Kaupallinen yhteistyö: Visit Oulu, Oulun kaupunki, Visit Liminka & Visit Raahe.

Meidän perheen tämän kesän odotetuin reissu on nyt tehty, kun kotiuduttiin viime viikolla Pohjolan Rengastieltä. Ja mä en kestä, miten mahtava ja ikimuistoinen reissu meillä oli! Kaikki meni reissulla todella hyvin, vaikka jännitystäkään ei elämästä puuttunut, kun Oulussa ollessamme sinne iski aivan älytön myrsky, josta lehdissäkin uutisoitiin. Mutta onneksi me selvittiin ehjin nahoin ja päästiin jatkamaan reissua. Tässä postauksessa kerron meidän vinkit Pohjolan rengastien kohteisiin. Nämä sopivat kaikki loistavasti lapsiperheelle, mutta ehdottomasti myös ilman lapsia. Tästä postauksesta löydät ravintolasuositukset, käyntikohteet ja ihanimmat yöpymispaikat Raahesta, Oulusta ja Limingasta. Hyppää mukaan meidän reissuun!

Ensimmäinen kohde: Raahe

Saavuttiin Raaheen myöhään perjantaina illalla ja suunnattiin heti ensimmäisenä ravintola Raahen Hoviin syömään. Saatiin ihan mielettömän ystävällistä palvelua, vaikka oltiin perillä vasta iltakahdeksan jälkeen lasten kanssa, ja vasta silloin mentiin syömään. Raahen Hovissa oli herkulliset ruuat ja miellyttävä sisustus. Lapsetkin söivät kaikki lautasensa tyhjäksi. Lasten listalta löytyi mm. siikaa, broileria ja lehtipihviä, sekä vauvoille oma sormiruoka-annos, mikä täytyykin pitää mielessä meidän tulevan beibin kanssa.

Majoituttiin Vanhassa Raahessa aivan rannan tuntumassa upeassa Willa Katariinssa, Katariinan Kamarissa, joka on yli 200-vuotias talo. Katariinan kamarin pihapiirissä asustelee kanoja ja siellä on henkeäsalpaavan kaunista. Vaikka talo oli vanha, sieltä löytyi kaikki modernit mukavuudet meidän lapsiperheelle ja siellä oli oikein hyvä yöpyä. Lapset rakastivat tutkia talon vanhoja aarteita ja siellä oli lisäksi paljon kirjoja, leluja ja muuta kivaa tekemistä. Lapset saivat nukkua ihanissa muumilakanoissa. Aamiainen tarjoiltiin pihapiirin aitassa ja sekin oli oikein monipuolinen ja hyvä, saatiin jopa lettuja ja hilloa, mikä oli tietenkin lasten mieleen.

Raahessa oli myös paljon hauskaa tekemistä! Ensimmäisenä aamulla suunnattiin suppailemaan XL-suplaudalla Botnia Outdoorin kanssa. En ollut koskaan ennen nähnytkään XL-suplautaa, ja yllätyin, että sen kyytiin mahtui jopa kahdeksan henkeä. Meillä oli aivan huippu ohjaaja, joka lähti mukaan ja mahduttiin siis laudalle koko perhe. Se oli niin rentouttavaa ja ihanaa! Suppailupaikka oli niin ihanan suojaisa, vesi oli aivan tyyntä ja kyyti tasaista. Mua etukäteen hieman jännitti, miten onnistuu näillä raskausviikoilla, mutta siis mulla oli oikein leppoisaa siinä laudan kyydissä ja Otto, ohjaaja ja meidän esikoinen meloivat. Tehtiin ihana lenkki kauniissa auringonpaisteessa. Sen jälkeen Otto testasi vielä tavallista sup-lautaa ja lapset leikkivät sen aikaa kauniilla uimarannalla, josta löytyi myös hauska karuselli.

Lounasta me syötiin Raahen uudessa Piknik-puistossa, josta tosin siirryttiin nopeasti parin sadan metrin päähän toisen puiston penkeille syömään, kun lapset halusivat mennä ihanaan leikkipuistoon leikkimään. Meidän piknik-eväät valmisti Puolu Catering, jolla on oma Puolu Street -ruokakoju Raahen Museon rannassa. Saatiin ihan mieletön piknik-satsi, mm. herkullisia minipizzoja, croissantteja, dippivihanneksia ja hedelmiä, valkosuklaacookieita, vaahtokarkkeja, smoothieita ja inkivääri-puolukkakuplajuomaa. Puolun kautta voi tilata myös Juhannukseksi juhannuskasseja ja vaikka tarjoilut omiin juhliin.

Piknik-lounaan jälkeen oli vuorossa vierailu Pakkahuoneen museossa siinä museorannassa aivan kävelymatkan päässä, ja siellä oli ihan valtavasti mielenkiintoista nähtävää. Lapsia kiinnosti hurjasti kaikki historialliset asut ja esineet ja olipa museossa myös vanha merimieskirkko ja harvinaisia luita, esineitä, koralleja ja muuta, mitä merimiehet olivat tuoneet matkoilta mukanaan.

Museokäynnin jälkeen piipahdettiin seuraajien suosituksesta kahvilla Langin kauppahuoneella ja kuljailtiin Vanhassa Raahessa upeiden puutalojen keskellä. Raahesta jäi kyllä hyvä fiilis, kaikki oli helposti kävelymatkan päässä lasten kanssa ja Vanha Raahe on todella tunnelmallinen.

Raahen kohteet:

Majoitus:

Katariinan kamari

Ruokailu:

Raahen Hovi

Puolu Catering/ Puolu Street

Käyntikohteet:

Raahen Piknikpuisto

Botnia Outdoor sup-lautailu

Pakkahuoneen museo

Toinen kohde: Törmälän tila & Siikajoki

Toiseksi yöksi me suunnattiin Törmälän tilalle Siikajoelle. En ole oikein koskaan itse tainnut harrastaa maatilamatkailua, mutta tämä oli ainakin ihan super ihana kohde! Yövyttiin kaksikerroksisessa ranta-aitassa, johon meidän perhe mahtui hyvin. Tilalla oli rannassa suloisia kesälampaita, joita sai käydä rapsuttelemassa. Saunottiin valtavassa saunarakennuksessa oikein kunnon puusaunassa ja paljukin oli lämmitetty meitä varten. Törmälän tilalla oli todella herkullinen aamupala ja ihanaa ja ystävällistä henkilökuntaa. Siellä voi kokeilla majoitusta myös puusta roikkuen Tentsilessä! Ilman tätä mun valtavaa mahaa olisin varmasti halunnut kokeilla sitäkin. Lämmin suositus Törmälän tilalle. Lapset viihtyivät pihalla keinuen ja jättishakkia pelaten ja välillä lampaita rapsutellen.

Kolmas kohde: Liminka

Hyvin nukutun yön jälkeen ajettiin muutaman kymmentä kilometriä kohti Liminkaa ja Kukka- ja Eläinpuisto Escurialia. Niin hassua, että en ollut koskaan aiemmin kuullut siitä, vaikka kuitenkin Limingan ohi on tullut mentyä moneen kertaan. Escurial vei aivan meidän sydämen, niin ihana eläinpuisto! Siellä eläimillä oli paljon tilaa olla ja niitä pääsi katsomaan läheltäkin. Joka puolella oli myös upeita kukkaistutuksia. Escurialista löytyy mm. laamoja ja alpakoita, aaseja, emuja, paljon erilaisia lintuja, kilpikonnia, kaneja, vuohia ja ankkoja. Siellä oli tosi paljon nähtävää lasten kanssa ja me oltaisiin varmasti viihdytty siellä vaikka kokonainen päivä. Henkilökunta oli myös ihanan rempseää ja kertoi mielellään eläimistä. Ihan mainio retkikohde koko perheelle!

Limingassa on paljon kiinnostavia eläimiä, sillä Kukka- ja eläinpuiston jälkeen ajettiin Limingan luontokeskukselle, joka oli tosi mahtava! Liminganlahden luontokeskuksella voi lainata kiikarit ja lähteä lintubongailemaan 600 metrin päähän lintutornille. Lisäksi luontokeskuksessa on näyttelyitä, joissa pääsee tutustumaan lintuihin monella eri tavalla. Siellä oli paljon nimenomaan toiminnallista tekemistä lapsille, eli ei ollut vain sellainen ”katsele ja kävele” -museo. Monia asioita pääsi itse kokeilemaan ja tarjolla oli esimerkiksi hauskoja virtuaalisia pelejä, joita sai kokeilla, sekä upea satunurkkaus ylhäällä. Liminganlahden luontokeskuksella voi myös ruokailla, siellä on kahvila, jossa on tarjolla lounasta ja kahvilatuotteita ja esimerkiksi jäätelöä. Tosi huikea ja maksuton kohde!

Käyntikohteet:

Kukka- ja Eläinpuisto Escurial

Liminganlahden luontokeskus

Neljäs kohde: Oulu

Limingasta ajettiin lasten kanssa Ouluun ja siellä viihdyttiinkin reissun viimeiset päivät. Koska sunnuntai oli hieman pilvinen ja sateinen, me suunnattiin Oulun tiedekeskus Tietomaahan, jossa olin käynyt viimeksi yläkouluiässä! Tietomaassa oli monta kerrosta täynnä tehtävää ja kokeiltavaa lasten kanssa. Tietomaassa pääsimme kokeilemaan mm. kelkka- ja vuoristoratasimulaattoreita, tutustumaan sattumaan ja todennäköisyyksiin, ajamaan hurjalla vaijeripyörällä ja matkustamaan aikakoneella. Tietomaa on kyllä yksi Oulun kivoimpia kohteita lasten kanssa, siellä on niin paljon mielenkiintoista nähtävää ja opittavaa.

Majoituttiin Oulussa kaksi yötä Nallikarin upeassa Poiju Villassa, jotka ovat siis vuokrattavia moderneja huviloita aivan hiekkarannan tuntumassa. Meidän villa tuntui varsin hulppealta ilmastointeineen ja omine saunoineen. Sieltä löytyi kaikki modernin kodin mukavuudet ja enemmänkin. Villassa mahtui hyvin kahdessa makuuhuoneessa nukkumaan tällainen viisihenkinen perhe, ja olohuoneen levitettävälle vuodesohvalle olisi mahtunut vielä kaksi tyyppiä. Nallikari on mahtava paikka kesämatkailijoille, siellä on erilaisia majoitusmahdollisuuksia leirintäalueesta isoihin villoihin ja kaikkeen siltä väliltä. Leirintäalueella palvelee myös Nallikari Bistro ja Bakery, josta me saatiin aamupalat pienestä aamupalabuffetista. Bistro ja Bakery tarjoaa myös lounasta ja bistro menun, kahvilatuotteita ja jäätelöä ja paljon muuta. Oiva kohde, jos käy Nallikarissa ihan muuten vain!

Illallisella ruokailtiin tunnelmallisessa Sokeri-Jussin Kievarissa Oulun Pikisaaressa, joka on yksi mun lempipaikkoja Oulussa. Pikisaari on Oulun keskustan tuntumassa oleva idyllinen saari ja Sokeri-Jussin Kievari taitaa olla Pikisaaren tunnetuin kohde. Siellä tarjoillaan mm. Oulun perinneruokaa Rössypottua, mutta Rössypotun lisäksi sieltä saa myös muita mielettömiä herkkuja. Sokeri-Jussin Kievarissa löytyi lapsillekin oma lista, ja lasten listalla oli perus nakkien ja ranskalaisten lisäksi myös esimerkiksi paistettua kuhaa ja broileria. Herkuttelin itsekin (aikuisten :D) paistetulla kuhalla ja Otto söi härkää.

Aloitettiin meidän maanantaiaamu vierailulla meille tuttuun Vauhtipuistoon. Vauhtipuisto löytyy aivan Nallikarin läheltä ja se on mainio huvipuistokohde pienten ja vähän isompienkin lasten kanssa. Olen ennenkin Vauhtipuistosta kirjoittanut, mutta se on Suomesta ylivoimaisesti mun lempi huvipuisto pienten 1-5v lasten kanssa, sillä siellä lähes kaikki on sellaista, mitä ihan pienetkin voivat jo kokeilla. Isommillekin Vauhtipuistosta löytyy kyllä tekemistä, kuten autoja, pomppulinnoja, liukumäkiä ja huvipuistolaitteita. Vauhtipuistoon oli tullut sitten viime käynnin myös uusia laitteita, kuten mahtava Hyrskyn Tyrsky -laiva ja Hupi Pallot kuumailmapallokaruselli.

Vauhtipuisto on sopivan pienellä alueella, niin siellä ei mene kukaan hukkaan ja kaikki löytävät toisensa kätevästi, vaikka isommat menisivätkin laitteisiin keskenään pienempien käydessä jossain toisessa laitteessa. Vauhtipuistoon pääsee helposti joko omalla autolla tai Kaupunkijuna Kompiaisella, jonka kyyti kuuluu rannekkeen hintaan. Kompiainen kulkee sekä Nallikarista että keskustasta Vauhtipuistoon ja takaisin.

Vauhtipuiston jälkeen suunnattiin piknikille Nallikarin uimarannalle ja haettiin herkulliset piknik-eväät Nallikari Bistro & Bakerysta. Ehdittiin onneksi syödä meidän eväät ja nauttia upeasta hellepäivästä Nallikarin rannalla, ennen kuin myrsky tuli yhtäkkiä päälle ja kaikki ihmiset lähtivät juoksemaan! Tämä oli täysin poikkeuksellista, en ole ikinä kokenut mitään vastaavaa, vaikka Nallikarissa olen käynyt kymmeniä kertoja. Mutta onneksi meidän Poiju Villa oli niin lähellä, niin päästiin nopeasti sinne suojaan ja kuivattelemaan, kun kastuttiin kaatosateessa. Ja onni, että oltiin juuri saatu eväät syödyksi.

Meidän kohteena olisi maanantaina ollut vielä Linnasaaressa sijaitseva Vesipuisto Lappis, joka olisi varmasti ollut ihan mieletön! Myrskyn vuoksi ei kuitenkaan tällä kertaa päästy sinne, vaan se jäi nyt sitten seuraavalle reissulle odottamaan.

Illallista nautittiin Nallikarin uimarannalla sijaitsevassa ravintola Nallikarissa, jossa myös löytyi kattava lasten lista sekä monipuolinen, tuore ja laadukas lista aikuisille. Otto valitsi tällä kertaa burgeria ja itse herkuttelin nokkoslasagnella, jollaista en ennen ollut maistanutkaan. Nokkoslasagne oli täynnä makua.

Oulun kohteet:

Majoitus:

Poiju Villas Nallikari

Ruokailut:

Nallikari Bistro & Bakery

Sokeri-Jussin Kievari

Ravintola Nallikari

Käyntikohteet:

Tiedekeskus Tietomaa

Vauhtipuisto

Nallikarin uimaranta

Vesipuisto Lappis

Pohjolan rengastie on ihan uusi kokemusrikas reitistö ja mun mielestä ihan huippu konsepti! Pohjolan rengastiellä pääsee kokemaan monipuolisesti avomerta, jokisuistoa, metsää ja luontoa ja siellä on runsaasti mielenkiintoisia kohteita niin lapsiperheille kuin kaikille muillekin. Rengastietä pitkin kuljettaessa voi kokea Suomen luonnon ääripäät ja yhdistää sen kaiken vielä kaupunkielämään ja elämyksiin. Ja juuri näin me mun mielestä tehtiin!

Saatiin nähdä mieletöntä jokisuistoa Siikajoella, paljon eläimiä ja lintuja Limingassa, maatilaelämää Törmälän tilalla, ihanaa vanhan kaupungin tunnelmaa ja historian havinaa Raahessa ja Oulussa paljon kaupunkiaktiviteetteja ja herkullisia ravintoloita. Saatiin tavata ihania ja sydämellisiä yrittäjiä, jotka palvelivat meitä turisteja täydellä sydämellä. Pohjolan rengastien varrelta löytyy kymmeniä ihania majoituspaikkoja, ruokapaikkoja ja elämyskohteita, niin autoilijoille kuin julkisilla kulkevillekin. 

Jos suunnittelet kotimaan matkaa  lähiaikoina, niin Oulun tyttönä minä suosittelen erittäin lämpimästi kyllä näitä Pohjolan rengastien kohteita. Reitti toimii ympäri vuoden ja jokainen vuodenaika tuo kohteisiin omat upeat erityispiirteensä. Meillekin jäi vielä ihan valtavasti nähtävää ja koettavaa myös tuleville reissuille. Kiitos Visit Liminka, Visit Raahe ja Visit Oulu tästä ikimuistoisesta reissusta! Me saatiin ihania ja lämpimiä muistoja, uusia kokemuksia ja mahtava aloitus kesälle!

Kun alkuvuodesta kirjoittelin siitä, että on ihanaa kun lapset ovat nyt kaikki isompia ja se mahdollistaa sellaisia asioita, mitkä ennen olisivat olleet ehkä hankalampia toteuttaa, puhuin meidän kesäsuunnitelmista. Tarkoitin erityisesti sitä, kuinka meillä oli tämän kesän suunnitelmissa Euroopan roadtrip meidän omalla autolla. Ideasta oli puhuttu jo useampi vuosi ja tänä kesänä ajoitus olisi ollut loistava: Otolla opintovapaan vuoksi paria kurssia lukuunottamatta vapaa kesä, lapsilla 10 viikon kesäloma ja kuopuskin sen verran iso, että matkustaminen on jo hyvin helppoa ja joustavaa. Aloitettiin matkan suunnittelu jo alkutalvesta ja meille alkoi pikkuhiljaa hahmottua hyvä reitti n. kolmen-neljän viikon reissulle. Säästöjäkin oli kertynyt hyvin reissubudjettiin.

Ensin lautalla Tukholmaan, ja sitten Ruotsin läpi Malmön kautta Tanskaan. Tanskasta Saksaan ja Saksassa viihdyttäisiin pidemmän aikaa. Saksasta lopulta Ranskaan ja Ranskassakin viihdyttäisiin pidempi tovi. Ranskasta Italiaan, joka olisi reissun käännekohta. Sieltä sitten lähdettäisiin pikkuhiljaa kotiinpäin Itävallan, Tsekin ja Puolan kautta. Päiväkohtaiset ajomatkat oli tarkoitus pitää 300-600 kilometrissä ja tehdä myös pidempiä pysähdyksiä, eli joka päivä ei ajettaisi. Yhden yön yöpymiset pääosin edullisissa hostelleissa ja pidemmillä pysähdyksillä kivoissa hotelleissa. Telttailua leirintäalueillakin mietittiin, ainakin teltan olisi voinut ottaa mukaan varmuuden vuoksi. Tälle reitille osuu hurja määrä ihania paikkoja, joissa olisi lasten kanssa vierailtu: Legolandista Disneylandiin ja Europa Parkista Prateriin.

Mutta nyt ei päästä tälle reissulle. Enkä tiedä milloin tulee olemaan seuraava hyvä ajankohta, vai tuleeko sitä ikinä ennen eläkeikää. Ehkä tulee, ehkä ei. Ensi vuonna vasta näemme, millaiseksi Oton työelämä muodostuu koulusta valmistumisen jälkeen. Onko hänellä vapaus päättää omista työajoista ja miljööstä, jossa työskentelee, vai lakisääteiset loma-ajat, jolloin näin pitkä reissu veisi lähes kaiken loman, eikä jäisi aikaa lomailla sukulaisten kanssa kotimaassa kesäloman aikana (kuten me halutaan myös tehdä). Sitä ei voi vielä tietää. Unelmareissun peruuntuminen yhdeltä kesältä on kuitenkin hyvin pieni murhe verrattuna siihen, mitä koronavirus voi aiheuttaa, eikä me sitä jäädä harmittelemaan todellakaan.

Kyllä sen varmasti voi jollain aikataululla toteuttaa joskus ja lyhyemmän Eurooppa road tripin varmasti melkeinpä milloin vain tätä vuotta lukuunottamatta. Mutta hitsi se olisi ollut kiva reissu tehdä! Oltaisiin voitu pakata ensi viikolla kimpsut ja kampsut, ottaa auto alle ja lähteä. Se olisi ollut niin siistiä. Nokka kohti Eurooppaa ja koko maailma avoinna.

Mutta nyt ei lähdetä. Ensi viikolle ei ole mitään suunnitelmia, paitsi kampaajalla ajattelin käydä ekaa kertaa sitten tammikuun. Ehkä mennään uimaan, sääennusteet lupailivat yhdelle päivälle jopa 27 astetta. Ehkä heittäydytään hurjaksi ja käydään joku päivä ravintolan terassilla syömässä, kun ne maanantaina jälleen avautuvat.

STM:n Kirsi Varhilan mukaan vahva suositus on, että tällä hetkellä kotimaassakaan ei matkailla. Matkailusta vastaava ministeri Mika Lintilä taas kannusti Twitterissä ihmisiä kotimaan matkailuun. Hallitus ei ole vielä tehnyt linjausta kotimaan matkailun suhteen, mutta siitä tullaan tekemään erillinen linjaus, jota me odotamme kuumeisesti ja niin varmasti moni muukin. Voisiko olla mahdollista, että meidän kovasti odotettu Euroopan roadtrip voisi vielä vaihtua kenties kaikkein jännittävimpään vaihtoehtoon – tutkimusmatkaan omaan kotimaahan?

Olisi aivan ihanaa tehdä roadtrip Suomessa. Täällä on niin paljon upeita paikkoja, joissa en ole vielä ikinä käynyt! Olen koko ikäni matkustanut autolla Suomen halki, mutta lähinnä nelostietä pitkin Ouluun, sekä tietysti Turkuun ja Tampereelle. Itärajan seutu ja monin paikoin myös länsirannikko on mulle täysin tuntematonta aluetta. En ole käynyt esimerkiksi Porissa tai Raumalla ikinä ja Vaasassakin vain kerran joskus vuoden ikäisenä. Kuopiossa en ole käynyt ja Joensuu on ihan tuntematon. Pohjoisin paikka, jossa olen vieraillut on Rovaniemi.

Saa nähdä millainen linjaus tulee, pysytäänkö tänä kesänä ihan vaan Uudellamaalla vai päästäänkö Ouluun tai jopa Suomi-roadtripille. Pidetään sormet ristissä ja peukalot pystyssä, että päästäisiin tänä kesänä tutustumaan uusiin paikkoihin edes kotimaassa. Vielä en ole luopunut toivosta. Kaikkien kotimaisten matkailualan yritysten puolesta toivon tietenkin myös ihan valtavan paljon, että jos se vain on turvallista, matkailu kotimaassa sallittaisiin.

Yle:n tekemän kyselyn mukaan koronavirus on vaikuttanut neljän viidestä vastaajasta matkasuunnitelmiin, eli reippaasti suurimmalla osalla 400 vastaajasta. Meillä suuri helpotus on se, että koska oltiin menossa niin ”go with the flow” -meiningillä, niin ei oltu tehty myöskään mitään varauksia mihinkään suuntaan.

Miten korona on vaikuttanut teidän kesä- tai matkasuunnitelmiin? 

Meidän perheessä ei ennen kuopusta ole ollut sellaista todellista muumi-fania. Toki Oton kanssa tykätään kovasti muumeista, olivathan ne meidän omassa lapsuudessa aivan super iso juttu. Isommat tytöt eivät kuitenkaan koskaan oikein innostuneet muumeista sen enempää, vaikka ihan mielellään ovat kuunnelleetkin muumi-satuja. He eivät ole koskaan pyytäneet erikseen muumi-leluja kaupasta, tai halunneet katsoa telkkarista nimenomaan muumeja, mutta ovat saattaneet katsella jos ne ovat sattuneet tulemaan.

Kuopus on kuitenkin aivan kertakaikkisen toista maata. Yksi hänen ihan ekoista sanoistaan oli ”muumi”, ja hän on bongannut muumeja siitä asti kun oppi huutamaan ”muumi”. Hän bongaa muumimainokset auton ikkunasta, muumi-lehden kaupan lehtihyllystä ja muumipehmolelun valokuva-albumin valokuvasta. Hän rakastaa muumimusiikkia, muumikirjoja, muumipehmoleluja, Muumilaakson tarinoita ja ihan kaikkea muumi-aiheista. Muumi-astiat on best, muumi-pelit on best ja iho kuivataan uinnin jälkeen muumi-pyyhkeellä. Hän huomaa, jos naapuri kävelee pihan ohi muumi-pyyhe laukussa menossa uimaan. Silloinkin hän kiljaisee ”MUUUUUUUMI!”. Ihan uskomaton muumifani siis, muumifanituksen taso lähentelee jo kesäkuun keikalla bongattuja mmer-esiteinejä.

Siksi päätettiinkin lähteä käymään tänä kesänä Muumimaailmassa, missä ei oltu ennen perheenä käytykään. Reissu toteutettiin ihan extempore-meiningillä, kuten niin monet muutkin kesäreissut tänä kesänä. Aamupäivällä päätettiin, että tänään lähdetään Muumimaailmaan, ja niin tehtiin.

Sää oli uskomattoman kaunis ja helteinen kun saavuttiin Muumimaailmaan, mutta ekan tunnin jälkeen alkoi ihan hurja kaatosade ja ukkonen. Me pakoiltiin sadetta ensin Poliisimestarin talossa, ja sitten Pizza&Pasta-ravintolassa. Onneksi sade meni ohi, ja päästiin kiertämään Muumimaailma rauhassa loppuun. Meidän lapset tykkäsivät tosi paljon Muumimaailmasta, ja jopa taapero jaksoi katsoa teatteriesityksen Teatteri Emmassa kokonaan.

Mä olin itse ehkä vähän yllättynyt siitä, miten ”pieni” Muumimaailma loppupeleissä oli, koska tietty kun itse oli käynyt siellä viimeksi alle kouluikäisenä, sen muisti paljon suurempana. Ja onhan toki Muumimaailma myös muuttunut paljon mun lapsuudesta. Kiva paikka oli, mutta en usko, että siitä tulee muumifanista huolimatta mikään joka kesän kohde, sillä ihan niin paljoa siellä ei ollut nähtävää. Mutta ehdottomasti mennään joskus toisenkin kerran! Ja varmasti paikka uudistuu jonkin verran aina välillä, mä näen siellä kyllä paljon potentiaalia. Lapsista parasta oli tietenkin muumihahmojen haliminen, sekä heidän taloissa vieraileminen ja labyrintti.

Me yllätyttiin myös siitä, miten aikaisin Muumimaailmassa menivät palvelut kiinni! Yritettiin mennä buffet-ravintolaan syömään varttia vaille neljä, mikä mielestäni on aika normi ruokailuaika, mutta se sulkeutui neljältä. Päädyttiin sitten sinne Pizza & Pasta -ravintolaan, joka oli auki puoli kuuteen. Mieluummin oltaisiin syöty buffassa, koska siellä oli terveellisiäkin vaihtoehtoja. Kuusi pizzaslicea ja yksi lasten pasta-annos juomineen pikaruokalassa maksoivat 60 euroa, siinä missä kotiruokatyyppinen buffet olisi ollut meidän koko perheeltä alle 50 euroa. Jotenkin tuntui että hinnat meni vähän väärin päin? Toivottavasti joskus näihin aukioloaikoihin voisi ehkä tehdä tarkistusta, sillä tuntuu tosi hassulta, että joku näinkin mahtava kohde sulkeutuu jo kuudelta kesällä, kun kaikki ovat muutenkin liikkeellä myöhempään. Varsinkin se tuntuu oudolta, että ravintolat sulkeutuvat niin aikaisin.

Mutta joo, meillä oli kiva reissu, eikä sade haitannut yhtikäs mitään. Päin vastoin, siitä tuli meillle hauska ja ikimuistoinen reissu, kun juostiin yhdessä hurjassa vesisateessa, ja kuunneltiin ukkosen jyrinää Poliisimestarin vankityrmässä.  Taapero oli aivan innoissaan, ja reissun aikana hän oppi vihdoin sanomaan ”Muumimamma”, kun tähän asti kaikki on olleet vaan ”muumi”. Nyt hän osaa jo kaksi muumia siis! Hän on puhunut reissusta jo monta kertaa ”Muumimamma, hali. Muumimaa, hali. Muumi koti”, että taisi tosiaankin tehdä vaikutuksen.

Oletteko te käyneet Muumimaailmassa? Millaisia kokemuksia Muumimaailmasta teillä on? 

Lähdettiin eilen ihan extempore lasten sokeriserkkujen kanssa käymään Inkoossa Lomamäen lemmikkipuistossa, josta en ollut ennen kuullutkaan, ennen kuin Oton pikkuserkku sitä ehdotti. Lomamäen lemmikkipuisto sijaitsee siis Inkoossa n. 50km päässä Helsingistä, ja siellä on paljon ihania eläimiä. Lomamäen lemmikkipuisto eroaa muista meidän vierailemista eläintarhoista siinä, että siellä eläimiin saa ottaa kontaktia, ja siihen rohkaistaan ihan kunnolla. Toki kotieläinpihoillakin saa syöttää vuohille ruohoa ja tykätään kovasti käydä myös niissä, mutta tuolla mä pääsin syöttämään KETTUA! What!

Enpä olisi ikinä elämässäni uskonut, että pääsen syöttämään kettua, kun näin vasta tänä kesänä muutenkin ekan kerran ketun luonnossa, juoksemassa tien yli Kehä 1:llä Espoossa. Lomamäen lemmikkipuistossa oli kaksi kettua, joista toinen oli kuulemma pelastettu ojasta ihan pienenä vauvana siskonsa kanssa, ja sisko oli saatu hoidettua ja kuntoutettua niin hyvin, että sen pystyi palauttamaan luontoon, mutta tämä toinen kettu oli sitten jäänyt lemmikkipuiston asukkaaksi. Valkoinen kettu taas oli pelastettu turkistarhalta. Molemmat olivat tosi kesyjä ja oikein hakeutuivat meidän ihmisten lähelle hakemaan herkkuja ja rapsutuksia, ja nuuskimaan.

Kettujen syöttäminen oli opastettua, ja kaikkien piti istua kalliolla, ja ketut saivat itse tulla omaan tahtiin siis luokse. Se sujui tosi hyvin, ja meidän isommatkin tytöt pääsivät kokeilemaan. Otto piti myös viljakäärmettä kädessä, ja me silitettiin sitä! Se oli niin sileä, oltiin kaikki ihan yllättyneitä, että käärme tuntui niin sileältä, kun jotenkin oli ajateltu että ne tuntuvat enemmän samalta kuin vaikka kalan suomut.

Kettujen lisäksi Lomamäellä oli pesukarhuja, frettejä, poroja, alpakoita, aasi, kilpikonna, heppoja, possuja ja piikkisika, kalkkunoita, kanoja, käärmeitä, papukaijoja ja vuohia. Tarjolla oli siemenkuppeja, joista sai antaa linnuille siemeniä. Hepoille ja vuohille sai antaa ruohoa. Meininki oli ihanan rentoa ja maanläheistä, ja paikka oli oikeasti aivan uskomattoman kotoisa ja kaunis. Lemmikkipuistossa oli kahvila, josta sai ostaa syötävää, ja sinne sai myös viedä omat eväät ja syödä niitä. Lemmikkipuistossa oli myös lapsille leikkipaikka, missä oli hiekkalaatikko, pomppulinna, trampoliini ja paljon leluja.

Paikan omistajat itse asuvat siellä paikan päällä, ja kaikesta tuli ilmi, miten paljon eläimistä tiedetään, niitä rakastetaan ja hoivataan. Täällä oli ilo käydä. Yhden hengen sisäänpääsymaksu on 15€ (kaikilta yli 3-vuotiailta), mutta perhelippu (max. 6hlö) maksaa vain 50€. Oli todellakin ajomatkan ja pääsylipun arvoinen kokemus, aika kului kuin siivillä, ja oli tosi siistiä päästä kuulemaan eläimistä paljon lisää, ja oikeasti ottamaan kontaktia niihin.

Jos kesälle on suunnitteilla yksi eläinpuistoreissu, suosittelen ehdottomasti tätä, sekä pienten että isojen lasten kanssa. Pienten kanssa helppoa on se, että kaikki eläimet näkee oikeasti läheltä, eikä tarvitse yrittää tihrustaa jotain nukkuvaa tiikeriä lasikopin perällä olevan kopin perältä. Paikalla on myös lyhyet välimatkat, joten pienempikin taapero jaksaa tallustaa. Isompien kanssa kivaa on se, että he pääsevät osallistumaan niin paljon, että aika ei varmasti käy pitkäksi.

Mä suosittelen ihan täydestä sydämestäni, aivan ihana paikka! Ootteko te käyneet Lomamäen lemmikkipuistossa?

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä ABC-asemien kanssa.

Pitkän matkan ajelijat

Jokainen blogiani pidempään seurannut tietää, että me ajetaan paljon pitkää matkaa autolla. Yleensä väli on Helsinki-Oulu tai Oulu-Helsinki, mutta joskus ajellaan myös Turkuun päin, tai pyörähdetään Oulusta Haaparannalla. Meidän lapset ovat melko tottuneita matkustajia, ja automatkat sujuvat lähes poikkeuksetta sutjakkaan ja ongelmitta, ilman takapenkin marinoita ja ”milloin ollaan perillä?” -kyselyitä. Me ollaan kehitetty ne meidän omat hyvät keinot selvitä pitkistä automatkoista lasten kanssa kivuttomasti, ja taaperoikäinen kuopuskin on jo pitkän matkan konkari.

Autossa viihtymiseen avaimia ovat mukavuus ja mielekäs ajanviete lapsilla, jotka ollaan ratkaistu siten, että lapsilla on mahdollisimman mukavat, turvalliset ja tilavat istuimet, sekä paljon kivaa tekemistä puuhakirjoista medialaitteisiin ja piirustuslautoihin. Se kaikkein tärkein mukavan matkan mahdollistaja on meillä kuitenkin pysähdys, joita tehdään tarpeen mukaan, mutta pyritään yhteen. 90% matkoista me tehdäänkin yhden pysähdyksen taktiikalla, myös HKI-Oulu -välillä. Me ollaan kaavoihin kangistuneita, sillä tällä välillä me pysähdytään joka kerta tismalleen samalla asemalla, joka on Äänekoskella nelostien varressa sijaitseva Hirvaskankaan ABC-asema.

Paras pysähdyspaikka nelostiellä

Hirvaskankaan ABC on valikoitunut meidän vakkariksi monestakin syystä, joista ensimmäinen on varmaan se, että me käytiin siellä aina myös mun äidin kanssa silloin, kun asuin vielä äidin kanssa. Toinen hyvä syy on se, että se sijaitsee sopivasti juuri puolimatkassa tällä ajovälillä, jolloin ei ehdi tulla liian kova nälkä kummallakaan välillä, kun syö lähtiessä hyvin. Yhtä pysähdystä ajatellen etappi on loistavassa kohdassa! Oikeasti meillä on kuitenkin myös monta muuta syytä valita juuri ABC samassa kohdassa sijaitsevista kolmesta huoltoasemasta.

ABC:lla on siistit, viihtyisät ja mukavat lastenhoitotilat, kun meidänkin perheessä vielä on vaippaikäinen. Sinne suunnataan aina ekana, ja koskaan ei olla jouduttu jonottamaan lastenhoitohuoneeseen, vaan aina on päästy heti, sillä niitä on useampi. Lastenhoitotiloissa on myös sekä lasten että aikuisten WC, ja onkin helppoa, kun nämä ovat kaikki samassa, kun meidänkin perheessä on monta jäsentä. Kenenkään ei tarvitse odotella tai lähteä yksin seikkailemaan aikuisten vessaan.

Vessajutuista suoraan ruokailuun, tähän meidän tytöt sanoisi kyllä jotain painavaa, kun niin ei saisi tehdä. Nyt kuitenkin jatkan suoraan lastenhoitohuoneesta ruokailuun, koska niin me yleensä tehdään pysähtyessäkin. Me yleensä syödään lämmin ruoka pysähtyessä, ja ABC:lla vaihdellaan Hesburgerin ja ABC:n omien ruokien välillä. Tällä kertaa tilattiin Oton kanssa ABC:n Chef’s burgerit, ja lapset valitsivat perunamuusin kanssa lohta ja lihapullia lastenlistalta. Ruoka maistui lapsille hyvin, kuten yleensäkin. Annokset olivat juuri sopivan kokoiset, kun maha tuli kuulemma täyteen, mutta ruokaa ei jäänyt lautaselle.

Lasten lemppari on Apsi-leikkipaikka

Lapsille se pysähdyksen kohokohta on tietenkin ABC:n Apsi-leikkipaikka, joka on kuin minikokoinen sisäleikkipuisto. Siellä lapset saavat purkaa energiaa, laskea liukumäkeä, kiipeillä ja vähän kiljahdellakin. Me ei kiirehditä leikkipaikalta pois, vaan sen tauon aikana lapset saavat oikeasti leikkiä kunnolla, kunhan ensin ovat syöneet rauhassa. Tämän leikkitauon avulla lapset jaksavat hyvin istua vielä matkan toisenkin puoliskon. Meidän kuopuskin tunnistaa Apsi-apinan (koska hän sai oman Apsi-pehmolelun), ja pysähtyessä hän kiljahtelikin jatkuvasti ”APITII! APITII!” kun näki Apsi-apinoita joka puolella.

ABC-asemat ovat auki vuoden jokaisena päivänä, ja monet niistä myös 24h. Jokaiselta ABC-asemalta löytyy ravintola ja edullinen ruokakauppa. ABC:n omat ravintola- ja ruokakauppapalvelutovat auki koko aseman aukioloajan. Monella asemalla on myös esim. apteekki, kirjakauppa tai jotain muuta hauskaa ekstraa. Meille ABC on ihana hengähdystauko ajomatkan keskellä, jolloin Ottokin saa kunnolla rentoutua ja pitää taukoa lasten leikkiessä, jotta jaksaa yksin ajaa pitkän matkan.

LUKIJAKILPAILU:

Millaiset mobiilipalvelut helpottaisivat teidän perheenne pysähdyksiä? ABC julkaisi toukokuussa ABC-mobiilin, jossa tankkaus hoituu älypuhelimella. Mitä muuta te haluaisitte maksaa tai tilata ABC-asemilla mobiilisti? Kaikkiin blogipostauksiin viimeistään 31.7.2018 kommentoineiden kesken arvotaan 20 euron arvoinen S-ryhmän lahjakortti. Arvonta suoritetaan 2.8.2018 ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Vastauksia voidaan nimettömästi hyödyntää ABC:n markkinoinnissa. Kilpailun järjestäjä on SOK. Kilpailun säännöt tämän linkin takana.

Onnea kisaan kaikille!