Kirjoitinkin viikonloppuna että mun kesävaatevalikoimani huutaa tyhjyyttään, sillä vartalo on nyt aivan erilainen kuin viime kesänä. Viime kesänä piilottelin kasvavaa mahaa – tänä kesänä vaatteissa pitää pystyä imettämään ja tarvitsen kokoa isompia pöksyjä levinneelle lantiolle. Suunnattiin Oton kanssa kesäostoksille yhtenä iltana kun tytöt olivat isoisänsä luona kyläilemässä, ja mä löysin vaikka mitä kivaa. Toivottavasti säät suosivat nyt kunnolla koko kesän ja pääsen pitämään mahdollisimman paljon mun kaikkia kivoja uusia juttuja.
Kesävaatteiden pitää olla mukavia ja keveitä, mutta tosiaan myös sellaisia että kaula-aukko venyy tai avautuu niin että imetys on mahdollista. Ja housujen on pakko olla mukavia, en kestä yhtään jos housut puristaa liikaa kun sitten tulee vaan maha kipeäksi. Kuvissa näkyvät uudet armeijanvihreät shortsit ovat samaa mallia kuin mulla Zeldan synttäreillä olleet housut, eli paperbag-vyötäröllä varustetut ja ilmavan kevyet. Mun ihan lempparimalli! Löysin ne valkoiset housut BikBokista, ja myös nämä shortsit ovat sieltä eli ne ovat tismalleen samaa mallia mutta vain lyhyillä lahkeilla. Ihan mahtavat helteisiin kesäpäiviin, ja lämpimän jakun kanssa vähän viileämpiinkin päiviin.
Mä oon ihan fiiliksissä näistä mun uusista hiuksista, ja päätin nyt sittenkin ainakin hetken aikaa pysytellä ihan tässä perus vaaleassa. Jotenkin se tuntuu niin freesiltä ja omalta kaikkien muiden mahdollisten värien jälkeen, ja sen kanssa on niin helppo pukeutua. Rakastan myös kokeilla erilaisia huulipunia kun vaalean tukan kanssa tuntuu sopivan kaikki, eikä mikään näytä liian överiltä. Näissä kuvissa tosin on nyt aika maltillista, NYXin Soft Mattea sävyssä Stockholm.
Käytiin nappaamassa nämä kuvat siellä japanilaisessa puutarhassa Roihuvuoressa, sillä siellä oli muutenkin tosi kaunista, kuin vain kirsikkapuiden osalta. Siitä taitaa tulla mun vakkari asukuvauspaikka, sillä siellä on useampia erilaisia kivoja taustoja, ja se on sopivan suojaisa paikka missä ei tuule yhtään. Tuuli ei ole nimittäin yhtään kiva silloin kun kuvataan asuja. Mulla on jotenkin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kuvien suhteen ihan ”oma” olo. Näissä kuvissa on m-i-n-ä, ja niistä tuli ilman yrittämistä ja säätöä juuri sellaisia kuin toivoinkin, jotenkin helposti. En tiedä onko se tämä kesä, oikeat vaatteet vai hiukset vai olenko vaan saanut jonkun auringonpistoksen, mutta nyt musta tuntuu vihdoin että näytän kuvissa siltä miltä olen halunnutkin näyttää.
Takki Shein (saatu) / Paita Zara / Shortsit BikBok / Kengät Flattered (saatu) / Laukku Marc Jacobs / Korvakorut H&M
Tästä tulee ehkä mun lempiasu, vaikka oli noi muutkin ostokset ihan kivoja! Pitää esitellä niitä tässä kesän mittaan. Mutta mitäs te sanotte, näyttääkö tämä asu ”multa” ja sopiiko se mulle?
Jo raskausaikana meidän tytöt olivat vahvasti mukana pienen pikkusiskonsa odotuksessa. Joka päivä he kyselivät vauvasta ja miten vauva voi ja kävivät paijaamassa mahaa ja kokeilemassa potkuja. Tiesin että he tulevat olemaan maailman ihanimpia isosiskoja uudelle tulokkaalle, mutta en tietenkään voinut etukäteen aavistaakaan miten uskomattoman ihana suhde vauvalle ja isosisaruksille kehittyisikään. Aikaa meidän Novan syntymästä on kulunut vasta kolme kuukautta, mutta ihan alusta asti hän on tuntunut siltä kuin olisi aina ollut osa meidän perhettä.
Raskausaikana ehkä meidän keskimmäinen huomioi enemmän mahaa ja kyseli enemmän kysymyksiä, mikä toki saattoi liittyä ikäänkin. Vauvajutut kiinnostivat hurjan paljon. Esikoinen oli silloin ehkä vähän pidättyväisempi eikä ihan niin paljoa kiinnittänyt asiaan huomiota kuin keskimmäinen, vaikka molemmat innoissaan olivatkin. Jotenkin silloin oletin että näin jatkuisi myös sitten kun Nova syntyy.
Mutta vauvan synnyttyä onkin ollut vähän toisinpäin. Molemmat toki huomioivat Novaa ja leikittävät ja halivat ja pusivat ja haluavat pitää sylissä, mutta 1,5 vuotta vanhempi esikoinen on se joka vielä enemmän haluaa auttaa vauvan hoidossa.
Hän heti ensimmäisenä aamulla herättyään haluaa vauvan syliin ja auttaa aina vaipanvaihdossa. Automatkoilla hän on se joka jututtaa Novaa takapenkillä ettei vauvelilla mene hermo jos sattuu olemaan hereillä, ja sillä aikaa kun mä laitan pyykkejä kuivumaan, esikoinen lukee vauvalle kuvakirjaa. Hän osaa pukea vauvalle sukat, ja muistaa ulkoa kaikki lempparilorut ja laulut joilla hän viihdyttää pikkutyyppiä.
Musta on ihana seurata tätä sisarussuhteen kehittymistä ihan aitiopaikalta. Etukäteen mietin että millainenkohan sisarussuhteesta muodostuu esikoisen ja kuopuksen välille, kun ikäeroa on viisi ja puoli vuotta ja he ovat vielä pitkään aivan eri elämänvaiheissa. Mulle itselleni ainoana lapsena sisaruus muutenkin on edelleen uusi asia siinä mielessä, että olen saanut seurata läheltä vasta meidän esikoisen ja keskimmäisen kasvamista tiiviiksi parivaljakoksi.
Ennen Novaa mulla on ollut kokemusta vain 1,5v:n ikäerosta hyvine ja huonoine puolineen. Jännitin kuitenkin ihan turhaan. Tuleehan reilummalla ikäerolla sisarussuhteesta erilainen kuin meidän tiiviillä tehokaksikolla, mutta se ei missään nimessä ole huono asia – erilainen vain.
Näin lyhyen ajan jälkeen en tietenkään voi tietää miten tulee olemaan tulevaisuudessa. Ehkä viiden vuoden päästä esiteiniä esikoista ärsyttää viisivuotias pikkusisko, joka tulee kutsumatta huoneeseen kun kaverit on kylässä. Tai sitten hän rakastaa viedä pikkusiskonsa ulos leikkimään, ja opettaa häntä lukemaan. Tai ehkä molempia?
Eihän sitä vielä voi tietää. Mutta juuri nyt on aivan ihana seurata kuinka isosisko saa pikkusiskon heti nauramaan, ja kuinka pikkusisko tarraa kiinni isomman kaulaan ja painaa päänsä tämän rintaa vasten. On myös ihanaa seurata miten ylpeä isosisko on vauvan uusista taidoista ja kasvamisesta.
Keskimmäisellä ja kuopuksella on aivan oma sisarussuhteensa, joka kehittyy kokoajan. Siitä pitää tehdä ihan oma postauksensa kunhan saan heistäkin napattua yhtä ihanat kuvat <3
Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä LV:nkanssa. LV Haastoi minut pohtimaan meidän perheen kosmetiikan ja tuoksujen käyttöfilosofiaa, ja tässä tuleekin aimo annos minun ajatuksiani.
Ennen kun musta tuli äiti, mä olin hajuvesien suurkuluttaja. No en siinä mielessä suurkuluttaja että niillä liikaa olisin lätrännyt, mutta multa kuitenkin löytyi useita eri hajuvesiä joita käytin päivittäin. Ensimmäisen raskauden myötä hajuvedet kuitenkin jäivät pois, raskauspahoinvoinnissani en nimittäin voinut sietää yhtäkään hajuvesistäni, vaan ne saivat heti aikaan huonoa oloa. Sen jälkeen kun olin yhdeksän kuukautta ilman hajuvettä, mä en enää osannut palata tuoksujen käyttäjäksi. Nyt en ole edes omistanut hajuvettä yli kuuteen vuoteen enkä usko että enää koskaan tulen sellaista ostamaankaan.
Jokaisen raskauden myötä hajuherkkyyteni paheni aavistuksen, ja kolmannen raskauden alussa en pystynyt käyttämään melkeinpä mitään hajustettua kosmetiikkaa kun kaikki tuoksut omalla iholla aiheuttivat pahoinvointia. Raskauden edetessä saatoin palata taas käyttämään lempi suihkusaippuaani, eikä hajustettu hiuslakka enää ällöttänyt, mutta luulen että jokaisen raskauden myötä mun kosmetiikkarepertuaarista on tippunut hajustettua kosmetiikkaa jonkin verran pois. Muiden tuoksut ei ole koskaan mua haitanneet, mutta omalla iholla olen tarkka siitä mitä nykyisin käytän.
Otsikko, ”vain lempituoksuja”, tiivistää nykyisen kosmetiikkafilosofiani hyvin: käytän mielelläni muutamaa harkittua tuoksuvaa tuotetta, mutta monessa perustuotteessa suosin hajusteetonta. Näin mun iholle ja hiuksiin ei muodostu tuoksusekamelskaa, vaan haistan hennosti ne omat lempparini: mantelin tuoksuisen suihkusaippuan iholla, ja laadukkaat hiustenhoitotuotteet hiuksissa, joissa kaikissa on sama tuoksu. Kun tuoksuja ei ole liikaa, voi keskittyä nauttimaan niistä omista lemppareista täysillä. Mulle riittää ”hajuvedeksi” nykyään oikein hyvin se hento mantelinen tuoksu iholla, enempää en tarvitse.
LV Haastoi minut myös laskemaan montaako hajustettua tuotetta käytän iholleni päivittäin, ja laskin että arkipäivänä mun iholle päätyi yhteensä 10 eri hajustettua tuotetta: suihkusaippua, käsisaippua, deodorantti, shampoo, hoitoaine, lämpösuoja, kuivashampoo, hiuslakka, meikkivoide ja kasvovoide. Kasvojenpuhdistukseen käytän hajusteettomia tuotteita, ja myöskin käytän hajusteetonta kosteusvoidetta käsille (ja muulle iholle), koska mulla on tosi kuivat ja herkät kädet joita monet käsivoiteet kirvelevät. Meikeistä suurin osa on mulla hajusteettomia ja puuterimaisia, ja ainoastaan meikkivoiteessa on kevyt tuoksu.
Vaihdoin kasvojenhoitotuotteet jo jokin aika sitten hajusteettomiin, ja mun iho on voinut todella hyvin sen jälkeen. Sain LV:n tuotteita testiin, ja tykästyin todella paljon LV:n maitomaiseen miselliveteen, joka kosteuttaa ja puhdistaa todella hellävaraisesti sekä silmämeikin että muut meikit iholta.
Misellivesi on ihana, koska sitä ei tarvitse huuhdella pois iholta. Mä nimittäin usein illalla nukahdan sohvalle vielä meikit naamalla, ja sitten joudun puhdistamaan ne vielä ennen nukkumaanmenoa. Aikaisemmin usein heräsin kunnolla kun pesin naamaa, mutta nyt kun voin vaan pötkötellä pyyhkimässä misellivedellä, saan vielä sängyssäkin unen päästä kiinni. LV:n kasvojenhoitotuotesarjaan kuuluu myös ihana hellävarainen kuorintavoide, puhdistusgeeli ja kasvovesi joita käytän aamuisin, sekä kasvovoide ja hoitavampi yövoide. Kaikki LV:n kasvotuotteet valmistetaan Suomessa.
Esikoisella on tosi kuivat kädet niinkuin mullakin, ja me ollaan käytetty nyt kummatkin reilun viikon ajan LV:n Perusvoide plussaa käsille, ja kuivat läikät on hävinneet lähes kokonaan. Mulla ihan halkeilee välillä iho sormiväleistä, etenkin talvella, ja tarvitsen käsille todella hyvin kosteuttavaa voidetta.
Lapsille olen käyttänyt vauvasta asti hajusteettomia tuotteita, ja vasta nyt vähän isompana he ovat saaneet joskus kaupasta piirroshahmojen kuvilla varustettua kylpyvaahtoa, tai ”ihanan tuoksuisen” huulirasvan kun ovat itse osanneet pyytää. Varsinaiseen ihon- ja hiustenhoitoon käytämme kuitenkin lapsilla edelleen hajusteettomia tuotteita. Meidän vauva ei oikeastaan vielä tarvitsekaan mitään kosmetiikkaa vaan vesipesu riittää kun iho on hyvässä kunnossa. Aavistuksen lisääntyneen kuolaamisen myötä ollaan nyt käytetty satunnaisesti hajusteetonta pesuainetta kaulan iholle. Hajusteeton pesuaine ei onneksi vie pois sitä ihanaa vauvan tuoksua, joka meidänkin pikkumurulla vielä on.
LV:n valikoimasta löytyy kattavasti tuotteita niin aikuisille kuin lapsillekin, ja niiden avulla on helppoa kokeilla miltä tuntuu vaihtaa tuotteita tuoksuttomiin. Kaikki LV:n tuotteet on kehitetty yhteistyössä Allergia- ja astmaliiton kanssa, ja niille on myönnetty Allergiatunnus. Kaikki tuotteet ovat hajusteettomia ja väriaineettomia, ja ne on kehitetty herkälle iholle. Siksi ne ovat myös erityisen kosteuttavia.
En usko että tulen koskaan siirtymään ihan kokonaan hajusteettomaan kosmetiikkaan, ellei mulle puhkea allergiaa, mutta mä koen tämän nykyisen linjani tosi hyvänä. Varsinkin kun imettäessä vietän paljon aikaa vauvan kanssa iho vasten ihoa, koen hyväksi sen että mun kroppa ei ole täynnä erilaisia tuoksuja. En halua kieltää itseltäni lempituoksujani, enkä lakata kokeilemasta uusia ihania tuotteita joissa tuoksuja on, mutta on hyvä tiedostaa tuoksujen ja kemikaalien määrä ja vähentää sieltä mistä itselle on sopivinta.
LUKIJAKILPAILU: Voita LV tuotepaketti! Kuinka montaa hajustettua tuotetta sinä käytät päivittäin? Vastaa ja voita 8-12€ arvoinen LV-tuotepaketti. Muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, sillä voittajalle ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti. Arvonta-aikaa on torstaihin 1.6. klo 22.00 asti. Onnea arvontaan!
Meidän terassista on ollut paljon höpinää täällä blogin puolella, kun ollaan niin kovasti touhuttu sen parissa ja se on ollut iso juttu meillä viime aikoina. Nyt terassin oleskelualue alkaa vihdoin olla valmis, ja päätin tehdä tällaisen tilannekatsauksen. Terassin parissa puuhastelu tulee jatkumaan kyllä varmasti koko kesän, sillä tämä oleskelualue ei vie kuin kolmasosan terassista ja loput on sitten tyhjää leikkitilaa lapsille ja myöskin tilaa pyörille, ulkoleluille ja muille kamppeille.
Me haluttiin terassista tunnelmallinen ja sellainen että se oikein kutsuu hengailemaan ja löhöilemään vaikka koko päiväksi. Haluttiin myös että terassille saa sekä UV-suojaa että tuulensuojaa, jotta meidän vauvelillakin on mukavaa hengailla siinä muun perheen kanssa yhdessä, niin helteellä kuin kylmempinäkin päivinä. Pohdittiin aurinkovarjon ja paviljongin välillä, ja lopulta päädyttiin paviljonkiin, koska siinä oli nimenomaan sitä tuulensuojaa, kun verhot voi laittaa kiinni. Lisäksi paviljonki mukavasti kehystää oleskelualueen omaksi pieneksi sopeksi, ja sen kattoon sai ihanasti ripustettua tunnelmavaloa.
Meidän terassilla ei ollut ollenkaan aitaa omasta takaa, joten sellainen haluttiin ehdottomasti myös rakentaa. Ihan jo oman alueen rajaamisen vuoksi sekä myös siksi että Nova sitten liikkumaan opittuaan voi myös pyöriä pihalla eikä lähde yhtäkkiä karkuun kun portin voi laittaa kiinni. Porttia meillä ei vielä ole, vaan pelkkä aita ja aukko portin kohdalla, mutta portti on tarkoitus lisätä vielä ennen kuin tämä typy alkaa konttaamaan ja kävelemään.
Terassin lattia on kokonaan puuta ja edelliset asukkaat olivat öljynneet tai petsanneet sen kauniin väriseksi joten lattialle ei tarvinnut onneksi tehdä mitään. Me selvittiin siis pelkällä vanhojen remonttikamppeiden poisviennillä, aidan rakentamisella, paviljongin kasaamisella, valojen asentamisella, kukkien/kasvien istutuksella ja järjestelyllä.
Meidän vanhat parvekekalusteet olivat juuri passelit paviljongin alle, mutta pehmusteet uusittiin koska vanhat olivat jo niin kuluneet. Laitettiin myös toinen vanhalla parvekkeella olleista isoista matoista paviljongin ja kalusteiden alle pehmusteeksi.
Haluttiin luoda sitä kotoisaa tunnelmaa erityisesti valoilla, ja löydettiin Ikeasta kauniita siihen sopivia aurinkokennovalaisimia. Ostettiin kaksi eri kokoista lyhtyä ja kaksi valosarjaa, jotka kaikki toimivat aurinkokennolla. Ne syttyvät itsestään kun ilta pimenee ja lataavat itse itsensä täyteen päivän aikana. Ekologista ja kaunista! Valot ovat aivan ihanat kun aurinko siinä kymmenen jälkeen laskee, ja niiden valossa on varmasti ihana istuskella kesäiltoina. Päivälläkin ne näyttävät kivalta vaikka silloin ei valoa lisää tarvitakaan.
Kasveille meillä oli kriteerinä helppohoitoisuus, ja siksi pihalla onkin lähinnä havuja ja yksi orvokkiamppeli toistaiseksi. Ehkä sitten meidän seuraavan Oulun reissun jälkeen uskallan ottaa vielä loppukesäksi jotain kasvatettavaa, mutta se jää nähtäväksi. Lisäksi pihalle on tulossa vielä näin kesän tullen lapsille pieni uima-allas, siis sellainen puhallettava, ja siihen pikku liukumäki. Ja Novalle varmaan laitetaan sitten viimeistään syksyllä vauvakeinu. Muuten lapset viihdyttävät itseään pihalla teltalla, bObleseilla, barbie- ja ponileikeillä ja saippuakuplien puhaltelulla. Vesipyssyjäkin löytyy sitten kunhan ilmat on oikeasti superlämpimät.
PAVILJONKI – IKEA
AURINKOKENNOVALAISIMET – IKEA
HUONEKALUT – KAVERILTA OSTETTU KÄYTETTYNÄ
LASTEN AURINKOTUOLIT – JYSK
VIIRINAUHA – INDISKA
PEHMUSTEET – H&M HOME & BAUHAUS
KASVIT – BAUHAUS & IKEA
MATTO – IKEA
bOblesit – GEFFER* (saatu)
LYHDYT – TRE, KERMANSAVI, H&M HOME,
RADIO/KAIUTIN – CLAS OHLSON
AITA – BAUHAUS
Joo, nyt meidän terassilla on kiva hengailla ja se on ihan meidän näköinen. Terassi tulee varmasti kesän mittaan täyttymään kaikenlaisista lasten kamppeista ja leluista. ja musta on ihanaa että siinä on vielä niille hyvin tilaa. Lapsia vartenhan meillä tuo oma piha on, ja tietty grillaamisövereitä varten. Veikkaan että tullaan syömään aika paljon grillattua ruokaa, kun nytkin ollaan grillattu jo kolme kertaa sen jälkeen kun viikko sitten grilli ostettiin. En malta odottaa että meille tulee kavereita kylään grillailemaan viikonloppuna, ja muutenkin tekisi mieli järjestää jotkut terassin avajaiset kavereille. Saa nähdä mitä vielä keksitään, toivottavasti ilmat suosivat!
Ai miksi vain melkein? Sattuipa sellainen tarina, että mä urpoilin taas oikein olan takaa! Luulin että Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha on sama asia kuin Roihuvuoren kirsikkapuisto. No, ei ollut. Me ajeltiin sinne puutarhalle, ja siellä oli sellainen pikkuinen puisto kirsikkapuita ja sitten se puutarha jossa oli kaikkea muuta japanilaistyylistä. Se pieni kirsikkapuisto oli täynnä valokuvaavia ihmisiä, ja puutarhakin aika kiva. Ja lauantaina siellä käydessämme joka puolella oli lappuja että Hanami-juhla täällä 21. päivä toukokuuta.
Olin siis ihan varma että oltiin oikeassa paikassa, ja kieltämättä ihmettelin miksi pikkupuistikkoa kutsutaan kirsikkapuistoksi ja kaikki tulevat sinne kuvaamaan, sillä meidän lähistöltäkin löytyy paikkoja joissa on melkein yhtä paljon kirsikkapuita. Lisäksi ihmettelin että miten kaikki ne ihmismassat joita olen Facebookista Hanami-juhlissa nähnyt olevan mahtuvat sinne pieneen puutarhaan. Mutta ilmeisesti siellä puutarhassa on sitten joku pienempi juhla, sillä se Roihuvuoren Kirsikkapuisto on täysin eri paikassa!
Hassua että sekoilin tällä tavalla. Mutta kieltämättä ihan hyvä että on olemassa isompikin kirsikkapuisto, pitää käydä tsekkaamassa sekin nyt kun nuo upeat puut vielä kukkivat. Naurattaa kyllä oma höperyyteni, mutta ihminen on erehtyväinen. Olen varmaan joskus lukenut molemmista, ja sekoittanut ne samaksi asiaksi. Mulla ei käynyt mielessäkään että yhdellä ja samalla asuinalueella voisi olla kaksi japanilaistyylistä puutarhaa tai puistoa.
Me lähdettiin puistoon ihan extempore lauantai-iltapäivänä kun ilma oli niin upea. Nova oli vasta herännyt ennen kuin lähdettiin, ja ajattelin että jes kerrankin hän on sopivasti hereillä niin sadaan kivoja kuvia. Hän kuitenkin nukahti automatkalla uudestaan, ja oltiin jo lähdössä takaisin autolle, kun hän sitten heräsikin. Ihana pieni unikeko murunen. Jäätiin sitten vielä hetkeksi kuvaamaan ja saatiin meidän minityyppikin ikuistettua.
Olipa ihanaa saada yhteiskuva meidän kaikkien ihanan kolmen neitokaisen kanssa. Kolmen vauhdikkaan neidin kanssa ei niin usein tule sopivaa hetkeä että saa kaikki yhtäaikaa kuvaan, mutta nyt onneksi saatiin muutama napattua. On nuo kaikki kolme kyllä niin rakkaita murusia että <3
