Meillä on ollut tosi rento ja kiva viikonloppu vaikka Otto olikin eilen töissä. Ollaan syöty hyvää ruokaa, otettu rennosti ja vietetty aikaa yhdessä. Eilen oli tosiaan se meidän oikea vuosipäivä ja vaikka me ei oltu sovittu että enää viime viikkoisen ravintolaillallisen jälkeen juhlittaisiin sitä mitenkään, oli Otto ostanut mulle mun ihka ensimmäisen oman ruukkukukan ja mä olin kasannut Otolle pienen herkkupakkauksen ja askarrellut kortin. Olin iloisesti yllättynyt kun Otto astui ovesta sisään kukkapaketin kanssa, nyt vaan toivotaan että onnistun pitämään kukan hengissä nimimerkillä edellinen huonekasvini kaktus  kuoli 1-vuotiaana homehtumiseen vaikka kastelin sitä kerran kahdessa kuukaudessa.

Tietenkäänhän mä en muistanut mun ihanaa kukkaa kuvata tänään, mutta täytyy koittaa jos vaikka huomenna muistaisin. Se on valkoinen ja söpö!  Oton paketin sen sijaan kuvasin perusteellisesti jo eilen sitä paketoidessani, ja kortistakin nappasin kuvan:

Ostin Otolle tuollaisen brittiläisen erikoisoluen joka kuulemma oli hyvää, sitten jotain Club-Mate Colaa, amerikkalaisia buffalo wings -maustettuja pretzeleitä, pari Oton lempparimentosta ja purkillisen hernaria. Herra vaikutti olevan paketin sisältöön enemmän kuin tyytyväinen! Mä maistoin noita pretzeleitä ja ne oli ihan yli hyviä (tietenkin, olihan niissä rasvaa ja suolaa vaikka muille jakaa!). Ton hernarin laitoin lähinnä vitsillä mutta se olikin oikeasti Otolle tosi mieleinen, haha! Illalla käytiin vielä kahdestaan saunassa.

Masujuttuja mä höpöttelinkin jo perjantaina jonkinverran, mutta tänään kun tuli uusi viikko täyteen niin ajattelin kuitenkin muodon vuoksi laittaa masukuvaakin ja vertausta Tiaramasuun samoilla viikoilla. Mitään kovin uutta kerrottavaa ei ole perjantain jälkeen tullut, paitsi että vauva-vauhdikas jatkaa mun pahoinpitelyä entistä ronskimmin ottein. Pariin kertaan on joutunut jo puremaan huulta kun kylkiluut on saaneet kyytiä mutta eiköhän se tästä! Enimmäkseen liikkeet tuntuu edelleen vain hassulta ja söpöltä ja on ihanaa seurailla masukaverin toimintaa. Siinä missä Tiaralla muistan havainneeni jonkinlaista rytmiä liikkeiden määrässä ja kellonajoissa, on tämä pikkutyyppi ihan toista maata. Tän tyypin mentaliteetti tuntuu olevan että äitiä monotetaan 24/7!

Tänään ollaan vaan leikitty legoilla Tiaran kanssa ja hengailtu muuten vain, nautittu yhteisestä vapaapäivästä. Ainiin yksi tosi hassu juttu on tapahtunut tämän viikonlopun aikana! Tiara on alkanut juomaan maitoa! Neiti vaan perjantaina aamulla alkoi yhtäkkiä hokemaan että ”maitooo maitoo maitoooo, antaa!” ja mä päätin varovaisesti antaa Tiaralle pienen mukin pohjallisen verran maitoa. Tipa kiskaisi sen ykkösellä alas ja halusi lisää, ja nyt Tiara onkin siitä asti juonut ruokajuomana pelkkää maitoa. Kai se luovuttaminen ilmeisesti on paras keino kun yhtäkkiä Tiara sitten alkoikin juomaan itse maitoa kun lakattiin yrittämästä! Mä oon kyllä tosi tyytyväinen, täytyy toivoa että Tipan maitoinnostus jatkuu tästä eteenpäinkin.

Eikös olekin hieno legotorni?! Mä oon ihan koukussa legoilla rakentamiseen, me rakennellaan Tiaran kanssa joka päivä varmaan ja välillä monta tuntia putkeen. Tiara ei ole osoittanut mitään kyllästymisen merkkejä noihin eläintarhalegoihin mutta mä kaipaisin jo vähän vaihtelua. Olisi kiva rakennella vaikka niitä söpöjä pinkkejä kakkuja ja leivoksia, tai sitten leikkiä vaikka niillä prinsessalegoilla. Täytyy katsoa jos jossain vaiheessa vaikka laajentaisi lego-kokoelmaa! Mitkä on teidän lasten suosikkiduploja, vinkkejä otetaan vastaan!

Mä voisin alkaa nyt tekaisemaan hedelmäsalaattia tuoreesta mangosta, mandariineista, viinirypäleistä ja banaanista. Ensi viikolla mulla on suunnitelmissa toteuttaa vihdoinkin se ruokapostaus pt. 3 kun sitä on toivottu kovasti ja ajattelin pitää myös taas jonkinlaista ruokapäiväkirjaa sitä varten kun sitäkin pyydettiin. Lisäksi pitäisi tehdä valmiiksi se meikkipostaus kun oon jo kuvatkin ottanut sitä varten, mutta jotenkin mä vain halusin kirjoittaa tällä viikolla enemmän ja pohtia vähän syvällisempiä juttuja kuin meikkejä! Kiitokset kaikille jotka ottivat kantaa eiliseen kaksikielisyyspostaukseen, oli mahtavaa lukea teidän kaikkien kokemuksia ja tarinoita ja mä jatkankin pian teille vastailua. Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille<3

Vaikka viime sunnuntaina tuntui siltä että vauva saattaa alkaa syntymään hetkenä minä hyvänsä, ollaan me onneksi päästy taas yksi kokonainen viikko eteenpäin ja vauva on turvallisesti masussa edelleen. Supistukset ovat rauhoittuneet alkuviikosta ja perjantaisessa kontrollissa tilanne näytti onneksi ihan hyvältä. Nyt vain toivotaan että tilanne jatkuu hyvänä tästä eteenpäinkin, parin päivän päästä onneksi on taas neuvolalääkäri niin pääsee tarkistamaan että pienellä on kaikki hyvin. Pikkutyyppi  oli perjantaihin mennessä ottanut 120 gramman kasvuspurtin sunnuntaista ja paino oli jo 750g!

Mun olo on ollut aika hyvä viikontakaiseen verrattuna, mutta Tiara-raasun parantuminen otti taas takapakkia! Kuumetta ei ole ollut keskiviikon jälkeen ja pari päivää neiti olikin ihan pirtsakkana mutta nyt on tilalle tullut niin paha yskä että yöt on menneet ihan pipariksi. Huomenna mennään uudestaan käymään lääkärissä katsomassa että mikä siellä kurkussa oikein kutittaa, on niin sydäntäsärkevää kun toisella lähtee vain pienen kuiskauksen verran ääntä ja sitten se surkeasti sängyn pohjalta kuiskaa että ”äiti auttaa!” keskellä yötä. Voi pientä, toivottavasti Tiaralla olo helpottaisi pian. Päivällä yskä ei ole onneksi ollut niin paha ja Tiara on vaikuttanut ihan hyvävointiselta mutta pitää katsoa miten tämä yö sitten sujuu.

Mutta nyt niitä masukuvia vimeinkin parin viikon tauon jälkeen. Masutyyppi on vaan villiintynyt entisestään tästä mun lepäämisestä ja mun maha heiluu ihan jatkuvasti joka suuntaan. Aamulla kun mä herään niin masu pomppii ja illalla kun alan nukkumaan on vaikea löytää hyvää asentoa kun kaveri koittaa potkia sänkyä mun mahan läpi oli mun asento mikä hyvänsä. Tänäänkin maha on muljunut tasaiseen tahtiin ja saatiinkin hauskasti tallennettua kuviin Oton kanssa kuinka maha muuttui alle puolen tunnin sisälä ihan eri muotoiseksi!!

Mun masu oli siis parin päivän ajan tuolla tavalla tasaisemmin jakautunut mutta sitten yhtäkkiä sillä aikaa kun räpsittiin noita kuvia joissa Tipa tökkii mun masua niin tyyppi päättikin valahtaa takaisin alemmas ja masu valahti siinä mukana. Perjantaina vauva oli ainakin raivotarjonnassa ja oonkin ollut tuntevinani aika mojovia monotuksia kylkiluihin aina välillä, voin vaan kuvitella miltä ne potkut tuntuvat myöhemmin kun viimeksi Tiara vain hellästi nyrkkeili mun kylkiluihin ja oon kuullut hurjasti kauhutarinoita siitä millaista tuhoa ne pienet jalat voi saada aikaan! Innolla odottelen!

Multa pyydettiin jo monta viikkoa sitten uutta vertauskuvaa Tiaramasusta ja nykyisestä masusta mutta nyt vasta sain aikaiseksi tehtyä sellaisen! Ja en tietenkään sitten viime raskaudessa juuri tällä raskausviikolla ottanut masukuvaa ollenkaan joten tuossa kuvassa Tiaramasu -kuva on otettu viikkoa myöhemmin, mutta eikai se ole niin tarkkaa.

Tuntuu hurjalta että viikkoja on jo 26! Vastahan mä hehkutin puoliväliä ja nyt ollaan jo reippaasti sen ohi ja viimeinen kolmanneskin häämöttää jo ihan pian. Mutta ihanaa että aika on mennyt näin äkkiä, saisi mennä mun puolesta vieläkin nopeammin. Toisaalta tuntuu kuitenkin helpottavalta että on vielä aikaa valmistella kaikkea vauvaa varten.

Mä oon niin hurjan väsynyt että ajatus ei jotenkin kulje ollenkaan, toivottavasti saitte edes jotain tolkkua tästä tekstistä! Koitan palailla mahdollisimman pian vähän selkeämpien ajatusten kanssa, nyt on nimittäin aivan pakko mennä nukkumaan. Ihanaa alkavaa viikkoa teille kaikille<3

Viime aikoina on ollut niin paljon tekemistä että en ole hirveästi ehtinyt pysähtyä miettimään ja vain ”olla”. Ollaan joka päivä menty jonnekin ja lähestulkoon yhtä kiireiseltä vaikuttaa koko tammikuu ja vielä osa helmikuustakin. Nyt tuntuu että kroppa alkaa jo laittaa vähän kampohin tälle päivittäiselle ravaamiselle kun supistukset on lisääntyneet ihan kiitettävästi muutaman viime päivän aikana, mutta koitan nyt ottaa rauhallisemmin ja hoitaa vain ihan pakollisia menoja. Parin viikon päästä mulla on onneksi neuvolalääkärikin sitten! Meillä on sittenkin onneksi tällä viikolla yhteinen vapaa viikonloppu Oton kanssa vaikka aluksi näytti siltä että ollaan vuorotellen menossa koko tammikuu. Viikonloppuna siis toivottavasti tiedossa paljon paljon kotona löhöilyä!

Mä oon tässä menojen ohessa koittanut saada aikaan jonkinnäköistä kodin kevätpäivitystä sisustuksessa ja siitä ajattelinkin postailla mahdollisimman pian kunhan saan kaikki verhot paikoilleen, mahdollisesti perjantaina. Tällä hetkellä meillä siis edelleen roikkuvat tonttukuvioiset verhot ikkunassa huolimatta siitä että loppiainen tuli ja meni jo aikoja sitten, mutta tähän on onneksi tulossa muutos huomenna! Tiaran huoneeseen on myös tullut pari uutta kivaa pientä juttua ja tuntuu että pikkuhiljaa täällä alkaa näyttää valmiimmalta taas. Vaikka kuten jo aiemminkin totesin, ei koti voi ikinä olla valmis. Ehkä oikeampi termi olisikin kotoisammalta. Mutta niistä tosiaan lisää sitten ihan omassa postauksessaan!

Mä sain lauantaina KIDEblogien lanseeraustilaisuudessa itselleni ihanan lahjan, nimittäin Mamamia.fi -verkkokaupan lahjoittamat Sobean tummansiniset Yoga -velourhousut. Niistä on varmasti moni lukenut aiemminkin jokatoisesta äitiysblogista mutta voi hitsit ne on vaan mukavat! Ihan täydelliset kotihousut (joilla kehtasin käydä lähikaupassakin häpeilemättä)! Mä kovasti toivon että ehtisin pitämään niitä nyt jalassakin vähän enemmän,  eli toisinsanoen oleilemaan täällä kotosalla! Mä oon niin kotihiiri että tässä kiireiden keskellä mulle on iskenyt jo ihan oikea koti-ikävä, haluaisin vain olla yhden kokonaisen päivän kotona ja katsoa leffoja ja leikkiä Duploilla monta tuntia Tiaran kanssa ja pitää Yoga-housuja ja villasukkia ja syödä ampparijäätelöä ja ehtiä katsoa Salkkarit silloin 19.30 kun ne tulevat telkkarista enkä vasta boxilta keskellä yötä. Mutta nyt muutama kuva tältä viikolta, ennen kuin painelen tosiaan katsomaan niitä tallennettuja Salkkareita!

Kuten kuvien valaistuksesta ehkä huomaa, ne on otettu vain aamuvarhaisella tai iltamyöhään! Paitsi tuo yksi kuva koruista jonka sain napattua eilen, sain siis nuo ihanat blingbling korut maanantaina kuvauksissa ihan itselleni! Edellisessä postauksessa esitellyissä kuvissa näykynyt Asos Maternity mekko roikkuu myös kaunistamassa tuolla mun vaatehuonetta, mutta mun täytyy varmaankin viedä se ompelijalle pienennettäväksi kun se on vähän reilu. Onneksi se ei kuvissa haitannut niin paljoa ettei koko ollut täysin sopiva. Alimmassa kuvassa myös ne Yogat, mä oon ihan rakastunut näihin ja ne on mulla nytkin jalassa!

Tiaran kuulumiset on jäänet tosi tosi vähälle nyt viimeaikoina ja ajattelinkin sunnuntaina tai maanantaina postailla neidin jutuista enemmän kun tulee 20.1. 1v4kk ikää täyteen meidän pikkutirriäisellä. Tytsi on kasvanut ihan hurjasti, varsinkin viimeisen kuukauden aikana tuntuu että meille on muuttanut ihan eri neiti asumaan kun sitä ollaan niin isoja ja omatoimisia jo! Voisin myös laittaa kunnon kuvapläjäyksen jos Tiara suostuu poseeraamaan mulle edes hetkisen paikoillaan!

Nyt kuitenkin kutsuu sohva ja Otto, hyvää yötä ihanat!<3

PS: Kideblogien Momspirationiin *klik!* ehtii osallistua vielä parin viikon ajan lähettämällä oman lemppari asukuvansa! Tammikuun aikana eniten tykätyn asukuvan omistaja voittaa Lumoavan korun itselleen ihan omaksi!

Tänään pääosassa taas vaihteeksi tuo mukanani hengaava pallo. Viikkoja on nyt 23+1 ja tuntuu että maha on taas kasvanut ainakin kilometrin verran lisää ympärysmittaa viikon aikana! Mahakaveri on edelleen kova liikkumaan ja maha muljuu jatkuvasti. Tänäänkin makoillessani ripsipidennys-tuolissa/pedissä/mikä onkaan niin oli hassua kun tyyppi velloi minkä kerkesi ja mun piti vaan makoilla rennosti paikoillaan. Olis tehnyt mieli höpötelläkin tyypille kun vau.fi:n mukaan sen pitäisi jo kuulla jos sille jutustelee, mutta en mä onneksi sitten alkanut siellä höpöttämään, ois saattanut ripsienpidentäjä vähän ihmetellä!

Kotona ollessa tulee jonkinverran höpötettyä jo masutyypille kaikenlaista, mutta enemmän se menee sillä tavalla että Tiara läpsyttelee ja paijaa mun mahaa ja selitän Tiaralle vauvasta. Se osaa jo kertoa kysyttäessä että masussa on vauva, mutta en silti kyllä usko että se oikeasti on sisäistänyt ollenkaan koko asiaa. Tosi ahkerasti Tiara kuitenkin hoitaa omaa nukkevauvaansa nykyisin ja osaa antaa sille haleja ja tuttipullosta maitoa. Tiara tykkää myös työnnellä vauvaa rattaissa, keinutella vauvan omassa keinussa ja välillä heijata vauvaa sylissä ja sanoa ”aaai”. Oli myös hauska kun katsottiin Tiaran kanssa kuvia mun blogista ja tuli mun edelliset masukuvat siihen niin Tiara heti osoitti masua sormella ja huusi kovalla äänellä ”vauva!vauva!”. Innolla odotan mitä tuleva isosisko sitten sanoo kun masutyyppi on oikeasti täällä!

Mä en oikeastaan vieläkään oo sisäistänyt sitä miten vähän aikaa tässä on enää jäljellä. 11 täyttä raskausviikkoa ja neljä päivää päälle niin masussa ollaan yhtä vanhoja mitä Tiara oli syntyessään! Ihan hurjaa! Mun on pakko kyllä tehdä sitä lastentarvikehankintapostausta tässä ihan lähiaikoina, pakko nimittäin kartoittaa vähän itsellenikin että mitä me oikein vauvalle vielä tarvitaan ja mitä on jo valmiiksi. Oon jättänyt kaiken ihan viime tinkaan, oikeastaan juuri sen takia mitä kerroin viimeksi *tässä* masupostauksessa. Mutta nyt tuntuukin että aika loppuu kesken ja tulee vain kauhea kiire! Meillä on koko tammikuu niin kiireinen että ei löydy yhtään sopivaa  päivää lastentarvikeliike/Ikea -kierrokselle joten se jää helmikuulle. Enpä olisi vielä muutama kuukausi sitten uskonut että meidän perheellä voi olla niin kiireinen kuukausi ettei mulla ja Otolla ole yhtään kokonaista yhteistä vapaata viikonloppua, mutta en valita. Mä oon onnellinen, nää on kaikki kivoja kiireitä!

Huomenna me reissataan Tiaran kanssa Tampereelle junalla päiväksi ja mua vähän jännittää miten matka sujuu, mutta eiköhän se mene ihan hyvin! Mä tulen illalla ehkä postailemaan jos vain reissupäivän jälkeen jaksan, ainakin mun pitäisi tulla laittamaan parempia kuvia mun ripsipidennyksistä, noissa kun ne ei oikein pääse edukseen. Mä oon tosi tyytyväinen näihin ja nää on just sellaiset kuin halusinkin. Ja päinvastoin kuin mitä itse olen esim Cosmopolitanista (sieltähän tunnetusti löytyy se absoluuttinen totuus) miesten mielipiteitä ripsipidennyksistä lukenut niin tuo meidän perheen kaksilahkeinen ainakin tuntui olevan kovinkin tyytyväinen mun uusista ripsistä, eikä ollenkaan valittanut vaan kehui vuolaasti!

Nyt mä menen murun kanssa katsomaan telkkaria hetkeksi ennen kuin painun untenmaille että olen huomenna pirteänä! Hyvää yötä kaikille<3