Siis mä en kestä! Nyt on jo juhannusviikko, aika vaan juoksee. Viime viikko oli mulla tosi työntäyteinen ja se on omalta osaltaan vielä nopeuttanut ajankulua. Toisaalta, viikko oli myös älyttömän antoisa. Pääsin tekemään tosi mielenkiintoisia ja kivoja työjuttuja ja tapaamaan ihania tyyppejä vielä ennen kun kaikki alkavat vuorotellen lomailemaan. Siinä missä ekalla viikolla mentiin ja tehtiin ihan hirveästi kesäjuttuja, toka viikko otettiin iisimmin ja paiskittiin Oton kanssa vuorotellen hommia.

Otto käytti lapsia videopelimuseossa ja leikkipuistossa mun työpäivinä. Ollaan käyty yhdessä tihkusadekävelyllä ihmettelemässä kymmeniä kotiloita, jotka olivat löytäneet metsätielle. Ollaan käyty puistossa koko perheellä, tehty palapelejä ja kokattu. Taidettiin me grillatakin yhtenä päivänä.  Perjantaina Otto teki koulujuttuja ja taapero oli mun mukana työtapaamisissa ja vietettiin vähän laatuaikaa kahdestaan niiden välissä. Isot tytöt olivat kavereiden luona leikkimässä. Taapero nukkui hyvät päiväunet ja mä kerkesin sillä aikaa käydä myös metsästämässä Otolle synttärilahjan.

Lauantaina juhlittiin Oton vikat kaksikymppiset synttärit. Aamulla tehtiin yhdessä herkkuaamupala Otolle, kun hän täytti 29 vuotta. Seuraavaksi juhlitaankin sitten Oton pyöreitä vuoden päästä, ihan älytöntä. Vastahan Otto oli 20 ja mä 19 kun me tavattiin. Ja vastahan me juhlittiin Oton ylläri 22v-synttäreitä. Ihan vasta oli meidän keskimmäisen kastejuhla Oton 23v- syntymäpäivänä ja siitäkin on jo kuusi vuotta. Ja tuntuu kuin vasta oltaisiin juhlittu Oton 27v-synttäreitä Oulussa ja käyty pikatreffeillä kahdestaan ekaa kertaa kuopuksen syntymän jälkeen.

Viime vuonna juhlittiin Oton synttäreitä meidän terassilla grillibileillä kavereiden kanssa, mutta tänä vuonna me juhlittiin meidän ystävän valmistujaisia lauantai-iltana. Juhlittiin siis Ottoa ihan vaan perheen kesken päivällä ja juhlitaan sitten isommin vasta niitä kolmekymppisiä. Voi tosin olla, että Oulussa vien Oton syömään synttäreiden kunniaksi, siellä on nimittäin meidän yksi lemppariravintola eli Kauppuri5. Synttäridinneri siellä voisi olla Otolle mieleen. Ehkä pyöräiltäisiin kahdestaan keskustaan ja vietettäisiin rauhassa treffi-iltaa.

Otto sai tytöiltä hienot itse confeteista ja kartongista askarrellut ilmapallo-synttärikortit ja mä annoin Otolle lahjaksi ajattoman ja laadukkaan kauluspaidan. Meinasi pokka pettää perjantai-iltana, kun Otto tupisi, ettei hänellä ole mitään hyvää kauluspaitaa sinne valmistujaisiin, kun kaikki on ihan kulahtaneita ja vanhoja. Hymisin itsekseni kun tiesin, että mun lahjapussissa odottaa oikein hyvä kauluspaita. Onneksi se oli Otolle mieluisa, tuli itsellekin hyvä mieli.

Valmistujaiset menivät ihanasti ja lapset viettivät sillä aikaa leffailtaa kotona Oton siskon kanssa. Viikonloppuna varmistui myös meidän lomareissu tälle vuodelle: lähdetään syyskuussa reissuun Oton perheen kanssa Mallorcalle. Tälle kesälle ei nyt sitten äkkilähtöä tullutkaan, mutta aika ihanaa päästä sitten syyskuussa vielä pidentämään kesää ja vielä huikean isolla porukalla! Odotetaan sitä tosi innolla. Mutta täytyy katsoa jos nyt kesällä tehdään kuitenkin joku pienempi laiva- ja/tai autoreissu lasten kanssa tai kahdestaan.

Tällä viikolla on tosiaan jo juhannus ja me lähdetään Ouluun, kunhan työhommat on tehty täällä Helsingissä. Aiotaan myös nauttia auringosta ja ihanasta ulkoilmasta lasten kanssa, ei varmaan yllätä ketään. Nämä lämpimät ja pitkät kesäillat on niin best!

Ihanaa juhannusviikkoa kaikille <3

Lasten ollessa kesälomalla on ihanaa välillä antaa isompien lasten valvoa vähän myöhempään. Koulu- ja dagisarjessa meillä lapset menevät aina jo 20-20.30 aikaan nukkumaan, joten se että saa kesälomalla joskus vaikka valvoa kymmeneen on heille jo iso juttu. Silloin me vietetään isojen tyttöjen aikaa tai tehdään Oton ja isojen kanssa kaikkea siistiä, mihin taapero ei niin paljon jaksa vielä keskittyä. Katsellaan yhdessä leffoja tai Netflixin dubattuja esiteinisarjoja, pelataan rauhassa lautapelejä tai tehdään isoja palapelejä. Joskus luetaan pitkiä kirjoja, lakataan kynsiä tai ihan vaan jutellaan. Se on niin parasta! Vaikka meidän lapset on aina ollut ihania tyyppejä joiden kanssa hengata, niin jotenkin musta tuntuu että tämän ja viime kesän välillä isot ovat oikeasti kasvaneet niin paljon.

Ihan mahtavaa, miten hauskaa on hengailla kahden vanhimman kanssa. Ja en missään nimessä tarkoita, etteikö heidän kanssa olisi ollut ihanaa ja hauskaa ennenkin tai etteikö taaperon kanssa olisi tälläkin hetkellä. Todellakin on. Mutta kasvu tuo tosi paljon uusia ulottuvuuksia yhteiseen keskusteluun ja hengailuun. Se on samaan aikaan jännittävää, innostavaa ja hauskaa.

Tottakai lasten ollessa ihan pieniä on joskus miettinyt millaista se on sitten, kun he ovat isompia. Tai ehkä on joskus miettinyt millaista on sitten kun he ovat teinejä. Mutta loppupeleissä se etukäteen spekulointi on vähän hyödytöntä, kun lapset kuitenkin kasvaa ja kehittyy tosi omalla tavallaan. En olisi ikimaailmassa osannut etukäteen ajatella, että 6- ja 7,5-vuotiaiden kanssa voi olla jo näin siistiä. Ja jotenkin tässä koko ajan kasvaa vaan se fiilis, että samaan aikaan kun kauhistelee ajankulua ja toivoo lasten pysyvän ikuisesti äidin vauvoina, odottaa myös sitä, että saa oppia heistä vielä lisää.

Se on ihan älyttömän ihanaa ja helpottavaa miten paljon he jo ymmärtävät. On mahtavaa, miten armollisia he ovat meille vanhemmille. Jos jonakin iltana meitä vanhempia väsyttää, mutta lapset haluaisivat vielä valvoa sen jälkeen kun pienin menee nukkumaan, heille voi myös hyvin sanoa suoraan jos ei jaksa. Että tänään äiti ja isi on herännyt aikaisin taaperon kanssa ja tehnyt päivällä vuorotellen koulu- ja työjuttuja ja meitä väsyttää ja halutaan itsekin mennä nukkumaan, tai katsoa vähän aikaa aikuisten sarjaa. Ja he ymmärtävät.

He keksivät joko ratkaisun ”voidaanko mennä kahdestaan sitten omaan huoneeseen lukemaan vielä kirjoja”, tai sitten tsemppaavat ja kertovat ymmärtävänsä ja menevät nätisti nukkumaan. Ei tulee mitään ”Mikseiii miksei jooko jooko jooko pliiiiis me halutaan” -litanioita, vaan tulee armoa ja ymmärrystä meille, jopa myötätuntoa. Meidän lapset arvostavat sitä, että heille puhuu suoraan ja perustelee. Ja jos on perustelut, ne on helppoa myös ymmärtää. He myös tietävät, että se ettei jonakin iltana saakaan valvoa ei tarkoita, etteikö vaikka toisena iltana voisi hyvin taas höpötellä vähän myöhempään.

Mä oon jotenkin niin fiiliksissä tästä elämänvaiheesta just nyt. Isompien lisäksi myös taapero on kasvanut ihan älyttömästi tänä keväänä. 2v tahtoikä tuntuisi olevan tällä hetkellä jo vähän seesteisemmässä vaiheessa. On ihanaa seurata myös hänen kehitystään ja tällä hetkellä koko perheen kesken on super helppoa mennä ja nähdä ja kokea. Kaikki ovat kivassa iässä ja kehitysvaiheessa juuri nyt ja esim. reissaaminen on tosi helppoa. Me nautitaan tästä ihan täysillä ja otetaan kaikki irti tästä kesästä.

Kiitos meidän mahtityypeille että saadaan olla just teidän vanhempia. Ja kiitos kun sain lukea tän teille ääneen ja tykkäsitte <3

Lasten eka kesälomaviikko alkaa olla pikkuhiljaa lopuillaan ja ollaan kyllä nautittu niin täysillä yhdessäolosta! Mulla on ensi viikolla muutamakin tilaisuus työn puolesta, joihin osallistun, ja siksi halusin tämän lasten ekan viikon ottaa vähän löysemmin itsekin töiden kannalta. Oli mahtavaa olla niin paljon yhdessä koko viikon ajan ja pitää parina päivänä kone kokonaan kiinni. Se on mulle harvinaista herkkua. 

Oli kiva, että saatiin nauttia kauniista säistä jo heti ekalla kesälomaviikolla. Otettiin lämmöstä kaikki ilo irti ja käytiin rannalla uimassa, sekä laitettiin myös omalle pihalle pieni kahluuallas. Lapset leikkivät siellä poneilla ja lilluivat vedessä ihan fiiliksissä. 

Käytiin tällä viikolla myös Särkänniemessä & Koiramäessä ekaa kertaa yhdessä meidän lasten kanssa ikinä. Me oltiin molemmat käyty Oton kanssa Särkänniemessä viimeksi joskus alakouluikäisinä, joten paikka oli kyllä “hieman” muuttunut meidän muistikuvista. Vietettiin siellä aivan superhauska päivä, joka kuvattiin videolle. Se tulee ensi viikon aikana, luultavasti keskiviikkona pyrin julkaisemaan videon. Pitää yrittää saada se nopeasti valmiiksi, kun lapset on kyselleet jo monta kertaa, että milloin me voidaan katsoa se.

Viikonloppuna otettiin tosi rennosti. Meillä kävi Oton täti kylässä ja grillailtiin omalla pihalla. Muuten me vaan ulkoiltiin ja nautittiin säästä, käytiin Ikeassa pitkästä aikaa ja ajeltiin eväsretkelle vähän matkan päähän pellon reunaan. Mä kävin mun ystävän kanssa terassilla lauantaina ja oli ihanaa vaan istua rauhassa juttelemassa kauniissa kesäillassa pari tuntia. Yleensä ollaan tavattu vaan yhdessä lasten kanssa, niin oli huippua päästä höpöttelemään ihan rauhassa ilman, että puhe keskeytyi kertaakaan (paitsi kerran kun säikähdettiin ampiaista). Lasten kanssa yhdessä on myös ihana tavata ystäviä, mutta välillä tekee hyvää nähdä ihan vaan aikuisten kesken.

Jotain mun rentoutumisesta kertoo se, että sain jo lasten ekana kesälomapäivänä luettua loppuun kirjan, jota olin yrittänyt lukea _koko_ kevään. Koko kevään. Ja nyt olen jo kohta lukenut sen jälkeen koko Michelle Obaman huikean 500-sivuisen elämäkerran, vikat 100 sivua jäljellä.

Ensi viikoksi hyppään taas tosiaan enemmän sorvin ääreen ja pyrin vastaamaan viestit ja kommentit, jotka ovat tällä viikolla jääneet vähemmälle huomiolle. Kiitos hurjasti kärsivällisyydestä teille! Pääsen ensi viikolla myös sekä kouluttautumaan itse että kouluttamaan muita, ja olen aivan super innoissani ensi viikon työjutuista. Kerron niistä lisää myöhemmin täällä, mutta sanon vaan sen, että mua jännittää, silleen hyvällä tavalla. 

Ihanaa ja toivottavasti aurinkoista kesäkuun tokaa alkavaa viikkoa kaikille!

Lapset ovat olleet kesälomalla nyt muutaman päivän ja tämä aika on ollut ihan mahtavaa! Ekan kesälomaviikon kunniaksi halusin listata teille asioita, jotka just nyt tekee mut iloiseksi. Haluan myös ehdottomasti kuulla teiltä, mikä teitä ilahduttaa just nyt?

1. Maalit ja mailat pihalla

Ostettiin Lidlistä katukiekkoon/-sählyyn sopiva edullinen kokoontaitettava setti, josta on tullut muutamassa päivässä aivan hitti! Meidän hiekkalaatikko oli haljennut pahasti pohjasta, ja mietittiin, millä kesälelulla korvattaisiin se. Tämä maali- ja pallosetti on osoittautunut ihan loistavaksi kesäleluksi, josta on iloa meidän perheen lisäksi myös naapuruston lapsille. Kevyet maalit on helppo siirtää ja vaikka mailoja on vain kaksi, maaleilla voi pelata hyvin myös jalkapalloa. Silloin useampikin tyyppi mahtuu mukaan. Pelaaminen lasten kanssa on ihan huippuhauskaa! Ja ah, ei enää hiekkaa terassilla, se on kans kiva juttu.

2. Tämä mieletön sää

Mä toivoin, että #KÄRISTYSKUPOLI tekee paluun tänä kesänä ja sehän todellakin teki! Oi mä niiin niin niin kovasti toivon, että nämä säät jatkuisivat vielä tämän viikon jälkeenkin. Pidetään peukkuja. Kun ulkona on upeat ilmat, kaikki on niin paljon hauskempaa ja on niin paljon enemmän tekemistä. Mä rakastan hellettä, mikään ei piristä niinkuin aurinkoinen kesäpäivä yhdessä perheen kanssa ulkona.

3. Good Girlsin 2. kausi Netflixissä

Mua harmitti niin paljon, kun oltiin katsottu Chernobyl-sarjan kaikki viisi jaksoa, koska sarja oli niin loistava. Kertakaikkiaan hienoin sarja, jota vuosiin on tullut katsottua. Mukaansatempaava, älyttömän mielenkiintoinen, sopivan ahdistava ja hieno ja opettava ja kaikki muut ylistyssanat. Harmi kun se loppui, mutta onneksi samaan aikaan Netflixiin tuli Good Girlsin 2. tuotantokausi. Eka kausi oli ihan loistava ja tämä kakkonen vaikuttaa yhtä mahtavalta. Illat on pelastettu! Ja parasta on se, että jaksoja on uudella kaudella 13, ykköskaudella oli vain kymmenen.

4. Kivat työjutut

Tällä viikolla vietettiin mun blogin lukijailtaa ja sain taas tavata ihan mielettömiä tyyppejä sieltä ruutujen takaa. Pieni ja intiimi ilta oli mulle ihana kokemus. Ehdottomasti tämän työn hienoimpia puolia on tavata teitä! Ensi viikolla mä saan vetää elämäni ensimmäisen virallisen koulutuksen työjuttuihin liittyen. Se jännittää mua enemmän kuin kehtaan edes myöntää, mutta samalla olen niin innoissani, että melkein halkean. Ihan super hienoa päästä tapaamaan ihmisiä ja vetämään koulutusta. Tällaista ei kai kuuluisi sanoa ääneen, että jännittää, mutta sanon silti.

5. Aikatauluttomuus & lasten loma

Se, ettei aamuisin tarvitse herätä aikaisin, jos ei halua, on mahtavaa. Me nukutaan monesti lasten kanssa aamuisin vaikka ysiin tai kymmeneen, tai sitten lapset nukkuu ja mä herään aamulla tekemään töitä. Rakastan meidän kiireettömiä aamuja ja vapaita päiviä. Meidän lapset on niin ihania tyyppejä ja on niin parasta, kun kesällä voidaan viettää enemmän aikaa yhdessä.

6. Lähestyvä Oulun reissu

On jo ihan hirveä ikävä kaikkia läheisiä! Ei ole enää hirveän pitkä aika siihen, että me lähdetään Ouluun ja mä odotan sitä tosi innolla. Niin myös lapset. Siitä tulee varmasti taas ihana reissu ja niin parasta päästä sitten näkemään kaikkia rakkaita tyyppejä.

7. Kesäbiisit

Mä kuuntelen kesäisin paljon enemmän musiikkia kuin talvella. Musiikki piristää ja ilahduttaa ja musta aina tuntuu, että kesällä tulee paljon parempia biisejäkin kuin talvella. Tällä hetkellä lemppareita on tietenkin Ed Sheeranin kaksi uutuusbiisiä, jotka saavat tanssijalan vipattamaan vaikka heti herättyä. En malta odottaa heinäkuun Ed Sheeranin keikkaa, jolle ollaan Oton kanssa menossa!

8. Ystävät

Ollaan nähty tässä alkukesän aikana paljon kavereita ja se on ihan huippua. Kesällä kaikilla on rennommat ja vapaammat aikataulut ja treffien sopiminen on paljon iisimpää. Mulla on vaikka mitä kivoja tapaamisia kavereiden kanssa sovittuna kesälle ja parasta on myös vaan sopia ex tempore -treffit samalle päivälle jonkun kanssa. Niin kivaa vaihtaa kuulumisia ja hengailla rennosti, lasten kanssa ja ilman.

Mitkä asiat teitä ilahduttaa just nyt? Mikä on kivointa, mitä olette tällä viikolla tehneet? Mitä sarjaa katsotte just nyt?

Mä olen niin ylpeä Otosta, että halkean varmaan. Kun Otto viime elokuussa aloitti opinnot ammattikorkeassa, se oli uutta meille kaikille. Oton syksy yhdistäen kokopäivätyötä ja koulunkäyntiä ja mun syksy yhdistäen kokopäivätyötä ja taaperon kotihoitoa oli eittämättä yksi työntäyteisimmistä ajanjaksoista meidän elämässä. Se oli kuitenkin todella sen arvoista. Tämä kevät taas on ollut mahtavaa työ-, opiskelu- ja vapaa-ajan harmoniaa. Kaikki on tuntunut olevan tasapainossa. On voinut höllätä, on voinut päästää irti siitä kiireen tunteesta ja pysähtyä nauttimaan kaikesta.

Otto ei oikein tiennyt mitä odottaa, kun palasi korkeakoulun penkille seitsemän vuoden tauon jälkeen. Nyt vuoden opiskeltuaan hän voi huokaista helpotuksesta: opiskelu aikuisena perheenisänä on hänelle aivan erilaista kuin se oli silloin seitsemän vuotta sitten. Kyky ottaa vastuuta, keskittymiskyky ja ajanhallinta ovat aivan eri tasolla kuin ne olivat silloin. Toisin sanoen opiskelu on hänelle paljon helpompaa nyt. Ei helppoa, mutta huomattavasti helpompaa.

Ensimmäisenä vuonna Otto on suorittanut jo lähes puolet koko 3,5v tutkinnon opintopisteistä. On siis syytäkin olla hänestä ylpeä. Ja millaisella innostuksella, draivilla ja ammattitaidolla hän on opintojaan suorittanut! Mä olen voinut katsoa vain ihaillen vierestä sitä kunnianhimoa, joka hänestä on löytynyt. Musta on ollut tosi hienoa huomata, miten tämä koulu on avannut Otosta ihan uusia puolia. Hän on innostunut monesta sellaisesta jutusta, jotka mietityttivät häntä opinnoissa etukäteen ja hän on löytänyt vahvuuksia juuri niissä asioissa, jotka häntä kiinnostivat. Tiedän, että opiskelu on ollut hänelle todella palkitsevaa.

Oton menestys opinnoissa on inspiroinut myös mua tosi paljon ja sytyttänyt sen palon, että mäkin haluan kouluun. Toisaalta, se on myös entisestään vahvistanut sitä tunnetta, että haluan ajoittaa sen oikein. Haluan ajoittaa sen aikaan, jolloin pystyn rauhassa keskittymään opintoihin, yhtä rauhassa kuin Otto on nyt pystynyt. Ja haluan ajoittaa sen aikaan, jolloin taloudellinen paine ei lepää mun harteilla, vaan pystyn heittäytymään 100% siihen kouluun ja miettimään työjuttuja vasta sitten, jos aikaa ja energiaa niiden jälkeen vielä on.

Mua naurattaa tämä: täällä me vaan mietitään perusteellisesti oikeaa ajoitusta opiskelulle (tai toiselle opiskelulle), mutta vanhemmiksi ryhdyttiin silloin kun niin vaan kävi siinä iässä, missä muut yleensä lähtevät opiskelemaan. Meillä taitaa olla nyt mun opiskeluhaaveiden kanssa vähän samat pohdinnat, kun ”niillä muilla” taas on nyt tai alkaa kohta olla lapsihaaveiden kanssa. (huom. en tarkoita kirjaimellisesti kaikkia ihmisiä, mulle on enemmän kuin ok jos ei halua lapsia ikinä eikä se kuulu mulle) Milloin olisi hyvä hetki, mitä se merkitsee taloudellisesti, jääkö meille ollenkaan yhteistä aikaa? Onko musta siihen, olenko riittävän hyvä? Hyvä puoli on se, että opiskelun ajoittaminen on sentään vähän paremmin omassa hallinnassa kuin lasten saannin ajoittaminen, vaikka ei sekään tietty ole kiveen hakattua, että kouluun pääsee silloin kun sinne hakee.

No, tämä ei ole juuri nyt niin ajankohtaista vielä ja meillä on mahdollisuus katsella, että mihin suuntaan se elämä vie tämän ja ensi vuoden aikana tai vaikka seuraavan 10v aikana. Opiskelemaan kun voi lähteä missä iässä tahansa, eikä tarvitse olla huolissaan siitä, että opiskeluhedelmällisyys laskee. Naurattaa vaan tämä meidän täysin käänteinen järjestys tehdä asiat. Vaikka ollaan tehty kaikki väärässä järjestyksessä, niin kaikki on onneksi järjestynyt ihan mukavasti. Ollaan siitä älyttömän kiitollisia.

Otolla opinnot jatkuvat kesälläkin, mutta paljon kevyemmin mitä tämän ekan lukuvuoden aikana. Päästään siis nauttimaan kunnolla kesästä ja lapset saavat pitkän kesäloman tänäkin vuonna. Mä ajattelin tänäkin kesänä jossain vaiheessa pitää viikon loman, mutta en ole vielä päättänyt sen ajankohtaa. Katsellaan sitten, että mitä kesällä tapahtuu. Halusin vaan jakaa, miten ylpeä olen Otosta, koska oikeasti todella olen. Mun mielestä on mahtavaa, miten luontevasti koulu on tullut osaksi Oton elämää niin pitkän tauon jälkeen ja miten hienosti hän on kaiken hoitanut. Nyt otetaan kesä rennommin ja syksyllä sitten taas täysillä opintojen kimppuun.

Me ollaan vietetty tämä ilta terassilla grillaillen meidän perheen ja esikoisen kummisedän voimin ja tämä mieletön auringonpaiste ja lämpö on kyllä aika perfect tapa aloittaa tämä viikonloppu ja pikkuhiljaa K E S Ä. Kesä on oikeesti täällä, IIK!

Ihanaa viikonloppua kaikille <3