Moikka!

Ihan hurjaa ajatella että viikon päästä siirrytään jo uusille kymmenluvuille, toivottavasti niille viimeisille ettei tarvitsisi nelosella alkaville viikoilla kärvistellä. Mutta olen kyllä sanoinkuvaamattoman onnellinen siitä että ollaan jo tänne asti päästy niin että tyyppi on edelleen masussa turvassa ja toivon mukaan pysyy siellä vielä monen monta viikkoa. Tästä kaikesta on kyllä kiittäminen Ottoa ja äitiä, ilman heidän apua mä luultavasti olisin synnyttänyt jo silloin neljä viikkoa sitten.

Mittasin tällä viikolla masunympäryksen ja sain mitaksi hurjat 86cm! Saavuttaakohan mun masunympärys metrin mitan tai  meneeköhän se vielä jopa yli? Viimeksi en tajunnut mahan ympäryksiä mittailla ollenkaan, nyt vain tuli puheeksi Facebookissa odotusryhmäläisten kanssa nuo ympärysmitat niin päätin itsekin kokeilla mitata. Jännä nähdä paljonko se tuosta oikein ehtii vielä kasvaa viimeisten viikkojen aikana!

Multa toivottiin edellisen postauksen kommenttiboksissa, että synnytyksen jälkeen tekisin aina välillä tilannepäivitystä mun palautumisesta. Mun mielestä idea on ihan kiva, niinhän tein viimeksikin, mutta tietysti riippuu ihan siitä miltä mä synnytyksen jälkeen näytän. Jos mulla on vaikka mahan poikki menevä hullu sektioarpi tai jotain muuta vastaavaa niin en välttämättä ole yhtä rohkea kuin Linda Lampenius taannoin omassa blogissaan verisiä synnytyksen jälkeisiä mahakuvia postatessaan. Enkä kyllä usko että te sellaisia kuvia täällä haluaisitte nähdäkään, mun blogi kun ei yleensä ole kovinkaan inhorealistinen vaan enemmänkin sellainen hyvänmielen hömppäblogi.

Tiara nukahti samantien kun tultiin ulkoa pihalta ja on nukkunut pitkästä aikaa lähemmäs kahden tunnin päikkärit (ja nukkuu edelleen)! Mä alan nyt laittamaan ruokaa ja sen jälkeen jatkan ruokapostauksen tekemistä että saan sen valmiiksi vielä tämän päivän puolella! Mukavaa sunnuntaipäivää kaikille <3

Meillä on ollut tosi rento ja kiva viikonloppu vaikka Otto olikin eilen töissä. Ollaan syöty hyvää ruokaa, otettu rennosti ja vietetty aikaa yhdessä. Eilen oli tosiaan se meidän oikea vuosipäivä ja vaikka me ei oltu sovittu että enää viime viikkoisen ravintolaillallisen jälkeen juhlittaisiin sitä mitenkään, oli Otto ostanut mulle mun ihka ensimmäisen oman ruukkukukan ja mä olin kasannut Otolle pienen herkkupakkauksen ja askarrellut kortin. Olin iloisesti yllättynyt kun Otto astui ovesta sisään kukkapaketin kanssa, nyt vaan toivotaan että onnistun pitämään kukan hengissä nimimerkillä edellinen huonekasvini kaktus  kuoli 1-vuotiaana homehtumiseen vaikka kastelin sitä kerran kahdessa kuukaudessa.

Tietenkäänhän mä en muistanut mun ihanaa kukkaa kuvata tänään, mutta täytyy koittaa jos vaikka huomenna muistaisin. Se on valkoinen ja söpö!  Oton paketin sen sijaan kuvasin perusteellisesti jo eilen sitä paketoidessani, ja kortistakin nappasin kuvan:

Ostin Otolle tuollaisen brittiläisen erikoisoluen joka kuulemma oli hyvää, sitten jotain Club-Mate Colaa, amerikkalaisia buffalo wings -maustettuja pretzeleitä, pari Oton lempparimentosta ja purkillisen hernaria. Herra vaikutti olevan paketin sisältöön enemmän kuin tyytyväinen! Mä maistoin noita pretzeleitä ja ne oli ihan yli hyviä (tietenkin, olihan niissä rasvaa ja suolaa vaikka muille jakaa!). Ton hernarin laitoin lähinnä vitsillä mutta se olikin oikeasti Otolle tosi mieleinen, haha! Illalla käytiin vielä kahdestaan saunassa.

Masujuttuja mä höpöttelinkin jo perjantaina jonkinverran, mutta tänään kun tuli uusi viikko täyteen niin ajattelin kuitenkin muodon vuoksi laittaa masukuvaakin ja vertausta Tiaramasuun samoilla viikoilla. Mitään kovin uutta kerrottavaa ei ole perjantain jälkeen tullut, paitsi että vauva-vauhdikas jatkaa mun pahoinpitelyä entistä ronskimmin ottein. Pariin kertaan on joutunut jo puremaan huulta kun kylkiluut on saaneet kyytiä mutta eiköhän se tästä! Enimmäkseen liikkeet tuntuu edelleen vain hassulta ja söpöltä ja on ihanaa seurailla masukaverin toimintaa. Siinä missä Tiaralla muistan havainneeni jonkinlaista rytmiä liikkeiden määrässä ja kellonajoissa, on tämä pikkutyyppi ihan toista maata. Tän tyypin mentaliteetti tuntuu olevan että äitiä monotetaan 24/7!

Tänään ollaan vaan leikitty legoilla Tiaran kanssa ja hengailtu muuten vain, nautittu yhteisestä vapaapäivästä. Ainiin yksi tosi hassu juttu on tapahtunut tämän viikonlopun aikana! Tiara on alkanut juomaan maitoa! Neiti vaan perjantaina aamulla alkoi yhtäkkiä hokemaan että ”maitooo maitoo maitoooo, antaa!” ja mä päätin varovaisesti antaa Tiaralle pienen mukin pohjallisen verran maitoa. Tipa kiskaisi sen ykkösellä alas ja halusi lisää, ja nyt Tiara onkin siitä asti juonut ruokajuomana pelkkää maitoa. Kai se luovuttaminen ilmeisesti on paras keino kun yhtäkkiä Tiara sitten alkoikin juomaan itse maitoa kun lakattiin yrittämästä! Mä oon kyllä tosi tyytyväinen, täytyy toivoa että Tipan maitoinnostus jatkuu tästä eteenpäinkin.

Eikös olekin hieno legotorni?! Mä oon ihan koukussa legoilla rakentamiseen, me rakennellaan Tiaran kanssa joka päivä varmaan ja välillä monta tuntia putkeen. Tiara ei ole osoittanut mitään kyllästymisen merkkejä noihin eläintarhalegoihin mutta mä kaipaisin jo vähän vaihtelua. Olisi kiva rakennella vaikka niitä söpöjä pinkkejä kakkuja ja leivoksia, tai sitten leikkiä vaikka niillä prinsessalegoilla. Täytyy katsoa jos jossain vaiheessa vaikka laajentaisi lego-kokoelmaa! Mitkä on teidän lasten suosikkiduploja, vinkkejä otetaan vastaan!

Mä voisin alkaa nyt tekaisemaan hedelmäsalaattia tuoreesta mangosta, mandariineista, viinirypäleistä ja banaanista. Ensi viikolla mulla on suunnitelmissa toteuttaa vihdoinkin se ruokapostaus pt. 3 kun sitä on toivottu kovasti ja ajattelin pitää myös taas jonkinlaista ruokapäiväkirjaa sitä varten kun sitäkin pyydettiin. Lisäksi pitäisi tehdä valmiiksi se meikkipostaus kun oon jo kuvatkin ottanut sitä varten, mutta jotenkin mä vain halusin kirjoittaa tällä viikolla enemmän ja pohtia vähän syvällisempiä juttuja kuin meikkejä! Kiitokset kaikille jotka ottivat kantaa eiliseen kaksikielisyyspostaukseen, oli mahtavaa lukea teidän kaikkien kokemuksia ja tarinoita ja mä jatkankin pian teille vastailua. Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille<3

Edellisessä postauksessa mainitsinkin että nyt on pikkuhiljaa alkanut kroppakin laittaa vastaan kaikelle puuhailulle ja viimeiset pari päivää olenkin ollut tässä kuumavesipullo ja panadolit kourassa kun on alaselkä ollut niin kipeä! Lääkärissäkin kävin tänään ja sain nyt käskyn ottaa ihan rauhassa ja suunnilleen makoilla vaan kotona. Mulla on supistellut sen verran tiuhaan ja tosiaan särkenyt tota selkää että en kyllä halua itsekään pelleillä yhtään, täytyy vaan toivoa että tämä muutaman päivän lepo auttaisi eikä tarvitsisi makoilla seuraavia kymmentä viikkoa.

Mun raskauden kulkua onneksi seurataan suhteellisen tiuhaan Tiaran ennenaikaisen syntymän takia, että sinänsä on sen puolesta aika turvallinen olo mutta tietenkin olis kiva kun olis joku kristallipallo mistä näkisi miten nämä asiat nyt on menossa. Tai miksei masussa voisi olla vaikka ikkunaa josta tyypin vointia voisi kurkkia?! Mutta kun sellaisia ei kerran ole eikä tule niin näillä nyt sitten mennään mitä on annettu!

Mun oli tänään tarkoitus mennä kampaajalle mutta jouduin nyt peruuttamaan senkin sitten. Toivottavasti ensi viikolla jo olo olisi parempi, olisi nimittäin mukava saada tämä kuontalo kuntoon pitkästä aikaa ja keskiviikkona olisi tarkoitus tavata Kidekollegojani Annaa ja Karoliinaa erään tapahtuman merkeissä. Sormet ja varpaat ristiin että olo helpottuu ja saan ensi viikolla liikkua! Vaikka ensin kaipasin hurjasti sitä että saan vain olla niin nyt kun mielessä jyskyttää pelko 10 viikon pakkomakoilusta on se kiireisyys ja liikkuminen sittenkin kovin houkutteleva ajatus. Onneksi mulla on täällä kotona masutyypin lisäksi kaksi maailman parasta piristäjää, kultaisin ja paras pieni Tiara ja maailman ihanin Otto, muuten en kyllä jaksaisi ollenkaan!

Raskaanaolossa turhauttavinta on epätietoisuus, se että kantaa omassa kropassaan toista ihmistä jonka vointia ei voi tarkkailla 24/7 mitenkään. Se tuntuu niin pirun vaikealta kun sitä masussa asuvaa tyyppiä rakastaa niin mielettömän paljon ja silti ei vain voi tehdä enempää kuin parhaansa ja aina sekään ei riitä. Mä yleensä oon todella positiivinen ihminen ja jaksan uskoa siihen että hyviä asioita tapahtuu, mutta välillä mullakin pelko yrittää ottaa yliotteen ajatuksissa.

Onneksi Otto ei kärsi mistään isien mielialanvaihteluista tai muista myötätuntoraskausoireista  kuten Vauva-lehden taannoisen artikkelin tuleva isi vaan osaa aina sanoa ne taikasanat joilla mut saa rauhoittumaan kun hormonihirmu iskee. Jos mulla ei olisi noin tasapainoista, kannustavaa ja rakastavaa miestä rinnalla niin en usko että kykenisin itsekään olemaan kovinkaan seesteinen tai rauhallinen, varsinkaan näin raskausaikana.

Mitä mä olenkaan tehnyt että olen ansainnut itselleni tuollaisen miehen joka pyytämättä siivoaa koko asunnon ja sen jälkeen leikkii tunteja lapsen kanssa Duploilla kuten esimerkiksi tänään että mä saisin vain levätä? Tai joka kylvettää ja lukee iltasadut ja vie Tiaran nukkumaan ihan itse omasta halustaan (myös tänään) eikä se ole edes mitenkään poikkeuksellista. En edes osaa sanoin kuvailla sitä miten onnellinen mä olen siitä että Otto on mun elämässä, mutta onneksi tiedän että herra itse kyllä tietää miten rakas mulle on. Oton (ja Tiaran tietysti myös) ansiosta tälläiset vaikeammatkin päivät sisältävät naurua, iloa ja rakkautta!

Menipäs lällyksi tämä lopputeksti, hahah! Mä voisin alkaa kyllä nyt syömään vähän muroja iltapalaksi ja katsomaan leffaa Oton kanssa, Tiarakin kun kiltisti vetelee tuolla jo sikeitä. Hyvää yötä teille kaikille ihanuuksille <3

Koska keväthän tunnetusti alkaa siitä kun on tammikuun ensimmäinen päivä, mä oon jo nyt ihan kevätfiiliksellä. Tapaninpäivästä asti olen hehkuttanut terveellistä kevätruokavaliota, kevätvaatteita, kukkia ja hempeitä värejä. Olen googletellut kevättyyliä, miettinyt jouluverhojen tilalle keltaista tai pinkkiä väriä ja popsinut hedelmiä, maitorahkaa ja raejuustoa, mainittakoon tosin että silti olen tarvinnut kyllä muutaman Daim-patukan mutta hedelmien, vihannesten ja proteiinin lisäys tekee silti ihan hyvää jouluähkyn jälkeen.

Kunnon sysäys kevääseen tuli kun meidän ystävät perjantaina toivat ihanan tulppaanikimpun meille mukanaan! Oli ihanaa saada kukkia ja voi kuinka paljon kukkakimppu raikastaa ja piristääkään kodin ilmettä. Ilmeen piristyksestä puheenollen, nyt löytyy keväistä väriä myös blogin ulkoasusta kun ihana Rudi teki mulle uuden  bannerin ja seuraamiskuvakkeet  sivupalkkiin. Kiitos Rudille! Yksinkertaisuudesta en enää suostu luopumaan mutta kyllä mäkin kaipasin tänne vähän väriä ja nyt oon tosi tyytyväinen, toivottavasti tekin!

Tänään vietiin joulukuuset ja koristeet varastoon ja heti tuli siitäkin kevätfiilistä. Jouluverhot ovat vielä paikoillaan koska en ole päättänyt mitä vaihdan niiden tilalle, mutta muuten täällä on aika keväistä jo. Tänään lähti H&M:ltä tilaukseen muutama sisustustyynynpäällinen keväistä ilmettä luomaan ja vielä on hakusessa siis ne keväiset verhot keittiöön. Pinkki ja keltainen on mun mielestä ihanan pirteitä värejä  ja niistä haaveilen verhoissakin, mutta vielä en ole löytänyt mieleisiäni. Täytyy siis jatkaa etsintöjä vielä, verho-ongelmaa mulla oli ennen jouluakin mutta lopulta löysin kivat joten nytkin pitää vain jaksaa koluta kauppojen valikoimia. Nyt voisin kuitenkin laittaa muutaman kuvan viikonlopulta!

Toi smoothie jota tein oli tosi hyvää, ohje löytyy uusimmasta Pirkka ruoka-lehdestä, mutta mä muistan sen myös ulkoa ja siihen tuli 250g rasvatonta maitorahkaa, 3dl Appelsiinimehua, 1tlk  säilykepersikoita ja yksi banaani. Makeuttamaan hunajaa tai sokeria pikku tilkka jos haluaa, mun mielestä se ei tarvinnut kyllä mitään. Ja sitten vaan kaikki blenderissä tai sauvasekoittimella sekaisin ja namskis! Tiara tykkäsi kuin hullu puurosta ja Ottokin kehaisi. Kuvissa myös maailman suloisin pikku Mörkö, ihana virnistelijä Tirriäinen ja minä toivottavasti viimeistä kertaa näillä tynkäripsillä, huomiseksi olisi nimittäin aika varattuna mun elämän ensimmäiseen ripsienpidennykseen! Tänään mulla on rv 23+0 ja ajattelin huomenna kirjoitella masukuulumisia kun tänään Otto oli töissä enkä saanut päivänvalossa masukuvia otettua.

Hyvää yötä kaikille ja ihanaa alkavaa viikkoa!