Lauantaista asti on testailtu uutta sohvaa ja heti se tuntui niin omalta, että ei epäilystäkään siitä tehtiinkö oikea valinta vai ei. Kirjoitin sohvan valinnasta muutama viikko sitten kun kirjoitin uuden kodin sisustushaaveista. Silloinkin jo haaveilin vähän vaaleanpunaisesta sohvasta salaa, mutta ajattelin sen olevan jotenkin ihan mahdotonta, kysymättä edes Oton mielipidettä. Ajattelin että vaaleanpunainen sohva on sellainen sinkkunaisten etuoikeus, kun he pääsevät yksin valitsemaan kotinsa vaikka täyteen pinkkiä niin halutessaan. Mutta olinkin ihan väärässä.

Käytiin ”muutamaan” otteeseen Ikeassa tuossa ennen muuttoa, ja mä aina haikailin ihanan vaaleanpunaisen Söderhamnin perään, mutta silti puhuttiin harmaan hankinnasta. Yhdellä kerralla Otto kuitenkin uskaltautui kysymään multa, mitä mieltä olen tuosta vaaleanpunaisesta. Ja mä olin haljeta riemusta: ”MÄ RAKASTAN SITÄ VOIDAANKO ME OTTAA SE?!” Ja voitiinhan me. Oton mielestä vaaleanpunainen sohva oli kiva, koska se ei ollut tylsä harmaa ja koska siinä oli 40 asteessa konepestävät päälliset joissa on valikoiman paras kulutuksenkesto. Vaaleanharmaissa päällisissä sen sijaan oli ainoastaan kemiallisen pesun mahdollisuus, vaikka nekin ovat irrrotettavat. Eli vaaleanpunainen oli parempi vaihtoehto, ja jännempi ja persoonallisempi ja hauskempi ja valoisampi ja jotenkin vaan niin siisti!

Alunperin meidän tarkoituksena oli ostaa kulmasohva, mutta kun päästiin asunnolle mittailemaan viime viikolla, ja teipattiin maalarinteipillä kulmasohvan muoto ja mitat lattiaan, tajuttiin että se on aivan liian iso meidän olkkariin. Siksi siis päädyttiin tuohon divaanimalliin. Söderhamnissa on onneksi se kiva että sitä voi muokata ja lisätä ja poistaa palasia ihan miten haluaa ja milloin haluaa. Toistaiseksi meidän nelihenkiselle perheelle riittää tämä divaanimalli oikein hyvin, eikä bebekään hirveästi vielä vie tilaa syntyessään tai heti sen jälkeenkään. Myöhemmin sitä voi täydentää rahilla tai nojatuolilla, ja jos joskus hyvin hyvin hamassa tulevaisuudessa muutetaan jonnekin missä on isompi olkkari, niin voidaan sitten lisätä siihen vaikka pari palaa lisää jolloin siitä tulee esimerkiksi divaanillinen kulmasohva.

Päälliset on helppo vaihtaa ja ne ovat edullisia myös irtonaisena, eli jos tämä vaaleanpunainen alkaa jossain vaiheessa kyllästyttää tai päälliset eivät kestäkään meidän perhe-elämää, niin voidaan sitten ostaa vaikka tumman tai vaaleanharmaat tai esimerkiksi turkoosit. Muokattavuus on sohvan paras puoli, mukavuuden lisäksi.

Niin, se mukavuus. Tämä sohva on niin mukava että en tiedä mistä aloittaisin! Me käytiin koeistumassa sohvia lukuisissa eri huonekaluliikkeissä Askosta Iskuun ja Vepsäläisestä Sotkaan, eikä yksikään koeistuttu sohva ollut niin mukava kuin juuri tämä Söderhamn. Kriteerinä oli se että sohvan pitää olla löhösohva, siinä pitää voida röhnöttää rauhassa ja siihen pitää voida upota. Siinä pitää olla tilaa makoilla ja rentoutua oikein kunnolla ja sen pitää olla pehmeä. Ja sitä se todellakin on. Kuitenkin pääsen ainakin toistaiseksi siitä vielä ylös myös ihan tarpeeksi helposti, vaikka raskaus onkin jo aika pitkällä. Eli se ei ole liian matala tai hankala liitoskipuiselle raskaanaolijalle.

Mitä muuta olkkariin on luvassa? Sitä me tässä juuri mietitään. Mun työpiste tulee tänne, kunhan saadaan tuo nurkka tyhjennettyä laatikoista ja parista tuolista ja vanhasta sohvapöydästä. Meidän vanha Habitatin kamppiksessa saatu sohvapöytä on ihan mielettömän ihana, mutta se ei mahdu tähän uuteen olkkariasetelmaan, vaan mietin juuri että raaskisinko luopua siitä vai säästänkö sen vielä. Fakta on se että tähän asuntoon se ei tule luultavasti koskaan mahtumaan, ja ajatuksena on kuitenkin asua tässä ainakin seuraavat 5-10 vuotta. Eli luultavasti silloin kun seuraavan kerran muutetaan, makukin saattaa olla eri kuin juuri nyt. Tavallaan pöytää on siis turha säästellä. Sen tilalle meillä on onneksi tuo kuvissa näkyvä Ferm Livingin Wire basket johon ajattelin ostaa tammen värisen tilalle ehkä mustan kannen, ja sitten sille voisi lisäksi hankkia jonkun toisen söpön pyöreän pikkupöydän tai koripöydän. Kaksi pyöreää pientä pöytää ovat paljon muuntautumiskykyisemmät kompaktissa olkkarissa, kuin yksi iso ja neliskanttinen.

Lisäksi etsitään joku ihana nojatuoli meidän ison ikkunan eteen, sellainen jossa voi vaikka lukea kirjaa tai muuten vaan hengailla. Olen miettinyt viime aikoina kovasti mustaa rottinkinojatuolia johon tulisi sitten valkoinen talja, tai jotain muuta sellaista kevyttä ja kivaa tuolia. Mutta en tiedä, en aio hätiköidä vaan sopiva tuoli ostetaan sitten kun sellainen löytyy. Ja ensin juhlitaan joulu pois alta, niin jää joulukuuselle sopiva paikka, hah! Ensi vuonna voi sitten miettiä kuusen paikan uudelleen jos on nojatuolikin jo siihen mennessä hankittu.

Meidän vanha Annon Latu-villamatto tulee varmaankin jossain vaiheessa osaksi olkkaria, värityksen puolesta se sopii tänne tosi kauniisti.  Nyt ollaan vaan kuitenkin tyydytty ihailemaan tuota uutta lattiaa, niin ei olla vielä laitettu mattoja ollenkaan. Ja lattia! Siitä asiaa heti kunhan löydän meidän alkuperäiset mallipalat joiden perusteella tehtiin lattian valinta, ja voin ottaa kuvat niistä, koska me harkittiin tosissaan kahden eri lattian välillä ja mun pitää pystyä näyttämään ne tekstissä myös.

Olkkariin on tulossa tehosteväreiksi mustaa, valkoista, kultaa, harmaata ja tummaa metsänvihreää, jota löytyykin jo parista uudesta koristetyynystä. Sohvan taakse tulee tauluhyllylle kultakehyksissä tauluja, niinkuin vanhassakin olkkarissa oli. Muutama juliste menee kuitenkin vaihtoon. Joulun myötä toistaiseksi vielä aika tyhjä olkkari saa lämpöä ja täytettä, ja siitä tulee vieläkin kotoisampi. En malta odottaa että voin alkaa laittamaan joulua kotiin!

Mitä tykkäätte uudesta sohvasta ja olkkarista tähän asti? Iskeekö vaaleanpunainen tai metsänvihreä, tai niiden yhdistelmä?

Helou pienen blogitauon jälkeen! Muutto alkaa vihdoinkin olla paketissa vanhan kämpän osalta, ja tänään on siivottu ja laitettu vanha kämppä kuntoon ja kannettu viimeinenkin tavara sisään tänne. Yksi yö ollaan jo nukuttu täällä uudessa osoitteessa, mutta aamun jälkeen ei täällä yhdessä olla vielä montaakaan tuntia vietetty kun vanhassa kodissa oli vielä niin paljon tehtävää. Koko uusi koti on aivan pommin jäljiltä, tuo sohvan nurkka on ainoa kohta missä näyttää edes etäisesti ok:lta lastenhuoneiden lisäksi.

Otto on tehnyt ihan järjettömän työn tässä muutossa, samoin kuin meidän ihanat ystävät. Mä en voi sanoin kuvailla miten kiitollinen olen jokaiselle joka on meitä tässä hullussa rumbassa auttanut, ei oltaisi ikinä selvitty ilman teitä, tai jos oltaisiinkin niin ei varmaan ilman yhtä hippusen liian aikaisin käynnistynyttä synnytystä, nytkin oli nimittäin jo tiukalla.

Mä olen supistellut eilen ja tänään aika paljonkin ja kärsinyt kovista alaselkäkivuista mutta supistukset on aina levossa hellittäneet. Mutta tällä hetkellä tilanne on se että heti kun nousen edes vessaan niin supistelen siihen asti että olen taas maannut hetken paikallani. Ja selkäsärky jatkuu kokoajan. Mutta ainakaan ei ole säännöllisiä supistuksia ja ne vielä hellittävät levolla. Täytyy nyt toivoa että kun vihdoinkin kaikki tavarat on täällä ja voin oikeasti olla paikoillaan, tämä menisi vielä ohi ja supistukset ja kivut hellittäisivät. Kyllä mä jaksan kovasti uskoa siihen, kun eivät ne ole vielä säännöllisinä alkaneet niinkuin viimeksi viikolla 25+1.

Lapset ovat aivan megainnoissaan uudesta kodista, ja he ovat olleet niin kärsivällisiä tämän muuttorumbaviikon kanssa että en tiedä mitä mä keksin heille palkinnoksi. Molemmat ovat sopeutuneet uuteen kotiin loistavasti ja rakastavat omia huoneitaan. Leikitkin on hienosti jo laitettu pystyyn niin ylä- kuin alakerrassakin. Myös eilinen päivä ystävien luona ja halloween-juhlissa oli mennyt heillä hienosti.

Tämän viikonlopun jälkeen fiilis on väsynyt mutta onnellinen. Me selvittiin, ah! Ja nyt saadaan olla täällä ihanassa kodissa, ja vaikka se toistaiseksi ei näytä yhtään ihanalta jäätävien tavaravuorten kanssa, niin kyllä tästä vielä ihana koti saadaan. Alakerrassa on uusi lattia jo paikoillaan, joskin ilman listoja vielä hetken, ja kunhan tämä härdelli helpottaa niin pääsen vihdoin kertomaan siitäkin enemmän. Yläkerta on vielä jäljellä, mutta näiden supistusten ja kaiken tämän purettavan tavaran ja muiden kanssa mä en uskalla edes vielä haaveilla millon me pystytään tekemään se loppuun. Ehkä tämän vuoden puolella, tai ensi keväänä. Stressiä en aio ottaa, se ei auta mitään.

Nyt mä jatkan pötköttelyä ja lepäämistä tässä uudella ihanalla sohvalla, ja otan tuon rakkaan mieheni kainaloon kun vihdoinkin ollaan samassa osoitteessa samaan aikaan eka kertaa viikkoon. Unohdan nuo kaikki tavarat tuossa ympärillä, ja keskityn vain tähän hetkeen. Kiitos vielä ihan mielettömän paljon jokaiselle joka on meitä auttanut tämän muuton aikana, myös teille kaikille tsemppikommenteista <3

Hyvää yötä ihanat <3

Moikkelis, ja terkkuja täältä muuttorumban keskeltä. Kodit ovat molemmat tällä hetkellä niin kesken kuin voi olla, mutta pikkuhiljaa pikkuhiljaa! Kyllä mulla on silti uskoa että saadaan viikonlopun aikana suurin osa tehtyä, toisinsanoen ainakin siirryttyä vanhasta kodista kokonaan uuteen. Remppahommissa tulee kestämään jonkin aikaa.

Me oltiin jo tyttöjen kanssa ihan musertuneita, että he eivät pääse tänä vuonna halloween-bileisiin ollenkaan kun meillä on muutto tänä viikonloppuna ja seuraavana sitten Inspiration Blog Awards-gaala. Mutta meidän maailman ihanin ystävä tarjoutui ottamaan tytöt muuttopäivän ajaksi leikkimään ja samana iltana vielä käymään heidän kanssa lasten Halloween-juhlissa, joten eivät jääneetkään tytöt ilman kovasti odottamiaan pippaloita. Nyt heille tuleekin tylsän muuttopäivän sijaan ihana leikki- ja juhlapäivä, ihan parasta!

Mullakin on paljon parempi mieli nyt kun tiedän että heillä on muuton ajan kivaa tekemistä, ja saavat sitten tulla juhlista suoraan uuteen kotiin ja uusiin omiin huoneisiinsa nukkumaan, varmasti tyytyväisinä. Täytyy olla kiitollinen ja onnellinen siitä että on noin ihania ystäviä, jotka auttavat. Ja muutenkin ollaan saatu ystäviltä hurjan paljon apua muuton kanssa, niin siivouksessa kuin remontissa, pakkaamisessa ja purkamisessa, ja muuttopäiväksikin on tulossa runsaasti kantoapua. Tuntuu uskomattomalta että ollaan niin onnekkaita että meidän ympärille on kerääntynyt tuollainen määrä välittäviä ihmisiä. Ei voi kuin olla kiitollinen ihan oikeasti, mä tiedän että näin mahtavat tyypit eivät ole mikään itsestäänselvyys.

Tytöt ovat jo fiilistelleet tulevaa halloweenia monta kertaa ja testailleet eri asuja. Instassa vilahti pari viikkoa sitten peura-kasvomaalaukset, ja näitä kuvia otettaessa he halusivat olla batman ja noita. Saa nähdä mitkä asut valkkaavat lauantaiksi, veikkaan ehkä kissoja, yksisarvisia tai sitten noitia. He ovat kyllä olleet niin reippaina koko tämän muuttopöhinän ajan, ovat auttaneet pakkaamaan ja leikittäneet toinen toisiaan. Me ollaan saatu puuhastella tosi rauhassa. Ja ruuastakaan ei ole tullut valitusta vaikka ollaan nyt pari päivää menty eineksillä, hah.

Muutto edistyy, iso osa laatikoista ja irtotavarasta on jo viety uuteen kotiin ja lattiakin valmistuu vauhdilla. Kunhan lattia on tehty suurimmaksi osaksi, on huonekalujen siirron vuoro. Olen dokumentoinut projektia koko ajan, ja en malta odottaa että pääsen kertomaan siitä lisää. Mulla lyö aivot ihan tyhjää näin iltasella, kun päivä on ollut pakkaamista ja purkamista ja silitystä ja siivousta täynnä. Välillä on pakko levätä ja se tuntuu ihan tyhmältä, tunnen itseni niin hyödyttömäksi aina välillä kun on pakko ottaa iisisti supistusten takia. Mutta en halua mitään tyhmiä riskejä ottaa, ja tietenkin lepään silloin kun tarve vaatii. Ja onneksi Ottokin suorastaan tiukasti vaatii mua lepäämään silloin kun mulla itsellä tulee huono omatunto siitä työmäärästä mitä hän joutuu tekemään munkin edestä. Ja onneksi tosiaan on ystävät apuna myös.

Otto on raatanut joka ilta yömyöhään asti uudella asunnolla, tai asuntojen väliä kamppeita raahaten, ja mä olen ollut iltoja yksin tyttöjen kanssa täällä. Odotan niin kovasti sitä että päästään taas elämään normiarkea tyttöjen ja Oton kanssa yhdessä ja saa iltaisin käpertyä turvalliseen kainaloon sen sijaan että kykin vielä hinkuttamassa uunin aluslaatikkoa puhtaaksi yksin yhdeksän aikaan illalla. Tuntuu että näin raskausaikana ainakin mulla on tavallista suurempi läheisyyden tarve ja ikäväkin varmaan tuntuu sen takia isommalta. Onneksi tämä on vain lyhyt vaihe, ja ensi viikolla tämä vanha kämppä on jo uusien asukkaiden huomassa, niin ei ole enää montaa yksinäistä iltaa tässä jäljelläkään. Ja varmasti lopputulos palkitsee meidät kaikki, siitä olen innoissani jo etukäteen.

Ihanaa torstai-iltaa kaikille <3

Vihdoinkin me saatiin avaimet uuteen kotiin, ja nyt se varsinainen muutto- ja rempparumba vasta alkaakin. Tänään aamulla kävin heti ekana vähän mittailemassa ja ottamassa asunnolla kuvia, ja tänään meille tuotiin asunnolle myös uudet laminaatit* Karitma Collectionilta, jonka kanssa toteutamme lattiat yhteistyössä. Laminaattiprojektista tulen postaamaan enemmänkin kunhan se etenee, mutta siis ihan ensimmäisenä sanon että tuo asunnon tummanruskea laminaatti on lähdössä pois, ja tilalle tulossa siis upea ja raikas vaaleanharmaa laminaatti jollaisesta olen haaveillut varmaan viimeiset kymmenen vuotta. Me tehdään lattiat ihan itse ja vähän jo alkaa jännittää että miten nopeasti saadaan kaikki valmiiksi. Onneksi välineet on kunnossa ja ollaan luettu hyviä ohjeita, sekä saatu neuvoja mun kirvesmies-papalta. Mutta jos teillä tulee vielä mieleen jotain vinkkejä niin saa antaa! Mutta joo, sen pidemmittä puheitta: tervetuloa meidän uuteen (toistaiseksi tyhjään ja keskeneräiseen) kotiin.

Olohuone

Olkkarissa on megaiso katosta lattiaan -ikkuna terassille, ja lisäksi toiseen suuntaan vähän pienempi ikkuna, joista tulee hyvin valoa. Olkkari on tuulikaapista ja eteisestä katsoen oikealla. Eteisen kaappien takana on portaat yläkertaan, ja niiden takana ruokailutila ja keittiö. Portaita vastapäätä on alakerran kylpyhuone ja säilytyskaappi. Kaappitilaa on ainakin tosi runsaasti, sillä alakerrassa on eteisen naulakon ja kaapin, sekä keittiön kaappien lisäksi siivouskaappi ja ylimääräinen korkea hyllykaappi.

Keittiö ja ruokailutila

Keittiössä ihan parasta on uudet isot jääkaappi ja pakastin, ai että! Tuon epämääräisen irtokaapin tilalle meille tulee astianpesukone ensi viikon alussa kun laminaatit on saatu paikoilleen. Ruokailutila on aivan mielettömän iso, ja mietin tässä juuri että mitä kivaa sinne keksitään ison ruokapöydän lisäksi. Ehkä jotain säilytystilaa tai avohyllyjä, tai kenties lasten pieni leikkikeittiö. Liesi meidän on tarkoitus vaihtaa ajan kanssa, mulle tuli ehkä vähän järkytyksenä että näin uudessa kämpässä on vanhan mallinen liesi eikä keraaminen liesi, kun meillä on vuokrallakin ollut keraaminen liesi jo näiden neljän vuoden ajan. Mutta se nyt ei onneksi ole niin justiinsa, liesi on kuitenkin ihan siisti ja toimiva ja uusikin. Tuon ikkunanpuoleisen keittiötason keskikohdassa on myös sellainen kahden baarijakkaran mentävä baaritaso, eli siihen hommataan varmaan pari kivaa baarijakkaraa. Kurkataanko sitten yläkertaan?

Yläkerta, lastenhuoneet 1 ja 2

Lastenhuoneet ovat kooltaan suhteellisen kompakteja, mutta kumpaankin mahtuu hyvin sänky, pöytä ja hylly ja jää vielä leikkitilaakin. Toiseen huoneista mahtuu myös tuleva vuodetuoli, kun siellä ei ole niin paljoa ikkunaa. Molemmissa on myös omat vaatekaapit. Mä rakastan sitä että toisessa lastenhuoneessa on isot ikkunat kahteen suuntaan, se on valoisaakin valoisampi ja aivan ihana. Lastenhuoneet ovat yläkerrassa vierekkäin, vastapäätä meidän superisoa makuuhuonetta.

Yläkerta, Master Bedroom

Meidän iso makuuhuone tulee pitämään sisällään niin Oton miesnurkan kuin vauvan oman nurkkauksenkin, ja tulevaisuudessa – hyvin hamassa tulevaisuudessa, sen voi myös jakaa sitten kahden lapsen huoneeksi jos tarve sellaista vaatii. Toisaalta myös kerrossänky mahtuu hyvin kumpaan tahansa lastenhuoneeseen, eli sen puolesta jaettu huone voi hyvin olla toinen niistäkin niin kauan kun lapset itse kokevat samaan huoneeseen mahtuvansa. Makuuhuoneessa on paljon ikkunoita, iso parveke ja hyvin kaappitilaa. Uskon että me tullaan mahtumaan oikein kivasti sinne Oton ja vauvan kanssa.

Yläkerta, kylpyhuone

Yläkerran kylppärissä on saunan lisäksi tila pesukoneelle, ja myöskin tuollainen pyykkikaappi/kodinhoitotaso. Lavuaarin alle tulee vielä allaskaappi, ja kunhan ehditään, mahdollisesti ensi vuoden aikana, me maalataan kylppärin lattia harmaalla kaakelimaalilla. Mä en ole ihan fiiliksissä tuosta kamelin ruskeasta mutta kyllä sekin menee ihan hyvin nyt sen aikaa että keretään sitä muuttamaan. Alakerran kylppäri mulla unohtui kuvata tänään kun oli niin paljon muutakin hommaa, mutta se siis muistuttaa kovasti yläkerran kylppäriä, paitsi pyykkikaapin tilalla on siivouskaappi ja siellä ei ole saunaa eikä pesukoneen paikkaa. Suihku kuitenkin löytyy. Myös sieltä on tarkoitus maalata lattia tulevaisuudessa. Ja kummastakin ehkä myös katto kuultovalkoiseksi, sekin raikastaisi ilmettä tosi tosi paljon. Mutta saa nähdä kuinka aktiivisia me jaksetaan olla sitten pikkuvauva-arjen keskellä.

Huh, aikamoinen kuva- ja tekstipläjäys. Mutta sellainen on tosiaan meidän uusi koti vielä. Uskon että ilme raikastuu uusilla lattioilla huomattavasti, ja kun vielä saadaan kaikki huonekalut paikoilleen ja tekstiilejä niin siitä tulee aivan ihanan kodikas ja meidän näköinen koti. Kaikki tuntuu tosi toimivalta, ja vieläkin on ihan uskomatonta että ollaan niin onnekkaita että saadaan tuota asuntoa kutsua kodiksi. Piha-terassi tulee esittelyyn myöhemmin, toistaiseksi se on vaan siis iso tyhjä tila, jossa on pari lavaa joiden päällä laminaatit tuotiin. Ei kovin esteettistä siis.

Mä en tiedä onko bloggaajilla enää nykyään tapana näyttää jotain näin keskeneräistä ja tyhjää, mutta musta tämä oli kiva katsaus toteuttaa. Tästä me lähdetään, ja syksyn ja talven aikana pääsette näkemään mitä me saadaan aikaiseksi tästä tilasta.

Kaikenlaiset laminaattivinkit siis ovat erittäin tervetulleita (laminaattileikkuri, saha, kiilat ja kaikki muu tarvittava meiltä löytyy onneksi jo) mutta lähinnä siis tekniikkaan tai johonkin muuhun liittyen saa neuvoa! 🙂

En voi uskoa mutta siis iik ensi viikolla me jo muutetaan! Alle viikon kuluttua aletaan asentamaan uuteen kotiin uutta vaaleaa lattiaa, ja kunhan edes osa on valmiina niin loppuviikosta olisi sitten tarkoitus muuttaa kaikki tavarat sisään. Kuten aiemmin kirjoitinkin niin meillä tulee olemaan n. 25 neliötä enemmän tilaa kuin tällä hetkellä, joten huonekaluja on pakko vähän päivittää isompiin neliöihin. Kaikesta turhasta tavarasta sen sijaan ollaan hankkiuduttu rankalla kädellä eroon, ja säilytystilaa ei varmaan edes tarvittaisi lisää vaikka sekin nyt lisääntyy makuuhuoneiden myötä.

Meillä on tarkoituksena uusia sohva, kun vihdoinkin voidaan hommata sellainen jonka ei tarvitse olla vuodesohva. Toiseen lastenhuoneeseen tulee sängyn lisäksi nimittäin myös vuodetuoli, jossa meidän yövieraat (lähinnä mun äiti) voivat yöpyä sitten ihan omassa rauhassa. Kerrossänky pidetään edelleen kasassa sitten toisessa lastenhuoneessa niin että tytöt voivat nukkua yhdessä aina halutessaan ja silloin kun mun äiti on käymässä.

Sohvalta me haluttiin kahta asiaa: vaaleampaa väriä ja löhöilyyn kutsuvaa olemusta, toisinsanoen pehmeyttä ja paljon istumatilaa. Muutaman kuukauden sohvatsekkailun jälkeen me ollaan päädytty Ikean moduuleista koostuvaan Söderhamn-sohvaan jota ollaan käyty koeistumassa useampaan kertaan ja jossa on täysin irroitettavat, pestävät ja vaihdettavat päälliset. Se on muodoltaan ajaton ja siinä on aivan ihana löhöillä, plussaa myös jalkojen korkeudesta joka mahdollistaa helposti imuroinnin myös sohvan alta.

Isoon olkkariin tarvitaan myös iso 2x3m kokoinen matto, ja Ellokselta löytyisi ihana Tanger-ryijymatto joka toisi suureen tilaan pehmeyttä ja kodikkuutta. Mun työpiste tulee olemaan myös olohuoneessa, koska se on tulevaisuudessa vauvan kanssa kotona ollessa kaikkein käytännöllisintä. Näin vauva voi kasvaessaan myös leikkiä samassa isossa tilassa, ja myöskin näen kokoajan työpisteeltäni hänet jos hän on vaikka terassilla päiväunilla vaunuissa. Mä haluaisin työpisteeseeni siron ja kevyen työpöydän, mutta mietin vielä tuota Lillåsenia – se kun on puun värinen. Uuden vaalean lattian kanssa se tietysti voisi vaan tuoda kivaa lämpöä, nyt vaan täällä oranssihtavan tammilaminaatin keskellä kaikki lisäpuunväri tuntuu olevan too much.

Työpisteeseen sopisi ihanasti Muuton vaaleanpunainen ja vähäeleinen E27-valaisin. Samaa sävyä tulee nimittän löytymään myös työpisteen takana olevasta seinästä, ja meillä on sitä muutenkin jonkin verran sisustuksessa käytössä. Lisäksi haluan päivittää olkkarin julisteita uusilla väreillä, olen aivan hurahtanut tummiin sinisen ja petroolin sävyihin pieninä tehosteina.

Toiseen lastenhuoneeseen tulee tosiaan tuo Ikean PS Lövas -vuodetuoli, joka on mukavan tukeva ja myöskin aivan ihana löhöilytuoli jossa voi lukea satuja ja johon saadaan vaikka kolme pyllyä ängettyä yhtäaikaa. Esikoiselle on tarkoitus hommata uusi tukevampi työpöytä sillä eskari alkaa jo ensi syksynä. Siihen tarkoitukseen tuo Ikean Påhl vaikuttaa houkuttelevalta, sitä kun voi aina nostaa korkeammalle lapsen kasvaessa, ja siitä saa ihan täysikorkuisen työpöydän vaikka teini-iässä sitten. Kumpaankin huoneeseen aion hommata hauskoja julisteita lisää, ja jotkut mukavat valaisimet. Tuo Muuton Myy houkuttelee kovasti, kun se on niin hauska ja söpö. Ainakin toiseen huoneeseen tulee mintun vihreää tehosteväriä seinään, ja sen kanssa pastellipinkki sopii tosi nätisti.

Yläkerran aulaaan haaveilen pyöreästä matosta. Ikean Ådum olisi 190cm halkaisijallaa sopivan iso ja pehmeä ja toisi kodikkuutta läpikulkutilaan. Kylppäreistä puuttuu allaskaapit molemmista, mikä tuntuu musta todella kummalliselta näin uudessa asunnossa. Ne pitää siis hommata aivan itse. Sekä alakerran että yläkerran kylppäreiden suihkuihin tarvitaan suihkuverhot ainakin toistaiseksi, saattaa tosin olla että asennetaan niihin myöhemmin suihkuseinät kunhan lattiat ja maalausprojektit on saatu valmiiksi. Lisäksi pitää hommata pari kokovartalopeiliä, sillä kämpän ainoat peilit ovat vessan peilikaapit joista ei vaikka asuja tai kasvavaa masua oikein voi tiirailla. Peilit tuovat myös valoa ja avaruutta kivasti.

Ruokapöytä menee myös vaihtoon, sillä tuo mun vanha perintöpöytä ei vaan kestä meidän elämäntapoja mitenkään, vaan on täynnä rumaakin rumempia jälkiä. Ja itseasiassa löysin meille jo kivan pöydän joka ei ole tuo kuvassa oleva, mutta valkoinen kuitenkin. Ostin sen vain pari tuntia tämän kuvan tekemisen jälkeen! Se on kiva ja sopii hienosti uuteen ruokailutilaan.

No juu, aikamoista. Pitkä lista tässä, eikä siinä ole edes kaikki. Näiden lisäksi tarvitaan ehdottomasti lisää verhoja, koska ikkunoita tulee todella monta lisää. Varmasti hommataan suurimmaksi osaksi vaaleita valoverhoja vain, ehkä lastenhuoneisiin jotain vähän jännittävämpää. Kaikkea ei varmasti saada kerralla valmiiksi mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa. Jos nyt ainakin sen sohvan saisi laitettua ja tekstiilejä luomaan kodikkuutta niin kaiken ehtii kyllä hoitaa vähän hitaammassakin tahdissa jos ei heti meinaa löytyä. Ja vauvan hankinnat on sitten asia ihan erikseen, niistä tulee varmasti paljon vielä juttua myöhemmin, kunhan saadaan hankintoja tehtyä.

Mitä mieltä näistä sisustushimotuksista? Mitkä oli teidän lemppareita?