavaksi iltasatu ja hän olisi voinut valita esim My Little Ponyn), mulla taas tuli sellainen olo että sydän pakahtuu kun katsoo näiden kahden meininkiä. On ihan mieletöntä että heillä on tuollainen suhde.

Ihanaa torstai-iltaa kaikille <3 Huomenna alkaa viikonloppu ja aurinkoakin on luvattu, JES!

Makkari on vielä(kin) kesken, sillä ei olla keksitty sänkyratkaisua joka olisi meille täydellinen. Meillä on siis edelleenkin makuuhuoneessa 120cm leveä sänky, ja nukutaan yhtä tiiviisti kuin silloin alkuaikoina. Vaikka molemmat hivuttautuisivat eri puolille sänkyä, jää meidän väliin maksimissaan 5cm tilaa. Romanttista? Ehkä, mutta myös hikistä ja hankalaa. Muuten mä tykkään meidän makkarista nyt ihan hirmuisesti, värimaailma ja kaikki muut kalusteet miellyttävät silmää ja tilaa löytyy.

Tilanpuute on kuitenkin isoin hankaluustekijä sängyn valinnassa, me halutaan ehdottomasti 160cm leveä sänky, mutta se taas vie aivan järkyttävän suuren osan meidän pienen ja hankalapohjaisen makuuhuoneen pinta-alasta, jolloin sinne ei juuri muuta enää mahdukaan. Vaaterekin, mahdolliset säilytyskalusteet ja muut voi unohtaa aivan täysin. Hyvä jos saa edes minikokoiset yöpöydät mahtumaan. Toisaalta saatoin ehkä tätä kirjoittaessani keksiä vihdoinkin täydellisen ratkaisun. Ehkä me voitaisiin tehdä niin, että ostettaisiin 160cm leveä sängyn runko säilytyslaatikoilla varustettuna, ja lisäksi seinälle seinähyllyt joihin voisi laittaa sitten yövalot ja kirjat ja puhelimen laturit sun muut. Vaaterekin saisi ehkä juuri ja juuri mahdutettua vielä sitten?

Ikean Brimnes-sänky kiinnostaa ehkä eniten, siinä olisi niin kivasti tilaa. Sängyn päädynkin tosin voisi ostaa säilytystilalla varustettuna, jolloin seinälle ei tarvitsisi kiinnittää hyllyjä ja pelätä että ne tippuvat päähän. Mulla ei ole ollut lapsuuden jälkeen sängyn runkoa ja patjaa erikseen, vaan aina runkopatjasänky. Sängynrunko ja joustinpatja yhdistelmänä vaan tuntuu jotenkin nyt meidän tarpeisiin paremmalta juurikin sen säilytystilan vuoksi, jaa onhan tuo Brimnes myös kauniin ja siistin näköinen. Millaisia sänkyjä teillä on? Miten olette ratkaisseet pienten makuuhuoneiden säilytystilaongelmia?

Oman nurkkaukseni makuuhuoneesta olenkin esitellyt, mutta muutenkin makuuhuoneessa näkyy aikalailla mun kädenjälki koruissa, vaaterekissä ja väreissä. Naureskeltiin Oton kanssa, että ensin olen monta vuotta ilman omaa paikkaa, ja sitten valtaankin kokonaisen huoneen. Onneksi se ei haittaa Ottoa, kun hänellä on oma miesnurkkansa olkkarissa, joka ainakin toistaiseksi hänelle riittää oikein hyvin. Katsellaan sitten kaukana tulevaisuudessa sitä mancavea ja mulle jättimäistä walk-in-closetia Carrie-tyyliin.

Makuuhuoneen lampunvarjostin on Kodin1:stä, ja sisällä oleva iso lamppu on Clas Ohlsonista, matto Kodin1:stä myös ja vaaterekki Ikeasta. Myös Vittsjö-meikkipöytä on Ikeasta, sekä porrasjakkara, joka maalattiin itse Pinterestistä löydetyn Ikea hackin inspiroimana. Ikean kehykset odottelevat vielä lattialla kuvia sisälleen, ja sitten varmaan laitetaan sellainen kapea tauluhylly seinälle jonka päälle niitä kasataan. En malttaisi odottaa että saadaan makkarikin täysin valmiiksi, mutta on se nyt kyllä parempi kuin koskaan aikaisemmin!

Huomasittekin varmaan että Indiedaysin sivusto on uudistunut, ja nykyään postauksia voi etsiä myös erilaisten teemasivustojen avulla. Mun mielestä uudistus on tosi kiva ja raikas, mitäs te tykkäätte? Onko helppo käyttää?

Ihanaa tiistai-iltaa kaikille! <3