Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Polarn O. Pyretin kanssa.

Vuosi Polarn O. Pyretin kanssa on vierähtänyt todella nopeasti, ja nyt ollaan jo viimeisen, joulukalenteripostauksen, kohdalla! Siis iik, vastahan me ideoitiin tätä vuotta ja mietittiin mielenkiintoisia teemoja vauvan ensimmäisen vuoden pukeutumisesta. Mutta joo-o, totta se on, nyt on vuoden viimeisen PO.P-postauksen aika, ja tänään jutellaan yökkäreistä!

Me alettiin käyttää kuopuksella yökkäreitä enemmän vasta sitten kun hän alkoi nukkumaan puolet yöstä omassa sängyssään. Silloin kun hän nukkui koko yön mun viekussa, tuli yökkärissä liian lämmin, varsinkin kesällä. Me suositaan yökkäreissä haalarimallia, ja etenkin sellaisia yökkäreitä, joissa on joko nepparit tai vetoketju edessä niin että puvun saa kokonaan auki. Ne on kaikista helpoimpia pukemisen ja vaipanvaihdon kannalta meidän mielestä. Haalarimalli on vauvalla ihana kun  se ei purista tai kiristä mistään, ja onhan se nyt ihan äärettömän suloisen ja ”vauvamaisen” näköinen. Nautin kaikesta vauvamaisesta niin kauan kuin vielä voin, kun tuo meidän pikkutyyppi kasvaa niin kohinalla.

Isommilla tytöillä on vähän vaihtelevasti sekä pyjamia että ”yömekkoja” eli yöpaitoja. Suurimmat suosikit on olleet viime vuonna mummulta joululahjaksi saadut Polarn O. Pyretin sydänyöpaidat, jotka ovatkin usein tytöillä päällä.

Valittiin Polarn O. Pyretin valikoimista kaikille kolmelle klassikkoraitaa yökkäriksi. Ihastelin kyllä montaa muutakin kuosia, mutta raikas ja pirteä punavalkoinen raita toimii aina, muulloinkin kuin jouluna. PO.Pin Originals -klassikkomalliston raitavaatteista suurin osa on Eco-merkittyjä, niin myös nämä ihanat yöhaalarit ja yöpaidat. Se tarkoittaa sitä, että yökkärit on valmistettu sertifioidusta puuvillasta.

Yökkäreiden kaveriksi tytöt saivat jotain sellaista mistä ovat haaveilleet pitkään: omat pehmeät kylpytakit. Polarn O. Pyretillä on nyt valikoimissaan aivan uskomattoman suloisia kylpytakkeja, kettu- ja pupunkorvilla varustettuna, ja sen lisäksi kylpytakkeja saa myös klassikkoväreissä. Tytöt halusivat kaikki kolme ihanat valkoiset pupu-kylpytakit itselleen, ja näyttävät kyllä niin suloisilta ne päällä. Me ollaan kovia saunomaan, joten nyt on kuulemma ihanaa kun voi aina saunan jälkeen kääriytyä unelmanpehmeään kylpytakkiin. Ja aamuisinkin ne on kuulemma ihana laittaa päälle. Tyttöjä odottaa joulupaketissa vielä aamutossut joista he eivät tiedä mitään, mutta nehän mätsäävät sitten loistavasti näihin kylpytakkeihin, sitten on koko setit kunnossa.

Näissä yhdistelmissä on ihanaa tassutella aattoaamuna seesteisesti portaita alas, ja tulla tsekkaamaan äidin ja isin koostamat aattoaamun pakkaukset, joista löytyy ne perinteiset: eli jouluaaton vaatetus, jouluherkku, sekä jouluaiheinen kirja. Ja vaikka vähän vähemmänkin seesteisesti, luulen että aattoaamuna meillä ei ole ihan niin seesteinen tunnelma kun näissä kuvissa, hahaa!

Polarn O. Pyret antoi joulun kunniaksi teille arvottavaksi yhden kylpytakki + PO.P -pupu -setin! Eli vapaavalintainen kylpytakki ja pupu, jotka saa vielä joulupakettiin tälle joululle. Arvonta on käynnissä Instagramin puolella alkaen tänään aamulla klo 10.00, ja aina ensi viikon perjantaihin klo 22.00 asti. Kommentoikaa mun Instasta löytyvää arvontakuvaa (@iinalaura), ja tägätkää siihen kaveri, joka voisi olla arvonnasta kiinnostunut. Muistattehan myös seurata mun ja Polarn O. Pyretin instatilejä osallistuaksenne! Tarkemmat ohjeet löytyvät vielä instakuvan yhteydestä.

 Ihanaa lauantaita kaikille <3

Ihanaa perjantaita kaikille, ja terkkuja täältä vesisateen keskeltä! Ollaan kyllä saatu nauttia ilahduttavan monta kertaa lumesta jo tänä vuonna, sen avulla jaksaa nämä sateisemmatkin päivät. Me yritettiin tehdä jäälyhtyjä Itsenäisyyspäivänä, ja ne olivat vähän jo jäätyneetkin eilen, mutta tänä aamuna pihalla seisoi kolme ämpäriä täynnä vettä. Lapsia nauratti, että johan on kun ei meidän lyhdyt jäädy millään. Pitää vain odotella että jos ne jäätyisivät joku päivä tarpeeksi! Haettiin lasten kanssa metsästä irronneita havujakin keskiviikkona, että niillä voi koristella lyhdyt, vaan siellä nekin lilluvat ämpärin kylmässä vedessä.

Viikko on ollut intensiivinen töiden kannalta, mutta onneksi ollaan ehditty myös nauttia yhdessäolosta. Viikonloppuna meillä on paljon jouluisaa puuhaa, kuten perinteinen lahjojen vieminen Hopen hyväntekeväisyyspisteelle, kotieläintilan joulutapahtuma & ajateltiin vierailla Tuomaan markkinoilla myös ihastelemassa joulutunnelmaa ja ehkä pyörähtämässä kierros karusellilla. Tuomaan markkinat on aivan ihana jouluperinne, ja jo mun lapsuudessa me aina käytiin siellä äidin kanssa. Viime vuonna ei päästy kun olin niin supistelevainen, mutta onneksi tänä vuonna tuo ihana kuopus pääsee mukaan markkinoille!

Ajateltiin tänä viikonloppuna pitää Oton kanssa ensimmäiset paketointi-iltamat, ja sitten varmaan seuraavana viikonloppuna toiset. Tänä vuonna paketoitavaa on paljon, koska mulla on täällä myös äidin ostamia lahjoja jotka otin mukaan viime Oulun reissulla, ettei äidin tarvitse tulla junalla niiden kanssa, ja sen lisäksi me vietetään vähän isompaa joulua tänä vuonna, niin lahjottaviakin on enemmän. Voi siis olla että urakkaan menee se kaksi iltaa ihan kevyesti. Ollaan varauduttu puuhaan (meille) uusilla aseilla, kuten teippirullatelineellä & vähän laadukkaammalla luomuglögillä, sekä itsetehdyillä pipareilla. Viime vuonna glögi tuli vielä pahvitölkistä ja teipit leikattiin saksilla. Täytyypä sitten raportoida että nopeutuiko puuha merkittävästi näillä apuvälineillä, hah.

Instagram storiesissa olen viime aikoina tehnyt aina välillä sellaisia Päivä videoina -tyyppisiä juttuja (tyyliin kerran viikossa) ja olen saanut tosi monelta teistä aivan ihania viestejä! Viimeksi toteutin päivän videoina eilen. Ajattelin että voisin aina jatkossakin tehdä suunnilleen kerran viikossa päivän videoina sinne, kun se on sopivan helppoa ja spontaania ja aitoa. Tykkään siitä tosi paljon, se toimii mulle paremmin kuin youtube, koska kaikki se editoiminen ja tarkka suunnittelu jää pois. Videoiden kuvaaminen on hauskaa, varsinkin kun kuvaa vaan sellaista aitoa arkea ja videon ei tarvitse näyttää hienolta, kunhan pointti tulee selväksi. Eilen videoilla mm. syötiin lounasta, pelattiin kalapeliä, otettiin joulukorttikuvia, ulkoiltiin ja käytiin kaupassa. Ihan sitä peruskauraa siis!

Mä ajattelin laittaa nyt koneen kiinni touhukkaan päivän jälkeen, ja heittäytyä viikonlopun viettoon loppuillaksi. Huomenna ja sunnuntaina työt jatkuvat, mutta yllättävän hyvällä mallilla olen siihen verrattuna mitä ennen joulukuuta ajattelin tästä kuukaudesta mahdollisesti tulevan. Pitää vaan enemmän uskoa itseensä! Ja sillä asenteella pääsee pitkälle, että jos on jotain tehtävää joka ei vie kuin pikkuhetken, niin hoitaa sen samantien pois alta, eikä lykkää sitä yhtään. Tämä on toiminut ainakin mulla super hyvin!

Ihanaa viikonloppua kaikille ja tulkaa nykäisemään hihasta jos törmäillään jossain joulutapahtumassa <3

Instagram Storiesin puolella osa teistä seurasikin meidän piparkakkutalon rakennusta viime viikonloppuna, ja osa teistä myös lähetti mulle vinkkejä miten talon tekeminen on helpompaa! Mä ajattelin nyt esitellä meidän piparkakkutalon ja sen lisäksi jakaa nuo teidän kertomat vinkit.

Me lähdettiin tänä vuonna ekaa kertaa ikinä tekemään piparkakkutaloa ihan omilla kaavoilla, eli ei ollut mitään muotteja eikä valmiita piparkakkutalon osia. Haluttiin korkea ja näyttävä talo, ja sellainen myös tehtiin. Apuna mulla oli Oton sisko, sekä tietenkin meidän tytöt, jotka saivat koristella kokonaan toisen puolen talosta. Piparkakkutalon tekeminen oli hauskaa, joskin tällaisen ison talon tekemisessä kesti aika monta tuntia. Se ei haitannut yhtään kun meillä oli vapaa päivä ja siinähän se päivä kului mukavasti leipoessa.

Meidän piparkakkutalo on juuri sellainen sekamelska kuin joulukuusikin, paljon erilaisia koristeita, katossa jäätävä reikä, ihan vinot seinät ja joka puolella valunutta sulaa sokeria. Mutta me ollaan tyytyväisiä ja ajatus on tärkein! Piparkakkutalo on musta söpö vaikka se ei aivan tiptop olekaan, ja ehkä ensi vuonna me sitten onnistutaan vielä paremmin kun saatiin kaksi loistavaa vinkkiä. Tässä ne tulevat, PIPARKAKKUTALON RAKENNUSVINKIT:

Ikkunat: Käytä viinikumikarkkeja niin että laitat ne ikkunanreikien kohdalle ja uuniin, niin ne sulavat siellä ikkunaksi. Me käytettiin tosin murskattuja muumitikkareita jotka toimivat myös hyvin, mutta ne pitää erikseen murskata ja niitä pitää olla paljon. Paljon helpompaa kuin käyttää liivatelehtiä, vaikka niissä on toisaalta kyllä kivat ruudukot valmiina.

Seinät ja yhteen liitettävät pinnat: Kannattaa juustohöylällä höylätä pinnat tasaisiksi, niin ei käy niinkuin meille että ne eivät ihan sovikaan yhteen kun ovat niin vinoja. Eli sillä vaan suoraksi kaikki seinät niin johan onnistuu paremmin.

Kiitos hurjasti vinkeistä teille ihanuuksille! Jos teillä muilla tulee vielä huippuja piparkakkutalon rakennusvinkkejä niin jakakaa ihmeessä! Me koristeltiin talo itse tehdyllä pikeerillä, kultajauheella, ranskanpastilleilla ja nomparelleilla. Sellaista yksinkertaisen nättiä. Pikeeriä tein ihan eka kertaa itse, mutta se oli yllättävän helppoa ja onnistui mun mielestä ihan mukavasti, vaikka olisi saanut olla ehkä aavistuksen vielä tuhdimpaa, jotta olisi säilyttänyt muotonsa vielä paremmin. Mutta harjoitus tekee mestarin!

Millaisia piparkakkutaloja teillä on? Mitkä on parhaat vinkit niiden tekemiseen? 

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä OGX:n kanssa.

Ainakaan mun teini-iässä pipot ei olleet kauheen suosittuja talvella, oli pakkasta tai ei. Nykyään taas pipot tuntuvat olevan kuumaa kamaa, mikä on hyvä! Onhan se nyt typerää palella vain ulkonäön tähden, itsekin siis olen jo monta vuotta talvisin vetänyt pipon syvälle päähän, ja nauttinut siitä että korvat eivät punoita kylmästä. Kun pipo on päässä, pysyy paljon paremmin lämpimänä koko kroppa.

Se syy miksi inhosin pipoja teininä, oli se, että pipo litistää tukan aivan lättänäksi. Tai ainakin silloin litisti, varsinkin kun trendikästä oli nimenomaan mahdollisimman muhkeaksi tupeerattu pehko. Nykyään ne tupeeratut pehkot mun nuoruuskuvissa näyttävät vaan huonokuntoisilta ja vähän höpsöiltä. Tänä päivänä kauniilta näyttää omaan silmään hyväkuntoinen ja terveen näköinen hius, eikä sellainen takkupörrö niinkuin itselläni joskus oli. Edelleen pipo yrittää litistää tukkaa, mutta sitä vastaan on olemassa muitakin keinoja kuin pipon käyttämättä jättäminen: oikeanlaiset hiustenhoitotuotteet.

OGX on marketeista löytyvä premium-tasoinen hiustenhoitosarja, joka sisältää shampoita, hoitoaineita, sekä muita hoitotuotteita. OGX -tuotteet sisältävät eksoottisia ainesosia ja ovat parabeenittomia ja SLS-vapaita. Ympäristöystävälliset pakkaukset on valmistettu kokonaan kierrätetystä kuluttajatuotemuovista, mikä on hieno juttu! Tänä syksynä OGX lanseerasi kaksi uutta tuotesarjaa, joita mäkin olen tässä parin kuukauden ajan testaillut: OGX Strength & Body + Bamboo Fiber-Full Collectionin, sekä OGX Gravity-Defying & Hydration + O2:n.

Happiteknologiaa ja pohjoismaista lakkaöljyä sisältävä O2-sarja tuuheuttaa, auttaa kosteuttamaan ja nostaa hennot hiukset aivan uusiin sfääreihin! Se sopii siis loistavasti juuri suomalaiselle hiustyypille, jota omakin kuontaloni edustaa. Bamboo Fiber-Fullin ylellisen runsas koostumus sisältää bambukuituja ja soijaproteiineja, jotka myös tuuheuttavat ja vahvistavat hiusta. Tekee hiuksista paksumman oloiset. Molemmat  on tarkoitettu auttamaan hyvin juuri näihin kylmän ilman tyypillisiin hiusongelmiin, eli sähköisyyteen ja pörröisyyteen, sekä pipon rasvoittavaan ja latistavaan vaikutukseen.

Kun hoitaa hiuksia oikeanlaisilla tuotteilla, pohja pysyy kunnossa piposta ja kylmästä huolimatta, eikä hiustenlaitto muutu painajaismaiseksi talvellakaan. Mä oon käyttänyt molempia tuotteita vähän vaihtelevasti, ja välillä myös hopeashampoota pitämään mun vaalean värin viileänä. Hopeashampoohan kuivattaa reippaasti, ainakin tuo mitä itse käytän, ja siksi on tärkeää että siihen yhdistää muuten tosi hellävaraisen ja hoitavan hiusrutiinin. Käytän sitä n. kerran viikossa, ja muuten olen pessyt ja hoitanut lähinnä näillä OGX:n tuotteilla koko syksyn.

Mä tykkään kokeilla aina uusia kampauksia, ja varsinkin kun mulla on tuollainen hiusten näpräämistä rakastava kymppikuinen minityyppi mun kaverina, on kivaa että tukka on päivisin usein kiinni. Yksi mun lemppareista on yhdistää ranskalaiset letit ja nutturasaparot. Puolipitkään tukkaan saa sen hyvin tehtyä, ja se on nopea ja näyttävä kampaus. Toinen mitä mulla usein näkee, on ihan perus puolinuttura joko takana tai päälaella. Se on niin simppeli ja kiva kampaus joka piristää ulkomuotoa.

Mun suosikiksi on noussut tuo O2-tuotesarja, sillä siinä on täydellinen hoitava mutta kohottava koostumus. Kummassakaan ei ole mun herkkään nenään liian voimakas tuoksu, vaan pystyn käyttämään hyvin. Kesällähän mä jouduin antamaan vasta ostetun melkein täyden 35€ hoitoaineen kaverille, kun mulle tuli siitä joka kerta migreeni. Sen jälkeen olen ollut tosi varovainen tuoksujen kanssa, ja näissä ei ole liian voimakas tuoksu vaan juuri sellainen sopivan ylellinen ja ihanan mieto.

LUKIJAKILPAILU:

Kumpaa tuotesarjaa sinä haluaisit testata, ja kenet haluaisit yllättää OGX-paketilla? Kommentoi tähän postaukseen, ja muista jättää sähköpostiosoitteesi sille varattuun kenttään, ja osallistut kahden OGX-tuotepaketin arvontaan (eli yksi itsellesi ja yksi ystävällesi)! Paketti sisältää OGX:n shampoon ja hoitoaineen (arvo noin 24 €). Osallistumisaikaa on 14.12. asti ja tarkemmat säännöt näet TÄÄLTÄ.

Ihanaa iltaa kaikille <3

 

Perinteinen Itsenäisyyspäivän aktiviteetti, eli joulukuusen koristelu, suoritettiin eilen koko porukalla. Etukäteen jännitin vähän, että kuinka innoissaan kuopus on repimässä kuusen oksilta koristeita, mutta hänpä ei ole yrittänyt kertaakaan omin päin mennä niitä ottamaan. Koristeluvaiheessa hän kyllä ihmetteli lattialla olleita palloja ja nauhoja, mutta itse kuusesta hän ei ole kertaakaan yrittänyt vielä niitä ottaa. Saa nähdä päästäänkö muka oikeasti näin helpolla, vai oliko tämä vain tällaista alkuhuumaa, mutta ainakin toistaiseksi olen kiitollinen ettei kuopus piittaa kullasta tai kimalluksesta.

Joulukuusen kanssa jatkettiin samalla teemalla kuin meidän olkkarikin on, kultaa, vaaleanpunaista, mustaa ja valkoista. Ainoastaan vihreä jäi uupumaan. Mä harkitsin ensin, että kuuseen tulisi kulta-vihreät koristelut, mutta en löytänyt mistään omaa silmääni miellyttäviä koristeita vihreässä värissä, juuri siinä oikeassa sävyssä jota meillä on. Ja parempihan se on käyttää niitä vanhoja koristeita muutenkin, kuin hamstrata hulluna uusia, jotka ovat käytössä ehkä vain yhden joulun.

Nämä samat koristeet on olleet meillä käytössä joka vuosi, aina vähän vaihdellen välillä. Muutaman helminauhan ostin kuitenkin kuuseen, sillä meidän monta vuotta vanhat koristenauhat olivat jo vähän käytössä kärsineitä. Lisäksi sorruin ostamaan muutaman yksisarviskoristeen Flying Tigerista, koska kukapa nyt voisi yksisarvisia vastustaa! Mutta ne onneksi sulautuivat kivasti vanhojen kavereiden joukkoon. Lapset koristelivat alimmat oksat kokonaan itse, ja ne ovatkin hauskan näköiset kun he ripustelivat pikkupalloja myös sinne ihan alas. Ne ovat kaikki muovisia, eivätkä mene rikki vaikka kuopus niitä päättäisi vähän irroitellakin.

Meidän tytöillä on edelleen se perinne, että joka vuosi he saavat valita yhdet omat uudet koristeet kaupasta, koska he keräävät joulukoristeita sitten omiin tulevaisuuden joulukuusiinsa. Tänä vuonna melkein kaikki nuo heidän valitsemat koristeet (kuten robotit, kuppikakut, jäätelöt ja vihreä lasipallo-minikuusi olivat joulukuusessa, ainoastaan uusimmat valitsemansa koristeet he halusivat oman huoneensa pieneen joulukuuseen. Ne tuovat vähän leikkisyyttä ja pirteyttä, ja sitä persoonallista henkeä meidän kuuseen. Lisäksi kuusesta löytyivät jokaiselle omana syntymävuotena ostetut ja omalla syntymävuodella varustetut ”Baby’s First Christmas” -pallot, myös kuopuksen oma 2017-versio.

Kuusen valot päivitettiin tänä vuonna uusiin langattomiin led-kynttilöihin, kun vanhat kuusenkynttilät eivät enää toimineet kunnolla. Olipa muuten huomattavasti helpompaa laittaa nämä langattomat, kuin sotkea johdoilla. Nyt kuusi näyttää paljon siistimmältä, kun tummat johdot eivät paista joka välistä.

Mä rakastan runsautta, kimallusta ja kultaa sopivissa määrin, ja niitä meidän kuusesta löytyy. Kaikki eivät välttämättä överityylille syty, mutta ei tarvitsekaan. Jokainenhan saa tehdä juuri sellaisen joulun mistä itse tykkää! Tämä on niin meidän näköinen joulu kuin voi olla, värikästä ja iloista sekametelisoppaa. Ruokailutilassa joulukoristelut ovat enemmän sellaista sinne sopivaa, viherkasveja ja appelsiiniköynnöksiä, mutta olkkari saa olla överi. Musta on ihanaa että meidän tytötkin tykkäävät koristella joulukuusen, ja toivon että se on heille yhtä ihana ja rakas perinne kuin mulle itselleni.

Joulukuusi toi tullessaan kunnon joulutunnelman kotiin, sitä on ihana katsella, ja sen valossa on kiva katsella iltaisin vaikka Netflixiä. Siitä tulee niin lämmin fiilis, ja aivan ihanaa ajatella että jouluun on enää niin vähän aikaa. Pakko muuten sanoa että pisti naurattamaan kun tsekkasin meidän viime vuoden joulukuusta: siis herranen aika miten paljas olkkari meillä silloin oli!! Niin kolkkoa jotenkin. Mutta onneksi koti on vähän valmistunut niistä ajoista! Ja aww, tuli ikävä tuota mahaa, missä meidän kuopus vielä näihin aikoihin tyytyväisenä köllötteli!

Ihanaa päivää kaikille <3

Millainen joulukuusi teillä on tänä vuonna?