Tänään käytiin viemässä äidille sairaalalle kassillinen herkkuja ja luettavaa. Näin äidin vain ikkunan läpi kassia viedessä, mutta oli ihana nähdä edes sen ohikiitävän hetken, että toinen on kunnossa ja oma itsensä, vaikka vielä toipilas onkin. Miten valtavan oudolta tuntuu olla täällä, niin lähellä äitiä, mutta silti ei saa viettää aikaa yhdessä. Ymmärrän sen ihan täysin ja olen tyytyväinen, että tässä tilanteessa ei ketään päästetä sairaalaan tartuntariskin vuoksi, paljon turvallisempaahan se on niin kaikille potilaille. Mutta silti samaan aikaan siitä tulee niin outo olo. En ole tainnut koskaan käydä Oulussa ilman, että olisin nähnyt samalla äitiä.

Käytiin myös hoitamassa äidin asioita. Aika paljon kertyy postia ja muita hoidettavia asioita, kun on viikkokausia pois kotoa. Täytettiin kaapit ja pakastin ruuilla, siivottiin ja laitettiin kaikki valmiiksi. Nyt hänellä on ainakin kotona odottamassa paljon pitkään säilyvää ja helposti valmistettavaa ruokaa ja kaikki tarvittavat jutut muutenkin. Tänään illalla saatiin tietää, että ensi viikolla äidin pitäisi jo päästä kotiin. Se oli ihan valtava helpotus. Ja selvästikin meidän apu tuli kreivin aikaan, kun nyt äiti voi ensi viikolla kotiutua turvallisesti, eikä tarvitse murehtia kauppareissuista tai muistakaan asioista ihan hetkeen.

Täällä on tosi paljon lunta! En ole nähnyt näin paljoa lunta varmaan pariin vuoteen, ainakaan täällä tai kotona. No  viime talvena meidän Himoksen reissulla oli kyllä paljon lunta sentään, mutta muuten ei. Helsingissä on satanut vasta kaksi kertaa lumi maahan ja sekin on sulanut melkein heti pois. Lapset ovat leikkineet tänään paljon ulkona lumessa ja nauttineet täysillä. Lumi tuntuu nykyään niin harvinaiselta herkulta, sitä osaa todellakin arvostaa.

Mulla on huomenna vielä jo monta kuukautta aiemmin sovittu työjuttu täällä ja sitten lähdetäänkin jo takaisin kotia kohti. Tällainen oikein kunnon pikavisiitti. Tämä on varmasti oudoin Oulun reissu ikinä, niinkuin tämä koko vuosi on ollut outo. Mutta samalla kuitenkin ihanaa olla täällä tutuissa maisemissa. Toivon niin valtavan kovasti, että pian kaikki alkaisi palautua normaaliksi ja päästäisi tänne uudelleen ja silloin saataisiin vihdoin nähdä kaikki rakkaat ihmiset. Sormet ristissä!

Tämä viikko on kulunut tosi nopeasti ja joulukuu muutenkin menee aina hirveää vauhtia. Sunnuntaina on jo itsenäisyyspäivä. Kukaan ei vielä tiedä mitä joulu tuo tullessaan, miltä joulun vietto näyttää tänä vuonna. Siksi yritän vaan ottaa rennosti päivä kerrallaan ja nauttia kaikesta mistä matkalla voin. Välillä tulee surullinen ja huolestunut fiilis kaikesta, mutta onneksi Otto ja lapset piristävät.

Jouluinen puuhastelu tuo iloa arkipäiviin ja meidän perhejoulukalenteri on tänäkin vuonna ollut hitti. Ajopäivän luukkuna oli esimerkiksi jouluisen Spotify-soittolistan teko koko perheen lempibiiseistä, mikä tarjosi hupia pitkälle matkalle. Ei luukkujen tarvitse olla mitään kallista tai rakettitiedettä, etenkin tänä vuonna suurin osa meidän luukuista (ellei jopa kaikki?) on jotain ihan vaan kotona jo olemassaolevista asioista toteutettavaa tai täysin aineetonta.

Tämä oli tällainen vanha kunnon höpöttelypostaus, jollaisia on kiva aina välillä tehdä! Haluan toivottaa kaikille ihanaa viikonloppua ja itsenäisyyspäivää jo valmiiksi ja muistakaa tsekata joulukalenteriluukut! Ne avautuvat joka aamu klo 05.00 jouluaattoon asti! 

Blogijoulukalenterin tämän vuoden ensimmäisen joululahjavinkkipostauksen aika on tullut! Ja aloitetaan vähän isompien koululaisten joululahjoista. Nämä postauksen vinkit olen ottanut siitä, mikä meillä on toiminut jo aiemmin, sekä yhdistellyt myös joihinkin tuoreisiin joululahjatoiveisiin, joita bongasin meidän esikoiselta.

1. Let’s Sing 2021 -laulupeli eri pelikonsoleille. Tämä meiltä jo löytyy, sillä ostettiin se heti julkaisupäivänä. Meillä on myös viime vuoden versio ja kaikki DLC-packit siihen. Omalla huikealla vuoden kokemuksella näistä kahdesta pelistä voin kertoa, että tässä on peli, jota todella tulee pelattua. Ollaan laulettu kaikkia pelejen lauluja ihan hurjan paljon ja tämä on kivaa koko perheen tai kaveriporukan yhteistä puuhaa, jossa saa kulumaan tunteja. Paljon erilaisia pelimoodeja, voi laulaa esimerkiksi lyhyitä pätkiä biiseistä, kisata kaveria vastaan tai pelata toisia pelaajia vastaan. Mukana on super hyviä lauluja, joista todella moni oli jo entuudestaan tuttu meidän lapsille. Ainoa vaatimus on, että jonkin verran pitää osata englantia, sillä peli ja kaikki biisit on englanniksi. Meillä 3-vuotiaskin on oppinut laulamaan melko nopeasti muutamat lempparibiisit kummastakin pelin versiosta muutaman kerran harjoittelun jälkeen englanniksi.

2. Just Dance 21 -peli (eri pelikonsoleille) oli meidän lasten tämänvuotisella toivelistalla ja se on nyt tulossa joululahjaksi. Pelissä opetellaan erilaisia tansseja ja se saa käsittääkseni lapset liikkumaan tosi paljon! Odotan innolla meidän hauskoja tanssihetkiä, uskon, että viihdytään kaikki tämän parissa.

3. Edullista ja laadukasta luonnonkosmetiikkaa, esimerkiksi Urtekramilta. Meillä kouluikäisiä kiinnostaa jo kosmetiikkahommat jonkin verran, ei päivittäin, mutta aina silloin tällöin vaikka saunassa ihana tehdä joku kasvonaamio tms. Ajattelin hommata laadukasta luonnonkosmetiikkaa heille, niin on sitten omat tökötit, eikä tarvitse käyttää jotain pikkusiskon Ryhmä Hau -suihkugeeliä.

4. Joku mahtava kirja, johon uppoutua! Ensimmäisenä tulee mieleen esimerkiksi todella mukaansatempaava Uljasmaa-sarja uutuuksista! Myös kierrätyskeskuksista ja kirppiksiltä voi etsiä kirjalahjoja. Itse bongasin juuri SPR Kontista meidän The Baby Sitters Club -fanille kolme puuttuvaa kirjaa pukinkonttiin todella hyväkuntoisina hintaan 1,5€/kpl!

5. Lahjakortti Allas Sea Pooliin tai kausari johonkin uimahalliin olisi meillä tosi toivottu lahja. Miksei mikä tahansa muukin liikunnallinen aktiviteetti!

6. Yksi huppari meillä jo onkin pukinkontissa, toisen varmasti vielä ostan. Hupparit ovat meillä koululaisten lempparivaatteita ja niille on aina käyttöä. Esimerkiksi Acne Studiosin harmaa huppari on yksi mun kestosuosikki, joka näyttää aina hyvältä, vuodesta toiseen ja kestää hyvin.

7. Aktiivisuusranneke, esim Honor Band 5. Tämä on nyt meidän koululaisen toivelistalta otettu ja varmaankin hommataan se jouluksi. Honor Band 5 on edullinen (39€) ja tosi monipuolinen, Otolla on se siis itsellä omassa käytössä. Siinä on myös tosi hyvä akunkesto ainakin vuoden kokemuksella.

8. Joku helppohoitoinen viherkasvi, esimerkiksi peikonlehti. Myös tämä on koululaisen toivelistalla ja varmasti toteutetaan toive. Omasta kasvista huolehtiminen opettaa vastuuta ja kasvin kasvua on ihana seurata.

Kysyn tänään IG:n puolella myös seuraajien 9-12v lasten lahjatoiveita/lahjavinkkejä vähän isommille koululaisille, joten sieltä kannattaa käydä kurkkaamassa lisää ideoita!

Joulukalenterin perinneluukku, joka on ollut mukana jo vuodesta 2015 lähtien, eli lapset selittävät joulusanoja. Toki isommat ovat jo muutaman vuoden olleet niin isoja, että heidän vastauksensa olisivat jo liiankin asiantuntevia, joten keskitytään näihin kuopuksen vastauksiin nykyisin. Ainakin vielä tänä vuonna vastaukset olivat ihanan lapsenomaisia ja hauskoja! Voihan se olla, että ensi vuonna tai sitä seuraavana tästä luukusta pitänee luopua, kun kaikki muksut ovat jo niin isoja ja joulu-asiantuntijoita. Otetaan siis kaikki ilo irti nyt kun vielä voidaan!

TONTTU

3v: – Äiti on tonttu. Tontut kuuntelee.

JOULUKUUSI

3v: –  “toi” – sanoo ja osoittaa joulukuusta. Joulukuusi koristellaan, koska se näyttää hienolta.

JOULUSUKKA

3v: – Joulupukki-kuvioinen sukka. 

PIPARI

3v: – “Toi on piparitalo”. Pipareita tehdään koska ne maistuu hyviltä. 

LANTTULAATIKKO

3v: – No ihan mikä vaan. Se on sellanen laatikko, joka avataan ja sinne laitetaan juttuja koska se on hyvä asia. 

JOULURAUHA

3v: – Se, että saa olla yksin jouluna. Niinku vessarauha. 

JOULUTÄHTI

3v: – Joulutähti on toi, mikä on kuusessa ylhäällä. 

KORVATUNTURI

3v: – Korvalääkäri, joka putsaa korvia. 

JOULUPUKKI

3v: – Sillä on valkonen parta, punainen takki ja poro ja lahjoja ja se antaa lahjoja kaikille. 

KULKUNEN

3v: – Poroilla on kulkuset, koska niilläki on joulu. 

MIKÄ ON PARASTA JOULUSSA?

3v: – Että saa avata joulukalenterin ja syödään piparitalo ja on jouluvaatteet ja jouludisko ja joulumusiikkia ja kaikki on kivaa kun on joulu.

Ainakin vielä ne perinteiset vaikeimmat kohdat tosiaan olivat haastavia, kuten Korvatunturi, Lanttulaatikko ja joulurauha! Tykkäsin kovasti siitä, että joulurauha rinnastettiin vessarauhaan, eli siihen, että saa olla ihan yksin vessassa. Tästä saatiin hyvä keskustelu aikaiseksi siitä, mitä joulurauhan käsitteellä oikeasti tarkoitetaan. Ehkä ensi vuonna tämä osuu jo oikeaan myös? Niin ihanaa, kun vuosi vuodelta lapset pääsevät ihan uusilla tavoilla osalliseksi joulun vietosta ja joulun sanomasta. Joka vuosi joulun odotus lasten kanssa tuntuu entistäkin tainomaisemmalta. Ehkä tähän on luvassa jokin taitekohta teinivuosina – tai sitten keksitään uusia tapoja tehdä joulusta taianomainen. Ihanaa joulukuun kolmatta kaikille! Tänään jouluaattoon on tasan kolme viikkoa! 

Tokassa luukussa jaan meidän leffavinkit tämän vuoden uusien jouluelokuvien osalta! Uusia jouluelokuvia on tullut ihan älytön määrä aiempiin vuosiin verrattuna (tai ainakin siltä tuntuu), sillä aiemmin on ollut vinkattavana ehkä 1 tai 2 uutta joululeffaa vanhojen suosikkien lisäksi. Nyt kuitenkin niitä on ilmestynyt kuin sieniä sateella ja me ollaan marraskuussa esikatsottu niistä jo suurin osa, niin sun ei tarvitse katsella ollenkaan huteja, vaan pelkkiä hittejä! TÄSTÄ pääset kurkkaamaan koko perheen leffasuositukset jouluun vuodelta 2016.

1. Jingle Jangle joulumusikaali

Taianomaista tunnelmaa henkivä Jingle Jangle joulumusikaali sopii hyvin koko perheelle katsottavaksi ja sen saa halutessaan myös suomeksi dubattuna lauluja myöten. Elokuvassa leluntekijän mielikuvitusmaailma herää henkiin, kun hänen tyttärentyttärensä tulee ensimmäistä kertaa vierailulle ja alkaa ratkaisemaan arvoitusta. Jeronicus Jangle on eksentrinen keksijä, jonka unelmat romahtivat hänen harjoittelijansa petettyä hänet pahemman kerran. Mutta voiko hän vielä onnistua ja saada unelmansa toteutettua tyttärentyttärensä avustuksella?

2. Operation Christmas Drop

Tässä elokuvassa on pääosassa Alexander Ludwig eli Vikingsin Björn (ihana!!!), joka näyttelee Andrew-nimistä sotilasta, sekä Kat Graham, joka näyttelee kongressin edustajan avustajaa Ericaa. Andrew on töissä eteläisessä sotilastukikohdassa, joka uhataan lakkauttaa. Erica saa tehtävän lähteä selvittämään, onko sotilastukikohdan toiminta vielä kannattavaa. Ensin hän on todella skeptinen, mutta Andrewn avustuksella hän alkaa huomata, miten tärkeää avustustyötä sotilastukikohdassa tehdään. Leffa on melko ennalta arvattava (perus romanttinen jouluelokuva), mutta meidän mielestä tosi hyvän mielen leffa, jota oli kiva katsoa. Sopii katsottavaksi kouluikäisten kanssa.

3. Täydellinen joulu

Tämä elokuva katsottiin Oton kanssa kahdestaan ja kiemurreltiin kiusaantuneina sohvalla. Siis Täydellinen joulu on niin epätäydellinen joulu kuin mahdollista. Ja se on niiiiin cringe kuin mahdollista. Mutta samalla leffa kyllä naurattaa ja on jotenkin myös todella suomalainen. Jos perinteiset ennalta-arvattavat Hollywood-joululeffat eivät miellytä, tsekkaa tämä. Elokuvassa siis uusioperhe, jossa on todella paljon isejä, äitejä, äitipuolia ja isäpuolia sekä lapsia, päättää viettää joulua yhdessä. Asetelma on kiinnostava ja draamalta ei todellakaan vältytä.

4. Holidate

Toisilleen entuudestaan tuntemattomat Sloane ja Jackson ovat kyllästyneitä olemaan sinkkuja jouluna, pääsiäisenä ja muina juhlapäivinä, jolloin kaikki sukulaiset aina kyselevät ja painostavat. He päättävät olla toistensa loma-deittejä, eli viettää aina juhlapäivät yhdessä, ilman sen suurempaa sitoutumista. Tässähän on loistava asetelma sille, että kaikki menee vähän pieleen ja tunteita syntyy ja kaikki on yhtä sekasotkua, mutta saa kuitenkin kenties onnellisen lopun. Aika perinteinen Hollywood-jouluelokuva, vaikka samalla yrittääkin irvailla niille. Tykättiin Oton kanssa, oli viihdyttävä! Leffassa on melko roisia kieltä (se on K13) eli en suosittele katsottavaksi ihan kovin pienten lasten kanssa. Mutta ikärajan mukaisesti sopii hyvin katseltavaksi.

5. The Christmas Chronicles 2

Huom! Katso ensin Christmas Chronicles 1, jos et ole vielä nähnyt. Molemmissa joulupukkia näyttelee mahtava Kurt Russell. Ensmmäisessä leffassa vielä pikkutyttö Kate Pierce on nyt kasvanut kyyniseksi teinitytöksi. Pystytäänkö joulu pelastamaan, vaikka mysteerimuukalainen uhkaa peruuttaa joulun pysyvästi? Christmas Chronicles -leffat sopivat koko perheelle katsottavaksi, mikäli lapset osaavat lukea tekstityksiä/ymmärtävät englantia. Me katsottiin eka osa jo 2018 lasten kanssa, tosin silloin kuopuksemme oli vasta 1,5v, eikä tietty jaksanut keskittyä. Nyt kakkososaa hän katseli mielellään meidän kanssa, mutta puolivälissä kyllästyi. Me muut katsottiin loppuun asti ja tykättiin! Upeaa taianomaista joulutunnelmaa, juuri sellaista, mitä oli myös oman lapsuuden jouluelokuvissa.

6. Dash & Lily (sarja)

Jos jouluinen New York kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti uppoutua tähän ihanaan joulusarjaan! Mulla suunnilleen henki salpautuu kun katson tuttuja maisemia jouluasussa. Vielä joskus haluan ehdottomasti kokea myös joulunajan New Yorkissa. Dash ja Lily on 8-osainen romanttinen komediasarja, jossa päähenkilöt ihastuvat toisiinsa sen jälkeen, kun Lily on jättänyt punaisen muistikirjan täynnä haasteita New Yorkissa sijaitsevan kirjakaupan hyllylle. Dash tietysti löytää muistkirjan ja tästä alkaa mahtava tarina. Sarja on ihana hyvän mielen sarja ja sopii hyvin katsottavaksi kouluikäisten kanssa.

Toivottavasti tästä löytyi kivaa katseltavaa, jonka avulla voi virittäytyä joulutunnelmiin! Meillä on seuraavaksi listalla katsottavaksi vielä ainakin Princess Switch: Switched Again, sekä Christmas Made To Order.

Olen niin iloinen, että tänään on marraskuun viimeinen päivä. Tämä on ollut stressaavin kuukausi varmaan moneen vuoteen ja olen itkenyt vuorotellen stressistä ja vuorotellen helpotuksesta. Olen yrittänyt keskittää kaiken mahdollisen energiani lasten kanssa jouluun valmistautumiseen, koska se tuo minulle iloa ja rentouttaa. Mutta moni työpäivä ja ilta lasten mentyä nukkumaan on kulunut murehtiessa. Koronaa, töiden epävarmuutta näinä aikoina ja huolta läheisistä.

Mun äiti on edelleen sairaalassa (tänään tulee kolme viikkoa siitä, kun hän sinne meni), enkä tiedä milloin hän pääsee sieltä pois.

Me ollaan tällä viikolla matkustamassa Ouluun pariksi päiväksi. Mulla on siellä monta kuukautta sitten sovittu työjuttu ja lisäksi mennään hoitamaan äidin asioita, että hän voi sitten kotiutua turvallisesti kun sen aika joskus on. Ei kuitenkaan saada tietenkään mennä katsomaan äitiä, koska Oulukin on nyt leviämisvaiheessa ja sairaalassa on täysi vierailukielto, mikä on toki hyvä asia turvallisuuden kannalta. Ihan hirveä ikävä ja huoli on ollut päällä. Ikävintä on se, että en tiedä koska voidaan nähdä äitiä taas turvallisesti. Meidän piti viettää joulua yhdessä Levillä (reissu varattu jo kesällä), mutta on erittäin todennäköistä, että ei voida sitä yhdessä viettää, koska tuskin tämä tilanne tästä muuttuu enää muutamassa viikossa. Tärkeintä on tietysti äidin turvallisuus ja se edellä mennään ihan kaikessa.

On vaan niin hirveää ajatella, että äiti on siellä sairaalassa yksin ja vielä hirveämpää on ajatella, että hän viettäisi tämän joulun kokonaan yksin kotona. Mulle on aina ollut kunnia-asia se, että mitä tahansa me jouluna tehdäänkin, mun äiti on mukana meidän puuhissa. Oltiin me sitten kotona tai reissussa, oman perheen kesken tai isolla porukalla, me ollaan aina oltu pakettidiili. Meidän perhe ja mun äiti ja Armas. En ikinä haluaisi, että äiti olisi jouluna yksin, ei kenenkään pitäisi joutua olemaan jouluna yksin! Mutta tänä jouluna on luultavasti pakko. Se särkee mun sydämen.

Olen yrittänyt olla positiivinen koko vuoden ja edelleen yritän. En aio antaa harmille ja huolelle valtaa, vaan otan ilon irti kaikesta mistä voin. Mutta kyllä tämä silti surettaa kovasti ja saa surettaa. Tämä on suoraan sanottuna ihan paskaa. On ihan paskaa, että läheiset, joista kaikkein eniten välittää, joutuvat olemaan yksin. Olen niin kyllästynyt videopuheluihin ja siihen, ettei saa halata ketään! Mutta vielä on jaksettava. On jaksettava vielä pitää kiinni turvallisuudesta, käyttää maskia ja käsidesiä, olla halimatta ja koskettamatta. Ja joskus tämä kaikki on ohi, siihen on pakko uskoa.

Toivon, että jokainen tekee tässä tilanteessa ratkaisuja oman parhaan tietonsa ja THL:n suositusten mukaan ja huolehtii turvallisuudesta niin hyvin kuin mahdollista. Niin mekin toimitaan. Koko tämä reissua edeltävä viikko vältetään ihan kaikkia tapaamisia Helsingissä ja meillä on kuopus ollut myös dagiksesta kotona jo yli viikon ja on tämänkin viikon. Isommat ovat tietysti normaalisti koulussa päivät, mutta muuten ollaan koko perhe oltu ainoastaan kotona tai ulkoiltu tai hoidettu pakollisia kauppa-asioita maskeista, hygieniasta ja turvaväleistä huolehtien, ettei omalta osaltamme viedä enempää riskiä Ouluun kuin siellä jo on. Ja toki seurataan jatkuvasti THL & Valtioneuvoston ohjeistuksia, mikäli jotain muutoksia tai kotimaan matkustukseen liittyviä rajoituksia tulisi, niin sitten toimittaisiin niiden mukaan.

Sellaista. Mutta on tässä päivässä montakin positiivista asiaa ja niihin haluan päättää tämän postauksen! Ensinnäkin, tänään satoi lunta, enemmän kuin olen nähnyt pariin vuoteen. Ja se jos mikä piristi. Ja toinen positiivinen asia on se, että huomenna alkaa joulukuu ja blogijoulukalenteri! Huomisesta alkaen joka aamu klo 05.00 blogissa ilmestyy uusi blogijoulukalenterin luukku. Luvassa on tuttuun tapaan DIY-juttuja, jouluisia reseptejä, pohdintaa, joulun tunnelmaa, joulukoristeita ja vaikka mitä muuta! Joulukalenterin tekeminen on ollut yksi niistä asioista, joiden parissa olen voinut rentoutua marraskuunkin aikana. Onneksi on joulu, tänä vuonna tarvitsen joulua enemmän kuin koskaan ennen.

Ihanaa alkavaa joulukuuta kaikille!