Saako somevaikuttaja käyttää vaikutusvaltaansa hyödyksi vaaleissa?

22.03.2019

Mä olin tällä viikolla PING Studiossa oppimassa ja seuraamassa älyttömän mielenkiintoisia case-esimerkkejä ja keskusteluita vaikuttajien vastuusta ja siitä, miten meihin vaikuttajiin pyritään vaikuttamaan. Yksi tilaisuuden aiheista oli myös näin ajankohtaisesti se, saako somevaikuttaja käyttää vaikutusvaltaansa hyödyksi vaaleissa. Keskustelemassa tästä aiheesta olivat tubettajat Roni Bäck ja Sita Salminen, Kemikaalicoktailin Noora Shingler, Hydraulic Press Channelin Lauri Vuohensilta ja bloggaaja-kirjailija Julia Thurén. Q&A-osiossa esitettyjä kysymyksiä ja keskustelunaiheita oli vaalieihin liittyen myös se, törmäävätkö tubettajat vaikutusyrityksiin, joiden tarkoitusperät ovat hämärät? 

Todella kiinnostava aihe mulle itselleni ja mulla heräsi paljon ajatuksia ja kysymyksiä. Koska nyt todella on eduskuntavaalikevät ja muutama vaikuttaja on jopa lähtenyt ehdolle vaaleissa, mua kiinnostaa erityisesti teidän ajatukset siitä. Mitä te ajattelette siitä, että vaikuttaja lähtee mukaan politiiikkaan? Mitä ajattelette siitä, että riippumaton vaikuttaja vaihtuukin aatteensa ja puolueensa edustajaksi? Tai vaihtuuko, vai voiko samaan aikaan olla sekä eduskuntavaaliehdokas että ihan tavallinen vaikuttaja? Entä jos vaikuttajan poliittinen kanta on täysin poikkeava omista mieltymyksistänne? Ajattelisitteko ehdolle asettunutta vaikuttajaa  ensisijaisesti vaaliehdokkaana, jonka tavoitteena on päästä läpi eduskuntaan, vai samaan tapaan vaikuttajana kuin ennenkin? Voisitteko äänestää vaaleissa vaikuttajaa?

Mm. tällaisia ajatuksia mulla tulvahti heti ensimmäisenä mieleen ihan vaan vaikuttajien seuraajan näkökulmasta. Tietysti myös jo ihan se on kiinnostava aihe, että saako vaikuttaja käyttää valtaansa hyödyksi eduskuntavaaleissa niin, että antaa näkyvyyttä sille ehdokkaalle tai puolueelle, joita itse kannattaa? Se ainakin täytyy ottaa huomioon, että suurimmilla vaikuttajilla voi ainakin teoriassa olla lukujen puolesta todella suuri valta jopa äänestystuloksiin.

Miettikääpä, jos esimerkiksi joku suomalainen erittäin suosittu tubettaja kertoisi, mitä puoluetta tai ehdokasta hän kannattaa. En nyt tietty tiedä suosituimpien tubettajien kaikkien seuraajien ikää, mutta jos oletetaan, että kaikki YouTube-seuraajat olisivat täysi-ikäisiä, se tarkoittaisi suurimmilla tubekanavilla jopa lähes puolta miljoonaa äänestäjää. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänensä antoi Tilastokeskuksen mukaan 2 968 459 suomalaista. Karkeasti heitettynä yhdellä ihmisellä olisi siis mahdollisuus vaikuttaa melkein kuudesosan kaikista äänestäjistä mielipiteisiin. Se on paljon se. Vuonna 2015 eniten ääniä saanut puolue sai 626 218 ääntä. (lähde: tilastokeskus)

Tiedostan aivan täysin, että ei kenenkään vaikuttajan seuraajakunta toimi sillä tavalla kuin tässä teoreettisessa esimerkissä, onneksi. Mutta se on kuitenkin aika hurja ajatus, että nykyisin yhdellä ihmisellä voi olla todella paljon valtaa ihmisten mielipiteisiin ihan mistä tahansa aiheesta. Yhdellä ihmisellä voi olla enemmän valtaa mielipiteisiin kuin suurilla sanomalehdillä tai televisiokanavilla. Se valta tuo mukanaan myös todella suuren vastuun. Sitä valtaa voi käyttää hyviin ja merkityksellisiin asioihin ja sillä voi saada aikaan paljon hyvää.

PING Studio -tilaisuudessa tuli esille myös erilaisia vaikutusyrityksiä, joilla vaikuttajia on heidän tietämättään yritetty hyödyntää ehdokkaiden eduskuntavaalikampanjoinnissa. Eräässä tilaisuudessa näytetyssä esimerkissä julkisuudessa tunnettu tämän kevään ehdokas tägäsi vaikuttajia omaan insta storyynsa ja pyysi heitä jakamaan ajatuksia työnteosta Suomessa. Muutamat vaikuttajat sitten lähtivät tähän mukaan, ja kertoivat omia ajatuksiaan työstä, sekä tägäsivät eduskuntavaaliehdokkaan näihin omiin storyihinsa, antaen samalla ehdokkaalle laajasti näkyvyyttä. Ymmärsivätköhän he joutuneensa osaksi vaalikampanjaa? Vai lähtivätkö vaan mukaan mielenkiintoiseen keskusteluun, johon tietysti tägäsivät sen, joka keskustelun oli alunperin aloittanut?

Tällainen edellyttää ihan älytöntä valveutuneisuutta vaikuttajilta, koska eihän kukaan voi tuntea kaikkia vaaliehdokkaita nimeltä tai naamalta. Monihan lähtee mielellään mukaan mielenkiintoiseen keskusteluun ja itsekin usein jaan omassa storyssani muiden storyja, joihin mut on tägätty. Jatkossa pitää siis ehdottomasti tarkistaa joka kerta, kenen juttuja jakaa ja kenen keskusteluihin lähtee mukaan.

Toisessa esimerkissä todella tunnettua tubettajaa oli kuvattu videolle samalla kun hän keskusteli erään toisen vaaliehdokkaan kanssa televisio-ohjelman kuvauksissa. Vaaliehdokas oli jakanut tämän videon täysin kysymättä ja tubettajan tietämättä omalla vaalisivullaan Facebookissa. On mahdollista, että ks. tubettajan seuraaja vaikka törmäisi tällaiseen videoon FB:ssä ja ajattelisi videon perusteella, että tubettaja tukee kyseistä vaaliehdokasta. Tämä taas voisi vaikuttaa siihen, ketä hän äänestää vaaleissa. Mä itse kokisin ihan todella ikävänä sen, että mua käytettäisiin hyödyksi tällä tavalla mun tietämättä ja etenkin siinä tapauksessa, että ehdokas edustaisi täysin vastakkaista poliittista mielipidettä itseni kanssa. Suosituille tubettajille tällaista ilmeisesti tapahtuu enemmänkin ja muissakin yhteyksissä kuin vaaleissa. Voin vaan kuvitella, miten kurjalta se tuntuu.

Nämä kaksi vaikutusyritystä, jotka tilaisuudessa tuotiin esille ovat sellaisia, joita en itse olisi osannut esim. viime syksynä vielä ajatellakaan tapahtuvaksi. Vielä 2015 vaaleissa vaikuttajat tai some eivät olleet vaalien kannalta oikein minkäänlaisessa roolissa, mutta nyt on nähtävästi toisin. Onneksi tästä on myös alettu puhumaan enemmän. Jos lyhyen ajan sisältä löytyi hetkessä kaksi näin räikeää esimerkkiä, paljonko niitä tulee vielä tämän kevään aikana?

Mä itse ajattelen, että en halua tuoda somekanavissani esiin suoraa puoluekantaani tai ehdokasta, jota äänestän, ainakaan tällä hetkellä. Tiedostan täysin, että teidän joukossa on varmasti ihmisiä täysin politiikan eri ääripäistä mun kanssa ja niin saa ollakin. Mun lähipiirissäkin on ihmisiä, joiden kanssa mulla on poliittisesti täysin vastakkaiset näkemykset, mutta silti ollaan todella monesta asiasta kuitenkin samaa mieltä ja tullaan loistavasti toimeen. Mulle poliittiset näkemykset ei määrittele koko ihmistä todellakaan. Mä kuitenkin koen, että voin tuoda täällä esiin niitä arvoja ja aatteita, joita mulla itselläni on ja joita toivon, että poliittisestikin edistettäisiin puoluerajojen yli. Niin olen alusta asti tehnyt ja niin aion tehdä jatkossakin.

Millaisia ajatuksia tämä koko aihe teissä herättää? Toivoisitteko, että vaikuttajat toisivat omaa poliittista kantaansa aktiivisemmin esiin, voi toivotteko vaikuttajien ennemmin olevan riippumattomia tai jopa politiikasta täysin irrallisia hahmoja? Ja jos olet itse vaikuttaja, joka luet tätä, niin mikä on sinun kantasi aiheeseen? 


Vauvan ensimmäinen vuosi videolla

11.02.2018

Synttäreistä on pian jo viikko, ja nyt sain vihdoin valmiiksi videoprojektin joka mulla on ollut kesken tavallaan jo vuoden ajan. Tein meille vauvavuodesta kaksi koostevideota, ja siinä oli aika isosti ihanaa puuhaa. Toinen video on meille, ja siinä on putkeen kaikki ikinä vauvavuoden aikana kuvatut pätkät (se on pari tuntia pitkä). Ja toisen mä jaan tänään teille tässä postauksessa. Siinä on 525 600 minuuttia eli yksi vuosi tiivistettynä kymmeneen minuuttiin. Eli yksi viideskymmeneskahdestuhannesosa vauvavuodesta, mutta kuitenkin. Pieni pintaraapaisu meidän vauvavuodesta, mutta aika ihana pintaraapaisu vaikka itse sanonkin. Tässä siis sen pidemmittä puheitta, meidän vauvan ensimmäinen vuosi videolla!

Vuosi oli kyllä ihan uskomattoman ihana, ja meni ihan uskomattoman nopeasti. Tuntuu kuin koko vuosi olisi oikeasti kestänyt suunnilleen yhtä kauan kuin tuo ylläoleva video, niin silmänräpäyksessä se meni ohi. Onneksi on videot, kirjoitukset, tuhannet kuvat ja ennen kaikkea, kaikki ne ihanat muistot omassa päässä tallennettuna. Lapset rakastavat katsoa vanhoja kuvia ja videoita itsestään ainakin meillä, ja olen iloinen että voin niitä heille tarjota.

Meillä ei ollut videokameraa kun olin pieni, mutta jotenkin mun omatkin 1v-synttärit oli saatu tallennettua videolle. Muistan miten innoissani katsoin sitä videota aina pienenä. Tuntui niin hassulta nähdä itsensä videolta tekemässä kaikenlaista, vaikka ei ollut mitään muistikuvia niistä hetkistä kun oli ollut niin pikkuinen. Nykyään ne videot on varmaan jossain hukassa, en ole nähnyt vuosikausiin, mikä on vähän harmi. Muistan silti mitä mulla oli päällä, mitä videolla tapahtui ja miten kivaa sitä oli katsoa.

Onneksi olen kuvannut myös isompia tyttöjä paljon videolle, ja meillä on kaksi ulkoista kovalevyä täynnä kotivideoita ja kuvia näytettäväksi aina kun lapsia kiinnostaa. Ja ne on myös varmuuskopioitu pilvipalveluun, että ei käy niin että menee hukkaan ,kuten mun lapsuuden ainoat videot. Sen verran tosin pitäisi tehdä, että yhdistäisin heidänkin videoitaan yhdeksi pitkäksi videoksi, niin olisi helppoa siitä aina joku kerta katsoa.

Vaikka rakastan kuvia, kuvaamista ja kuvien suunnittelua ja katselua, videoilla saa niin paljon moniulotteisemmin fiilistä tuotua esiin. Siksi tykkään kuvata ihan omallekin perheelle niitä videoita, ja olen hurjan onnellinen näistä kivoista muistoista!

Oletteko te kuvanneet paljon vauva- tai lapsuusvideoita, tai oliko teidän omasta lapsuudesta paljon videoita? Millainen merkitys niillä oli teille?

PS: Mun kanava on YouTubessa IINALAURA, käykää tilaamassa jos haluutte nähdä videot aina heti kun ne on ladattu sinne!


AKKAVALTA: Spider-Man ja Elsa – Katsooko sinun lapsesi YouTubea valvomatta?

22.11.2017
Mitä yhteistä on Hämähäkkimiehellä ja Frozenin Elsalla?

Omasta mielestäni ei mitään, mutta jos nettiin on uskominen niin aika paljonkin. Vähintään 13 yhteistä lasta, koomisen suuriin pyllyyn työnnettäviin ruiskuihin erikoistunut lääketieteen koulutus, kakkafetissi ja taipumus sadomasokismiin. Ei siis mitään lapsiystävällistä ainakaan.

Olen aina ollut luonteeltani sellainen, että kun joku asia kiinnostaa, perehdyn siihen huolella. Valitettavasti tällä on harvemmin mitään käytännön hyötyä, sillä osaamiseni perustuu lähinnä todella optimoituun googletteluun, ja kattavaan tietämykseen netin osa-alueista ja meemikulttuurista. Siksi ei yllätä, että törmäsin jo jonkun aikaa sitten YouTubessa Frozenin Elsaa, Spider-Mania ja viattomia lapsia törkeästi hyväksikäyttäviin videoihin.

Tiedän etten ole ainoa, saati ensimmäinen, joka kyseisiä videoita on ihmetellyt. Ylekin teki jutun aiheeseen liittyen jo pari kuukautta sitten. Siinä perehdyttiin hieman yhteen suurimmista videoita tekevistä kanavista, ja jannuihin kanavan takana. Suuria kanavia on kuitenkin reippaasti yli toistakymmentä, ja valtaosassa pätevät samat ilmiöt ja toimintaperiaatteet. Näitä ovat esimerkiksi epäilyttävän suuret katsojamäärät, piilotetut like/dislike-palkit ja sekavat kommentit, jotka koostuvat kirjainyhdistelmistä. Puhumattakaan videoiden sisällöstä.

Lapsille suunnattua, mutta lapsille sopimatonta sisältöä

Spider-Man ja Elsa -videot ovat musiikkeineen, hahmoineen ja iloisine väreineen kaikin puolin selkeästi lapsille tarkoituksellisesti suunnattua kamaa. Ilmeisen täydellisen ansiosta hakukoneoptimoinnin, pomppaavat ne varsin vauhdikkaasti esille sivupalkkiin YouTubessa, kun etsii yhtään mitään oikeasti lapsille tarkoitettua. Sisältö niissä on kuitenkin kaikkea muuta kuin lapsiystävällistä, ja mitä pidemmälle kaninkoloon sukeltaa, sitä sekavammaksi videoiden meno muuttuu.

Tein itse pienen kokeilun. Kirjoitin YouTuben hakukenttään “spiderman and elsa” (joka on muuten väärä kirjoitusasu hämähäkkimiehelle, terkut myös Ylen suuntaan, se kirjoitetaan väliviivalla) ja avasin ensimmäisen vastaan tulleen videon. Ensimmäinen video oli suhteellisen viattoman, vaikkakin jokseenkin epileptisen oloinen, mutta jo kolmannen sivupalkista avaamani videon kohdalla thaimaalainen hämis viilteli pahiksilta kurkkuja auki jonkin sortin lohikäärmeveitsellä, verisine erikoistehosteineen päivineen.

Teemoina mm. silpominen, väkivalta & ulosteet

Muita usein toistuvia teemoja videoissa ovat silpominen, amputaatio, ulosteleikit, neulat ja pistokset, hämähäkit, pellet (ei ne kivat ilmapalloeläimiä häsläävät pellet vaan ne toiset), simuloidut seksiaktit sekä viittaukset varkauteen ja pahoinpitelyyn joita usein säestää iloinen nauru, ikäänkuin kertoakseen että kyseinen käytös olisi jotenkin hyväksyttävää. Videoilla esiintyy sekä lapsia että aikuisia suosittujen piirroshahmojen asuihin pukeutuneena, ja he näyttelevät näitä kummallisia kohtauksia.

Ajatus on jokseenkin hirvittävä. Lapset oppivat matkimalla, ja kun iloinen musiikki, pirteät värit ja Teletappimainen “joo kyllä lisää kiitos”-tyylinen toisto näyttää skideille että pöntöstä juominen, haaroväliin potkiminen ja spontaani amputaatio on ihan kiva juttu, on pahimmillaan vain ajan kysymys että jotain urpoa kokeillaan itse. Varsinkin, kun videoilla juuri LAPSET tekevät näitä asioita.

Monet tubettajat kuten h3h3Productions ja PewDiePie ovat tehneet aiheesta videoita. Vaikka kenelläkään ei tunnu olevan käsitystä siitä, mitä videoilla tarkalleen ajetaan takaa, (muuta kuin miljoonien klikkien ja katselukertojen kerryttämiä mainostuloja), on selvää ettei kenenkään tulisi tätä sontaa katsoa.

YouTubea vain vanhemman valvonnassa

Olen itse YouTuben tehokäyttäjä, sillä sivuston tarjonta pelaa huomattavasti enemmän samaan maaliin kanssani, kuin Suomen televisiotarjonta. Meidän lapsilla ei kuitenkaan sivustolle ole omin päin asiaa. Vaikka YouTubessa on paljon lapsille sopivaa ja heitä viihdyttävää sisältöä, ilman 100% valvontaa yksikään vanhempi ei pysty varmistamaan, ettei lapsi ajautuisi katsomaan näitä kummallisia elementtejä sisältäviä videoita, niin tehokas algoritmi on. Se lähtee suosittelemaan taitavasti nimettyjä videoita, vaikka lapsi itse aloittaisi katselemalla suomalaisia tubettajia maistelemassa karkkeja.

Meillä oli aikoinaan lapsille ennalta läpikäyty soittolista videoita. Soittolistaa sai katsoa vain luvan kanssa, aikuisten ollessa läsnä samassa huoneessa. Nykyään lapset saavat katsoa itsenäisesti vain Netflixiä ja Lasten Yle Areenaa, ja Youtubea katsotaan ainoastaan yhdessä koko perhe, jolloin aikuinen voi varmistaa, että katsotaan turvallista sisältöä. Youtube-sovellus on sekä iPadissa että esikoisen puhelimessa estetty kokonaan. Loputtomiin ei YouTubea voi kieltää, mutta ainakin nyt vielä 4- & 6-vuotiaiden kanssa ollaan koettu tämä hyvänä ratkaisuna. 

Ei kannata myöskään turvautua siihen, että lapsille suunnattu Kids Youtube -sovellus olisi turvallinen vaihtoehto, sillä nämä äärimmäisen hyvin algoritmiystävällisiksi rakennetut videot löytyvät myös sieltä, ihan samalla tavalla. YouTube ei tunnista niitä haitalliseksi, eikä niitä kaikkia pystytä poistamaan, sillä niitä ilmestyy niin uskomattoman suuret määrät ihan koko ajan lisää. 

En tietenkään pysty kenenkään muun puolesta sanomaan mitä saa, tai ei saa tehdä. Omatuntoni ei kuitenkaan anna minun pysyä hiljaa, kun ongelma on näinkin laaja. Netin käyttäminen on nykymaailmassa varsin pakollinen taito, ja mitä nuorempana sen oppii, sitä enemmän siitä saa niin arjessa kuin työssä irti. Vastuu pitää meininki turvallisena lapsillemme, on kuitenkin meillä vanhemmilla. Ehdotan että jokainen jolla tuntuu sellainen kutina persposkissa, että tämä kuulostaa tutulta, tarkistaa mitä lapsen käyttämien laitteiden YouTube-historiasta löytyy. 

Mikäli aihe alkoi kiinnostamaan, voi lisätietoa googletella esimerkiksi hakusanalla “ElsaGate”. Suosittelen kuitenkin käyttämään tervettä maalaisjärkeä, mitä niihin hakutuloksiin tulee. Itse aika syvälle kaninkoloon sukeltaneena, ja todella mystisiä juttuja nähneenä, tahdon painottaa ettei kaikkea netissä lukemaansa kannata koskaan uskoa.